Itämeristrategian rahoitus

Transkriptio

1 Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, Petri Haapalainen, TEM

2 Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia Itämeristrategian toimintaohjelman toteuttaminen edellyttää rahoitusta, sekä hankkeisiin että hallintoon Strategialla ei ole omaa budjettia, vaan tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoituslähteitä Yksittäisten toimien ja hankkeiden rahoituksen järjestäminen jää pitkälti niiden toteuttamisvastuun ottaneiden tahojen harteille Useissa tapauksissa joudutaan yhdistelemään eri lähteitä Kysymyksiä ja haasteita Mitä potentiaalisia rahoituslähteitä on? Miten tarvitsijat saavat tietoa rahoituslähteistä ja niiden hyödyntämisestä? Miten parannetaan strategian tarpeiden huomioon ottamista rahoittajien/rahoitusvälineiden toiminnassa? Miten rahoittajat ja toimijat kohtaavat?

3 Keskeisiä potentiaalisia rahoituslähteitä (1) EU:n rakenne- ja koheesiorahastot Itämeren alueella toteutettavat kansalliset EAKR- ja ESR-ohjelmat Itämeren alueella toteutettavat alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY/INTERREG) EU:n muut rahoitusohjelmat Itämeren alueella toteutettavat maaseutu- ja kalastusohjelmat Itämeren alueella toteutettavat ENPI-ohjelmat Relevantit sektoriohjelmat (7. puiteohjelma, LIFE, TEN-T ) BONUS+ / BONUS 169 (Itämeren alueen tutkimusrahoitusohjelma, jossa EU- ja kansallista rahoitusta)

4 Keskeisiä potentiaalisia rahoituslähteitä (2) Kansainväliset rahoituslaitokset (erityisesti EIB ja NIB) Kansainväliset organisaatiot ja vastaavat Erilaiset Itämeren alueen yhteistyöorganisaatiot Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoisen Ulottuvuuden kumppanuudet (ympäristö, sosiaalija terveys, logistiikka, kulttuuri) Jäsenmaiden oma rahoitus - kansallinen, alueellinen ja paikallinen Valtio (ministeriöt, virastot ja laitokset) Muut julkiset toimijat (maakunnat, kunnat, liikelaitokset ) Yksityinen rahoitus (yritykset, yhdistykset, säätiöt )

5 EU:n budjettiin otettu Itämeriraha Euroopan parlamentin aloitteesta EU:n vuoden 2010 budjettiin on ulkosuhdeotsakkeen (4) alle otettu uusi budjettikohta EU;n Itämeristrategia, jolle on osoitettu 20 milj. euroa Vuoden 2010 varat käytetään ENPI-asetuksen nojalla kahteen tarkoitukseen: 14 milj. euroa Pohjoisen Ulottuvuuden ympäristö-kumppanuudelle (NDEP) käytettäviksi Venäjällä ja Valkovenäjällä toteutettaviin ympäristöhankkeisiin 6 milj. euroa Itämeristrategiassa mainittuihin muihin, Venäjällä toteutettaviin toimiin On vielä epäselvää esittääkö parlamentti vastaavaa rahaa myös vuoden 2011 budjettiin, tuleeko se edelleen ulkosuhdeotsakkeen alle ja käytetäänkö sitä samoihin tarkoituksiin kuin v rahaa Eri yhteyksissä on todettu tarve tekniseen apuun mm. strategian toteuttamisen hallintoon ja avainhankkeiden valmisteluun (esim. Trust Fund )

6 Rahoituskysymysten käsittelyä (1) Jo ennen strategian hyväksymistä tapahtui seuraavaa: Vuoden 2009 alussa perustettiin ns. INTERACT Laboratory Group, joka on toiminut komission, rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kokemustenvaihto- ja keskustelufoorumina (TEM on osallistunut) Kesäkuussa 2009 järjestettiin Visbyssä laaja konferenssi koskien strategian rahoitusta ja erityisesti rakennerahasto-ohjelmien ja kansainvälisten rahoituslaitosten roolia siinä Yksi strategian toimintaohjelman ns. horisontaalisista toimista on käytettävissä olevan rahoituksen suuntaaminen (alignment) strategian prioriteettien ja toimien mukaisesti Eri rahoituslähteistä ja niiden käyttömahdollisuuksista tulisi tiedottaa tehokkaammin strategian toteuttamiseen osallistuville tahoille Tämän tehtävän vastuutahoa ei ole nimetty, mutta toivotaan että mm. jäsenvaltiot olisivat aloitteellisia

7 Rahoituskysymysten käsittelyä (2) Maaliskuussa 2010 komissio ja INTERACT ohjelma järjestivät Riikassa strategian koordinaattorien sekä rakennerahasto-ohjelmien hallintoelinten välisen työkokouksen Riikassa päätettiin mm. järjestää vastaavia tilaisuuksia kansallisella tasolla, josta tämänpäiväinen on yksi esimerkki Keväällä 2010 INTERACT ohjelman Turun toimipiste palkkasi henkilön avustamaan strategian toteuttamiseen liittyvissä rahoitusasioissa Äskettäin on perustettu Ruotsin ja Liettuan aloitteesta Itämeristrategian rahoitusasioista käsittelevä verkosto, johon myös TEM (rakennerahastoohjelmien kansallisena hallinto- ja vastuuviranomaisena) tulee osallistumaan Strategian ensimmäisessä vuotuisessa foorumissa Tallinnassa on oma sessio rahoituskysymyksistä, jonka järjestämisestä vastaavat EIB ja em. verkosto

8 Komission suosituksia rakennerahastoohjelmien hallintoelimille Syksyllä 2009 komissio julkaisi suosituksia rakennerahasto-ohjelmien hallintoelimille Itämeristrategian huomioon ottamisesta, joiden laadinnassa oli hyödynnetty em. Laboratory Groupissa käytyjä keskusteluja; seuraavassa joitakin keskeisiä suosituksia: Sopiminen (seurantakomiteassa) strategian huomioon ottamisesta ohjelman toteuttamisessa, mahdollistavan standardilausekkeen sisällyttäminen ohjelmaan Strategian kannalta relevanttien ohjelman toimintalinjojen identifiointi, koordinaattorien informointi Strategian kanssa linjassa olevien hakemusten priorisointi (mahdollisesti myös valintakriteerien tarkistaminen) Kansallisten ohjelmien rajat ylittävän ulottuvuuden hyödyntäminen (yleisasetuksen art. 37 kohta 6(b) Strategiasta tiedottaminen ohjelman kotisivuilla ja tilaisuuksissa Uusien ja jo hyväksyttyjen hankkeiden tarkastelu Itämeristrategian näkökulmasta, koordinaattorien informointi Strategiavastaavan nimeäminen ohjelmaan