Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l MIKESin toimintavuosi Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011. MIKESin toimintavuosi 2010. Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 MIKESin toimintavuosi 2010 Kemia osa hyvää elämää Akkreditoinnit ylläpitävät laatua 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 SISÄLTÖ 1/ Pääkirjoitus...3 MIKESin toimintavuosi Katsaus vuoden tapahtumiin ja toiminnan tuloksiin. MIKES-Kajaanin vihkiäiset...8 Kajaanin toimipisteen käynnistyminen liittää Kainuun tiiviisti metrologiatoimintaan. Akkreditoinnit ylläpitävät laatuajattelua...10 VTT Expert Services Oy pitää akkreditointeja toiminnan elinehtona. Metrologian moniottelija: MIKES-Aalto Mittaustekniikka...12 Optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio on myös metrologien täsmäkouluttaja. Kemia osa hyvää elämää...14 Vuosi 2011 on nimetty kansainväliseksi kemian vuodeksi. Kemian metrologia on osa jokapäiväistä elämäämme. Ajankohtaisia tapahtumia...17 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt GPS apuna standardiviidakossa...18 MIKES tutki GPS-standardien käyttöä ja tunnettuutta teollisuudessa. Päätoimittaja: Milla Kaukonen Toimitus: Milla Kaukonen, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: COCO Viestintä Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: milla.kaukonen@mikes.fi puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: , fax: MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Kemialliset mittaukset osa hyvää elämäämme Kansainvälisen metrisopimuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi vuotta. Vuosittain BIPM:n johtaja on antanut vuosipäivän kunniaksi julistuksen jostakin mittaamisen keskeisestä teemasta. Tämän vuoden teemaksi laitoksen johtaja Michael Kühne on nostanut kemian; kemialliset mittaukset osa hyvää elämäämme. Julistus on osa YK:n ja Unescon nimeämää kansainvälistä kemian vuotta. Kemiaa ja sen merkitystä hyvinvoinnillemme ja ympäristöllemme juhlitaan kaikkialla maailmassa. Kemian valinta vuoden teemaksi ei ole sattumaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Marie Curien kemian Nobel-palkinnosta. Kansainvälisen kemian vuoden slogan on Chemistry our life our future, suomeksi Kemia osa hyvää elämää. Slogan kuvaa hyvin, miten keskeinen osa kemialla on arkipäivässämme. Kemia liittyy terveyteemme, turvallisuuteemme, ympäristöömme ja kaikenlaiseen hyvinvointiimme. Marie Curien saavutuksella halutaan korostaa myös naisten asemaa tutkijoina. Vaikka kemialla on pitkä historia, kemian mittaamisen perusyksikkö, mooli, on nuorin seitsemästä perussuureesta. Jo vuonna 1875 tehtiin metrin mittayksiköstä kansainvälinen sopimus. Massa, aika, lämpötila, sähkö ja valo tulivat osaksi SI-järjestemää viimeistään 1900-luvun puoliväliin mennessä. Mooli tuli perussuureiden perheenjäseneksi vasta vuonna Huolimatta kemian lyhyestä metrologisesta historiasta, siitä on tullut hyvin keskeinen osa kansainvälistä metrologiatoimintaa. Kun moolista tuli perussuure, alkoi kemiallisten mittausten luotettavuuden kehittyminen. Metrologisten käsitteiden tuominen kemian mittauksiin ei ole ollut kovin helppoa. Metrologia on ollut korostetusti tarkkojen fysikaalisten mittausten kulmakivi. Kemiallisten mittausten suuri mittausepävarmuus oli kauhistus nanotason luotettavuuteen tottuneille metrologeille. Kemistit itsekin uskoivat, että kemiallisten mittausten jäljittävyyttä ei voida systemaattisesti varmentaa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut muutos. Akkreditointi on tuonut kemian mittaamiseen pysyvästi mittausepävarmuuden ja mittausten jäljitettävyyden käsitteet. Akkreditointi on keskeisesti vaikuttanut siihen, että metrologia on vakiinnuttanut asemansa kemian laboratorioissa. Kemian mittausten luotettavuuden parantaminen tarvitsee fyysikoiden ja kemistien yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä on spektroskopiaan perustuva mittaaminen. Spektroskopia on fysiikan perusmittaamista ja sillä voidaan tuottaa lähes kaikkea kemiallista tietoa ympäristöstä, terveydestä ja turvallisuudesta. Yhdistämällä kemian ja fysiikan osaamista voidaan kehittää aivan uusia mittaussovelluksia, nopeuttaa mittaamista ja parantaa mittausten luotettavuutta. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2010 Mittatekniikan keskuksen toimintavuosi 2010 Mittatekniikan keskuksen toiminta kehittyi suotuisasti ja toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden merkittävin hanke oli uuden toimipisteen perustaminen Kajaaniin. Uuden yksikön toimitilat saatiin käyttöön joulukuussa ja toiminta Kajaanissa pääsi käyntiin heti vuoden 2011 alusta. Vuoden 2010 merkittävin investointihanke oli voiman, vääntömomentin ja nestevirtausten mittanormaalilaboratorioiden perustaminen Kajaaniin. Kajaanissa aloitettiin uuden laboratorion myötä myös CEMIS-toiminta, jossa käynnistyi heti tämän vuoden alussa useita hankkeita. MIKES-metrologia on parantanut palvelukykyään verkottumalla ja laajentamalla yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tulokset näkyvät palveluvolyymin kasvuna, yhteistyöhankkeiden MIKES-metrologia MIKES-metrologia on laajentanut sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2010 käynnistyi viisi EMRPtutkimusohjelman hanketta. Kaikkiaan näitä EU-rahoitteisia hankkeita on käynnissä 14. MIKES oli myös mukana 18 hakemuskonsortiossa EMRP:n ympäristöja teollisuusmittausten hankehauissa. MIKESin osuus EMRP-ohjelman uusista tutkimushankkeista on noin 3 % ja Suomääränä ja tutkimusrahoitusten kasvuna. Myös akkreditointipalveluiden puolella on tehty runsaasti yhteistyötä sekä kansallisten että kansainvälisten tahojen kanssa. Uusi metrologian neuvottelukunta aloitti toimintansa kesällä. Neuvottelukunnan rakenteessa korostetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Syksyllä aloitettiin MIKES-metrologian sekä FINASin strategioiden valmistelu ja tehtiin koko henkilökunnan kattava työhyvinvointikysely. Strategiatyöt valmistuvat kevätkaudella. Keväällä 2011 luonnostellaan koko MIKESin strategialinjaukset. 4

5 Toimintavuosi 2010 men kokonaisosuus 4,5 %. Myös kotimainen yhteistyö on lisääntynyt tunnettuuden kasvun myötä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalan SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä sekä mukana nanoteknologian ja mittaustekniikan OSKE:ssa. MIKESillä on myös strateginen yhteistyö- ja kumppanuussopimus Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on kehittää metrologia kansallisesti merkittäväksi tieteen ja teknologian alaksi. Näiden lisäksi Kainuussa on jatkettu ja syvennetty yhteistyötä Measurepolisin kanssa. Kajaanissa voiman, vääntömomentin ja virtausten rakennusprojekti käynnistyi ja hanke saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Toiminta Kajaanissa alkoi vuoden 2011 alussa. Uuden yksikön myötä käynnistyi myös yhteistyö CEMISin kanssa. Kemian metrologian alueella Suomen ympäristökeskus aloitti vesiympäristön kemiallisten analyysien sopimuslaboratoriotoiminnan. Myös MIKESmetrologia on kasvattanut rooliaan kemian metrologian kehittämisessä panostamalla voimakkaasti spektroskopian tutkimukseen kaasu- ja nesteanalytiikassa. MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edellisvuoden tapaan yksityinen sektori lähes 80 %:n osuudella. Näiden tuottojen kasvu edellisvuodesta oli runsaat 0,25 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa yrityssektorin kanssa tehdyistä kehityshankkeista. Muita yritysrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston projekteista. FINAS-akkreditointipalvelu Laajentunut yhteistyö kasvatti palveluvolyymiä. Vuonna 2010 tehtiin uusia akkreditointipäätöksiä 5 kpl ja vuoden lopussa käsittelyssä oli 13 uutta hakemusta. Akkreditointipäätösten määrä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta laboratorioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Uutta standardia (ISO 17043) sovellettiin vertailumittausjärjestäjän arvioinnissa. Lisäksi uutena arviointialueena toteutettiin kaksi kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa Hyväksytty tarkastaja -arviointia. Viisi tähän liittyvää arviointia on työn alla. Kansallista yhteistyötä tehtiin mm. kolmanteen päästökauppakauteen liittyen TEM:n ja EMV:n kanssa, liikenteen turvallisuusviraston kanssa hyväksyttyjen asiantuntijoiden arviointiin liittyen sekä moottoriajoneuvoihin, ilmailualan päästökauppaan sekä rautatieturvallisuuteen ja rautateiden kunnossapitoon liittyvissä asioissa, STM:n kanssa kone-, köysirata- ja henkilösuojadirektiiveihin liittyvissä ilmoitettujen laitoksen arvioinneissa, Valviran/Eviran kanssa elintarvike- ja vesianalytiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä SYKE/LVM:n kanssa EMAS III:een liittyen. Kliiniseen auditointiin ja metsäsertifiointiin liittyvä yhteistyö on jatkunut vakiintuneena. Uutena yhteistyötahona oli Arkistolaitos sähköisten arkistointijärjestelmien sertifioinnin akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan osallistumalla komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä kommentoimalla työn alla olevia asiakirjoja. Vuonna 2010 FINAS isännöi kolmea kansainvälistä kokousta. FINAS jatkaa EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS on toteuttanut arviointeja yhteistyössä Liettuan ja Egyptin akkreditointielimien kanssa sekä yhden arvioinnin Englannin akkreditointielimen toimeksiannosta. FINAS-akkreditointipalvelun suurin asiakasryhmä oli yksityinen sektori runsaan 60 %:n osuudella. Elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat yhteensä 1,3 milj. euroa ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 5 %. Rahoitusrakenne Toimintamenomomentin määräraha vuonna 2010 oli 5,692 milj. euroa. Talousarviorahoitusta oli käytettävissä yhteensä 6,860 milj. euroa, johon sisältyi kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty euron määräraha. Tästä määrärahasta euroa osoitettiin toiminnan käynnistämiseen Kajaanissa. Talousarviorahoitusta täydentää MIKESin maksullinen toiminta 2,994 milj. euroa ja yhteisrahoitteinen toiminta 0,568 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta 5

6 Toimintavuosi 2010 kasvoi 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisvuodesta määrällisesti 34 %, mutta niiden osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi ainoastaan 1 %. Toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 3,602 milj. euroa ja kasvoivat lähes 11 % edellisestä vuodesta. Tuotoista 87 % kertyi palveluiden myynnistä ja 13 % yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot vuonna 2010 olivat 2,994 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 7 %. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 2,1 % edellisen vuoden 9,784 milj. eurosta 9,991 milj. euroon. Toimitilakulut kasvoivat 2,815 milj. euroon, joka selittyy pelkästään kylmän talven ja kuuman kesän aiheuttamasta lämpö- ja sähköenergiakulujen kasvusta. Kasvu edellisvuodesta oli prosentin luokkaa ja osuus kokonaiskuluista 29 %. Tilavuokriin ei tehty indeksikorotusta. Henkilöstökulut olivat 4,114 milj euroa (4,067 milj. euroa v. 2009) ja niiden osuus kokonaiskuluista 42 %. Aineiden ja tarvikkeiden ostot tilikauden aikana, 0,567 milj. euroa (0,632 milj. euroa v. 2009). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MIKESin henkilöstöstä kokoaikaisia oli 75,6 %. Henkilöstöstä 29,5 % oli naisia, ja vuoden 2010 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 55,1 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2010 oli 24,4 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee määräaikaisten tutkimushankkeiden sekä alkaneiden ja päättyvien opinnäytetöiden mukaisesti. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,6. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 36 %. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 80 % (85 % v. 2009). Vuoden lopulla toteutettiin työhyvinvointikysely (VM-Baro), jonka vastausprosentti oli 68. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,2. Kyselyn perusteella on päätetty vuonna 2011 tehtävistä toimenpiteistä. Työterveyshuollon kanssa sekä erilaisten henkilöstötapahtumien avulla on pyritty ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työkunnon ja työhyvinvoinnin varmistamiseen. Kuva 1. Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain 1,47 milj. euroa vuonna 2010 Tuotot elinkeinoelämältä 78 % Tuotot EU:lta 8 % Tuotot valtion virastoilta 8 % Muun yht.rah.toiminnan tuotot 5 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 % Kuva 2. FINAS-akkreditointipalvelun tuotot asiakassektoreittain 2,0 milj. euroa vuonna 2010 Tuotot elinkeinoelämältä 63 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 24 % Tuotot valtion virastoilta 12 % Tuotot EU:lta 0,3 % Kuva 3. Tuloslaskelman tuottojen jakautuminen suoriteryhmittäin 3,6 milj. euroa vuonna 2010 Akkreditoinnit 53 % Kalibroinnit 15 % Metrologian asiantuntijapalvelut ja koulutus 13 % Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, SA, Tekes, yritykset) 13 % Muut tuotot 6 % 6

7 Toimintavuosi 2010 Kuva 4. Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sektorijaon mukaan yhteensä 3,6 milj. euroa vuonna 2010 Koulutusrakenne % Tutkijakoulutusaste 35 Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä % Tuotot valtion virastoilta % Tuotot EU:lta % Muut yht.rah.toiminnan tuotot % Kuva Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12.) ja ja henkilötyövodet vuosina ,0 67,0 64,6 64,6 64,6 64, v v v v v v v v v v Taulukko 1. Henkilöstön koulutusrakenne vuosina Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Yleissivistävä Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus ,3 70,3 71,7 71, htv, htv, yhteensä FINAS-akkreditointi MIKES-metrologia hallinto- ja ja tukipalvelut Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Kansainvälistä huipputasoa oleva ja innovaatioita tuottava mittausjärjestelmä sekä pätevyydentoteamisjärjestelmä antavat suomalaiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle sekä viranomaistoiminnalle merkittävää kilpailuetua. Ne lisäävät kansalaisten hyvinvointia vaikuttamalla terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien mittausten ja niitten perusteella tehtävien ratkaisujen oikeellisuuteen ja luotettavuuteen. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen mikko.ketonen@mikes.fi 7

8 Vihkiäisvieraita kuuntelemassa Timo Hirven avajaispuhetta. MIKES-Kajaanin toimitalo vihittiin käyttöön MIKESin Kajaanin yksikkö aloitti toimintansa vuoden alusta ja vihkiäisiä uusissa toimitiloissa vietettiin Tilaisuutta juhlistivat puheillaan elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen ja UPM:n konserninprojekteista vastaava johtaja Pauli Hänninen sekä ylijohtaja Timo Hirvi. MIKES-Kajaanin vihkiäispuheissa korostettiin MIKESin merkitystä Kainuun mittaustekniikan osaamiselle ja elinkeinoelämälle. MIKESin tehtävänä on mittaustieteen osaamisen levittäminen ja laajentaminen sekä erityisesti osaamisen siirtäminen käytäntöön. Uusi toimipiste liittääkin Kainuun tiiviisti mukaan metrologiatoimintaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. - Mittaaminen on mukana jokapäiväisessä elämässämme, vaikka emme sitä välttämättä usein tule ajatelleeksikaan. Mittausten luotettavuus sekä jäljitettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä elinkeinoelämälle. Kansainvälisesti korkeatasoinen mittausjärjestelmä on edellytys toimiville markkinoille sekä suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvylle, elinkeinoministeri Pekkarinen kertoo puheessaan. Laajaa yhteistyötä Mittaustekniikka on ollut Kainuun vahvuus jo muutaman vuosikymmenen ajan: Kajaanin seutu on panostanut mittaustekniikkaan 1970-luvun alusta alkaen, jolloin Kajaani Oy perusti paperiteollisuuden mittalaitteita valmistavan tehtaan Kajaaniin. Mittalaitetehtaan lisäksi kainuulaisen mittaustekniikan osaamisen taustalta löytyy vahva metsäteollisuuden yritystoiminta ja sitä tukeva Oulun yliopiston tutkimustoiminta. Vuonna 2003 Kajaani nimitettiin kansalliseksi mittaustekniikan osaamiskeskukseksi. MIKESin toiminta Kajaanissa alkoi pian tämän jälkeen. Vuonna 2004 mittaustekniikan liiketoiminnan kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy ja MIKES sopivat yhteistyöstä, jon- 8

9 ka tavoitteiksi määriteltiin metrologian tutkimus- ja kehitys- sekä liiketoiminnan kehittäminen kansallisella tasolla. Yhteistyö Kainuussa laajeni vuonna 2008, jolloin MIKES solmi kumppanuussopimuksen Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Yhteistyö sisältää mittaustekniikan alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Viime syksynä vahvistettiin myös tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISin toiminnan käynnistävä sopimus. MIKES toimii osana CEMISiä ja on näin mukana muiden CEMIS-toimijoiden projekteissa. Hyviä yhteistyötahoja CEMISistä löytyykin: Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja VTT. - Sopimusten rinnalla MIKESillä oli koko ajan suunnitelmia konkreettisen toiminnan käynnistämisestä. Siihen avautui tilaisuus, kun voiman ja vääntömomentin mittanormaalilaboratoriotoiminnan siirtäminen tuli ajankohtaiseksi, kertoo Timo Hirvi. Taikamummo Tuula Honkanen viihdyttää vihkiäisvieraita. Kuvassa vasemmalta oikealle: ylijohtaja Timo Hirvi, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, rehtori Lauri Lajunen (Oulun yliopisto) ja johtaja Pauli Hänninen (UPM). Tilat entisellä tehdasalueella MIKESin päätös uuden yksikön perustamisesta Kajaaniin konkretisoitui viime vuoden kesäkuussa, kun sopimus tilojen rakentamisesta solmittiin Renforsin Rannan yritysalueen kanssa. Uuden yksikön sijoittuminen Renforsin Rantaan ei ollut pelkkä sattuma. Entiseltä UPM:n tehdasalueelta löytyi valmis rakennus, jonka perusrakenne soveltui suurien vesimäärien käsittelyyn: MIKESin uudet toimitilat sijaitsevatkin entisen paperitehtaan vedenpuhdistuksen lietteenkäsittelytiloissa. Näihin tiloihin saatiin rakennettua voiman ja virtauksen moderni laboratorio melko helposti ja edullisin kustannuksin. Rakennushanke eteni nopeasti ja laitteiden siirto Lahdesta, Otaniemestä ja Tampereelta aloitettiin viime syksynä. MIKES-Kajaanin tilat valmistuivat loppuvuodesta 2010 ja laboratorion toiminta on päässyt pikkuhiljaa käyntiin vuoden alusta lähtien. MIKES-Kajaanin ensimmäinen vääntömomenttikalibrointi tehtiin jo helmikuun alussa. Toiminta uudessa yksikössä on käynnissä kokonaisuudessaan syksyllä MIKES-Kajaani on merkittävä Renforsin Rannan ja säätö- ja mittaustekniikan kehitykselle. Tällä alueella on yhä suuria mahdollisuuksia, UPM:n Pauli Hänninen tiivistää. Kuvat: Marko Lipponen MIKES-Kajaanin henkilökunta Voima ja vääntömomentti Projektipäällikkö Aimo Pusa Laboratorioinsinööri Jani Korhonen Kalibroija Jari Huhtala Kalibroija Kari Kyllönen Nestevirtaus Laboratorioinsinööri Timo Nissilä Tutkija Petri Koponen Postiosoite: MIKES-Kajaani Tehdaskatu 15, Puristamo 9P KAJAANI MIKES-Kajaanin projektipäällikkö Aimo Pusa. MIKES-Kajaani MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä tulevaisuudessa myös nestevirtauksen metrologiatoiminnasta. Yksikkö tarjoaa näiden suureiden kalibrointi-, tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluita. Kajaanissa kehitetään myös soveltavaa mittaustiedettä sekä ylläpidetään voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. Voiman mittanormaalitoiminta siirtyy vuoden 2011 loppuun mennessä Kajaaniin Lahti Precision Oy:ltä. Vääntömomentin osalta kalibrointipalvelut on jo aloitettu Kajaanissa. Nestevirtausten metrologia on kokonaan uutta toimintaa. Virtausmittausten lisäksi toimintaan kuuluu keskeisesti nesteiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien on-line mittausten luotettavuuden kehittäminen. MIKES-Kajaanissa työskentelee kuusi mittausten asiantuntijaa. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä on vähintään 10. Lisäksi Kajaanin yksikkö tarjoaa opiskelijoille harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Uusi laboratorio toimii yhteistyössä mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMISin (Centre for Measurement and Information Systems) kanssa. CEMISissä ovat mukana MIKESin lisäksi Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. 9

10 VTT Expert Services Oy on osa VTT Groupia ja valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa VTT:tä koskevan lakimuutoksen seurauksena. VTT Expert Services Oy on nyt yksi neljästä osakeyhtiöstä, joita VTT hallinnoi, ja yrityksen vastuulla ovat VTT Groupin maksulliset asiantuntijapalvelut. - Tarjoamme erilaisia asiantuntijaselvityksiä ja -arvioita, testaus- ja analyysipalveluja, tuotehyväksyntä- ja sertifiointipalveluja sekä tarkastus- ja kalibrointipalveluja. Palvelumme perustuvat monipuoliseen tekniseen osaamiseen, Euroopan laajuisestikin arvioiden mittavaan testaus- ja laiteympäristöön sekä kattaviin yhteistyöverkostoihin, tekninen johtaja Matti Lanu selventää. Henkilöstöä yrityksellä on 250 ja toimintaa Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Asiakaskunta muodostuu kotimaisista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä julkisen sektorin toimijoista. VTT Expert Servicesillä on myös kaksi tytäryhtiötä, Labtium Oy ja Enas Oy. - Ilmoitettujen laitosten akkreditoinnit ovat kasvava alue, koska jatkuvasti tulee uusia EU-direktiiveja ja vaatimuksia, tekninen johtaja Matti Lanu ja arviointipäällikkö Liisa Rautiainen uskovat. Akkreditoinnit ylläpitävät laatuajattelua Suomen ensimmäinen akkreditointi myönnettiin VTT Expert Services Oy:n edeltäjäorganisaatiolle. Siitä lähtien akkreditoinnit on koettu organisaatiossa laatutason mittareina ja kilpailukyvyn vahvistajina. Osa-alueet yhteen päätökseen Parikymmentä vuotta sitten VTT:n silloiselle asiantuntijapalveluja tarjonneelle yksikölle myönnettiin Suomen ensimmäinen akkreditointi, joka koski metallien rikkovaa testausta. Siitä lähtien akkreditointipäätösten määrä kasvoi tasaisin väliajoin organisaation eri osissa, kunnes vuonna 2006 lukuisat eri päätökset päätettiin testauksen osalta koota yhden akkreditointipäätöksen eli T001:n alle. - Pelkästään päätöksen T001 alla meillä on 18 osa-aluetta, mikä käytännössä merkitsee18 pienen laboratorion arviointia. Akkreditoituja menetelmiä tai tuoteryhmiä meillä on reilusti yli 500 ja koko VTT Expert Services Oy -konsernissa määrä lähenee jo 1000 menetelmää, Lanu luettelee. Päätökseen I006 sisältyy neljä aluetta ja päätökseen I018 yksi. Kun päätökset S017 ja S021 lasketaan mukaan, akkreditoituja pätevyysalueita VTT Expert Servicesillä on kaikkiaan 25. Tytäryhtiöillä on lisäksi kolme eri T-tunnusta. - Akkreditoidun toiminnan laajuutta kuvaa hyvin se, että laatupäällikkömme laski käyttäneensä viime vuonna yli 20 päivää pelkästään akkreditointiarvioinneissa, toisin sanoen osallistumalla FINASin auditointeihin, arviointipäällikkö Liisa Rautiainen lisää. VTT Expert Servicesin testaus-, kalib- 10

11 rointi-, tarkastus- ja sertifiointipalvelut on tänä päivänä oleellisilta osin akkreditoitu FINASin toimesta. Yritys toimii myös ilmoitettuna laitoksena useiden EU:n direktiivien mukaisesti ja rakennustuotteiden osalta myös tuotehyväksyntälaitoksena (ETA). Ilmoitetut laitokset etualalla Euroopassa akkreditoinnin myöntää lailla asetettu, kansallinen akkreditointielin, jollainen Suomessa on FINAS. Euroopan ulkopuoliset akkreditointilaitokset eivät toimi välttämättä samalla statuksella, mutta niiden noudattama vaatimustaso on kuitenkin vastaava. - Meillä on akkreditointeja esimerkiksi amerikkalaiselta IAS:ltä testaukselle ja tarkastukselle tiettyihin tuotteisiin. Sähkötuotteiden osalta meillä on amerikkalaisen IEC:n myöntämä pätevyys räjähdysvaarallisten tilojen tuotteiden testaukseen ja sertifiointiin. Meillä on akkreditointipäätöksiä myös Venäjän akkreditointilaitokselta GOSTilta, Rautiainen kertoo Nämä eri maiden kansallisten akkreditointilaitosten myöntämät pätevyydet ovat tärkeitä siihen saakka, kunnes globaalit sopimukset saadaan aikaan. Testauspuolella näin jo onkin, mutta tarkastusten osalta tilanne on toinen. - Viime vuoden alussa astui voimaan NLF-lainsäädäntö (New Legislation Framework), jossa määritellään akkreditoinnin asema EU:ssa. Lain perusteella jokaisessa EU-maassa pitää olla yksi kansallinen akkreditointielin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa näin on jo ollutkin eikä muutoksia tarvinnut tehdä, mutta esimerkiksi Saksassa oli edessä useiden eri laitosten yhdistäminen, Lanu toteaa. NLF:n myötä uutena asiana tuli ilmoitettujen laitosten akkreditointitarve. VTT Expert Servicesillä on akkreditoinnit kahdella ilmoitetun laitoksen toimialueella, jotka ovat rakennustuotteet ja huviveneet. Näillä alueilla akkreditoinnit olivat ensimmäiset Suomessa. - Ilmoitettujen laitosten akkreditoinnit ovat kasvava alue, koska jatkuvasti tulee uusia direktiivejä ja vaatimuksia. Tämä lisää painetta FINASin suuntaan resurssien lisäämiseksi, Rautiainen arvelee. Akkreditointi laadun takeena VTT Expert Servicesissä laaja-alainen akkreditointi nähdään henkilöstön toimintaa yhdistävänä tekijänä ja laatuajattelun edistäjänä sen lisäksi, että akkreditoinnit ovat ilmoitettuna laitoksena toimimisen edellytys. - Ainoastaan puhdas tutkimus on jätetty akkreditoinnin ulkopuolelle, mutta muilta osin akkreditointi on meille suorastaan elinehto ja laissa määritelty vaatimus. Toimintajärjestelmällämme on ISO 9001:2008 mukainen sertifikaatti ja akkreditointi tavallaan täydentää omaa laatujärjestelmäämme. Lisäksi se auttaa jatkuvasti arvioimaan toimintamme laatutasoa, Lanu vakuuttaa. Hän näkee akkreditoinnin myös kaupallisesti merkittävänä etuna ja yrityksen markkinointikeinona. Liisa Rautiainen korostaa myös EU-yhteistyön helppoutta. Ilmoitetun laitoksen yhteydenpito Brysselin suuntaan on vaivatonta ja notifikaatiot saadaan nopeasti, mitä myös asiakaskunta arvostaa. Akkreditointien konkreettinen hyöty näkyy myös mm. mittalaitteiden kalibroinneissa. - Jos ajatellaan esimerkiksi korkeakoulua, jossa 50 opiskelijaa käsittelee samaa laitetta, laitteiden kalibroinnit eivät viimeisten käsittelyssä enää välttämättä ole kohdallaan. Meillä taas akkreditointien seurauksena mittalaitteiden kalibroinneista huolehditaan ja mittausepävarmuudet ovat hallinnassa. Laatuajattelumme on kehittynyt tähän suuntaan juuri akkreditointien myötävaikutuksella, Lanu toteaa. 10 kohdan uudistuslista Laaja-alaisen akkreditointitoiminnan tulosta ovat myös kansainväliset vertailut, joihin osallistumalla yritys voi benchmarkata itsensä. Lähiaikoina käynnistyy lämmöneristeiden Key mark -vertailukoe, jossa on mukana peräti 18 EU-maan laboratoriota. Viimeisin saavutus akkreditointipäätösten pitkässä listassa on huviveneiden ja rakennustuotedirektiivin ilmoitetun laitoksen toiminnan akkreditointi. - Tulevaisuudessa korostuu ilmoitettujen laitosten toiminnan laajeneminen. EU räätälöi jatkuvasti uusia direktiivejä ja Suomessa joudutaan ottamaan käyttöön jo olemassa oleviakin, joihin tarvitaan ilmoitettuja laitoksia. Lisäksi testistandardit uusiutuvat. Koska meillä on näin laaja pätevyysalue, lähes jokaisessa arvioinnissa esitetään jotain uutta menetelmää liitettäväksi pätevyysalueeseen, Matti Lanu kertoo. - Uusiutumisen vauhdista käy esimerkiksi kuluva vuosi. EU:ssa on meneillään ilmoitetun laitoksen toimintaa koskeva NLF-lainsäädäntöön liittyvä 10 direktiivin harmonisointityö, joista puolet edellyttää meiltä jonkinasteista valmiuksien kehittämistä. Toivotaan, että saamme niillekin tämän vuoden aikana akkreditoinnit ja edelleen notifikaatiot, Liisa Rautiainen lisää. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Pommisuojaan rakennettu VTT Expert Servicesin testaushalli koostuu useammasta, eri toiminnolle tarkoitetusta tilasta. Kokonaisuus on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen kookas. 11

12 Tiiviin yhteistyön ansiosta MIKES-Aalto Mittaustekniikka on lähes yksi MIKESin laboratorioista, vaikka toimiikin Aaltoyliopiston sähkötekniikan korkeakoulun yhteydessä. Järjestely mahdollistaa kansalliseen mittanormaalitoimintaan kuuluvat suureiden realisoinnit ja kalibroinnit, mutta myös hyvin tutkimusintensiivisen toiminnan osana yliopistoympäristöä. - Koska olemme MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio, ydintehtävämme on näiden suureiden jäljitettävyysketjujen luominen ja siihen liittyvä tutkimus. Toinen ydintehtävämme tulee Aalto-yliopiston suunnalta ja on mittaustekniikan opettaminen, dosentti Petri Kärhä kuvailee toiminnan monipuolisuutta. TKK:lla väitelleitä metrologian asiantuntijoita on luonnollisesti runsaasti MIKESin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös mm. MIKESin kollegalta, saksalaiselta PTB:ltä sekä laajan Viro-yhteistyön tuloksena maan kansalliselta mittanormaalilaboratoriolta ja Tarton yliopistosta. - Fotometrian ja radiometrian alueella ledit sekä auringon UV-säteilymittaukset ovat päällimmäisiä tutkimusalueita, dosentti Petri Kärhä kertoo. Metrologian moniottelija: MIKES-Aalto Mittaustekniikka MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio MIKES- Aalto Mittaustekniikka on myös mittaustekniikan osaajien täsmäkouluttaja, jonka kasvatteja voi tavata Euroopan laajuisesti. Kaksi rahoittajaa, kolme tutkimusaluetta MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimii Erkki Ikonen, joka työskentelee puoliksi MIKESillä tutkimusprofessorina ja puoliksi Aalto-yliopiston professorina. Hänen alaisuudessaan toimii noin 15 asiantuntijaa, jotka jakaantuvat kolmeen tutkimusalueeseen. - Dosentti Farshid Manoocherin vastuulla ovat materiaalien optiset mittaukset, joita ovat esimerkiksi läpäisy- ja heijastusmittaukset. Oma tutkimusalueeni kattaa säteilysuureet, esimerkkinä lampun säteily eri aallonpituuksilla tai optisen tehon mittaus. Kolmas alueemme on fotometria eli valaistussuureet, joiden tutkimuksesta jatko-opiskelija Tuomas Poikonen vastaa minun alaisuudessani, Kärhä luettelee. Hän pitää tärkeänä professori Ikosen kaksoisroolia MIKESin ja Aalto-yliopiston palveluksessa, jonka ansiosta toiminta on hyvin organisoitu ja kohtuullisesti rahoitettu. MIKES vastaa pääosin mittanormaalitoiminnan rahoituksesta ja Aalto-yliopisto opetuksesta; näin katetaan kaksi kolmasosaa rahoituksesta. Tutkimustoiminta on suuresti riippuvainen MIKESin ja Aallon ulkopuolisesta rahoituksesta. Jos symbioottista yhteistyötä MIKESin kanssa ei lasketa mukaan, MIKES-Aalto Mittaustekniikan lähimmät yhteistyötahot Suomessa ovat VTT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus, joiden kanssa yhteistyö on virinnyt joko asiakassuhteen kautta ja tutkimusyhteistyönä. - Teemme mm. Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyötä radiometrian eli säteilysuureiden tutkimuksen alueella. Ilmakehän otsonikerroksen tilan tutkimus on monivuotinen yhteistyöprojektimme. Tällä hetkellä on yhteistyönä vireillä Akatemia-hanke, Kärhä selventää. EMRP-projektit ohjaavat tutkimusta MIKES-Aalto Mittaustekniikalla on laajaa yhteistyötä myös eri maiden kansallisten mittanormaalilaboratorioiden, kuten englantilaisen NPL:n, saksalaisen PTB:n, hollantilaisen VSL:n, italialaisen INRIMin ja USA:n NISTin, kanssa. - Useisiin EMRP-projekteihin osallistuminen merkitsee automaattisesti kansainvälistä yhteistyötä. Viimeisimmässä EMRP-haussa MIKES-Aalto Mittaustekniikka sai neljä uutta projektia, joihin sisältyy myös tiivistä yhteistyötä MIKESin tutkimusryhmien kanssa, Manoocheri kuvailee. 12

13 EMRP-projektit ovat leimanneet työskentelyä jo usean vuoden ajan. Tänä keväänä saadaan päätökseen ensimmäinen EMRP-hanke, kvanttikandela-tutkimus, jossa Manoocheri työskentelee yhdessä MIKESin tutkijoiden kanssa. Projektissa kehitetään entistä parempaa mittanormaalia optiselle teholle. Kärhä puolestaan paneutui viime vuoden aikana valaistuksen mittausteknisiin haasteisiin niin ikään EMRP-projektissa. Yleensä ERMP-projektit ovat kolmivuotisia, joten työ hankkeen parissa jatkuu vielä pari vuotta. - Led-valot ovat tällä hetkellä valaistustutkimuksen kuumin aihe, koska hehkulamput pyritään enenevässä määrin korvaamaan ledeillä. Tähän liittyy kuitenkin ongelma, sillä hehkulamppujen valaistustehon mittausta varten kehitetyt mittalaitteet eivät sovellu ledien valaistustehon mittaamiseen. Meneillään olevassa projektissa pyritään muuntamaan mittalaitteet myös ledien mittaukseen soveltuviksi, Kärhä täsmentää. Standardeja ja karakterisoituja kappaleita MIKES-Aalto Mittaustekniikan tärkeimpiä käynnistyviä EMRPprojekteja ovat auringon ultraviolettisäteilyn mittalaitteiden kehittämiseen tähtäävä hanke, kaukokartoitusmittausten jäljitettävyyden parantaminen, ohutkalvoihin liittyvä tutkimusprojekti sekä kvanttikommunikaatiotutkimus. Kaikki ovat viimeisimmän EMRP-haun satoa ja käynnistyvät lähiaikoina. Ultraviolettisäteilyä koskevaa projektia koordinoi sveitsiläisorganisaatio, PMOD, joka ylläpitää mm. auringon UV-mittanormaaleja. - Auringon UV-säteilyn mittausepävarmuudet ovat edelleen liian suuria, eikä vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta vieläkään pystytä tekemään luotettavia trendianalyyseja otsonikerroksen muutoksen vaikutuksista. Luonnolliset vaihtelut UV-säteilyn määrässä ovat suuria, joten mittausteknisesti on vaikea osoittaa muutoksen pitkäaikaista suuntaa. Tarve paremmille mittalaitteille on ilmeinen ja niitä tässä projektissa tullaan kehittämään, Kärhä kertoo. Hänen työnsä painopistealueet ovat fotometrian ja radiometrian hankkeissa, kun taas Farshid Manoocherin painopistealueina ovat materiaalien optisten ominaisuuksien tutkimukset, esimerkiksi ohutkalvot ja paperin valkoisuus. - Paperiteollisuudelle tärkeään paperin valkoisuuteen vaikutetaan fluoresenssin kautta. Yritämme auttaa luomaan standardin, joka määrittelee riittävään valkoisuuteen tarvittavan kemikaalien määrän. Tavoitteena on säästää rahaa ja myös ympäristöä. Paperiteollisuudessa käytetään myös ohutkalvoja ja erityisesti niitä käytetään tuotteiden kääreissä. Osuutemme käynnistyvässä EMRP-projektissa on vaikeiden ohutkalvojen karakterisointi ja sellaisen karakterisoidun kappaleen luominen, johon muiden mittauslaitosten metodeja voidaan verrata, Manoocheri toteaa. - Kvanttikommunikaatiotutkimus on yksi käynnistyvä EMRPhanke, jonka ympärille kehittynee jälleen tiivistä yhteistyötä MIKESin tutkimusryhmien kanssa, dosentti Farshid Manoocheri paljastaa. Innovaatioita uudistusten pyörteissä Yksi käynnistyvä EMRP-projekti käsittelee kvanttikommunikaation mittausta. Siinä mitataan kuidussa niin matalia tehotasoja, että puhutaan jo yksittäisistä fotoneista. Tutkimusryhmän yhtenä tehtävänä on rakentaa luotettava vaimennin, joka vaimentaa kuidussa olevaa optista tehoa tekijällä Normaalisti optisia tehonmittauksia tehdään sellaisilla tehotasoilla, että kaikki säteet ovat hyvin näkyvissä ja signaalikohinasuhteet ovat hyviä. Kaikki mittanormaalit toimivat tällaisilla korkeilla tehotasoilla, mutta kvanttikommunikoinnissa mitattavat signaalit ovat reilusti pienempiä. Siksi tarvitaan tunnettu vaimennus, jotta olemassa olevilla mittanormaaleilla voidaan toimia, vaikkakaan niillä ei enää pystytä tehoa mittaamaan, Manoocheri kuvailee. - Toisin sanoen mittausten jäljitettävyys pitää pystyä siirtämään hyvin mataliin tehotasoihin ja linkityksen tekemiseen tarvitaan oma laitteisto, Kärhä lisää. Tutkimusintensiivinen MIKES-Aalto Mittaustekniikka on viime aikoina ollut organisaatiouudistuksen, rahoitusjärjestelmäuudistuksen ja henkilövaihdosten myllerryksessä. Kärhän mielestä jatkuva muutos on haaste ja syö resursseja, minkä vuoksi hän toivoo tilanteen vähitellen rauhoittuvan. Muutoin tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä ja mielenkiintoiselta mm. tiiviin MIKES-kytköksen ja sitä kautta saatujen tutkimusaiheiden ansiosta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö 13

14 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 (IYC 2011) on IUPACin (The International Union of Pure and Applied Chemistry) ja UNESCOn yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä yleistä mielenkiintoa kemian mahdollisuuksiin ratkaista maapallomme ongelmia sekä rohkaista nuoria kemian opiskelun ja tutkimuksen pariin. Merkkivuoden maailmanlaajuiset tapahtumat ja aktiviteetit on koottu teeman Kemia osa hyvää elämää alle. Kemian vuosi 2011 on myös naistutkijoiden saavutusten juhlavuosi, sillä tasan 100 vuotta sitten Nobelin kemianpalkinto myönnettiin fyysikko, kemisti ja radioaktiivisuuden tutkimuksen pioneeri Marie Curielle. Lisäksi kemia-teema sävyttää maailman metrologiapäivää, jota vietetään Kemian metrologia on huomaamattamme mukana myös jokaisen suomalaisen arjessa. Hyvinvointimme vartijoina toimivat tutkimuksineen mm. Tullilaboratorio, Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Tullilaboratorio miinaharavana Tullilaboratorio tutkii maahantuotavia ei-eläinperäisiä elintarvikkeita ja eräitä käyttö- ja kulutustarvikkeita riskiperusteisen näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti. Laboratorion pääasiallinen asiakas on Tullilaitos, jonka toimivalta perustuu elintarvikelakiin, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin ja kemikaalilakiin. - Lainsäädännön vaatimukset tukevat valvontatoimia ja laboratorion asiantuntijoiden avulla tutkimukset kohdennetaan ongelmallisiin tuotteisiin, joiden haitalliset aineet eivät suoraan näy kuluttajalle. Vähän aikaa sitten hylättiin useita miljoonia kiloja viljaa, koska erä sisälsi terveydelle hyvin haitallista hometoksiinia, laboratorionjohtaja Janne Nieminen kertoo. Ilman tutkimusta kyseinen viljaerä myrkkyineen olisi nyt ruokapöydässämme. Valvonnalla pidetään tilanne hallinnassa ja kuluttajansuojelun lisäksi estetään epätervettä kilpailua. Vuonna 2010 Tullilaboratoriossa tutkittiin 5626 tuoteturvallisuusnäytettä ja esimerkiksi tutkituista elintarvike-eristä hylättiin 14 % ja leluista 23 %. Kuluva vuosi on nimetty kansainväliseksi kemian vuodeksi ja sitä juhlitaan nostamalla valokeilaan kemian saavutukset ja niiden merkittävät vaikutukset ihmiskunnan hyvinvointiin. Kemia osa hyvää elämää 14

15 - Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio. Akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät, joita meillä on yli 80, laboratorionjohtaja Janne Nieminen kertoo. Ilmamittauksia Helsingin yliopistolla Kemian metrologialla on merkittävä rooli pian käynnistyvässä EMRP-hankkeessa Metrology for Chemical Pollutants in Air, jossa yhtenä tutkijana toimii Helsingin yliopistonlehtori Olavi Vaittinen. Hän on toinen kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan hankkeen kahdesta ns. Researcher Excellence Grant (REG) -tutkijasta. - REG on rahoitusmuoto, joka on nimenomaisesti tarkoitettu metrologiainstituuttien ulkopuolisille tutkijoille. Tällä määrärahalla tutkimuskonsortio tai oikeammin rahoittajana toimiva EMRP, palkkaa minut tekemään hankkeeseen olennaisesti liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston kemian laitoksessa professori Lauri Halosen molekyylispektroskopian tutkimusryhmässä, Vaittinen kertoo. Kesällä 2011 käynnistyvän kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa nykyisten ilmamittausten ja mittausmenetelmien jäljitettävyyttä ja vertailtavuutta. Lisäksi tavoitteena on edellä mainittuihin mittauksiin liittyvien uusien antureiden toimivuuden parantaminen ja tähän liittyvä metrologia. - Oma tuleva tutkimustyöni koskee ammoniakin adsorboitumista pinnoille ja sen tarkoitus on vähentää ilmamittauksiin liittyvää mittausepävarmuutta ja ymmärtää tähän vaikuttavia fysikokemiallisia ilmiöitä tämän molekyylin osalta. Ammoniakki on poikkeuksellisen ongelmallinen ilman epäpuhtaus mitattavaksi reaktiivisuutensa vuoksi, Vaittinen kiteyttää. Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (päätös T006), jonka laatujärjestelmä on ISO/IEC standardin mukainen. Akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät. Laatujärjestelmä on erittäin tärkeä osa koko laboratorion toimintaa, ja nykyisin valvontamenetelmien akkreditointi on enenevässä määrin myös lainsäädännön vaatimus. - Akkreditoituja menetelmiä meillä on yli 80 ja osa on akkreditoitu ns. mukautuvan pätevyysalueen mukaisesti. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi Tullilaboratorio käyttää myös muita validoituja elintarvike-, kulutustavara-, lääke- ja huumausaineanalytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Käytössä on yli 300 erilaista tutkimusmenetelmää ja tutkimuslaitteet, jotka soveltuvat parhaiten juuri testaukseen, Nieminen luettelee. Vertailtavuus laadun tae Tullilaboratoriossa elintarvikkeista eniten tutkittuja tuotteita olivat hedelmät ja marjat, kasvikset, vilja ja leipomatuotteet sekä pähkinät. Tällä valvontasektorilla Tullilaboratorio on myös nimetty EU:n kansalliseksi vertailulaboratorioksi (NRL) torjunta-ainejäämien, hometoksiinien ja raskasmetallien määrityksessä, GMO:n toteamisessa sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tutkimuksessa. - Analyysitulosten vertailtavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi EU:n elintarvikevalvonnassa on luotu järjestelmä yhteisön (CRL) ja jäsenmaitten (NRL) vertailulaboratorioista. Tavoitteena on kattaa vertailulaboratoriojärjestelmällä kaikki ne elintarvikelainsäädännön osaalueet, joilla analytiikkaa tarvitaan, Nieminen kuvailee. Kansainvälinen yhteistyö on useimpien tutkimuslaitosten tavoin myös Tullilaboratoriolle arkipäivää. Finntesting ry on eurooppalaisten yhteistoimintaelinten Eurolabin ja Eurachemin suomalainen jäsenyhdistys, jonka puheenjohtajana Nieminen toimii. - Yhdistys edistää testaus- ja kalibrointilaboratorioiden ammatillista osaamista ja yhteydenpitoa sidosryhmiinsä kansallisesti ja kansainvälisesti. Molempien seurojen kautta tulee paljon metrologiaa ja laboratorioiden laatutyötä tukevaa materiaalia ja niissä toimii aktiivisia asiantuntijaryhmiä, hän vakuuttaa. - Kemian metrologia on keskeisessä roolissa EMRP-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa nykyisten ilmamittausten ja mittausmenetelmien jäljitettävyyttä ja vertailtavuutta, Helsingin yliopistonlehtori Olavi Vaittinen kuvailee. > 15

16 > Metrologiakeskeinen tutkimushanke Käynnistyvässä EMRP-hankkeessa ilman kemiallisten epäpuhtauksien problematiikkaa lähestytään nimenomaan metrologisen kysymyksenasettelun, mm. mittausepävarmuuden ja jäljitettävyyden kannalta. - Hankkeessa on mukana 12 partneria, toisin sanoen kansallisia metrologiainstituutteja tai ns. Designated Institutes -toimijoita, yhdeksästä eri EU-maasta. Mukana ovat mm. Hollannin VSL, Saksan PTB ja Suomesta MIKES. Budjetti on 3,7 miljoonaa euroa. Vaittinen kuvaa yhteistyötä eri partnereiden välillä syväksi ja laajaksi. Siihen sisältyy esimerkiksi tutkijanvaihtoa ja säännöllisiä tapaamisia. - Itse vietän kuukauden VSL:ssä vertailemassa heidän saamiaan tutkimustuloksia omiini ja oppimassa uutta. Toivottavasti minulla on omien tutkimustulosteni perusteella jotakin annettavaa myös isännilleni, Vaittinen aprikoi. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun vartija Ilmatieteen laitos (IL) on ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja MIKESin sopimuslaboratorio tiettyjen kaasuseosten osalta. Pääosa IL:n mittaustoiminnasta keskittyy ilmanlaadun mittaustarpeisiin, kalibrointimenetelmien ylläpitoon, tutkimukseen sekä mittalaitteiden ja mittausmenetelmien kalibrointiin tunnetuilla kaasupitoisuuksilla. - Kaasujen osalta kemian metrologia ei juuri eroa fysikaalisen metrologian rakenteesta. Mittausten jäljitettävyys, mittausepävarmuuden määrittäminen, primaarimenetelmien tai -normaalien käyttö ovat keskeiset ja toimivat elementit meidänkin mittauksillemme, erikoistutkija Jari Walden IL:sta kertoo. Hän kuitenkin toteaa, että kemian metrologiassa on aloja, joissa metrologinen rakenne hakee muotoaan erityisesti silloin, kun varmennettujen vertailunäytteiden saatavuus, näytteen homogeenisuus ja pysyvyys sekä analyysimenetelmien puute ovat haasteena luotettaville mittauksille. - Toimintamme keskipisteenä on akkreditoitu kalibrointilaboratorio, joka tuottaa SI-yksikköön jäljitettäviä kalibrointipalveluja asiakkaiden tarpeisiin. Mittanormaalilaboratoriona keskitymme jäljitettävyysketjun luomiseen ja ylläpitoon joko kansainvälisten mittanormaalien kautta tai suoraan SI-yksikköön ylläpitämämme primaarimenetelmien kautta. Kansainvälisesti tunnustettuna sopimuslaboratoriona (Designated Institute, DI) IL on oikeutettu ja velvoitettu osallistumaan ns. avainvertailuihin, joiden avulla laboratorion kalibrointi- ja mittauskyky todennetaan. Mittausosaamista maailmalle IL:n suorittamat ilmanlaadun mittaukset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri puolella Suomea, Eurooppaa ja maailmanlaajuisesti. Tämä puolestaan auttaa laatimaan tarkkoja pitoisuuskarttoja ilmanlaadun saasteista mallien avulla, ja arvioimaan ihmisten altistumista saasteille ja terveyshaitoille sekä ohjaamaan kaupunkisuunnittelua. - Sopimuslaboratoriona palvelemme kaikkia asiakkaita, joiden kalibrointitarve osuu mittaus- ja kalibrointialueellemme. Ilmanlaadunmittauksia tehdään kunnissa ympäristönsuojelulain (80/2000) sekä ilmansuojeluasetuksen (38/2011) velvoittamina. Niissä mittausmenetelmät, mittausten laatutavoitteet ja mittausten jäljitettävyys kansallisiin mittanormaaleihin on määritelty selvästi, Walden toteaa. IL:n sopimuslaboratorioasema mahdollistaa työskentelyn myös EMRP-hankkeissa. Helsingin yliopiston tavoin laitos on mukana piakkoin käynnistyvässä Metrology for Chemical Pollutants in Air -tutkimusprojektissa. Yhteistyö Venäjän metrologialaitoksen kanssa Pietarin ilmanlaadun hallintajärjestelmän kehittämisprojektissa sekä osallistumiset useisiin ns. Twinning-hankkeisiin ovat esimerkkejä IL:n kansainvälisistä suhteista. - On vaikea osoittaa yhtä elementtiä menestyksen avaimeksi, mutta integroituna yhteen kaikki elementit, metrologia mukaan luettuna, osaamistamme arvostetaan maailmanlaajuisesti, Walden vakuuttaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö - Ilmanlaadun mittauksemme ovat luotettavia ja vertailukelpoisia yhtä hyvin eri puolilla Suomea kuin maapalloa, erikoistutkija Jari Walden vakuuttaa. 16

17 Uudet MIKESläiset Thomas Lindvall aloitti MIKESissä vuoden alussa ja toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Siirrettävä optinen yksi-ionikello. Thomas valmistui joulukuussa 2010 tekniikan tohtoriksi Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Mikro- ja nanotekniikan laitokselta. Kemian metrologit tapasivat Helsingissä UUTISIA Eurametin kemian metrologian komitea (TC-MC) kokoontui helmikuun alussa Ilmatieteen laitoksella. Ilmatieteen laitoksen lisäksi kokouksen isäntinä toimivat myös MIKES ja SYKE. Kokoukseen alikomiteoineen osallistui noin 70 kemian alan metrologia ympäri Eurooppaa. Kokouksen tärkeimpiä aiheita olivat projektien lisäksi kalibrointi- ja mittauskykytiedot CMC:t (Calibration and Measurement Capability) sekä eurooppalaisen metrologiaohjelman tulevat haut. Thomas Fordell aloitti MIKESissä erikoistutkijana Hän väitteli Helsingin yliopistolla vuonna 2007 laserfysiikasta ja työskenteli aiemmin mm. Lundin yliopiston Lund Laser Centressä. MIKESissä Thomas työskentelee kelloseppänä optinen atomikello -hankkeessa. Jani Korhonen, konetekniikan DI, aloitti MIKES-Kajaanissa laboratorioinsinöörinä Hän toimii pääasiassa voimalaboratorion siirtoon liittyvissä työtehtävissä ja opiskelee voiman kalibrointeja. Aiemmin Jani on työskennellyt UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa mm. työnjohtajana mekaanisen kunnossapidon parissa. Petri Koponen aloitti MIKES-Kajaanissa neste- ja virtausmittausten tutkijana. Hän toimi aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa sekä Joensuun yliopistossa, jossa hän väitteli vuonna 2007 ekotoksikologiasta ja hydrobiologiasta. Joensuussa hän toimi myös opetustehtävissä. TC-MC -kokouksen osallistujat Ilmatieteen laitoksen edessä. Uudet EMRP-hankkeet Eurooppalaisessa metrologiaohjelmassa haettiin viime syksynä tutkimusaiheita ympäristö- ja teollisuusmetrologiahankkeisiin. Ympäristöhankkeita hyväksyttiin yhdeksän, joista jokaisessa Suomi on mukana. Teollisuusmetrologiahankkeita hyväksyttiin 17, Suomi on niistä mukana kahdeksassa. Suomen EMRP-projektit Ympäristö - Metrology for chemical pollutants in air - Emerging requirements for measuring pollutants from automotive exhaust emissions - Traceability for surface spectral solar ultraviolet radiation - Traceable radiometry for remote measurement of climate parameters - Metrology for oceanic salinity and acidification - Spectral reference data for atmospheric monitoring - Metrology for pressure, temperature, humidity and airspeed in the atmosphere - Traceable measurements for monitoring critical pollutants under the European WaterFramework Directive (WFD-2000/60/EC) - Metrology for radioactive waste management Teollisuusmetrologia - Ionizing Radiation Metrology for Metallurgical Industry - Metrology for Industrial Quantum Communication Technologies - Metrology for the manufacturing of thin films - Traceable Dynamic Measurement of Mechanical Quantities - Metrology to Assess the Durability and Function of Engineered Surfaces - New generation of frequency standards for industry - Metrology for Ultrafast Electronics and High-Speed Communications - Metrology of Small Structures for the Manufacturing of Electronic and Optical Devices Tänä keväänä käynnistyy EMRP-ohjelman kolmas haku, jossa haetaan tutkimusaiheita terveyteen, SI-järjestelmään ja uusiin teknologioihin liittyen. Kuva: Kaisa Lusa 17

18 GPS apuna standardiviidakossa Geometrisen tuotemäärittelyn (GPS) standardit ovat vahvasti uudistuneet viimeisen 15 vuoden aikana. MIKES tutki ongelmia standardien sovellettavuudessa, käytettävyydessä ja ylipäätään tunnettuudessa teollisuudessa. GPS (Geometrical Product Specifications) -standardien uudistumisen ohessa myös tietotekniikan tulo mittaustekniikkaan on tehnyt mittauksista yhä vaativampia. Suomen teollisuusyritysten tulisi pysyä standardiuudistusten tasalla, omaksua niissä esitetyt uudet piirteet sekä soveltaa niitä tehokkaasti käytäntöön, mutta onko tämä mahdollista? Kyseessä on olennainen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä: Uusien standardien ajattelu on omaksuttava ja käytäntöön soveltamista tehostettava, ettei menetetä osaamiseen ja laatuun perustuvaa kilpailukykyä suhteessa halpatuotantomaihin. MIKESissä vuosien aikana toteutetussa projektissa selvitettiin, mitkä tekijät haittaavat tai estävät uusien GPS-standardien soveltamisen tehokkaasti käytäntöön yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Havaintojen perusteella järjestettiin koulutusta ja tiedotusta. Standardeista etulyöntiasema Yritysten näkökulmaa selvitettiin haastattelujen avulla. Haastattelukohteet valittiin siten, että ne edustavat mahdollisimman laajaa kenttää ja ovat tyypiltään erilaisia. Vaikka kohteiden joukkoon mahtui useita melko hyvän standarditietoisuuden omaavia yrityksiä, ei missään tunnettu GPS-järjestelmän koko ideaa ja terminologiaa. Erityisesti hieman teoreettisemmat käsitteet, kuten epävarmuusperiaate sekä määrittelynmukaisuus / määrittelynvastaisuus -periaatteet olivat lähes kaikille täysin tuntemattomia. Yrityksissä koetaan haasteeksi standardien valtava määrä, osin vaikeaselkoisuus ja ennen kaikkea niiden tulkinta ja soveltaminen käytäntöön. Pahimmillaan standardit koetaan taakkana ja välttämättömänä pakkona, kun taas parhaimmillaan niiden avulla on saa- 18

19 vutettu etuja ja säästöjä esimerkiksi oikeanlaisten menetelmien valinnan kautta ja yhtenäisten sekä yksiselitteisten merkintöjen avulla. Useissa vastauksissa ja keskusteluissa korostui vaikeus valita juuri ne oman toiminnan kannalta kriittiset ja hyödylliset standardit sekä niiden osalta ajan tasalla pysyminen. Hieman yllättäen esiin nousi myös ilmiö, jossa standardeihin turvataan silloin, kun on hätä: Riitatilanteessa vedotaan standardeihin, vaikka niiden arvoa tai käyttökelpoisuutta muuten ei tunnustettaisikaan. Suurimmiksi standardien käytön eduiksi vastaajat nimesivät toimintatapojen vakiintumisen, osien vaihdettavuuden, ratkaisut riitatilanteissa ja ajan tasalla pysymisen standardeja seuraamalla. Onnistunut standardien soveltaminen käytäntöön on tuonut etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden esimerkiksi mahdollistamalla laskentamenetelmien hyödyntämisen tai valmistusmenetelmien vaihtamisen. Etuna koettiin myös standardien myötä saavutettu epäselvyyksien vähentyminen. Tuloksena teemapäivä ja taskukirja MIKES järjesti teollisuusyrityksille yhden päivän mittaisen koulutus- ja tiedotustapahtuman, GPS Uudet tuulet toleroinnissa, Geometristen toleranssien teemapäivä, jossa luotiin kokonaiskatsaus GPS-standardien maailmaan ja toiminnan kannalta keskeisiin avaintekijöihin. Oikein ja tehokkaasti käytettynä standardit voivat olla merkittävä yrityksen valmistuskustannuksia alentava tekijä oli päivän kantava ajatus. MIKES on valmis uusimaan Teemapäivän kysynnän mukaan. Projektin tuloksena syntyi myös GPStaskukirja, joka esittää lyhyesti tärkeimmät ja useimmin käytetyt geometrisen tuotemäärittelyn toleranssimerkinnät, yleisimmät säännöt ja periaatteet. Kirja ei anna täydellistä ja tyhjentävää kuvaa GPS-standardeista, vaan on tarkoitettu apuvälineeksi ja eräänlaiseksi muistikirjaksi henkilöille, jotka käyttävät geometrisiä tuotemäärittelyjä työssään. Kooltaan pieni, sisällöltään suuri kirja sisältää paljon asiaa tiivistetyssä muodossa (A6, 36 sivua), ja sitä voi tilata MIKESistä. GPS-standardit saatiin projektin myötä nostettua ajankohtaiseksi aiheeksi usealla taholla. Käytännössä tämä näkyy siten, että kyselyt ja yhteydenotot toleranssimerkintöjen tulkintoihin liittyen ovat lisääntyneet, yritykset ovat tilanneet koulutusta ja suomenkielisiä GPS-taskukirjoja on myyty jo lähes sadan kappaleen verran. Kiitos osallistujille Projekti toteutettiin MIKESin tutkijoista ja erikoistutkijoista koostuvan projektiryhmän sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin: DI Sari Saxholm, TkT Björn Hemming, DI Veli-Pekka Esala ja DI Ilkka Palosuo MIKESistä sekä professori Heikki Tikka Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), professori Kalevi Aaltonen Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta (TKK) ja GPS-standardien seurantaryhmän puheenjohtaja Jukka-Pekka Rapinoja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksestä (MetSta). Lisäksi projektin toteutukseen osallistui avustavia henkilöitä sekä Metrologian neuvottelukunnan Standardisointi-työryhmä seurantaryhmän ominaisuudessa. Projektin rahoittivat MIKES ja SFS. MIKES kiittää projektin toteutukseen osallistuneita tahoja sekä erityisesti yrityksiä, jotka osallistuivat haastatteluihin. Projektin loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan MIKES nettisivuilla, Raportin tunniste on J2/2010. Teksti: Sari Saxholm, Björn Hemming, Veli-Pekka Esala, Ilkka Palosuo GPS Geometrical Product Specifications Geometrisen tuotemäärittelyn (GPS) standardisointi sisältää mittatoleranssit ja geometriset toleranssit, pinnan ominaisuudet ja niihin liittyvät todentamismenettelyt, mittausvälineet ja kalibrointivaatimukset mukaan lukien mittausten luotettavuuden eli mittausepävarmuuden. GPS kattaa kaikki teknisiin piirustuksiin merkityt erilaiset vaatimukset, jotka kohdistuvat teollisesti valmistetun työkappaleen geometriaan (esim. mitta, etäisyys, säde, kulma, muoto, suunta, sijainti, heitto, pinnankarheus, pinnan aaltomaisuus, pintaviat, jne.) ja kaikki niihin liittyvät todentamisperiaatteet, mittauslaitteet ja niiden kalibroinnin. Oikein ja tehokkaasti käytettynä standardit voivat olla merkittävä yrityksen valmistuskustannuksia alentava tekijä. Esimerkiksi maksimimateriaalin vaatimuksen (aikaisemmin menorajan periaate) tehokas hyödyntäminen väljentää valmistuksen työstötarkkuusvaatimuksia ilman kappaleen kokonaistarkkuuden (kokoonpanokelpoisuuden) laskua. Tätä voisi kutsua teollisuusmaiden vastaiskuksi halpatuotantomaiden bulkkituotantoa vastaan

20 Metrologia Kemian mittaukset Kemian mittaukset osa hyvää elämäämme 20 Maailman metrologiapäivä 20. toukokuuta

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 Katriina Kyllönen (IL)

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 Katriina Kyllönen (IL) Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 (IL) Esityksen sisältö Esityksen tausta: Henkilösertifiointijärjestelmä Ilmanlaatumittausten

Lisätiedot

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen

Lisätiedot

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES SI-mittayksiköt Martti Heinonen VTT MIKES FINAS-päivä 29.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES SI järjestelmän uudistus astuu voimaan 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES Sisältö: -

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus 14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös

Lisätiedot

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy -merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, VERIFIOINTI-, TESTAUS- JA SERTIFIOINTIYRITYS Yli 64.000 työntekijää

Lisätiedot

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden

Lisätiedot

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?

Lisätiedot

VTT Expert Services Oy. Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia. Click to edit Master title style

VTT Expert Services Oy. Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia. Click to edit Master title style VTT Expert Services Oy Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia Palvelut Toimialat Rakennusmateriaalit ja rakennustuotteet Talotekniikkateollisuus Kiinteistöt ja rakentaminen

Lisätiedot

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Oulu kaivoskaupungiksi 30.1.2014 Eine Pöllänen Projektiasiantuntija Cemis / KAMK Cemis (Centre for Measurement and Information Systems) on

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4. Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi) Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 ESPOO 2007 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,

Lisätiedot

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT KOLSTER IPR INSIGHT, 5.4.2017 Sanna Häikiö, Senior Legal Counsel, VTT VTT-konsernin organisaatio 1.1.2017 06/04/2017

Lisätiedot

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Mirja Leivuori Vertailulaboratorio Suomen ympäristökeskus, Laboratoriot Hakuninmaantie 6 00430 Helsinki mirja.leivuori@ymparisto.fi Ajankohtaista laboratoriorintamalla

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I 1 2 0 0 7 Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa 1 MITTATEKNIIKAN

Lisätiedot

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,

Lisätiedot

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Jaana Kilponen

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Pääarvioija Suvi Hietamäki FINAS suvi.hietamaki@finas.fi 1 AKKREDITOINTI On pätevyyden arviointia kolmannen osapuolen tekemä riippumaton arviointi Perustuu kansainvälisiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius Vertailulaboratorion kuulumisia Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Muutokset Jari Waldén eläköitynyt 31.12.2018 Uusi standardi

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy SR311 Kestävä tietotekniikka CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Käyttöinsinööri Jari Niittylahti 18.12.2012 CSC lyhyesti Valtion omistama ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

OHSAS vs. ISO mikä muuttuu?

OHSAS vs. ISO mikä muuttuu? OHSAS 18001 vs. ISO 45001 mikä muuttuu? Kiwa Inspecta Sini Ahlgren HSEQ-tuotepäällikkö 12.9.2018 Trust Quality Progress OHSAS 18001 vaihtuu ISO 45001 standardiksi ISO 45001: Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät.

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen. Heikki Savia Tampereen ammattikorkeakoulu 1

Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen. Heikki Savia Tampereen ammattikorkeakoulu 1 Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen 1 Mittauskyvyn peruselementit Toiminnan rahoitus Oikea mittayksikkö Kunnossa olevat mittavälineet Kelvollinen mittauspaikka Pätevät mittaajat 2 Johdon vastuu Lopulta

Lisätiedot

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella.

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Anssi Mäkynen Oulun yliopisto Rajaus päivän teemaan soveltaen.

Lisätiedot