Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l MIKESin toimintavuosi Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011. MIKESin toimintavuosi 2010. Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 MIKESin toimintavuosi 2010 Kemia osa hyvää elämää Akkreditoinnit ylläpitävät laatua 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 SISÄLTÖ 1/ Pääkirjoitus...3 MIKESin toimintavuosi Katsaus vuoden tapahtumiin ja toiminnan tuloksiin. MIKES-Kajaanin vihkiäiset...8 Kajaanin toimipisteen käynnistyminen liittää Kainuun tiiviisti metrologiatoimintaan. Akkreditoinnit ylläpitävät laatuajattelua...10 VTT Expert Services Oy pitää akkreditointeja toiminnan elinehtona. Metrologian moniottelija: MIKES-Aalto Mittaustekniikka...12 Optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio on myös metrologien täsmäkouluttaja. Kemia osa hyvää elämää...14 Vuosi 2011 on nimetty kansainväliseksi kemian vuodeksi. Kemian metrologia on osa jokapäiväistä elämäämme. Ajankohtaisia tapahtumia...17 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt GPS apuna standardiviidakossa...18 MIKES tutki GPS-standardien käyttöä ja tunnettuutta teollisuudessa. Päätoimittaja: Milla Kaukonen Toimitus: Milla Kaukonen, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: COCO Viestintä Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: , fax: MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Kemialliset mittaukset osa hyvää elämäämme Kansainvälisen metrisopimuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi vuotta. Vuosittain BIPM:n johtaja on antanut vuosipäivän kunniaksi julistuksen jostakin mittaamisen keskeisestä teemasta. Tämän vuoden teemaksi laitoksen johtaja Michael Kühne on nostanut kemian; kemialliset mittaukset osa hyvää elämäämme. Julistus on osa YK:n ja Unescon nimeämää kansainvälistä kemian vuotta. Kemiaa ja sen merkitystä hyvinvoinnillemme ja ympäristöllemme juhlitaan kaikkialla maailmassa. Kemian valinta vuoden teemaksi ei ole sattumaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Marie Curien kemian Nobel-palkinnosta. Kansainvälisen kemian vuoden slogan on Chemistry our life our future, suomeksi Kemia osa hyvää elämää. Slogan kuvaa hyvin, miten keskeinen osa kemialla on arkipäivässämme. Kemia liittyy terveyteemme, turvallisuuteemme, ympäristöömme ja kaikenlaiseen hyvinvointiimme. Marie Curien saavutuksella halutaan korostaa myös naisten asemaa tutkijoina. Vaikka kemialla on pitkä historia, kemian mittaamisen perusyksikkö, mooli, on nuorin seitsemästä perussuureesta. Jo vuonna 1875 tehtiin metrin mittayksiköstä kansainvälinen sopimus. Massa, aika, lämpötila, sähkö ja valo tulivat osaksi SI-järjestemää viimeistään 1900-luvun puoliväliin mennessä. Mooli tuli perussuureiden perheenjäseneksi vasta vuonna Huolimatta kemian lyhyestä metrologisesta historiasta, siitä on tullut hyvin keskeinen osa kansainvälistä metrologiatoimintaa. Kun moolista tuli perussuure, alkoi kemiallisten mittausten luotettavuuden kehittyminen. Metrologisten käsitteiden tuominen kemian mittauksiin ei ole ollut kovin helppoa. Metrologia on ollut korostetusti tarkkojen fysikaalisten mittausten kulmakivi. Kemiallisten mittausten suuri mittausepävarmuus oli kauhistus nanotason luotettavuuteen tottuneille metrologeille. Kemistit itsekin uskoivat, että kemiallisten mittausten jäljittävyyttä ei voida systemaattisesti varmentaa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut muutos. Akkreditointi on tuonut kemian mittaamiseen pysyvästi mittausepävarmuuden ja mittausten jäljitettävyyden käsitteet. Akkreditointi on keskeisesti vaikuttanut siihen, että metrologia on vakiinnuttanut asemansa kemian laboratorioissa. Kemian mittausten luotettavuuden parantaminen tarvitsee fyysikoiden ja kemistien yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä on spektroskopiaan perustuva mittaaminen. Spektroskopia on fysiikan perusmittaamista ja sillä voidaan tuottaa lähes kaikkea kemiallista tietoa ympäristöstä, terveydestä ja turvallisuudesta. Yhdistämällä kemian ja fysiikan osaamista voidaan kehittää aivan uusia mittaussovelluksia, nopeuttaa mittaamista ja parantaa mittausten luotettavuutta. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2010 Mittatekniikan keskuksen toimintavuosi 2010 Mittatekniikan keskuksen toiminta kehittyi suotuisasti ja toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden merkittävin hanke oli uuden toimipisteen perustaminen Kajaaniin. Uuden yksikön toimitilat saatiin käyttöön joulukuussa ja toiminta Kajaanissa pääsi käyntiin heti vuoden 2011 alusta. Vuoden 2010 merkittävin investointihanke oli voiman, vääntömomentin ja nestevirtausten mittanormaalilaboratorioiden perustaminen Kajaaniin. Kajaanissa aloitettiin uuden laboratorion myötä myös CEMIS-toiminta, jossa käynnistyi heti tämän vuoden alussa useita hankkeita. MIKES-metrologia on parantanut palvelukykyään verkottumalla ja laajentamalla yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tulokset näkyvät palveluvolyymin kasvuna, yhteistyöhankkeiden MIKES-metrologia MIKES-metrologia on laajentanut sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2010 käynnistyi viisi EMRPtutkimusohjelman hanketta. Kaikkiaan näitä EU-rahoitteisia hankkeita on käynnissä 14. MIKES oli myös mukana 18 hakemuskonsortiossa EMRP:n ympäristöja teollisuusmittausten hankehauissa. MIKESin osuus EMRP-ohjelman uusista tutkimushankkeista on noin 3 % ja Suomääränä ja tutkimusrahoitusten kasvuna. Myös akkreditointipalveluiden puolella on tehty runsaasti yhteistyötä sekä kansallisten että kansainvälisten tahojen kanssa. Uusi metrologian neuvottelukunta aloitti toimintansa kesällä. Neuvottelukunnan rakenteessa korostetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Syksyllä aloitettiin MIKES-metrologian sekä FINASin strategioiden valmistelu ja tehtiin koko henkilökunnan kattava työhyvinvointikysely. Strategiatyöt valmistuvat kevätkaudella. Keväällä 2011 luonnostellaan koko MIKESin strategialinjaukset. 4

5 Toimintavuosi 2010 men kokonaisosuus 4,5 %. Myös kotimainen yhteistyö on lisääntynyt tunnettuuden kasvun myötä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalan SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä sekä mukana nanoteknologian ja mittaustekniikan OSKE:ssa. MIKESillä on myös strateginen yhteistyö- ja kumppanuussopimus Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on kehittää metrologia kansallisesti merkittäväksi tieteen ja teknologian alaksi. Näiden lisäksi Kainuussa on jatkettu ja syvennetty yhteistyötä Measurepolisin kanssa. Kajaanissa voiman, vääntömomentin ja virtausten rakennusprojekti käynnistyi ja hanke saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Toiminta Kajaanissa alkoi vuoden 2011 alussa. Uuden yksikön myötä käynnistyi myös yhteistyö CEMISin kanssa. Kemian metrologian alueella Suomen ympäristökeskus aloitti vesiympäristön kemiallisten analyysien sopimuslaboratoriotoiminnan. Myös MIKESmetrologia on kasvattanut rooliaan kemian metrologian kehittämisessä panostamalla voimakkaasti spektroskopian tutkimukseen kaasu- ja nesteanalytiikassa. MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edellisvuoden tapaan yksityinen sektori lähes 80 %:n osuudella. Näiden tuottojen kasvu edellisvuodesta oli runsaat 0,25 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa yrityssektorin kanssa tehdyistä kehityshankkeista. Muita yritysrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston projekteista. FINAS-akkreditointipalvelu Laajentunut yhteistyö kasvatti palveluvolyymiä. Vuonna 2010 tehtiin uusia akkreditointipäätöksiä 5 kpl ja vuoden lopussa käsittelyssä oli 13 uutta hakemusta. Akkreditointipäätösten määrä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta laboratorioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Uutta standardia (ISO 17043) sovellettiin vertailumittausjärjestäjän arvioinnissa. Lisäksi uutena arviointialueena toteutettiin kaksi kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa Hyväksytty tarkastaja -arviointia. Viisi tähän liittyvää arviointia on työn alla. Kansallista yhteistyötä tehtiin mm. kolmanteen päästökauppakauteen liittyen TEM:n ja EMV:n kanssa, liikenteen turvallisuusviraston kanssa hyväksyttyjen asiantuntijoiden arviointiin liittyen sekä moottoriajoneuvoihin, ilmailualan päästökauppaan sekä rautatieturvallisuuteen ja rautateiden kunnossapitoon liittyvissä asioissa, STM:n kanssa kone-, köysirata- ja henkilösuojadirektiiveihin liittyvissä ilmoitettujen laitoksen arvioinneissa, Valviran/Eviran kanssa elintarvike- ja vesianalytiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä SYKE/LVM:n kanssa EMAS III:een liittyen. Kliiniseen auditointiin ja metsäsertifiointiin liittyvä yhteistyö on jatkunut vakiintuneena. Uutena yhteistyötahona oli Arkistolaitos sähköisten arkistointijärjestelmien sertifioinnin akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan osallistumalla komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä kommentoimalla työn alla olevia asiakirjoja. Vuonna 2010 FINAS isännöi kolmea kansainvälistä kokousta. FINAS jatkaa EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS on toteuttanut arviointeja yhteistyössä Liettuan ja Egyptin akkreditointielimien kanssa sekä yhden arvioinnin Englannin akkreditointielimen toimeksiannosta. FINAS-akkreditointipalvelun suurin asiakasryhmä oli yksityinen sektori runsaan 60 %:n osuudella. Elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat yhteensä 1,3 milj. euroa ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 5 %. Rahoitusrakenne Toimintamenomomentin määräraha vuonna 2010 oli 5,692 milj. euroa. Talousarviorahoitusta oli käytettävissä yhteensä 6,860 milj. euroa, johon sisältyi kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty euron määräraha. Tästä määrärahasta euroa osoitettiin toiminnan käynnistämiseen Kajaanissa. Talousarviorahoitusta täydentää MIKESin maksullinen toiminta 2,994 milj. euroa ja yhteisrahoitteinen toiminta 0,568 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta 5

6 Toimintavuosi 2010 kasvoi 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisvuodesta määrällisesti 34 %, mutta niiden osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi ainoastaan 1 %. Toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 3,602 milj. euroa ja kasvoivat lähes 11 % edellisestä vuodesta. Tuotoista 87 % kertyi palveluiden myynnistä ja 13 % yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot vuonna 2010 olivat 2,994 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 7 %. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 2,1 % edellisen vuoden 9,784 milj. eurosta 9,991 milj. euroon. Toimitilakulut kasvoivat 2,815 milj. euroon, joka selittyy pelkästään kylmän talven ja kuuman kesän aiheuttamasta lämpö- ja sähköenergiakulujen kasvusta. Kasvu edellisvuodesta oli prosentin luokkaa ja osuus kokonaiskuluista 29 %. Tilavuokriin ei tehty indeksikorotusta. Henkilöstökulut olivat 4,114 milj euroa (4,067 milj. euroa v. 2009) ja niiden osuus kokonaiskuluista 42 %. Aineiden ja tarvikkeiden ostot tilikauden aikana, 0,567 milj. euroa (0,632 milj. euroa v. 2009). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MIKESin henkilöstöstä kokoaikaisia oli 75,6 %. Henkilöstöstä 29,5 % oli naisia, ja vuoden 2010 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilökunnasta oli 55,1 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus vuonna 2010 oli 24,4 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee määräaikaisten tutkimushankkeiden sekä alkaneiden ja päättyvien opinnäytetöiden mukaisesti. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,6. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus henkilöstöstä oli 36 %. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 80 % (85 % v. 2009). Vuoden lopulla toteutettiin työhyvinvointikysely (VM-Baro), jonka vastausprosentti oli 68. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,2. Kyselyn perusteella on päätetty vuonna 2011 tehtävistä toimenpiteistä. Työterveyshuollon kanssa sekä erilaisten henkilöstötapahtumien avulla on pyritty ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työkunnon ja työhyvinvoinnin varmistamiseen. Kuva 1. Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain 1,47 milj. euroa vuonna 2010 Tuotot elinkeinoelämältä 78 % Tuotot EU:lta 8 % Tuotot valtion virastoilta 8 % Muun yht.rah.toiminnan tuotot 5 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 % Kuva 2. FINAS-akkreditointipalvelun tuotot asiakassektoreittain 2,0 milj. euroa vuonna 2010 Tuotot elinkeinoelämältä 63 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 24 % Tuotot valtion virastoilta 12 % Tuotot EU:lta 0,3 % Kuva 3. Tuloslaskelman tuottojen jakautuminen suoriteryhmittäin 3,6 milj. euroa vuonna 2010 Akkreditoinnit 53 % Kalibroinnit 15 % Metrologian asiantuntijapalvelut ja koulutus 13 % Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, SA, Tekes, yritykset) 13 % Muut tuotot 6 % 6

7 Toimintavuosi 2010 Kuva 4. Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sektorijaon mukaan yhteensä 3,6 milj. euroa vuonna 2010 Koulutusrakenne % Tutkijakoulutusaste 35 Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä % Tuotot valtion virastoilta % Tuotot EU:lta % Muut yht.rah.toiminnan tuotot % Kuva Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12.) ja ja henkilötyövodet vuosina ,0 67,0 64,6 64,6 64,6 64, v v v v v v v v v v Taulukko 1. Henkilöstön koulutusrakenne vuosina Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Yleissivistävä Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus ,3 70,3 71,7 71, htv, htv, yhteensä FINAS-akkreditointi MIKES-metrologia hallinto- ja ja tukipalvelut Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Kansainvälistä huipputasoa oleva ja innovaatioita tuottava mittausjärjestelmä sekä pätevyydentoteamisjärjestelmä antavat suomalaiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle sekä viranomaistoiminnalle merkittävää kilpailuetua. Ne lisäävät kansalaisten hyvinvointia vaikuttamalla terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien mittausten ja niitten perusteella tehtävien ratkaisujen oikeellisuuteen ja luotettavuuteen. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen 7

8 Vihkiäisvieraita kuuntelemassa Timo Hirven avajaispuhetta. MIKES-Kajaanin toimitalo vihittiin käyttöön MIKESin Kajaanin yksikkö aloitti toimintansa vuoden alusta ja vihkiäisiä uusissa toimitiloissa vietettiin Tilaisuutta juhlistivat puheillaan elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen ja UPM:n konserninprojekteista vastaava johtaja Pauli Hänninen sekä ylijohtaja Timo Hirvi. MIKES-Kajaanin vihkiäispuheissa korostettiin MIKESin merkitystä Kainuun mittaustekniikan osaamiselle ja elinkeinoelämälle. MIKESin tehtävänä on mittaustieteen osaamisen levittäminen ja laajentaminen sekä erityisesti osaamisen siirtäminen käytäntöön. Uusi toimipiste liittääkin Kainuun tiiviisti mukaan metrologiatoimintaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. - Mittaaminen on mukana jokapäiväisessä elämässämme, vaikka emme sitä välttämättä usein tule ajatelleeksikaan. Mittausten luotettavuus sekä jäljitettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä elinkeinoelämälle. Kansainvälisesti korkeatasoinen mittausjärjestelmä on edellytys toimiville markkinoille sekä suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvylle, elinkeinoministeri Pekkarinen kertoo puheessaan. Laajaa yhteistyötä Mittaustekniikka on ollut Kainuun vahvuus jo muutaman vuosikymmenen ajan: Kajaanin seutu on panostanut mittaustekniikkaan 1970-luvun alusta alkaen, jolloin Kajaani Oy perusti paperiteollisuuden mittalaitteita valmistavan tehtaan Kajaaniin. Mittalaitetehtaan lisäksi kainuulaisen mittaustekniikan osaamisen taustalta löytyy vahva metsäteollisuuden yritystoiminta ja sitä tukeva Oulun yliopiston tutkimustoiminta. Vuonna 2003 Kajaani nimitettiin kansalliseksi mittaustekniikan osaamiskeskukseksi. MIKESin toiminta Kajaanissa alkoi pian tämän jälkeen. Vuonna 2004 mittaustekniikan liiketoiminnan kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy ja MIKES sopivat yhteistyöstä, jon- 8

9 ka tavoitteiksi määriteltiin metrologian tutkimus- ja kehitys- sekä liiketoiminnan kehittäminen kansallisella tasolla. Yhteistyö Kainuussa laajeni vuonna 2008, jolloin MIKES solmi kumppanuussopimuksen Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Yhteistyö sisältää mittaustekniikan alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Viime syksynä vahvistettiin myös tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISin toiminnan käynnistävä sopimus. MIKES toimii osana CEMISiä ja on näin mukana muiden CEMIS-toimijoiden projekteissa. Hyviä yhteistyötahoja CEMISistä löytyykin: Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja VTT. - Sopimusten rinnalla MIKESillä oli koko ajan suunnitelmia konkreettisen toiminnan käynnistämisestä. Siihen avautui tilaisuus, kun voiman ja vääntömomentin mittanormaalilaboratoriotoiminnan siirtäminen tuli ajankohtaiseksi, kertoo Timo Hirvi. Taikamummo Tuula Honkanen viihdyttää vihkiäisvieraita. Kuvassa vasemmalta oikealle: ylijohtaja Timo Hirvi, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, rehtori Lauri Lajunen (Oulun yliopisto) ja johtaja Pauli Hänninen (UPM). Tilat entisellä tehdasalueella MIKESin päätös uuden yksikön perustamisesta Kajaaniin konkretisoitui viime vuoden kesäkuussa, kun sopimus tilojen rakentamisesta solmittiin Renforsin Rannan yritysalueen kanssa. Uuden yksikön sijoittuminen Renforsin Rantaan ei ollut pelkkä sattuma. Entiseltä UPM:n tehdasalueelta löytyi valmis rakennus, jonka perusrakenne soveltui suurien vesimäärien käsittelyyn: MIKESin uudet toimitilat sijaitsevatkin entisen paperitehtaan vedenpuhdistuksen lietteenkäsittelytiloissa. Näihin tiloihin saatiin rakennettua voiman ja virtauksen moderni laboratorio melko helposti ja edullisin kustannuksin. Rakennushanke eteni nopeasti ja laitteiden siirto Lahdesta, Otaniemestä ja Tampereelta aloitettiin viime syksynä. MIKES-Kajaanin tilat valmistuivat loppuvuodesta 2010 ja laboratorion toiminta on päässyt pikkuhiljaa käyntiin vuoden alusta lähtien. MIKES-Kajaanin ensimmäinen vääntömomenttikalibrointi tehtiin jo helmikuun alussa. Toiminta uudessa yksikössä on käynnissä kokonaisuudessaan syksyllä MIKES-Kajaani on merkittävä Renforsin Rannan ja säätö- ja mittaustekniikan kehitykselle. Tällä alueella on yhä suuria mahdollisuuksia, UPM:n Pauli Hänninen tiivistää. Kuvat: Marko Lipponen MIKES-Kajaanin henkilökunta Voima ja vääntömomentti Projektipäällikkö Aimo Pusa Laboratorioinsinööri Jani Korhonen Kalibroija Jari Huhtala Kalibroija Kari Kyllönen Nestevirtaus Laboratorioinsinööri Timo Nissilä Tutkija Petri Koponen Postiosoite: MIKES-Kajaani Tehdaskatu 15, Puristamo 9P KAJAANI MIKES-Kajaanin projektipäällikkö Aimo Pusa. MIKES-Kajaani MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä tulevaisuudessa myös nestevirtauksen metrologiatoiminnasta. Yksikkö tarjoaa näiden suureiden kalibrointi-, tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluita. Kajaanissa kehitetään myös soveltavaa mittaustiedettä sekä ylläpidetään voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. Voiman mittanormaalitoiminta siirtyy vuoden 2011 loppuun mennessä Kajaaniin Lahti Precision Oy:ltä. Vääntömomentin osalta kalibrointipalvelut on jo aloitettu Kajaanissa. Nestevirtausten metrologia on kokonaan uutta toimintaa. Virtausmittausten lisäksi toimintaan kuuluu keskeisesti nesteiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien on-line mittausten luotettavuuden kehittäminen. MIKES-Kajaanissa työskentelee kuusi mittausten asiantuntijaa. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrä on vähintään 10. Lisäksi Kajaanin yksikkö tarjoaa opiskelijoille harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Uusi laboratorio toimii yhteistyössä mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMISin (Centre for Measurement and Information Systems) kanssa. CEMISissä ovat mukana MIKESin lisäksi Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. 9

10 VTT Expert Services Oy on osa VTT Groupia ja valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa VTT:tä koskevan lakimuutoksen seurauksena. VTT Expert Services Oy on nyt yksi neljästä osakeyhtiöstä, joita VTT hallinnoi, ja yrityksen vastuulla ovat VTT Groupin maksulliset asiantuntijapalvelut. - Tarjoamme erilaisia asiantuntijaselvityksiä ja -arvioita, testaus- ja analyysipalveluja, tuotehyväksyntä- ja sertifiointipalveluja sekä tarkastus- ja kalibrointipalveluja. Palvelumme perustuvat monipuoliseen tekniseen osaamiseen, Euroopan laajuisestikin arvioiden mittavaan testaus- ja laiteympäristöön sekä kattaviin yhteistyöverkostoihin, tekninen johtaja Matti Lanu selventää. Henkilöstöä yrityksellä on 250 ja toimintaa Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Asiakaskunta muodostuu kotimaisista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä julkisen sektorin toimijoista. VTT Expert Servicesillä on myös kaksi tytäryhtiötä, Labtium Oy ja Enas Oy. - Ilmoitettujen laitosten akkreditoinnit ovat kasvava alue, koska jatkuvasti tulee uusia EU-direktiiveja ja vaatimuksia, tekninen johtaja Matti Lanu ja arviointipäällikkö Liisa Rautiainen uskovat. Akkreditoinnit ylläpitävät laatuajattelua Suomen ensimmäinen akkreditointi myönnettiin VTT Expert Services Oy:n edeltäjäorganisaatiolle. Siitä lähtien akkreditoinnit on koettu organisaatiossa laatutason mittareina ja kilpailukyvyn vahvistajina. Osa-alueet yhteen päätökseen Parikymmentä vuotta sitten VTT:n silloiselle asiantuntijapalveluja tarjonneelle yksikölle myönnettiin Suomen ensimmäinen akkreditointi, joka koski metallien rikkovaa testausta. Siitä lähtien akkreditointipäätösten määrä kasvoi tasaisin väliajoin organisaation eri osissa, kunnes vuonna 2006 lukuisat eri päätökset päätettiin testauksen osalta koota yhden akkreditointipäätöksen eli T001:n alle. - Pelkästään päätöksen T001 alla meillä on 18 osa-aluetta, mikä käytännössä merkitsee18 pienen laboratorion arviointia. Akkreditoituja menetelmiä tai tuoteryhmiä meillä on reilusti yli 500 ja koko VTT Expert Services Oy -konsernissa määrä lähenee jo 1000 menetelmää, Lanu luettelee. Päätökseen I006 sisältyy neljä aluetta ja päätökseen I018 yksi. Kun päätökset S017 ja S021 lasketaan mukaan, akkreditoituja pätevyysalueita VTT Expert Servicesillä on kaikkiaan 25. Tytäryhtiöillä on lisäksi kolme eri T-tunnusta. - Akkreditoidun toiminnan laajuutta kuvaa hyvin se, että laatupäällikkömme laski käyttäneensä viime vuonna yli 20 päivää pelkästään akkreditointiarvioinneissa, toisin sanoen osallistumalla FINASin auditointeihin, arviointipäällikkö Liisa Rautiainen lisää. VTT Expert Servicesin testaus-, kalib- 10

11 rointi-, tarkastus- ja sertifiointipalvelut on tänä päivänä oleellisilta osin akkreditoitu FINASin toimesta. Yritys toimii myös ilmoitettuna laitoksena useiden EU:n direktiivien mukaisesti ja rakennustuotteiden osalta myös tuotehyväksyntälaitoksena (ETA). Ilmoitetut laitokset etualalla Euroopassa akkreditoinnin myöntää lailla asetettu, kansallinen akkreditointielin, jollainen Suomessa on FINAS. Euroopan ulkopuoliset akkreditointilaitokset eivät toimi välttämättä samalla statuksella, mutta niiden noudattama vaatimustaso on kuitenkin vastaava. - Meillä on akkreditointeja esimerkiksi amerikkalaiselta IAS:ltä testaukselle ja tarkastukselle tiettyihin tuotteisiin. Sähkötuotteiden osalta meillä on amerikkalaisen IEC:n myöntämä pätevyys räjähdysvaarallisten tilojen tuotteiden testaukseen ja sertifiointiin. Meillä on akkreditointipäätöksiä myös Venäjän akkreditointilaitokselta GOSTilta, Rautiainen kertoo Nämä eri maiden kansallisten akkreditointilaitosten myöntämät pätevyydet ovat tärkeitä siihen saakka, kunnes globaalit sopimukset saadaan aikaan. Testauspuolella näin jo onkin, mutta tarkastusten osalta tilanne on toinen. - Viime vuoden alussa astui voimaan NLF-lainsäädäntö (New Legislation Framework), jossa määritellään akkreditoinnin asema EU:ssa. Lain perusteella jokaisessa EU-maassa pitää olla yksi kansallinen akkreditointielin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa näin on jo ollutkin eikä muutoksia tarvinnut tehdä, mutta esimerkiksi Saksassa oli edessä useiden eri laitosten yhdistäminen, Lanu toteaa. NLF:n myötä uutena asiana tuli ilmoitettujen laitosten akkreditointitarve. VTT Expert Servicesillä on akkreditoinnit kahdella ilmoitetun laitoksen toimialueella, jotka ovat rakennustuotteet ja huviveneet. Näillä alueilla akkreditoinnit olivat ensimmäiset Suomessa. - Ilmoitettujen laitosten akkreditoinnit ovat kasvava alue, koska jatkuvasti tulee uusia direktiivejä ja vaatimuksia. Tämä lisää painetta FINASin suuntaan resurssien lisäämiseksi, Rautiainen arvelee. Akkreditointi laadun takeena VTT Expert Servicesissä laaja-alainen akkreditointi nähdään henkilöstön toimintaa yhdistävänä tekijänä ja laatuajattelun edistäjänä sen lisäksi, että akkreditoinnit ovat ilmoitettuna laitoksena toimimisen edellytys. - Ainoastaan puhdas tutkimus on jätetty akkreditoinnin ulkopuolelle, mutta muilta osin akkreditointi on meille suorastaan elinehto ja laissa määritelty vaatimus. Toimintajärjestelmällämme on ISO 9001:2008 mukainen sertifikaatti ja akkreditointi tavallaan täydentää omaa laatujärjestelmäämme. Lisäksi se auttaa jatkuvasti arvioimaan toimintamme laatutasoa, Lanu vakuuttaa. Hän näkee akkreditoinnin myös kaupallisesti merkittävänä etuna ja yrityksen markkinointikeinona. Liisa Rautiainen korostaa myös EU-yhteistyön helppoutta. Ilmoitetun laitoksen yhteydenpito Brysselin suuntaan on vaivatonta ja notifikaatiot saadaan nopeasti, mitä myös asiakaskunta arvostaa. Akkreditointien konkreettinen hyöty näkyy myös mm. mittalaitteiden kalibroinneissa. - Jos ajatellaan esimerkiksi korkeakoulua, jossa 50 opiskelijaa käsittelee samaa laitetta, laitteiden kalibroinnit eivät viimeisten käsittelyssä enää välttämättä ole kohdallaan. Meillä taas akkreditointien seurauksena mittalaitteiden kalibroinneista huolehditaan ja mittausepävarmuudet ovat hallinnassa. Laatuajattelumme on kehittynyt tähän suuntaan juuri akkreditointien myötävaikutuksella, Lanu toteaa. 10 kohdan uudistuslista Laaja-alaisen akkreditointitoiminnan tulosta ovat myös kansainväliset vertailut, joihin osallistumalla yritys voi benchmarkata itsensä. Lähiaikoina käynnistyy lämmöneristeiden Key mark -vertailukoe, jossa on mukana peräti 18 EU-maan laboratoriota. Viimeisin saavutus akkreditointipäätösten pitkässä listassa on huviveneiden ja rakennustuotedirektiivin ilmoitetun laitoksen toiminnan akkreditointi. - Tulevaisuudessa korostuu ilmoitettujen laitosten toiminnan laajeneminen. EU räätälöi jatkuvasti uusia direktiivejä ja Suomessa joudutaan ottamaan käyttöön jo olemassa oleviakin, joihin tarvitaan ilmoitettuja laitoksia. Lisäksi testistandardit uusiutuvat. Koska meillä on näin laaja pätevyysalue, lähes jokaisessa arvioinnissa esitetään jotain uutta menetelmää liitettäväksi pätevyysalueeseen, Matti Lanu kertoo. - Uusiutumisen vauhdista käy esimerkiksi kuluva vuosi. EU:ssa on meneillään ilmoitetun laitoksen toimintaa koskeva NLF-lainsäädäntöön liittyvä 10 direktiivin harmonisointityö, joista puolet edellyttää meiltä jonkinasteista valmiuksien kehittämistä. Toivotaan, että saamme niillekin tämän vuoden aikana akkreditoinnit ja edelleen notifikaatiot, Liisa Rautiainen lisää. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Pommisuojaan rakennettu VTT Expert Servicesin testaushalli koostuu useammasta, eri toiminnolle tarkoitetusta tilasta. Kokonaisuus on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen kookas. 11

12 Tiiviin yhteistyön ansiosta MIKES-Aalto Mittaustekniikka on lähes yksi MIKESin laboratorioista, vaikka toimiikin Aaltoyliopiston sähkötekniikan korkeakoulun yhteydessä. Järjestely mahdollistaa kansalliseen mittanormaalitoimintaan kuuluvat suureiden realisoinnit ja kalibroinnit, mutta myös hyvin tutkimusintensiivisen toiminnan osana yliopistoympäristöä. - Koska olemme MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio, ydintehtävämme on näiden suureiden jäljitettävyysketjujen luominen ja siihen liittyvä tutkimus. Toinen ydintehtävämme tulee Aalto-yliopiston suunnalta ja on mittaustekniikan opettaminen, dosentti Petri Kärhä kuvailee toiminnan monipuolisuutta. TKK:lla väitelleitä metrologian asiantuntijoita on luonnollisesti runsaasti MIKESin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös mm. MIKESin kollegalta, saksalaiselta PTB:ltä sekä laajan Viro-yhteistyön tuloksena maan kansalliselta mittanormaalilaboratoriolta ja Tarton yliopistosta. - Fotometrian ja radiometrian alueella ledit sekä auringon UV-säteilymittaukset ovat päällimmäisiä tutkimusalueita, dosentti Petri Kärhä kertoo. Metrologian moniottelija: MIKES-Aalto Mittaustekniikka MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio MIKES- Aalto Mittaustekniikka on myös mittaustekniikan osaajien täsmäkouluttaja, jonka kasvatteja voi tavata Euroopan laajuisesti. Kaksi rahoittajaa, kolme tutkimusaluetta MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimii Erkki Ikonen, joka työskentelee puoliksi MIKESillä tutkimusprofessorina ja puoliksi Aalto-yliopiston professorina. Hänen alaisuudessaan toimii noin 15 asiantuntijaa, jotka jakaantuvat kolmeen tutkimusalueeseen. - Dosentti Farshid Manoocherin vastuulla ovat materiaalien optiset mittaukset, joita ovat esimerkiksi läpäisy- ja heijastusmittaukset. Oma tutkimusalueeni kattaa säteilysuureet, esimerkkinä lampun säteily eri aallonpituuksilla tai optisen tehon mittaus. Kolmas alueemme on fotometria eli valaistussuureet, joiden tutkimuksesta jatko-opiskelija Tuomas Poikonen vastaa minun alaisuudessani, Kärhä luettelee. Hän pitää tärkeänä professori Ikosen kaksoisroolia MIKESin ja Aalto-yliopiston palveluksessa, jonka ansiosta toiminta on hyvin organisoitu ja kohtuullisesti rahoitettu. MIKES vastaa pääosin mittanormaalitoiminnan rahoituksesta ja Aalto-yliopisto opetuksesta; näin katetaan kaksi kolmasosaa rahoituksesta. Tutkimustoiminta on suuresti riippuvainen MIKESin ja Aallon ulkopuolisesta rahoituksesta. Jos symbioottista yhteistyötä MIKESin kanssa ei lasketa mukaan, MIKES-Aalto Mittaustekniikan lähimmät yhteistyötahot Suomessa ovat VTT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus, joiden kanssa yhteistyö on virinnyt joko asiakassuhteen kautta ja tutkimusyhteistyönä. - Teemme mm. Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyötä radiometrian eli säteilysuureiden tutkimuksen alueella. Ilmakehän otsonikerroksen tilan tutkimus on monivuotinen yhteistyöprojektimme. Tällä hetkellä on yhteistyönä vireillä Akatemia-hanke, Kärhä selventää. EMRP-projektit ohjaavat tutkimusta MIKES-Aalto Mittaustekniikalla on laajaa yhteistyötä myös eri maiden kansallisten mittanormaalilaboratorioiden, kuten englantilaisen NPL:n, saksalaisen PTB:n, hollantilaisen VSL:n, italialaisen INRIMin ja USA:n NISTin, kanssa. - Useisiin EMRP-projekteihin osallistuminen merkitsee automaattisesti kansainvälistä yhteistyötä. Viimeisimmässä EMRP-haussa MIKES-Aalto Mittaustekniikka sai neljä uutta projektia, joihin sisältyy myös tiivistä yhteistyötä MIKESin tutkimusryhmien kanssa, Manoocheri kuvailee. 12

13 EMRP-projektit ovat leimanneet työskentelyä jo usean vuoden ajan. Tänä keväänä saadaan päätökseen ensimmäinen EMRP-hanke, kvanttikandela-tutkimus, jossa Manoocheri työskentelee yhdessä MIKESin tutkijoiden kanssa. Projektissa kehitetään entistä parempaa mittanormaalia optiselle teholle. Kärhä puolestaan paneutui viime vuoden aikana valaistuksen mittausteknisiin haasteisiin niin ikään EMRP-projektissa. Yleensä ERMP-projektit ovat kolmivuotisia, joten työ hankkeen parissa jatkuu vielä pari vuotta. - Led-valot ovat tällä hetkellä valaistustutkimuksen kuumin aihe, koska hehkulamput pyritään enenevässä määrin korvaamaan ledeillä. Tähän liittyy kuitenkin ongelma, sillä hehkulamppujen valaistustehon mittausta varten kehitetyt mittalaitteet eivät sovellu ledien valaistustehon mittaamiseen. Meneillään olevassa projektissa pyritään muuntamaan mittalaitteet myös ledien mittaukseen soveltuviksi, Kärhä täsmentää. Standardeja ja karakterisoituja kappaleita MIKES-Aalto Mittaustekniikan tärkeimpiä käynnistyviä EMRPprojekteja ovat auringon ultraviolettisäteilyn mittalaitteiden kehittämiseen tähtäävä hanke, kaukokartoitusmittausten jäljitettävyyden parantaminen, ohutkalvoihin liittyvä tutkimusprojekti sekä kvanttikommunikaatiotutkimus. Kaikki ovat viimeisimmän EMRP-haun satoa ja käynnistyvät lähiaikoina. Ultraviolettisäteilyä koskevaa projektia koordinoi sveitsiläisorganisaatio, PMOD, joka ylläpitää mm. auringon UV-mittanormaaleja. - Auringon UV-säteilyn mittausepävarmuudet ovat edelleen liian suuria, eikä vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta vieläkään pystytä tekemään luotettavia trendianalyyseja otsonikerroksen muutoksen vaikutuksista. Luonnolliset vaihtelut UV-säteilyn määrässä ovat suuria, joten mittausteknisesti on vaikea osoittaa muutoksen pitkäaikaista suuntaa. Tarve paremmille mittalaitteille on ilmeinen ja niitä tässä projektissa tullaan kehittämään, Kärhä kertoo. Hänen työnsä painopistealueet ovat fotometrian ja radiometrian hankkeissa, kun taas Farshid Manoocherin painopistealueina ovat materiaalien optisten ominaisuuksien tutkimukset, esimerkiksi ohutkalvot ja paperin valkoisuus. - Paperiteollisuudelle tärkeään paperin valkoisuuteen vaikutetaan fluoresenssin kautta. Yritämme auttaa luomaan standardin, joka määrittelee riittävään valkoisuuteen tarvittavan kemikaalien määrän. Tavoitteena on säästää rahaa ja myös ympäristöä. Paperiteollisuudessa käytetään myös ohutkalvoja ja erityisesti niitä käytetään tuotteiden kääreissä. Osuutemme käynnistyvässä EMRP-projektissa on vaikeiden ohutkalvojen karakterisointi ja sellaisen karakterisoidun kappaleen luominen, johon muiden mittauslaitosten metodeja voidaan verrata, Manoocheri toteaa. - Kvanttikommunikaatiotutkimus on yksi käynnistyvä EMRPhanke, jonka ympärille kehittynee jälleen tiivistä yhteistyötä MIKESin tutkimusryhmien kanssa, dosentti Farshid Manoocheri paljastaa. Innovaatioita uudistusten pyörteissä Yksi käynnistyvä EMRP-projekti käsittelee kvanttikommunikaation mittausta. Siinä mitataan kuidussa niin matalia tehotasoja, että puhutaan jo yksittäisistä fotoneista. Tutkimusryhmän yhtenä tehtävänä on rakentaa luotettava vaimennin, joka vaimentaa kuidussa olevaa optista tehoa tekijällä Normaalisti optisia tehonmittauksia tehdään sellaisilla tehotasoilla, että kaikki säteet ovat hyvin näkyvissä ja signaalikohinasuhteet ovat hyviä. Kaikki mittanormaalit toimivat tällaisilla korkeilla tehotasoilla, mutta kvanttikommunikoinnissa mitattavat signaalit ovat reilusti pienempiä. Siksi tarvitaan tunnettu vaimennus, jotta olemassa olevilla mittanormaaleilla voidaan toimia, vaikkakaan niillä ei enää pystytä tehoa mittaamaan, Manoocheri kuvailee. - Toisin sanoen mittausten jäljitettävyys pitää pystyä siirtämään hyvin mataliin tehotasoihin ja linkityksen tekemiseen tarvitaan oma laitteisto, Kärhä lisää. Tutkimusintensiivinen MIKES-Aalto Mittaustekniikka on viime aikoina ollut organisaatiouudistuksen, rahoitusjärjestelmäuudistuksen ja henkilövaihdosten myllerryksessä. Kärhän mielestä jatkuva muutos on haaste ja syö resursseja, minkä vuoksi hän toivoo tilanteen vähitellen rauhoittuvan. Muutoin tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä ja mielenkiintoiselta mm. tiiviin MIKES-kytköksen ja sitä kautta saatujen tutkimusaiheiden ansiosta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö 13

14 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 (IYC 2011) on IUPACin (The International Union of Pure and Applied Chemistry) ja UNESCOn yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä yleistä mielenkiintoa kemian mahdollisuuksiin ratkaista maapallomme ongelmia sekä rohkaista nuoria kemian opiskelun ja tutkimuksen pariin. Merkkivuoden maailmanlaajuiset tapahtumat ja aktiviteetit on koottu teeman Kemia osa hyvää elämää alle. Kemian vuosi 2011 on myös naistutkijoiden saavutusten juhlavuosi, sillä tasan 100 vuotta sitten Nobelin kemianpalkinto myönnettiin fyysikko, kemisti ja radioaktiivisuuden tutkimuksen pioneeri Marie Curielle. Lisäksi kemia-teema sävyttää maailman metrologiapäivää, jota vietetään Kemian metrologia on huomaamattamme mukana myös jokaisen suomalaisen arjessa. Hyvinvointimme vartijoina toimivat tutkimuksineen mm. Tullilaboratorio, Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Tullilaboratorio miinaharavana Tullilaboratorio tutkii maahantuotavia ei-eläinperäisiä elintarvikkeita ja eräitä käyttö- ja kulutustarvikkeita riskiperusteisen näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti. Laboratorion pääasiallinen asiakas on Tullilaitos, jonka toimivalta perustuu elintarvikelakiin, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin ja kemikaalilakiin. - Lainsäädännön vaatimukset tukevat valvontatoimia ja laboratorion asiantuntijoiden avulla tutkimukset kohdennetaan ongelmallisiin tuotteisiin, joiden haitalliset aineet eivät suoraan näy kuluttajalle. Vähän aikaa sitten hylättiin useita miljoonia kiloja viljaa, koska erä sisälsi terveydelle hyvin haitallista hometoksiinia, laboratorionjohtaja Janne Nieminen kertoo. Ilman tutkimusta kyseinen viljaerä myrkkyineen olisi nyt ruokapöydässämme. Valvonnalla pidetään tilanne hallinnassa ja kuluttajansuojelun lisäksi estetään epätervettä kilpailua. Vuonna 2010 Tullilaboratoriossa tutkittiin 5626 tuoteturvallisuusnäytettä ja esimerkiksi tutkituista elintarvike-eristä hylättiin 14 % ja leluista 23 %. Kuluva vuosi on nimetty kansainväliseksi kemian vuodeksi ja sitä juhlitaan nostamalla valokeilaan kemian saavutukset ja niiden merkittävät vaikutukset ihmiskunnan hyvinvointiin. Kemia osa hyvää elämää 14

15 - Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio. Akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät, joita meillä on yli 80, laboratorionjohtaja Janne Nieminen kertoo. Ilmamittauksia Helsingin yliopistolla Kemian metrologialla on merkittävä rooli pian käynnistyvässä EMRP-hankkeessa Metrology for Chemical Pollutants in Air, jossa yhtenä tutkijana toimii Helsingin yliopistonlehtori Olavi Vaittinen. Hän on toinen kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan hankkeen kahdesta ns. Researcher Excellence Grant (REG) -tutkijasta. - REG on rahoitusmuoto, joka on nimenomaisesti tarkoitettu metrologiainstituuttien ulkopuolisille tutkijoille. Tällä määrärahalla tutkimuskonsortio tai oikeammin rahoittajana toimiva EMRP, palkkaa minut tekemään hankkeeseen olennaisesti liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston kemian laitoksessa professori Lauri Halosen molekyylispektroskopian tutkimusryhmässä, Vaittinen kertoo. Kesällä 2011 käynnistyvän kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa nykyisten ilmamittausten ja mittausmenetelmien jäljitettävyyttä ja vertailtavuutta. Lisäksi tavoitteena on edellä mainittuihin mittauksiin liittyvien uusien antureiden toimivuuden parantaminen ja tähän liittyvä metrologia. - Oma tuleva tutkimustyöni koskee ammoniakin adsorboitumista pinnoille ja sen tarkoitus on vähentää ilmamittauksiin liittyvää mittausepävarmuutta ja ymmärtää tähän vaikuttavia fysikokemiallisia ilmiöitä tämän molekyylin osalta. Ammoniakki on poikkeuksellisen ongelmallinen ilman epäpuhtaus mitattavaksi reaktiivisuutensa vuoksi, Vaittinen kiteyttää. Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (päätös T006), jonka laatujärjestelmä on ISO/IEC standardin mukainen. Akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät. Laatujärjestelmä on erittäin tärkeä osa koko laboratorion toimintaa, ja nykyisin valvontamenetelmien akkreditointi on enenevässä määrin myös lainsäädännön vaatimus. - Akkreditoituja menetelmiä meillä on yli 80 ja osa on akkreditoitu ns. mukautuvan pätevyysalueen mukaisesti. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi Tullilaboratorio käyttää myös muita validoituja elintarvike-, kulutustavara-, lääke- ja huumausaineanalytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Käytössä on yli 300 erilaista tutkimusmenetelmää ja tutkimuslaitteet, jotka soveltuvat parhaiten juuri testaukseen, Nieminen luettelee. Vertailtavuus laadun tae Tullilaboratoriossa elintarvikkeista eniten tutkittuja tuotteita olivat hedelmät ja marjat, kasvikset, vilja ja leipomatuotteet sekä pähkinät. Tällä valvontasektorilla Tullilaboratorio on myös nimetty EU:n kansalliseksi vertailulaboratorioksi (NRL) torjunta-ainejäämien, hometoksiinien ja raskasmetallien määrityksessä, GMO:n toteamisessa sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tutkimuksessa. - Analyysitulosten vertailtavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi EU:n elintarvikevalvonnassa on luotu järjestelmä yhteisön (CRL) ja jäsenmaitten (NRL) vertailulaboratorioista. Tavoitteena on kattaa vertailulaboratoriojärjestelmällä kaikki ne elintarvikelainsäädännön osaalueet, joilla analytiikkaa tarvitaan, Nieminen kuvailee. Kansainvälinen yhteistyö on useimpien tutkimuslaitosten tavoin myös Tullilaboratoriolle arkipäivää. Finntesting ry on eurooppalaisten yhteistoimintaelinten Eurolabin ja Eurachemin suomalainen jäsenyhdistys, jonka puheenjohtajana Nieminen toimii. - Yhdistys edistää testaus- ja kalibrointilaboratorioiden ammatillista osaamista ja yhteydenpitoa sidosryhmiinsä kansallisesti ja kansainvälisesti. Molempien seurojen kautta tulee paljon metrologiaa ja laboratorioiden laatutyötä tukevaa materiaalia ja niissä toimii aktiivisia asiantuntijaryhmiä, hän vakuuttaa. - Kemian metrologia on keskeisessä roolissa EMRP-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa nykyisten ilmamittausten ja mittausmenetelmien jäljitettävyyttä ja vertailtavuutta, Helsingin yliopistonlehtori Olavi Vaittinen kuvailee. > 15

16 > Metrologiakeskeinen tutkimushanke Käynnistyvässä EMRP-hankkeessa ilman kemiallisten epäpuhtauksien problematiikkaa lähestytään nimenomaan metrologisen kysymyksenasettelun, mm. mittausepävarmuuden ja jäljitettävyyden kannalta. - Hankkeessa on mukana 12 partneria, toisin sanoen kansallisia metrologiainstituutteja tai ns. Designated Institutes -toimijoita, yhdeksästä eri EU-maasta. Mukana ovat mm. Hollannin VSL, Saksan PTB ja Suomesta MIKES. Budjetti on 3,7 miljoonaa euroa. Vaittinen kuvaa yhteistyötä eri partnereiden välillä syväksi ja laajaksi. Siihen sisältyy esimerkiksi tutkijanvaihtoa ja säännöllisiä tapaamisia. - Itse vietän kuukauden VSL:ssä vertailemassa heidän saamiaan tutkimustuloksia omiini ja oppimassa uutta. Toivottavasti minulla on omien tutkimustulosteni perusteella jotakin annettavaa myös isännilleni, Vaittinen aprikoi. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun vartija Ilmatieteen laitos (IL) on ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja MIKESin sopimuslaboratorio tiettyjen kaasuseosten osalta. Pääosa IL:n mittaustoiminnasta keskittyy ilmanlaadun mittaustarpeisiin, kalibrointimenetelmien ylläpitoon, tutkimukseen sekä mittalaitteiden ja mittausmenetelmien kalibrointiin tunnetuilla kaasupitoisuuksilla. - Kaasujen osalta kemian metrologia ei juuri eroa fysikaalisen metrologian rakenteesta. Mittausten jäljitettävyys, mittausepävarmuuden määrittäminen, primaarimenetelmien tai -normaalien käyttö ovat keskeiset ja toimivat elementit meidänkin mittauksillemme, erikoistutkija Jari Walden IL:sta kertoo. Hän kuitenkin toteaa, että kemian metrologiassa on aloja, joissa metrologinen rakenne hakee muotoaan erityisesti silloin, kun varmennettujen vertailunäytteiden saatavuus, näytteen homogeenisuus ja pysyvyys sekä analyysimenetelmien puute ovat haasteena luotettaville mittauksille. - Toimintamme keskipisteenä on akkreditoitu kalibrointilaboratorio, joka tuottaa SI-yksikköön jäljitettäviä kalibrointipalveluja asiakkaiden tarpeisiin. Mittanormaalilaboratoriona keskitymme jäljitettävyysketjun luomiseen ja ylläpitoon joko kansainvälisten mittanormaalien kautta tai suoraan SI-yksikköön ylläpitämämme primaarimenetelmien kautta. Kansainvälisesti tunnustettuna sopimuslaboratoriona (Designated Institute, DI) IL on oikeutettu ja velvoitettu osallistumaan ns. avainvertailuihin, joiden avulla laboratorion kalibrointi- ja mittauskyky todennetaan. Mittausosaamista maailmalle IL:n suorittamat ilmanlaadun mittaukset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri puolella Suomea, Eurooppaa ja maailmanlaajuisesti. Tämä puolestaan auttaa laatimaan tarkkoja pitoisuuskarttoja ilmanlaadun saasteista mallien avulla, ja arvioimaan ihmisten altistumista saasteille ja terveyshaitoille sekä ohjaamaan kaupunkisuunnittelua. - Sopimuslaboratoriona palvelemme kaikkia asiakkaita, joiden kalibrointitarve osuu mittaus- ja kalibrointialueellemme. Ilmanlaadunmittauksia tehdään kunnissa ympäristönsuojelulain (80/2000) sekä ilmansuojeluasetuksen (38/2011) velvoittamina. Niissä mittausmenetelmät, mittausten laatutavoitteet ja mittausten jäljitettävyys kansallisiin mittanormaaleihin on määritelty selvästi, Walden toteaa. IL:n sopimuslaboratorioasema mahdollistaa työskentelyn myös EMRP-hankkeissa. Helsingin yliopiston tavoin laitos on mukana piakkoin käynnistyvässä Metrology for Chemical Pollutants in Air -tutkimusprojektissa. Yhteistyö Venäjän metrologialaitoksen kanssa Pietarin ilmanlaadun hallintajärjestelmän kehittämisprojektissa sekä osallistumiset useisiin ns. Twinning-hankkeisiin ovat esimerkkejä IL:n kansainvälisistä suhteista. - On vaikea osoittaa yhtä elementtiä menestyksen avaimeksi, mutta integroituna yhteen kaikki elementit, metrologia mukaan luettuna, osaamistamme arvostetaan maailmanlaajuisesti, Walden vakuuttaa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö - Ilmanlaadun mittauksemme ovat luotettavia ja vertailukelpoisia yhtä hyvin eri puolilla Suomea kuin maapalloa, erikoistutkija Jari Walden vakuuttaa. 16

17 Uudet MIKESläiset Thomas Lindvall aloitti MIKESissä vuoden alussa ja toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Siirrettävä optinen yksi-ionikello. Thomas valmistui joulukuussa 2010 tekniikan tohtoriksi Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Mikro- ja nanotekniikan laitokselta. Kemian metrologit tapasivat Helsingissä UUTISIA Eurametin kemian metrologian komitea (TC-MC) kokoontui helmikuun alussa Ilmatieteen laitoksella. Ilmatieteen laitoksen lisäksi kokouksen isäntinä toimivat myös MIKES ja SYKE. Kokoukseen alikomiteoineen osallistui noin 70 kemian alan metrologia ympäri Eurooppaa. Kokouksen tärkeimpiä aiheita olivat projektien lisäksi kalibrointi- ja mittauskykytiedot CMC:t (Calibration and Measurement Capability) sekä eurooppalaisen metrologiaohjelman tulevat haut. Thomas Fordell aloitti MIKESissä erikoistutkijana Hän väitteli Helsingin yliopistolla vuonna 2007 laserfysiikasta ja työskenteli aiemmin mm. Lundin yliopiston Lund Laser Centressä. MIKESissä Thomas työskentelee kelloseppänä optinen atomikello -hankkeessa. Jani Korhonen, konetekniikan DI, aloitti MIKES-Kajaanissa laboratorioinsinöörinä Hän toimii pääasiassa voimalaboratorion siirtoon liittyvissä työtehtävissä ja opiskelee voiman kalibrointeja. Aiemmin Jani on työskennellyt UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa mm. työnjohtajana mekaanisen kunnossapidon parissa. Petri Koponen aloitti MIKES-Kajaanissa neste- ja virtausmittausten tutkijana. Hän toimi aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa sekä Joensuun yliopistossa, jossa hän väitteli vuonna 2007 ekotoksikologiasta ja hydrobiologiasta. Joensuussa hän toimi myös opetustehtävissä. TC-MC -kokouksen osallistujat Ilmatieteen laitoksen edessä. Uudet EMRP-hankkeet Eurooppalaisessa metrologiaohjelmassa haettiin viime syksynä tutkimusaiheita ympäristö- ja teollisuusmetrologiahankkeisiin. Ympäristöhankkeita hyväksyttiin yhdeksän, joista jokaisessa Suomi on mukana. Teollisuusmetrologiahankkeita hyväksyttiin 17, Suomi on niistä mukana kahdeksassa. Suomen EMRP-projektit Ympäristö - Metrology for chemical pollutants in air - Emerging requirements for measuring pollutants from automotive exhaust emissions - Traceability for surface spectral solar ultraviolet radiation - Traceable radiometry for remote measurement of climate parameters - Metrology for oceanic salinity and acidification - Spectral reference data for atmospheric monitoring - Metrology for pressure, temperature, humidity and airspeed in the atmosphere - Traceable measurements for monitoring critical pollutants under the European WaterFramework Directive (WFD-2000/60/EC) - Metrology for radioactive waste management Teollisuusmetrologia - Ionizing Radiation Metrology for Metallurgical Industry - Metrology for Industrial Quantum Communication Technologies - Metrology for the manufacturing of thin films - Traceable Dynamic Measurement of Mechanical Quantities - Metrology to Assess the Durability and Function of Engineered Surfaces - New generation of frequency standards for industry - Metrology for Ultrafast Electronics and High-Speed Communications - Metrology of Small Structures for the Manufacturing of Electronic and Optical Devices Tänä keväänä käynnistyy EMRP-ohjelman kolmas haku, jossa haetaan tutkimusaiheita terveyteen, SI-järjestelmään ja uusiin teknologioihin liittyen. Kuva: Kaisa Lusa 17

18 GPS apuna standardiviidakossa Geometrisen tuotemäärittelyn (GPS) standardit ovat vahvasti uudistuneet viimeisen 15 vuoden aikana. MIKES tutki ongelmia standardien sovellettavuudessa, käytettävyydessä ja ylipäätään tunnettuudessa teollisuudessa. GPS (Geometrical Product Specifications) -standardien uudistumisen ohessa myös tietotekniikan tulo mittaustekniikkaan on tehnyt mittauksista yhä vaativampia. Suomen teollisuusyritysten tulisi pysyä standardiuudistusten tasalla, omaksua niissä esitetyt uudet piirteet sekä soveltaa niitä tehokkaasti käytäntöön, mutta onko tämä mahdollista? Kyseessä on olennainen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä: Uusien standardien ajattelu on omaksuttava ja käytäntöön soveltamista tehostettava, ettei menetetä osaamiseen ja laatuun perustuvaa kilpailukykyä suhteessa halpatuotantomaihin. MIKESissä vuosien aikana toteutetussa projektissa selvitettiin, mitkä tekijät haittaavat tai estävät uusien GPS-standardien soveltamisen tehokkaasti käytäntöön yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Havaintojen perusteella järjestettiin koulutusta ja tiedotusta. Standardeista etulyöntiasema Yritysten näkökulmaa selvitettiin haastattelujen avulla. Haastattelukohteet valittiin siten, että ne edustavat mahdollisimman laajaa kenttää ja ovat tyypiltään erilaisia. Vaikka kohteiden joukkoon mahtui useita melko hyvän standarditietoisuuden omaavia yrityksiä, ei missään tunnettu GPS-järjestelmän koko ideaa ja terminologiaa. Erityisesti hieman teoreettisemmat käsitteet, kuten epävarmuusperiaate sekä määrittelynmukaisuus / määrittelynvastaisuus -periaatteet olivat lähes kaikille täysin tuntemattomia. Yrityksissä koetaan haasteeksi standardien valtava määrä, osin vaikeaselkoisuus ja ennen kaikkea niiden tulkinta ja soveltaminen käytäntöön. Pahimmillaan standardit koetaan taakkana ja välttämättömänä pakkona, kun taas parhaimmillaan niiden avulla on saa- 18

19 vutettu etuja ja säästöjä esimerkiksi oikeanlaisten menetelmien valinnan kautta ja yhtenäisten sekä yksiselitteisten merkintöjen avulla. Useissa vastauksissa ja keskusteluissa korostui vaikeus valita juuri ne oman toiminnan kannalta kriittiset ja hyödylliset standardit sekä niiden osalta ajan tasalla pysyminen. Hieman yllättäen esiin nousi myös ilmiö, jossa standardeihin turvataan silloin, kun on hätä: Riitatilanteessa vedotaan standardeihin, vaikka niiden arvoa tai käyttökelpoisuutta muuten ei tunnustettaisikaan. Suurimmiksi standardien käytön eduiksi vastaajat nimesivät toimintatapojen vakiintumisen, osien vaihdettavuuden, ratkaisut riitatilanteissa ja ajan tasalla pysymisen standardeja seuraamalla. Onnistunut standardien soveltaminen käytäntöön on tuonut etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden esimerkiksi mahdollistamalla laskentamenetelmien hyödyntämisen tai valmistusmenetelmien vaihtamisen. Etuna koettiin myös standardien myötä saavutettu epäselvyyksien vähentyminen. Tuloksena teemapäivä ja taskukirja MIKES järjesti teollisuusyrityksille yhden päivän mittaisen koulutus- ja tiedotustapahtuman, GPS Uudet tuulet toleroinnissa, Geometristen toleranssien teemapäivä, jossa luotiin kokonaiskatsaus GPS-standardien maailmaan ja toiminnan kannalta keskeisiin avaintekijöihin. Oikein ja tehokkaasti käytettynä standardit voivat olla merkittävä yrityksen valmistuskustannuksia alentava tekijä oli päivän kantava ajatus. MIKES on valmis uusimaan Teemapäivän kysynnän mukaan. Projektin tuloksena syntyi myös GPStaskukirja, joka esittää lyhyesti tärkeimmät ja useimmin käytetyt geometrisen tuotemäärittelyn toleranssimerkinnät, yleisimmät säännöt ja periaatteet. Kirja ei anna täydellistä ja tyhjentävää kuvaa GPS-standardeista, vaan on tarkoitettu apuvälineeksi ja eräänlaiseksi muistikirjaksi henkilöille, jotka käyttävät geometrisiä tuotemäärittelyjä työssään. Kooltaan pieni, sisällöltään suuri kirja sisältää paljon asiaa tiivistetyssä muodossa (A6, 36 sivua), ja sitä voi tilata MIKESistä. GPS-standardit saatiin projektin myötä nostettua ajankohtaiseksi aiheeksi usealla taholla. Käytännössä tämä näkyy siten, että kyselyt ja yhteydenotot toleranssimerkintöjen tulkintoihin liittyen ovat lisääntyneet, yritykset ovat tilanneet koulutusta ja suomenkielisiä GPS-taskukirjoja on myyty jo lähes sadan kappaleen verran. Kiitos osallistujille Projekti toteutettiin MIKESin tutkijoista ja erikoistutkijoista koostuvan projektiryhmän sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin: DI Sari Saxholm, TkT Björn Hemming, DI Veli-Pekka Esala ja DI Ilkka Palosuo MIKESistä sekä professori Heikki Tikka Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), professori Kalevi Aaltonen Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta (TKK) ja GPS-standardien seurantaryhmän puheenjohtaja Jukka-Pekka Rapinoja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksestä (MetSta). Lisäksi projektin toteutukseen osallistui avustavia henkilöitä sekä Metrologian neuvottelukunnan Standardisointi-työryhmä seurantaryhmän ominaisuudessa. Projektin rahoittivat MIKES ja SFS. MIKES kiittää projektin toteutukseen osallistuneita tahoja sekä erityisesti yrityksiä, jotka osallistuivat haastatteluihin. Projektin loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan MIKES nettisivuilla, Raportin tunniste on J2/2010. Teksti: Sari Saxholm, Björn Hemming, Veli-Pekka Esala, Ilkka Palosuo GPS Geometrical Product Specifications Geometrisen tuotemäärittelyn (GPS) standardisointi sisältää mittatoleranssit ja geometriset toleranssit, pinnan ominaisuudet ja niihin liittyvät todentamismenettelyt, mittausvälineet ja kalibrointivaatimukset mukaan lukien mittausten luotettavuuden eli mittausepävarmuuden. GPS kattaa kaikki teknisiin piirustuksiin merkityt erilaiset vaatimukset, jotka kohdistuvat teollisesti valmistetun työkappaleen geometriaan (esim. mitta, etäisyys, säde, kulma, muoto, suunta, sijainti, heitto, pinnankarheus, pinnan aaltomaisuus, pintaviat, jne.) ja kaikki niihin liittyvät todentamisperiaatteet, mittauslaitteet ja niiden kalibroinnin. Oikein ja tehokkaasti käytettynä standardit voivat olla merkittävä yrityksen valmistuskustannuksia alentava tekijä. Esimerkiksi maksimimateriaalin vaatimuksen (aikaisemmin menorajan periaate) tehokas hyödyntäminen väljentää valmistuksen työstötarkkuusvaatimuksia ilman kappaleen kokonaistarkkuuden (kokoonpanokelpoisuuden) laskua. Tätä voisi kutsua teollisuusmaiden vastaiskuksi halpatuotantomaiden bulkkituotantoa vastaan

20 Metrologia Kemian mittaukset Kemian mittaukset osa hyvää elämäämme 20 Maailman metrologiapäivä 20. toukokuuta 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen

Lisätiedot

VTT Expert Services Oy. Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia. Click to edit Master title style

VTT Expert Services Oy. Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia. Click to edit Master title style VTT Expert Services Oy Liikevaihto 22 MEUR Henkilöstö 160 Asiakkaita 2500 Osa VTT Groupia Palvelut Toimialat Rakennusmateriaalit ja rakennustuotteet Talotekniikkateollisuus Kiinteistöt ja rakentaminen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi) Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Vertailulaboratorion kuulumiset

Vertailulaboratorion kuulumiset Vertailulaboratorion kuulumiset Kaisa Lusa, Jari Waldén Ilmatieteen laitos Ilmakehän koostumuksen tutkimus/ilmanlaatu kaisa.lusa@fmi.fi 18/04/2015333 AKKREDITOIDUN PÄTEVYYSALUEEN LAAJENNUS Finnish Meteorological

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat MUISTIO 1(2) 15.03.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain (1090/2002) 48 2. momentin (226/2009) nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen

Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen Alustus sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivään 2016 A. Savonia-ammattikorkeakoulu B. Osmo Miinalainen C. 4.10.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain 5 :n ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Nimetyt tutkimuslaitokset

Nimetyt tutkimuslaitokset 1(5) Nimetyt tutkimuslaitokset Pätevyysalue Pätevyysluokat Kriteerit Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvosektorin nimetyn tutkimuslaitoksen toiminnalle esitettyjä vaatimuksia. Tutkimuslaitostoiminnan

Lisätiedot

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Evira 4. 5.10.2016 Marja Leena Järvinen Sisältö Työryhmän perustaminen Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

metallianalytiikan työkalu

metallianalytiikan työkalu Vertailulaboratoriotoiminta ICP-MS-tekniikan käytöstä Eviran elintarvikeanalytiikassa Keskustelua 1 Evira kansallisena ja kansainvälisenä vertailulaboratoriona Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustehtäviin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot