Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin"

Transkriptio

1 Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES p

2 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön MIKES-metrologia: kilpailukykyä ja luotettavuutta samat mitat meillä ja maailmalla Toteutamme SI-mittayksikköjärjestelmän Teemme korkeatasoista mittaustieteen tutkimusta Kehitämme mittausmenetelmiä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin Tarjoamme kalibrointi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita 2

3 3

4 EURAMET e.v. European Association of National Metrology Institutes Euroopan maiden kansallisten metrologialaitosten yhteistyöorganisaatio Ohjaa eurooppalaista metrologista tutkimusta yhteistyössä EU:n kommission kanssa EURAMETin 12 teknistä komiteaa (Technical Committees) EURAMETissa on 12 teknistä komiteaa (Technical Committees): Metrology in chemistry Time and frequency Thermometry Photometry and radiation Mass and related quantities Quality Length Ionising radiation Flow Acoustics, ultrasound and vibration Electricity and magnetism Interdisciplinary metrology Heikki Isotalo

5 Once measured, approved everywhere Kerran mitattu, hyväksytään kaikkialla The Mutual Recognition Arrangement (CIPM MRA, first signatories in 1999) is a response to a growing need for an open, transparent and comprehensive scheme to give users reliable quantitative information on the comparability of national metrology services and to provide the technical basis for wider agreements negotiated for international trade, commerce and regulatory affairs. The CIPM MRA has now been signed by the representatives of 78 institutes. The European Association of National Metrology Institutes (EURAMET) is a Regional Metrology Organisation (RMO) of Europe. It coordinates the cooperation of National Metrology Institutes (NMI) of Europe. Among these tasks, EURAMET is responsible for the elaboration and execution of a European Metrology Research Programme (EMRP). Lähde: EURAMET e.v. ja BIPM 5

6 EMRP EMRP - The European Metrology Research Programme Metrology-focused European programme of coordinated R&D that facilitates closer integration of national research programmes. The EMRP will ensure collaboration between National Measurement Institutes, reducing duplication and increasing impact. The overall goal of the EMRP is to accelerate innovation and competitiveness in Europe whilst continuing to provide essential support to underpin the quality of our lives. The EMRP is a long-term programme for high quality joint R&D amongst the metrology community in Europe. Lähde: EURAMET e.v. 6

7 Miksi mittaamme? Haluamme tietoa jonkin asian, prosessin tai kappaleen tilasta Haluamme faktoja päätöstemme perustaksi Haluamme tietää, - onko tuote hyväksyttävä vai hylättävä - onko tulos positiivinen vai negatiivinen - ylittyykö ennalta määritelty raja-arvo Haluamme yksiselitteistä tietoa, johon voimme luottaa Haluamme ohjata prosessia ja tarkkailla laatua 7

8 Mittaustuloksesta tulee olla hyötyä On tärkeää ymmärtää, MITÄ mitataan, MIKSI ja MILLÄ (tavalla)! Jotta mittauksesta olisi hyötyä, tarvitaan tulosten - luotettavuus riittävällä tasolla - raportointi tarvittavassa laajuudessa Voimme tehdä johtopäätöksiä Mittausepävarmuus tulee ilmoittaa mittaustuloksen yhteydessä, sillä vasta se kertoo tuloksen luotettavuudesta ja mahdollistaa tulosten vertailun 8

9 Ei mitata turhaan Tarpeellisia mittauksia Mitataan kerralla oikein Tavoitellaan TARPEENMUKAISTA mittausepävarmuutta, - ei siis mahdollisimman pientä, jos sille ei ole todellista tarvetta - eikä kohtuuttoman suurta Hallittu kompromissi mittauksista aiheutuvien kustannusten ja tulosten luotettavuustason välillä Kustannussäästöt (aika & raha) 9

10 Mittaus kaikkialla päätöksenteon pohjana energia teollisuus terveys turvallisuus tutkimus kauppa palvelut ympäristö Epätarkat mittaukset heikentävät kilpailukykyä ja lisäävät kustannuksia. Osuus bruttokansantuotteesta useita miljardeja euroja. Esim. teollisuuden valmistusprosessien ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista % aiheutuvat mittauksista. Panostus mittausten luotettavuuteen lisää tuottavuutta ja turvallisuutta. 10

11 KALIBROINTI JÄLJITETTÄVYYS - MITTAUSEPÄVARMUUS KALIBROINTI Määritetään mittalaitteen näyttämän ja vastaavan mittanormaalin arvon välinen yhteys HUOM: Kalibrointi ei ole virittämistä. Viritys on toimenpide, jonka avulla mittauslaitteen suorituskyky saadaan (eli säädetään) käyttöön sopivaksi. Mittalaitteen virittäminen edellyttää usein uudelleenkalibrointia. JÄLJITETTÄVYYS Mittaustuloksen tai mittanormaalin yhteys ilmoitettuihin referensseihin (yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin) 11

12 KALIBROINTI JÄLJITETTÄVYYS - MITTAUSEPÄVARMUUS JÄLJITETTÄVYYS SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus mittausmenetelmä on dokumentoitu mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin laitteet ovat yksilöitävissä mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä 12

13 KALIBROINTI JÄLJITETTÄVYYS - MITTAUSEPÄVARMUUS Mittausten luotettavuuden perusedellytys on jäljitettävyys ja kalibrointi! Toteutetaan kalibrointien ketjuna 13

14 KALIBROINTI JÄLJITETTÄVYYS - MITTAUSEPÄVARMUUS MITTAUSEPÄVARMUUS Mittaustulokseen vaikuttaa aina useita tekijöitä -> Mittalaitteen näyttämä/lukema on vain yksi niistä Koskaan emme tunne kaikkia tekijöitä Koskaan emme tunne tekijöiden tarkkaa suuruutta Tekijöiden numeroarvo saadaan mittaustiedoista (tyyppi A) tai muutoin arvioimalla (tyyppi B) Mittaustulos = keskimääräinen arvo ± epävarmuus MUISTA, että mittaustulos ilman käsitystä siihen liittyvästä epävarmuudesta on merkityksetön! 14

15 KALIBROINTI JÄLJITETTÄVYYS - MITTAUSEPÄVARMUUS Lähes kaikkiin ympäristöämme kuvaaviin lukuarvoihin/mittauksiin sisältyy epävarmuutta, mutta Kuinka paljon? Miten epävarmuus pitäisi ilmoittaa? Jotta epävarmuuden suuruus voidaan arvioida, pitää huomioida kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa mittaustulokseen Osa tekijöistä on merkityksettömän pieniä Tärkeintä on tunnistaa oleelliset tekijät ja hallita kokonaisuus 15

16 Oleelliset tekijät: mittarin näyttämä (T ind1, T ind2 ), kalibrointikorjaukset (δt C1, δt C2 ) ja resoluutio (δt R ) T ind1 = 99,7 C u (T ind1 ) = 0,02 C T ind2 = 99,3 C u (T ind2 ) = 0,04 C δt C1 = 0,1 C u (δt C1 ) = u (δt C2 ) = 0,1 C δt C2 = 0,3 C u (δt R ) = 0,03 C T 1 = ) 2 [( Tind1 + δ TC 1) + ( Tind 2 + δtc 2 ] + δtr +99,7 C +99,3 C Keskimääräinen standardiepävarmuus Herkkyys- Vaikutus kokonais- Tekijä arvo Jakauma kerroin epävarmuuteen Tind C 0.02 C normaali 0.5 C/ C 0.01 C Tind C 0.04 C normaali 0.5 C/ C 0.02 C δtc1 0.1 C 0.10 C normaali 0.5 C/ C 0.05 C δtc2 0.3 C 0.10 C normaali 0.5 C/ C 0.05 C δtr 0 C 0.03 C tasa 1 C/ C 0.03 C T = 99.7 C u(t)= 0.08 C U(T)= 0.16 C (k =2) Mittaustulos: 99,7 C ± 0,2 C 16

17 LISÄÄ TIETOA JA TAITOA GUM (ladattavissa netistä pdf-muodossa) VIM (tilattavissa SFS:n kautta) Standardit (esim. SFS, EN, ISO) Suositukset (esim. OIML) MIKESin järjestämät koulutuspäivät mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskennasta (myös räätälöitynä) seuraava kurssi

18 Kiitos mielenkiinnosta. Sari Saxholm, MIKES p

19

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Ajankohtaista metrologiasta. Timo Hirvi Syysseminaari 2005 - Tarkemmat mittaukset tarpeen?

Ajankohtaista metrologiasta. Timo Hirvi Syysseminaari 2005 - Tarkemmat mittaukset tarpeen? Ajankohtaista metrologiasta Timo Hirvi Syysseminaari 2005 - Tarkemmat mittaukset tarpeen? TARKKUUDELLA LAATUA www.mikes.fi Kaikkien mittauksien on arvioitu olevan 3-6 % bruttokansan-tuotteesta eli useita

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden Laskentaohjelma mittausepävarmuuden määrittämiseen Standardin ISO 15530-3 mukainen menetelmä Tekn. Lis. Heikki Lehto, Emeritus-tutkija Toimitustyö ja kuvat: DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry 26.10.2018

Lisätiedot

Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta

Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta Jorma Jokela ja Mirjam Bilker-Koivula Geodesian ja geodynamiikan osasto Paikkatietokeskus FGI Maanmittauspäivät 27.-28.3.2019 Mittanormaali,

Lisätiedot

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4. Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu

Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Loppuraportti Leena Uusipaikka Helsinki 2004 Julkaisu J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Leena Uusipaikka Mittatekniikan keskus

Lisätiedot

Referenssimenetelmä, mikä se on?

Referenssimenetelmä, mikä se on? Referenssimenetelmä, mikä se on? Määritelmä Referenssimenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jonka arvioitu mittaustarkkuus on pieni verrattuna sen loppukäytön vaatimuksiin. Referenssimenetelmän tarkkuus

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN

Lisätiedot

Varttitaseen referenssiryhmän kokous Maria Joki-Pesola. Varttitaseen toteutussuunitelma

Varttitaseen referenssiryhmän kokous Maria Joki-Pesola. Varttitaseen toteutussuunitelma Varttitaseen referenssiryhmän kokous 12.2.2019 Maria Joki-Pesola Varttitaseen toteutussuunitelma VARTTITASEEN TOTEUTUKSEN VAIHEET 1/2019-8/2022 2/2019 Julkaistaan päivitetty dokumentti: Sähkön vähittäismarkkinoiden

Lisätiedot

Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla

Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset

Lisätiedot

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Pääarvioija Suvi Hietamäki FINAS suvi.hietamaki@finas.fi 1 AKKREDITOINTI On pätevyyden arviointia kolmannen osapuolen tekemä riippumaton arviointi Perustuu kansainvälisiin

Lisätiedot

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Centre for Metrology MIKES MIKES METROLOGY Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa 26.1.2017 Sari Saxholm, VTT MIKES Aiheet Mittayksikkökomitea SFS-käsikirja

Lisätiedot

Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen

Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen Santeri Markkula Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 20.9.2016

Lisätiedot

Automaatioseminaari

Automaatioseminaari Automaatioseminaari 28.11.2017 Painemittaus ja kalibrointi: Painemittauksen perusperiaatteet prosessissa ja instrumenttilaitteiden kalibrointi 1 Paineen määritys Mitä suurempi määrä kaasumolekyylejä suljetaan

Lisätiedot

Pituuden vertailumittaus D7

Pituuden vertailumittaus D7 J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Mittatekniikan keskus Espoo 2005 Julkaisu J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti 26.9.2005 Veli-Pekka Esala Mittatekniikan

Lisätiedot

METROLOGIASTA lyhyesti

METROLOGIASTA lyhyesti METROLOGIASTA lyhyesti 20 5 s 4 3 2 1 1 15 10 U mol 2 5 2 RH = (h/e )/i V = n(h/2e)f A K m cd 0 I I = Nef f kg 11 12 10 9 8 7 6 1 2 3 4 5 Espoo 2008 Metrologiasta lyhyesti SUOMENNETTU PAINOS 4. painos

Lisätiedot

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa 7.-8..19 Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Mittausmenetelmän ja mittalaitteen valintaan vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Termoelementtivertailu

Termoelementtivertailu J7/2007 Termoelementtivertailu Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Julkaisu J7/2007 Termoelementtivertailu L13 Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Abstract

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi) Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin

Lisätiedot

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES

SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES SI-mittayksiköt Martti Heinonen VTT MIKES FINAS-päivä 29.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES SI järjestelmän uudistus astuu voimaan 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES Sisältö: -

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017 Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS- ISO 17025:2017 Mittaajatapaaminen, Tampere, 10.4.2018 (IL) Mittaajatapaaminen 27.4.2016, 2 VNa ilmanlaadusta

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 496 500 SISÄLLYS N:o Sivu 496 Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta... 1457 497 Valtioneuvoston

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2 OHJE 1 (13) Ohje laboratoriotöiden tekemiseen Sisältö 1 Ennen laboratorioon tuloa 2 2 Mittausten suorittaminen 2 3 Mittauspöytäkirja 2 3.1 Mittauspöytäkirjan hyväksyminen................. 3 3.2 Tietokoneella

Lisätiedot

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Varmista mittausten tarkkuus pitkällä aikavälillä Suhteellinen kosteus Laadukkaimmatkin

Lisätiedot

COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGE INTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATION INTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION.

COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGE INTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATION INTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION. Advancing knowledge and providing standardisation to improve the lighted environment The International Commission on Illumination - also known as the CIE from its French title, the Commission Internationale

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Jussi Jyrinsalo Neuvottelutoimikunta Fingridin toiminta kansainvälisessä ympäristössä

Jussi Jyrinsalo Neuvottelutoimikunta Fingridin toiminta kansainvälisessä ympäristössä Jussi Jyrinsalo Neuvottelutoimikunta 12.3.2018 Fingridin toiminta kansainvälisessä ympäristössä Mikä on ENTSO-E? ENTSO-E = European Network of Transmission System Operators Jäsenenä 42 kantaverkkoyhtiötä

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13

Lisätiedot

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos

Lisätiedot

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka. Anssi Pieksemä PAINEKALIBROINNIN EPÄVARMUUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka. Anssi Pieksemä PAINEKALIBROINNIN EPÄVARMUUS KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka Anssi Pieksemä PAINEKALIBROINNIN EPÄVARMUUS Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL AQUILA:n käytäntö alle LOD:in datalle Alle LOD-arvojen käsittely

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkökulma päästömittauksiin ja -rajoituksiin. Ympäristömittauspäivät 8.4.2010, Vuokatti Sirpa Silander

Teknologiateollisuuden näkökulma päästömittauksiin ja -rajoituksiin. Ympäristömittauspäivät 8.4.2010, Vuokatti Sirpa Silander Teknologiateollisuuden näkökulma päästömittauksiin ja -rajoituksiin Ympäristömittauspäivät 8.4.2010, Vuokatti Sirpa Silander Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Lisätiedot

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi 1 SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi Pirjo Kuula-Väisänen TTY Maa- ja pohjarakenteet PANK menetelmäpäivä 26.1.2012 2 Esityksen sisältö Standardin tilanne Kalibrointi ja tarkastus Toleranssit

Lisätiedot

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019

Lisätiedot

MIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje

MIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje 3 3 MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J6/1998 Kari Riski Mittatekniikan keskus Metrologian neuvottelukunnan massasuureiden asiantuntijatyöryhmä Helsinki 1998 4 TIIVISTELMÄ Mittatekniikan keskus on yhdessä

Lisätiedot

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan

Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan 2 2014 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

DIH ROBOCOAST. Kari HIETALA Regional Advisor REGIONAL COUNCIL OF SATAKUNTA. Brussels 13 April 2018

DIH ROBOCOAST. Kari HIETALA Regional Advisor REGIONAL COUNCIL OF SATAKUNTA. Brussels 13 April 2018 DIH ROBOCOAST Kari HIETALA Regional Advisor REGIONAL COUNCIL OF SATAKUNTA Brussels 13 April 2018 ROBOCOAST IN NUMBERS 100 Robotics, IoT and Artificial Intelligence (AI) companies 2 universities both specialized

Lisätiedot

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa

Lisätiedot

METROLOGIA. Kemian metrologian opas J6/2005. Toimittanut Tapio Ehder. Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä

METROLOGIA. Kemian metrologian opas J6/2005. Toimittanut Tapio Ehder. Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä METROLOGIA J6/2005 Kemian metrologian opas Toimittanut Tapio Ehder Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä Helsinki 2005 Julkaisu J6/2005 Kemian metrologian opas Kemian ja mikrobiologian jaosto

Lisätiedot

J1/2011. Paineen mittaus. Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus

J1/2011. Paineen mittaus. Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Julkaisu J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Alkusanat Paineeseen

Lisätiedot