TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 Johtokunta hyväksynyt

2 1 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN VAIKUTTAVUUS TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET, LIITE

3 2 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN Vuosi 2007 oli toinen täysi toimintavuosi Otaniemessä. Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön integroituminen eteni hyvin. Uusi talo on osoittautunut hyvin toimivaksi ja se on antanut hyödyllistä lisäarvoa koko Otaniemen tiedeyhteisölle. Talo on yksi parhaimmin toimivista kokonaisuuksista koko maailmassa. Kotimaisia ja kansainvälisiä vierailijoita oli lähes päivittäin. Samalla muodostui uusia kumppanuuksia ja useita merkittäviä tutkimushankkeita käynnistyi. Toimintaa kehitettiin KTM:n vahvistamien teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaisesti ja se linkitettiin keskeisiin hallitusohjelman ja kansallisen teknologiapolitiikan aihealueisiin. Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö saivat aivan uudenlaista ulottuvuutta. Kotimaisessa yhteistyössä keskeisenä painopisteenä oli Kajaanissa toimivan Measurepolisin kanssa kansallisen toimintaverkoston rakentaminen ja metrologian nostaminen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi osaamisalaksi. Metrologian neuvottelukunnan toiminta uudistettiin tukemaan verkottumista ja metrologian sovellutuksiin tähtäävää toimintaa. Metrologian yksikön perustoiminnan tulostavoitteet saavutettiin hyvin ja palvelukysyntä voitiin tyydyttää kokonaan. Yksikkö menestyi erinomaisesti EU:n 7. puiteohjelman ERA-NET+ hankehaussa. Suomalaiset ovat mukana 13 metrologiaohjelman (EMRP) tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeiden edetessä odotusten mukaisesti metrologia laajenee Artikla 169:n tutkimusohjelmaksi. Suomen akatemian ja Teknologiateollisuuden säätiön rahoittamat tutkimushankkeet jatkuivat ja useita pienempiä yhteistyöhankkeita käynnistettiin toimintavuoden aikana. Vuoden lopulla valmistui ensimmäinen uudessa toimitalossa tehty väitöskirja. Akkreditointiyksikkö vastasi vuonna 2007 palveluitten kysyntään kaikilta osin ja teki jälleen erittäin hyvän tuloksen. Yksikkö on parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Akkreditointiasiainvaltuuskunnan toiminta käynnistyi suunnitelman mukaisesti ja sen yhteistyö johtokunnan kanssa eteni hyvin. Johtoryhmä ja johtoelimet pitivät yhteisen strategiapäivän keväällä, jonka tulokset ohjasivat vuoden 2008 tavoitteiden asettamista. Vuoden 2005 lopulta lähtien on sovellettu asiakaslähtöistä ja asiakasratkaisuihin perustuvaa lähestymistapaa palvelutuotannossa. Muutosprosessi eteni viime vuonna suunnitelman mukaisesti ja toteuttamista varten käynnistettiin toimialakohtaisia hankkeita valittujen toimialojen kanssa. Keskeisiä päämääriä ovat sektoritutkimuslaitos-aseman vahvistaminen ja aktiivinen osallistuminen strategisten huippuosaamiskeskittymien ja alueellisten osaamiskeskusten klustereiden toimintaan. Uudet työskentelyolot mahdollistivat toiminnan nostamisen kokonaan uudelle tasolle ja lisäsivät yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja paransivat henkilöstön viihtyvyyttä. Toisaalta työn määrä ja tehtävien haastavuus toivat esiin työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja, joihin yhdessä työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityishuomiota. Valtion hallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on osoittautumassa erittäin suureksi haasteeksi. Metrologiaan ja akkreditointiin liittyviä perustehtäviä kehitetään yleisen tuottavuusohjelman mukaisesti. Toisaalta uusi toimitalo on mahdollistanut toiminnan kasvattamisen ja aivan uudenlaisten tutkimushankkeiden käynnistymisen. Uudet tutkimushankkeet lisäävät laboratorioiden käyttöastetta ja tuottavat paremman katteen erittäin korkeille vuokra- ja käyttökustannuksille. Timo Hirvi Ylijohtaja

4 3 Toimintakertomus MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Tutkimuslaitosten mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa Kuva 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja -alue Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Kuvan esimerkki tarkoittaa, että jokaista suomalaista kohden voitaisiin päivittäin tehdä kaksi jäljitettävää mittausta. Arkikokemuksen mukaan mittaustapahtumia on enemmän TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) ylläpito ja kehittäminen. Sen tehtävänä on suorittaa myös säännöksissä ja määräyksissä edellytettyjä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtäviä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. - MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. - FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Teollisuuden ja kaupan kilpailukyky, viranomaisten toimintamahdollisuudet, sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ja turvallisuus paranevat mittausten laadun sekä alan toimijoiden pätevyyden lisääntyessä. Mittatekniikan keskus palvelee tässä tarkoituksessa koko elinkeinoelämää ja julkista hallintoa. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta.

5 4 Toimintakertomus 2007 MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet ja kytkentä kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeisenä elinkeinopoliittisena tehtävänä on parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Erilaiset laadun peruspalvelut, joihin kuuluvat mm. metrologiset palvelut ja akkreditointipalvelut, ovat tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Niiden taso ja saatavuus ovat yritystoiminnan menestystekijöitä ja ne kytkeytyvät muun muassa teknologian hyödyntämiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten syntyyn ja kasvuun. Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä sekä tukea sidosryhmiensä ja asiakkaittensa menestymistä. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan yritysten kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa Tavoitteiden saavuttamiseksi - keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet - keskuksen tietoja, taitoja ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tarpeita vastaavalla tasolla - keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja - keskus soveltaa kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2007: Toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa. MIKES-metrologian integroituminen Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön on jatkunut. Esimerkiksi VTT:n kvantroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa on meneillään varsin haasteellisia tutkimushankkeita. Nämä hankkeet ovat laajentumassa ERA-NET+ hankkeiksi. Otaniemi-yhteistyö on oleellisesti tukenut mukaanpääsyä näihin EU-hankkeisiin. Kotimaassa yritysyhteistyö on laajentunut tunnettuutemme lisääntymisen myötä. Kalibrointitoiminnan osalta toimintavolyymi on jonkin verran kasvanut mm. ulkomaisten toimeksiantojen osalta. Koulutustoiminta on myös ollut kasvavaa. MIKES-metrologia osallistui kansainväliseen EUROMETin ja CIPM:n toimintaan aktiivisesti. Kokousten määrä on edelleen lisääntynyt. Tähän oli osasyy EUROMETin uudelleen organisointi EURAMET ev:ksi ja siihen liittyvät EU-komission kannusteet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Alkuvaiheessa, vuonna 2007 muodostettiin 63 M hankekokonaisuus eurooppalaisten metrologiainstituuttien kesken. Strategisesti erinomaisesti ajoitettu EUROMETin sähkömetrologian teknisten komiteoiden kokous kesäkuussa MIKESissä antoi hyvät puitteet mainitun hankekokonaisuuden valmisteluun. MIKESin uusi toimitalo, Otaniemen tiedeyhteisö ja erityisesti osaamisen taso vakuuttivat kansainvälisen kokousväen. Akkreditointi- ja arviointipalveluja tarjottiin kysynnän mukaan ja kaikki uudet hakemukset sekä nykyisten asiakkaiden esittämät laajennukset ja muutokset on käsitelty. Uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 9 kpl ja vuoden 2007 lopussa käsittelyssä oli 13 uutta hakemusta. Tämä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään

6 5 Toimintakertomus 2007 yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta laboratorioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Myös asiakaskunta kokee saavansa akkreditoinnista lisäarvoa toiminnalleen. Jatkuvasti kerättävän asiakaspalautteen taso on säilynyt korkeana keskiarvon ollessa v ,4 (max 5). Pätevyydenarvioinnin hyväksikäyttö on edelleen lisääntynyt myös lakisääteisellä sektorilla ja FINAS-akkreditointipalvelu on osallistunut kommenteillaan säädösvalmisteluun samoin kuin kahdenväliseen yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Uutena arviointialueena toteutettiin elintarviketurvallisuussertifioinnin akkreditointi käyttäen kansainvälisiä arviointivaatimuksia. Kliinisten laboratorioiden erityisstardardin mukaista akkreditointia sovellettiin ensimmäisen kerran patologian osa-alueen arviointiin. Laboratorioakkreditoinnin uuden standardiversion mukaiset arvioinnit toteutettiin Suomessa täsmällisesti kansainvälisesti sovitun implementointiaikataulun mukaisesti. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan osallistumalla komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä kommentoimalla työn alla olevia asiakirjoja. FINAS on myös kommentoinut EU komission New Legislative Framework asiakirjoja ja kehittämissuunnitelmia SOGSin ja EA:n kautta. FINAS on ollut aktiivinen mm. ilmoitettujen laitosten arviointimenettelyjen yhdenmukaistamiseen ja pätevyysalueen esitystapaan liittyvissä kysymyksissä. FINASin edustajat osallistuivat viiteen EA:n vertaisarviointiin arviointiryhmän johtajina tai jäseninä. FINAS on myös valmistautunut omaan, vuoden 2008 keväällä toteutettavaan vertaisarviointiinsa laatujärjestelmää päivittämällä. Taulukko 1: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: Kriittiset menestystekijät Mittaustekniikkaa ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa Tavoitetaso 2007 Asiakaslähtöisten sovellusten aikaansaaminen metsä-, ympäristöja terveydenhuoltosektoreilla Mukanaolo Otaniemen nanoteknologiahankkeissa Vahvistuva alueellinen yhteistyö ympäristöhankkeissa Metrologian yksikön mukanaolo Euromet - projekteissa ja artikla 169:n valmistelussa Akkreditointiyksikön toiminta ILACin, EAn ja IAFn komiteoissa ja työryhmissä Arviointikriteeri/ mittari Sektorikohtaisten MIKES-foorumien määrä Hankkeitten määrä ja taso Yhteistyön määrä ja taso Suomen kansallisten etujen toteutuminen Toteuma vuonna 2007 Metrologia - Osallistui metrologian neuvottelukunnassa metsä-, ympäristö ja energia-, terveys ja hyvinvointi- sekä metalli asiantuntijaryhmien työhön. - Osallistui mukana Nano-Helsinki yhteistyöhön (mm. esillä NTNE-konferenssissa). - Sai rahoituspäätöksen 9 nano-hankkeelle (ERANET, TEKES, yritykset). - Vei eteenpäin Kajaanissa Measurepolis-yhteistyötä. - Valmisteli yhteistyön käynnistämistä Oulun yliopiston kanssa FINAS - Uutena arviointialueena elintarviketurvallisuussertifioinnin akkreditointi ja ISO standardin soveltaminen patologian akkreditointeihin. Metrologia - Pääsi mukaan 13 ERANET+ hankkeeseen (haettavana 21). Suomen osuus n. kaksinkertainen kuin muitten pohjoismaiden yhteensä - Ylläpiti mittayksikköjärjestelmää suunnitelman mukaisesti ja käynnisti mittauspalvelujen arviointihankkeen. FINAS - Osallistunut 31 äänestykseen, antanut lausuntoja tai vastannut 43 kyselyyn, osallistunut 52 kokoukseen ja isännöinyt niistä 4. - Osallistunut 5 EAn peer-evaluointiin. - Osallistunut ilmoitettujen laitosten arviointimenttelyjen yhdenmukaistamiseen ja pätevyysalueen määrittelyyn EAssa. - Toiminut IAFn PEFC metsäsertifiointiryhmän puheenjohtajana.

7 Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun paranemisen myötä MIKES on mukana toimijana ja vaikuttaa 2-3 merkittävässä laatuketjussa Hankkeiden lukumäärä ja laajuus 6 Toimintakertomus 2007 Metrologia - Metrologian neuvottelukuntaan on saatu vahva metsä- ja ympäristöalan sidosryhmäedustus. - Järjesti metallin ja ympäristömittausten laatuketjuissa koulutusta ja tilaustutkimusta sekä tuotti metsälaatuketjussa diplomityön yritysrahoitteisena. FINAS - Toiminut yhteistyössä TUKESin, STUKin, EVIRAn ja EMVn kanssa. - Osallistunut VANK P:n pätevyydenarvioinnin ja akkreditoinnin hyödyntämistä koskevaan viranomaisseminaariin. - Antanut kotimaisia lausuntoja 10 kpl. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa: MIKES-metrologia Nano-Helsinki, NTNE Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa ja alan opetusta TKK:lla Tutkimusyhteistyötä mm. TKK:n, VTT:n, JY:n ja OY:n, kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa Measurepolis Metrologian neuvottelukunta SHOK ja OSKE osallistuminen Neuvotteluja SYKE:n kanssa sopimuslaboratoriotoiminnasta FINAS-akkreditointipalvelu Elintarvike- ja vesianalytiikkaan ja sen arviointiin liittyvä yhteistyö MMM:n, Eviran ja STTV:n kanssa Päästökauppatodentajien akkreditointiin liittyvä yhteistyö Energiamarkkinaviraston ja KTM:n kanssa Jäsenenä STM:n kliinisen auditoinnin seurantaryhmässä Yhteistyö TUKESin kanssa liittyen erityisesti painelaitteisiin ja hisseihin Yhteistyö STUKin kanssa liittyen akkreditoinnin hyväksikäyttöön NDT-testauksessa Osallistuminen ilmoitettujen ja tarkastuslaitosten kansalliseen yhteistyöhön (painelaitteet, nostolaitteet) Jäsenyys VANK-T, -P ja V:ssä, sihteerinä ja jäsenenä VANK-P:n kolmessa työryhmässä Käsitelty 10 säädösvalmisteluun liittyvää lausuntopyyntöä Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja ja kehityspäällikkö ovat edistäneet verkottumista ja yhteistyötä mm. Kajaanin Measurepolishankkeen ja Oulun yliopiston kanssa. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKES on toteuttanut mm. seuraavissa yhteyksissä: MIKES-metrologia Toiminta CMC-listojen arvioinnissa Osallistuminen n. 20 käynnissä olevaan avainvertailuun EUROMET.T-K6 avainvertailun ja usean EUROMET-hankkeen koordinointi Toimiminen BIPM.L-K11 avainvertailun alueellisena referenssilaboratoriona Osallistuminen ERA-NET+ hakuun EUROMET TC-EM kokouksen järjestäminen Osallistuminen EUROMET TC-TF, TC-AUV, TC-Q, TC-M, TC-EM, TC-IM ja TC-F kokouksiin

8 7 Toimintakertomus 2007 Osallistuminen NICen CFI-hankkeen toteuttamiseen Kalibrointipalvelujen toimittaminen Viroon, Ruotsiin, Etelä-Afrikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Tanskaan Kastelämpötilanormaalin kehittäminen Kroatiaan EURAMET e.v.:n toiminnassa mukana: EMPR-komiteassa ja BoD:ssä FINAS-akkreditointipalvelu Osallistuminen 52 kansainväliseen akkreditointialan kokoukseen Neljän EA-kokouksen isäntänä toimiminen Annettu 43 kansainvälistä lausuntoa akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä Osallistuminen 31 kansainväliseen äänestykseen FINASin pääarvioijat ovat toimineet ryhmänjohtajina ja arvioijana viidessä EA-arvioinnissa EU komission New Legislative Framework asiakirjojen ja kehittämissuunnitelmien kommentointi SOGSin ja EA:n kautta. Toimiminen IAF:n metsäsertifiointityöryhmän puheenjohtajana ISO/IEC 17025:2005 standardiversion mukaiset laboratorioakkreditoinnit on toteutettu kansainvälisen implementointiaikataulun mukaisesti Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta kpl MIKESin julkaisusarja Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa Muut julkaisut Opinnäytteet Esitykset kv. konferensseissa Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä n. 10 sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa sekä aamutelevisiossa. Vuonna 2007 MIKES toimi Otaniemen tekniikan päivien puheenjohtajana. Keskuksen verkkosivuille tehtiin vuoden aikana käyntiä. ( käyntiä vuonna 2006 ja käyntiä vuonna 2005). MIKESin toimitalo on edelleen herättänyt kiinnostusta. Vuoden aikana talossa vieraili n. 600 henkilöä TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2007 Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja, omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy. MIKES-metrologiassa toteutettujen yrityshankkeiden määrä ja samalla niiden koko kasvoi. Projektiluontoiset hankkeet toteutettiin MIKESin suurekohtaisten ryhmien yhteishankkeina. Myös perustutkimushankkeet aktivoituivat. Metrologian tulot, kun myös Suomen Akatemian momentin käyttö lasketaan tuloksi, kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 13 %. Vuoden aikana perustettu markkinointiryhmä on aloittanut toimintansa. Ryhmä tukee yksiköitten toimintaa luomalla yhteyksiä, tekemällä palveluotteita tunnetuksi ja toimimalla asiakasrajapinnassa. Palveluitten myynnin kasvuun ryhmän toiminta ei käynnistymisvuonna ehtinyt vaikuttaa.

9 8 Toimintakertomus 2007 Akkreditointiyksikön tuloksellisuus säilyi hyvänä. Yksikön toiminnallinen tulos ylitti jonkin verran suunnitelmat. Maksullisen palvelutoiminnan tulokertymä kasvoi suunnitelmien mukaisesti edellisvuodesta noin 2 %. Edellisenä vuonna tulot ylittivät suunnitelman noin 6 %. Yksikön kokonaiskustannuksista katettiin maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla 75 %. Vuoden 2007 tulostavoitteet toteutuivat, sillä palvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan ja samalla toiminta laajeni uusille arviointialueille. Yksikkö oli aktiivisena toimijana sekä kotimaisessa että alansa kansainvälisessä yhteistyössä. Taulukko 3: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, tehokkuus Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: Kriittiset Tavoitetaso 2007 Arviointikriteeri/ Toteuma vuonna 2007 menestystekijät mittari Uusi toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Voimavarojen ja tulosten suhde Kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja Tutkijanvaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyy Omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä Keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy Taloudellinen tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus Toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta parannetaan ulkoisella ja sisäisellä verkottumisella. Pätevyydenarvioinnin toimitusajat lyhenevät. Organisaatioon muodostetaan asiakastarpeista johdettuja osaamiskeskittymiä Kv tason tutkijanvaihdon määrä 2-3 henkilöä vuodessa TA rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa toteutetaan lisäämällä yhteishankkeita Yhteistyöhankkeissa voimavarat keskitetään 3-4 painopistealueelle Substanssitoiminnassa haetaan kustannustehokkuutta keskittymällä Uusimuotoisten toimintojen määrä ja tuloksekkuus Vaihtotutkijoitten määrä ja taso Tulojen määrä Yhteydenottojen määrä ja hankkeitten toteutuminen Tulokset suhteutettuna resursseihin Metrologia - Verkottui mm. Measurepolis- ja EMRP-hankkeissa. FINAS - Otti käyttöön toimitusaikaseurantajärjestelmän ensimmäisen version ja lyhentänyt arviointikäynneillä annettuja korjausaikatauluja. Vaikutus toimitusaikoihin ei vielä nähtävissä. Yhteiset - Yksiköitten tukeminen verkostoitumisessa, yhteishankkeissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Metrologia - Sai uusimuotoisia tiimejä käyttäen myönteisen rahoituspäätöksen 23 hankkeelle. - Käynnisti mittausteknisten palveluitten ja koulutuksen tuotteistuksen yksiköitten välisenä hankkeena. FINAS - Toteutettu sisäisten palvelujen uudelleenjärjestely (laskutus-, koulutus- yms). Metrologia - Lähetti vaihtotutkijoita Japaniin (1 kk), Ranskaan (2 + 1 vko) ja Saksaan (1 vko) sekä otti vastaan vaihtotutkijan Virosta (5 vko) Metrologia - Lisäsi ulkopuolista rahoitusta edellisvuodesta 135 tuhatta euroa. FINAS - Kustannusvastaavuuden vaatima tulorahoituksen lisäys toteutui. Metrologia - Keskitti voimavarojaan tuloksellisesti ERA-NET + hankkeisiin (13), sekä ympäristö, metalli- ja metsä SHOKeihin (5). FINAS - Asiakas- ja sidosryhmäyhteyksiä on ylläpidetty julkaisu- ja esitelmätoiminnalla (Bulletiini, tiedotteet, 20 esitelmää). MIKES - Julkisoikeudelliset suoritteet tuotettu kustannusvastaavasti. - Markkinasuoritteet vähintään kustannusvastaavia. - Tuottavuus pysynyt edellisen vuoden tasolla. Mittatekniikan keskuksen toiminnot jakautuvat kahteen päävastuualueeseen, MIKES-metrologiaan ja FINASakkreditointipalveluun sekä niitä tukeviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2007 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten (mm. pääomakustannukset ja lomapalkkavelan muutos)

10 9 Toimintakertomus 2007 jakautuminen on esitetty jäljempänä. Viraston yhteisten toimintojen kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualueille. Taulukko 4: Henkilöstö (htv) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2007 TP 2005 TP 2006 HENKILÖSTÖ 2007 KUSTANNUKSET 2007 htv milj. htv milj. htv tavoite-% toteutuma -% milj. tavoite-% toteutuma -% Metrologia 36,9 4,252 36,7 6,052 39,2 55,9 56,9 6,114 66,4 65,9 Akkereditointi 18,1 1,789 18,6 1,978 19,8 30,3 28,8 2,063 22,4 22,3 Hallinto- ja tukipalvelut 9,4 1,598 9,3 0,985 9,9 13,8 14,4 1,094 11,2 11,8 64,4 7,639 64,6 9,015 69,0 100,0 100,0 9, ,0 100,0 Henkilöresurssit kohdentuivat lähes suunnitellusti. Metrologian yksikössä henkilötyövuosisuunnitelma oli 36,5 htv, akkreditointiyksikössä 19,75 htv ja hallinto- ja tukipalveluyksikössä 9 htv. Kokonaishenkilötyövuosisuunnitelma oli 65,25 htv, mikä ylittyi lähes 4 htv. Ylitys johtuu uusien hankkeitten vaatiman erikoisosaamisen rekrytoinnista. Kokonaiskustannukset ylittyivät arvioidusta 9,2 milj. eurosta 0,8 %. Taulukko 5: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina TP TP TP Muutos Muutos Tavoite Poikk % 2007 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoitus (SA) Toimintatulot yhteensä Vuoden 2007 talousarvion tulostavoitteiden mukaan maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään n euroa vuoden 2005 tasosta. Toteutunut lisäys oli euroa. Lisäyksestä n. 2 %-yksikköä on seurausta yksikköhintojen korotuksesta. Vuoden 2007 tulossopimuksessa tavoitteena oli TA -rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa lisäämällä yhteishankkeita. Tämä tavoite toteutui 80 %. Yhteishankkeista kertynyt rahoitus oli yhteensä euroa. Tulossopimuksen maksullisen palvelutoiminnan volyymin kasvutavoite oli vähintään 10 %. Vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna tavoite ylittyi ja oli 14 % MIKES-metrologia Kuva 2: Toiminnan rahoituslähteet 2007*) Kuva 3: Kustannukset 2007 **) Metrologian toiminnan rahoitus 6,2 milj. vuonna 2007 MIKES -metrologian kokonaiskustannukset 6,7 milj. vuonna 2007 Asiantuntijapalvelut 5 % Kalibroinnit 6 % Metrologian tutkimusyhteistyö (EU, Tekes, SA, yritykset) 4 % Talousarviorahoitus 85 % KMN:n palvelut 6 % Korot ja poistot 7 % Muut kustannukset 13 % Vuokrat 30 % Henkilöstö 29 % Ylläpito 14 % *) Viraston yhteisen toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa metrologian yksikölle kohdistuva osuus mukana talousarviorahoituksen osuudessa **) Viraston yhteisten toimintojen kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa metrologian muihin kustannuksiin

11 10 Toimintakertomus 2007 MIKES-metrologian muun kuin toimintamenomomentin kautta tulleen rahoituksen (maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot) osuus kasvoi edellisvuodesta 2 %-yksikköä talousarviorahoituksen osuuden vähetessä saman verran. MIKES-metrologian sekä kustannustason että -rakenteen muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat vähäisiä. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 0,1 milj. euroa (1½ %). Toimitilakustannukset olivat yhteensä 2,3 milj. euroa eli 33 % kokonaiskustannuksista (33 % v. 2006). KMN-palvelujen (kansallisilta mittanormaalilaboratorioilta ostetut palvelut) osuus väheni edellisvuoden 8 prosentista 6 prosenttiin. Henkilöstökustannusten osuus ja määrä kasvoivat edellisvuodesta. Osuus kasvoi 2 %-yksikköä ja määrä 12 % eli 0,2 milj. euroa. Kuva 4: Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain Tuotot valtion virastoilta 12 % MIKES -metrologian tuotot sektoriryhmittäin 0,8 milj. vuonna 2007 Tuotot EU:lta 5 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 % Tuotot elinkeinoelämältä 82 % MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä sekä osuus kasvoivat edellisvuodesta. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämästä kolmen vuoden euron tutkimusrahoituksesta tuloutettiin kertomusvuonna euroa. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus väheni edellisvuoden 16 %:sta 13 %:iin.. Yksiköllä oli käytössään myös Suomen Akatemian euron rahoitus kahteen useampivuotiseen hankkeeseen. Rahoituksen käyttöaste oli 93 %. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun (vuodesta 2005 alkaen) kanssa on helpottanut integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja auttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Taulukko 6: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys nimellishinnoin muutos, % Kalibrointituotot, Asiantuntijapalv.- ja koulutus, konsultointi, Maksullisen palvelutoiminnan tuotot yhteensä, Tuotot, 1000 /htv 125,6 130,5 122,4-6 Maksullisen palvelutoiminnan htv 4,0 5,2 5, FINAS -akkreditointipalvelu Kuva 5: Toiminnan rahoituslähteet 2007*) Kuva 6: Kustannukset 2007 **) FINAS -akkreditoinnin rahoitus 2,3 milj. vuonna 2007 FINAS-akkreditoinnin kokonaiskustannukset 2,4 milj. vuonna 2007 Asiantuntija- ja koulutuspalvelut 4 % Talousarviorahoitus 25 % Akkreditointipalvelut 71 % Vuokrat 7 % Matkat 7 % Ostopalvelut 38 % Muut kulut 1 % Korot ja poistot 1 % Henkilöstökulut 46 %

12 11 Toimintakertomus 2007 *) Viraston yhteisen toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa FINAS -akkreditointipalvelulle kohdistuva osuus sisältyy talousarviorahoituksen osuuteen **) Viraston yhteisten toimintojen kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa akkreditoinnin ostopalveluihin FINAS akkreditoinnin kokonaisrahoituksessa talousarviorahoituksen osuus kasvoi 2 %-yksikköä, mikä oli vastaavasti akkreditointipalveluista saatavien tulojen osuuden vähenemä. FINAS -akkreditoinnin henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoden 1,017 milj. eurosta 1,087 milj. euroon eli 7 %. Kasvu koostuu yhden henkilötyövuoden lisäyksestä ja palkkojen yleiskorotuksesta. Myös henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista kasvoi edellisvuoden 44 %.sta 46 %:iin. Arvioijapalvelujen kasvu oli 3 % eli n euroa. Muut kulut, jotka koostuivat lähinnä matkoista ja toimitilavuokrista, vähenivät edellisvuodesta 2 %. Kuva 7: Akkreditointiyksikön tuotot asiakassektoreittain 2007 FINAS -akkreditoinnin tuotot sektoriryhmittäin 1,7 milj. v Tuotot valtion virastoilta 21 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 19 % Tuotot elinkeinoelämältä 60 % FINAS -akkreditoinnin suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä ja osuus kasvoi edellisvuodesta. Elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat yhteensä 1,0 milj. euroa ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 6 %. Julkisen sektorin asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta 3 %. Taulukko 7: Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys nimellishinnoin muutos, % Arvioidut toimielimet, kpl FINASin kokonaistuotot, Arvioidut toimielimet, kpl/htv 19,3 19,9 15,4-23 Tuotot, 1000 /htv Pääarvioijaresurssi, htv 12,2 11,6 13,6 17 FINAS -akkreditointipalvelun toiminnan tuottavuus heikkeni edellisvuodesta, kun tuottavuutta mitataan arvioitujen toimielinten määrällä suhteutettuna käytettävissä olevaan pääarvioijaresurssiin tai maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla henkilötyövuotta kohden. Arvioitujen toimielinten määrä kuitenkin supistuu arvioitavien toimielinten yhdistymisten sekä pätevyysalueiden laajentumisen vuoksi. Vuoden 2007 aikana yksi pääarvioijista vaihtui ja yksikköön palkattiin lisäksi yksi uusi, joten myös uusien henkilöiden perehdytys vaikutti osaltaan tuottavuuden kehitykseen Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluyksikön menot olivat 987 t euroa vuonna 2007 ja edellisenä vuonna 907 t euroa. Menojen lisäys 8,7 % koostuu vuoden alussa palkatun kehityspäällikön palkkauksesta ja yhden henkilön koko vuoden kestäneen sairausloman sijaisen palkoista sekä yhteisiin menoihin kirjatuista toimitalohankkeen loppuun saattamisesta aiheutuneista menoista MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/92) 9 :n ja kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antamalla päätöksellä (1145/1996).

13 12 Toimintakertomus 2007 Maksuista 68 % kertyi näiden päätösten perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 32 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Suhde pysyi edellisvuoden tasolla. Ministeriön ja MIKESin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2007 asetettiin tavoitteeksi, että keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus kokonaisuutena toteutui 100 %:sti. Suoriteryhmien kesken kustannusvastaavuus vaihteli 99,8 %:n ja 101 %:n välillä ( % vuonna 2006). Metrologian toiminnassa toimitilakustannusten kohdistaminen t&k toimintaan ja toisaalta maksulliseen palvelutoimintaan on arvioitu suhteessa 85 % ja 15 %. Jakoperusteena on metrologian maksulliseen palvelutoimintaan käytetty työaika suhteessa metrologian yksikön käytettävissä olevaan kokonaistyöaikaan. Julkisoikeudelliset suoritteet olivat kustannusvastaavia koko MIKES -tasolla. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden, joiden tuottojen osuus MIKESin kaikista julkisoikeudellisista suoritteista on 99 %, kustannusvastaavuus oli 100 % (101 % vuonna 2006). Taulukko 8: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista = kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Muiden suoritteiden kustannusvastaavuusprosentti oli 101 (101 % vuonna 2006). MIKESin liiketaloudellisten suoritteiden tuotot kertyvät 87 %:sti metrologian yksikön kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus oli 101 % (103% vuonna 2006).

14 13 Toimintakertomus 2007 Taulukko 9: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET MUUT SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot =Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeita oli neljä, kaksi Suomen Akatemian hanketta, EU:n puiteohjelman imera-hanke sekä kvanttimetrologiakolmiohanke (TKK-VTT-MIKES), jonka osarahoittajana oli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Suomen Akatemian momenttiin MIKESillä oli euron kirjausoikeus. Vuoden 2007 kirjausoikeutta käytettiin euroa. Akatemian hankkeiden kesto on vuoteen 2008 ja Tulossopimuksen toiminnan tuloksellisuuden tavoitteisiin kuului TA-rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa. TA-rahoituksen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2006 oli 0,142 milj. euroa ja kertomusvuonna 0,238 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksen volyymi ylitti euron rajan vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Vertailutietoa vuodelta 2005 ei ole.

15 14 Toimintakertomus 2007 Taulukko 10: YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Tot Tot TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus % - EU:lta saatu rahoitus % - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus % - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat % - henkilöstökustannukset % - vuokrat % - palvelujen ostot % - muut erilliskustannukset % = erilliskustannukset yhteensä % yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % - poistot % - muut yhteiskustannukset % = osuus yhteiskustannuksista yhteensä % = kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset Kustannusvastaavuus-% 56,0 % 66,5 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden alhainen taso johtui yleiskustannusten käsittelyn menettelyistä. Suomen Akatemian hankkeille kohdistettiin kirjanpidollisesti 12,5 %:n suuruinen yleiskustannusosuus. Kustannusvastaavuuden paraneminen aiheutui imera-hankkeen rahoitusosuuden kasvusta. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Tulostavoite vuodelle 2007: Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista sekä sovellus- ja muutoshakuista, palvelujen saatavuus ja laatu paranevat johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia. MIKES -metrologian laboratorioiden kehityksessä hankittua osaamista on sovellettu yritysten kanssa toteutetuissa hankkeissa.. Tavoitteena on ollut osallistuminen EURAMET e.v.:ssä, komission osarahoituksella tehtävään tutkimustyöhön. ERA-NET+ onnistui Suomen osalta erinomaisesti: Suomi on mukana 13 (kokonaismäärä 21) toteutettavaksi valituista tutkimusprojektissa. Kokonaisvolyymiltaan osallistumme n. 2 M laajuisen tutkimuspaketin toteuttamiseen. Volyymi on lähes 2 kertaa suurempi, kuin muiden pohjoismaiden osallistuminen yhteensä. FINAS -akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA-

16 15 Toimintakertomus 2007 ja MRA-sopimukset). FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa. Taulukko 11: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, laadunhallinta Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: Kriittiset Tavoitetaso 2007 Arviointikriteeri/ Toteuma vuonna 2007 menestystekijät mittari Tutkimus- ja Otaniemen Hankkeiden määrä Metrologia kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista sekä sovellus- ja muutoshakuista tiedeyhteisön kanssa käynnistetään 2-3 tutkimushanketta ja taso - Toteutuneita yhteishankkeita TKK:n kylmälaboratorion ja VTT:n kanssa (kvanttimetrologiakolmio, CBT ja Josephson), TKK Fysiikan kanssa (pietsotutkimus) ja MIKES TKK mittaustekniikan kanssa (Puuston mittaus, IR) - Uusia hakemuksia TKK puu (puukuitukomposiittien Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä Johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia Palvelutuotannon kehittyminen varmistetaan nykyresurssein. Maksullisen palvelutoiminnan volyymin kasvutavoite vähintään 10 % Toimintaorganisaatio sovitetaan tukemaan asiakaslähtöistä toimintaa Palveluvolyymin ja arvon kasvu Asiakastarpeista johdettujen hankkeitten määrä mikromekaniikka) ja VTT (etäluettavat anturit, biohiili) Metrologia - Lisäsi maksullisen palvelutoiminnan tuloutusta 18 %. - Tuotteisti koordinaattimittauspalvelut ja aloitti niitten markkinoinnin. - Kansainvälistä yhteistyötä mm. Viron, Latvian, Etelä- Afrikan, Kroatian, Tanskan NMI:t, sekä yritysasiakkaita Japanista, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista ja Tanskasta. FINAS - Toteutti SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardiversion mukaiset laboratorioarvioinnit kv implementointiaikataulun mukaisesti. Metrologia - Käynnisti markkinointitiimien toiminnan koordinaattimittauksissa, nanometrologiassa ja takymetrikalibroinneissa. - Toteutti 13 asiakastarpeista johdettua hanketta. FINAS - Otti käyttöön sähköiset arviointilomakkeet. - Laati kv-kriteerien mukaiset käynti- ja arviointisuunnitelmat. Yhteiset - Sisäisten palvelujen uudelleenjärjestely - Markkinointitoiminnan resursointi ja vastuutus Mittatekniikan keskus saavutti suurimmilta osin sille vuodeksi 2007 asetetut tulostavoitteet. Akkreditoinnin ja muun pätevyydenarvioinnin kysyntä tyydytettiin kokonaan ja julkisoikeudelliset arviointipalvelut toteutettiin kustannusvastaavasti.. Kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä tyydytettiin ja palvelutoiminnan volyymi toteutui suunnitellusti. Myös kehittämis- ja ylläpitohankkeet toteutettiin suunnitellusti.

17 16 Toimintakertomus 2007 Taulukko 12: MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2007 (MIKESin sisäiset hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonaisarvio hankkeesta/ saavutettu tulos (** Huom! MIKES Sähkö (sähkö, aika, akustiikka, taajuus) Impedanssimetrologian kehitys t Hanke eteni muuten suunnitellusti, mutta induktanssimittauksiin ei vielä päästy. AC-Josephson-jännitenormaali (MIKES + VTT) t Edistytty on, mutta ei aivan suunnitellusti NTP y Järjestelmä toimii mainiosti. Uusia asiakkaitakin on saatu, mutta lisääkin saisi olla. Pienten virtojen mittaus k Tästä aiheesta ei ollut varsinaista kehityshanketta vuonna 2007, mutta työ on edennyt mainiosti: on kehitetty aivan uudenlainen menetelmä, josta on esim. tehty keksintöilmoitus. Kiihtyvyysmittapaikan perustaminen k Edistystä on tapahtunut erityisesti kesällä harjoittelijan avustuksella, mutta mittapaikkaa ei ole saatu vielä Mikromekaaninen jännitenormaali Pietsojen polarisaatio t t Diplomityö aloitettiin toukokuussa Tasajännitenormaalin prototyyppi on saatu valmiiksi ja varsin lupaavia mittaustuloksia on saatu. Diplomityön kirjoittaminen on edennyt pitkälle mutta jatkuu vielä Asiakas lk k ää sai ämitä 2008 halusi eikä työaikaakaan mennyt arvioitua enempää. Taloudellisesti(kin) kannattava hanke. Vaihemittaus 2.5 MHz t Tämän asiakashankkeen mittaukset onnistuivat hyvin, vaikka lopputulos ei ollutkaan aivan toivotun kaltainen eikä jatkohanketta ole ainakaan vielä saatu. Hanke vei arvioitua enemmän työaikaa. Kvanttimetrologiakolmio (MIKES) t Virtapumpun kehitys etenee erinomaisesti ja resistanssinormaalin kehityskin varsin hyvin mutta nollailmaisimesta voi tulla pullonkaula. Kryostaatin hankinta saatiin vireille ennen joulua; lupaava toimittajakandidaatti Otaniemessä. Quantun metrology triangle (SA) t Toukokuussa aloittanut postdoc on pannut toimeksi ohutkalvovastusten kehittämisen ja kryostaattitilauksen valmistelun kanssa. Virtapumpun kehittämisessä saavutettiin huomattavaa edistystä. MIKES Pituus Nanometrologia t&k Hanke edistynyt hyvin, ensimäiset interferometriset AFM mittaukset on tehty. Kulman mittausten jäljitettävyys k Hanke muutamia viimeistelyjä vaille valmis. Hoidetaan valmiiksi ylläpitoprojektin sisällä CMM -jäljitettävyys k Hanke edistyy pikku hiljaa. Asiakastoimeksiannot priorisoitu edelle. Single-frequency synthesis a telecommnication t Hanke edennyt suunitelmien mukaan wavelengts (SA) Puuston biomassan mittaus t&k Ihan ok tuloksia. Hanke DI-työn viimeistelyä vaille valmis Hilavakion määritys laserdifraktometrillä k Erinomaisia tuloksia. Artikkeli työn alla. Porrasmittapala-interferometri k Esisuunnittelu tehty. Varsinainen suunnittelu ja kokoaminen alkaa 2008 MIKES Lämpötila ja Massa (lämpötila, kosteus, virtaus, massa, paine) Metrologinen CBT - Coulombin saartoon perustuva lämpömittari (MIKES + TKK Kylmälaboratorio) t , jatkokausi Infrapunalämpömittareiden kalibroinnin kehittäminen t , jatkokausi PTU-laitteisto k , jatkokausi Paineen jäljitettävyyden johtaminen männän ja sylinterin dimensiomittauksista Puhtaiden metallipintojen kontaminoituminen metrologian sovellutuksissa k , jatkokausi Valmistusmenetelmän kehittämiseen mennyt odotettua enemmän aikaa ja työtä. Vuoden lopulla selkeitä edistysaskeleita valmistusmenetelmässä. Ensimmäiset mittaukset olivat lupaavia. Päätettiin jatkaa hanketta vuonna Esitys Tempmeko-konferenssissa, josta myös lehtiartikkeli. Yhteistyö imeran puitteissa toteutui onnistuneesti, mistä on artikkeli tekeillä. Projekti eteni lähes päivitetyn suunnitelman mukaisesti. Hanketta päätettiin jatkaa vuonna Projekti edistyi vuonna 2007 hyvin. Tuloksia julkaistiin IMEKO TC3&TC16 - konferenssissa. Hanke on myös herättänyt kiinnostusta yhteistyökumppaneissa teollisuudessa 3 imeran puitteissa toteutui viikon tutkijavierailu LNE:llä. Tulokset osoittavat, että LNE:n jäljitettävyyslenkki voitaisiin korvata MIKESin sisäisellä. Tämä on tavoitteena projektin jatkolla. t AFM-mittaukset viivästyneet pituusryhmän kiireiden vuoksi. Vakuumi- ja UV-altistuksen vaikutusta tutkittu. Monikaasukalibroinnit virtaus- ja kosteusmittareille t Vuonna 2007 hanke viivästyi jonkin verran EMRP-hankkeiden valmistelun vuoksi; ongelmia kuitenkin valmistajan löytämisessä mittaussäiliölle. Hankinnat ja kirjallisuushaut tehty. *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos

18 17 Toimintakertomus 2007 MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2006 (Sopimuslaboratorioiden kanssa toteutetut hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonaisarvio hankkeesta/ saavutettu tulos (** Huom! TKK Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Sähkönlaatumittausten kalibrointi (jatkohanke) k Kenttäkelpoinen tasa- ja vaihtosähkökalibrointilaitteisto k Hanke lykkääntyi ja siirtyi osaksi EMRPhanketta. Pulssimittausten kehitys k Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien ylläpito y jatkuva 4 MIKES TKK Mittaustekniikka Spektrisen irradianssin ja radianssin aallonpituusalueiden laajentaminen (jatkohanke) k Projekti edennyt suunnitelmien mukaisesti lukuunottamatta Germanium-detektoriin Värinäyttöjen ja kolorimetrien kalibrointilaitteisto (jatkohanke) k Projekti saatettu päätökseen. Suunnitelmaa muutettiiin siten, että luminanssin LED-valolähteiden metrologia (jatkohanke) t&k Projekti on edennyt suunnitelmien mukaan ja sitä jatketaan 2008 ainakin LED-vertailun Fluoresenssireferenssi (jatkohanke) k Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Optisen kuidun epälineaarisuuden mittausjärjestely (jatkohanke) t Vertailun järjestämistä lukuunottamatta projekti on saatettu päätökseen. Infrapunareferenssilaitteisto (jatkohanke) k Projekti on edennyt suunnitellusti. Heijastushäviöiden määritys absoluuttisen kvanttidetektorin ennustettavassa vasteessa Optisten suureiden kansallisen mittanormaalilaboratorion ylläpito Lahti Precision Oy t Vastuita ja työn tavoitteita muutettu projektin aikana. Aiheeseen liittyvä patenttihakemus y jatkuva 4 jä Vääntömomentin mittaamisen hyödyntäminen ruuviliitoksissa, tiedon siirto teollisuuteen k Voiman ja vääntömomentin jäljitettävyyden ylläpito y jatkuva 4 Ilmatieteen laitos Eräiden kaasumaisten yhdisteiden y jatkuva 4 kalibrointivalmiuksien ylläpito *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos Taulukko 13: Metrologian kalibrointisuoritteet laboratoriokohtaisesti v Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Tot Tot Muutos % Lämpö ja massa (paine ja kosteus) Pituus Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka Yhteensä Kalibrointipalvelujen kysyntä väheni edellisvuodesta 11 %. Resursseja käytettiin vastaavasti enemmän asiantuntijapalvelujen ja muissa maksullisen palvelutoiminnan hankkeissa.

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 1 Toimintakertomus 2006 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2006 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 Johtokunta hyväksynyt 8.3.2010 1 Toimintakertomus 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2009 TOIMINTAAN... 2 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 2 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3 2.1. Toiminnallinen vaikuttavuus 4 2.2. Toiminnallinen

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 ESPOO 2007 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 8.3.2013 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 ESPOO 2006 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

1.1. JOHDON KATSAUS...1

1.1. JOHDON KATSAUS...1 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös vuodelta 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2012 Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1. JOHDON KATSAUS...1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS...2

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hallitus hyväksynyt 31.3.2015 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I 1 2 0 0 7 Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa 1 MITTATEKNIIKAN

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa

FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa 29.12.2008 1(8) FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointitoiminnassa JOHDANTO Tässä asiakirjassa kuvataan FINAS-akkreditointipalvelun menettelyt akkreditointi- ja arviointiprosessissa ja yhteistoiminta

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-93-2 1(9) Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alkusanat Tämän

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot