Mittausten jäljitettävyysketju

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mittausten jäljitettävyysketju"

Transkriptio

1 Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä Sari Saxholm, p

2 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön MIKES-metrologia metrologia: kilpailukykyä ja luotettavuutta samat mitat meillä ja maailmalla Toteutamme SI-mittayksikköjärjestelmän Teemme korkeatasoista mittaustieteen tutkimusta Kehitämme mittausmenetelmiä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin Tarjoamme kalibrointi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita

3 METROLOGINEN JÄLJITETTÄVYYS mittaustuloksen ominaisuus, jonka avulla tulos voidaan yhdistää referenssiin dokumentoidulla katkeamattomalla kalibrointien ketjulla, jonka jokainen kalibrointi vaikuttaa mittausepävarmuuteen Mittausten luotettavuuden perusedellytys on jäljitettävyys ja kalibrointi! Referenssinä yleensä SIjärjestelmä (sen yksiköiden realisointiin käytettävien kansallisten tai kansainvälisten mittanormaalien kautta). METROLOGINEN JÄLJITETTÄVYYSKETJU mittanormaalien ja kalibrointien sarja, jota käytetään mittaustuloksen liittämiseen referenssiin Toteutetaan kalibrointien ketjuna Jokainen ketjun vaihe lisää mittausepävarmuutta mitä pidempi ketju, sitä suurempi mittausepävarmuus VIM, SFS-OPAS 99: 2012

4 Kenttämittaukset Akkreditoidut KML SI

5 JÄLJITETTÄVYYS Hyödyt: Mittaustulokset ovat vertailukelpoisia eri paikoissa eri laitteilla koko maailmassa Jäljitettävyys on edellytyksenä mittaustulosten vastavuoroiselle hyväksynnälle

6 KALIBROINTI toimenpide, jonka avulla ensin määritellyissä olosuhteissa saadaan mittanormaalien antamien suureen arvojen ja niiden mittausepävarmuuksien sekä vastaavien mittauslaitteen näyttämien ja niihin liittyvien mittausepävarmuuksien välinen yhteys, minkä perusteella näyttämästä voidaan tämän jälkeen johtaa mittaustulos HUOM: Kalibrointi ei ole virittämistä. Viritys on toimenpide, jonka avulla mittauslaitteen suorituskyky saadaan (eli säädetään) käyttöön sopivaksi. Mittalaitteen virittäminen edellyttää usein uudelleenkalibrointia. VIM, SFS-OPAS 99: 2012

7 VIRHE JA KORJAUS Virhe on suureen mitatun arvon ja suureen vertailuarvon erotus: Virhe = Laitteen näytt yttämä Mittanormaalin arvo Huom: Joissakin tapauksissa virhe lasketaan nimellisarvosta, eli: Virhe = Nimellisarvo Mittanormaalin arvo Siksi: Lue aina kalibrointitodistus ja selvitä, miten tulos on laskettu, jotta käytät sitä oikein! Korjaus on virheen vastaluku

8 Lähes kaikkiin ympäristöämme kuvaaviin lukuarvoihin/mittauksiin sisältyy epävarmuutta, mutta Kuinka paljon? MITTAUSEPÄVARMUUS Miten epävarmuus pitäisi ilmoittaa? Jotta epävarmuuden suuruus voidaan arvioida, pitää huomioida kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa mittaustulokseen Osa tekijöistä on merkityksettömän pieniä Tärkeintä on tunnistaa oleelliset tekijät ja hallita kokonaisuus

9 Vakiot ja muuntokertoimet Olosuhteet Mittausmenetelmä Mittauslaitteen "fysiikka" Määritelmät, mitä mitataan? MITTAUS- EPÄVARMUUS Mittauslaitteen muut ominaisuudet Mittauksen kohde Mittaus set up Mittaaja Softa ja laskenta SFS-EN ISO , kpl 7

10 Mitä tiukempi vaatimus mittausepävarmuudelle sitä useammin pitää kalibroida useampaa virhelähdettä pitää seurata tarkemmin pitää arvioida merkittävien virhelähteiden vaikutus (satunnaisuus, riippuvuus, ympäristötekijöiden vaikutus yms.)

11 MITTAUSEPÄVARMUUS Hyödyt: Mittaustulokset uskottavampia Tulosten käyttäjät samalle viivalle Tieto mittausepävarmuudesta antaa pohjan kehittää mittauksia todellisen tarpeen tasolle Ymmärrys tulokseen vaikuttavista tekijöistä ja vaikutusmekanismeista antaa mahdollisuuden parempaan laadun hallintaan sekä toiminnan parantamiseen

12 Jäljitettävyys SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä

13 Jäljitettävyys M SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä

14 Jäljitettävyys M SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä

15 Jäljitettävyys M K SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä

16 Jäljitettävyys M K P SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä

17 i u s t t a M

18 E T I M J L i t t a u s Ä J T T Ä V Y Y S

19 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä

20 M i t t a u s M K P Mittausepävarmuus okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät Kalibrointi Pätevyys J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä

21 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä

22 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä

23 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä K

24 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä K

25 M i t t a u s M K P Mittausepävarmuus okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät Kalibrointi Pätevyys Peruspilarit tarvitaan jokaisessa vaiheessa! J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä K

26 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K

27 M i t t a u s Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K

28 Mittaus M Mittauslaite M P P K K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K

29 J T V Ä E Y L T Y J T S I Ä Mittaus M P K Mittauslaite M P K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K Primaarinormaali K SI-järjestelmä

30 JÄLJITETTÄVYYSTORNI mittausepävarmuus kasvaa T V E Y T Y T S J Ä L J I Ä Mittaus K Mittauslaite K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa tornin sortumisen eli jäljitettävyyttä ei ole mikäli jokainen vaihe ei täytä jäljitettävyyden tunnusmerkkejä (jäljitettävyyden siirtyminen yritykseen) (jäljitettävyyden siirtyminen yrityksessä) (jäljitettävyyden toteutuminen mittauksessa) Epävarmuus ei missään kohdassa voi olla parempi kuin sen alla olevissa kerroksissa Primaarinormaali K SI-järjestelmä Jäljitettävyystorni by Martti Heinonen 2012

31 Kansallinen mittanormaali Kalibraattori Mittari Esimerkki jäljitettävyysketjusta

32 Onko mittalaitteen kalibrointi riittävä tae jäljitett ljitettävyydelle? TYYPILLISIÄ PUUTTEITA JÄLJITETTÄVYYESSÄ: Kalibroinnin tuloksia ei ole käytetty Ei voimassa olevaa kalibrointia Liian pitkä kalibrointiväli Kalibrointi ei vastaa käyttöolosuhteita Vain osa laitteistosta kalibroinnin piirissä Referenssiaineiden jäljitettävyydestä ei näyttöä Ei tietoa jäljitettävyyden toteutumisesta kalibroinnissa M Mittaus P

33 JÄLJITETTÄVYYS: MITTAUS Onko jäljitett j ljitettävyys tarpeen? Ei: Seurataanko laitteen kuntoa (huollot yms)? Kyllä: Kuinka merkittävä mittaus on lopputuloksen kannalta? Ei juuri merkitystä: Seurataanko laitteen kuntoa? Onko laite kalibroitu mittauksen kannalta merkityksellisellä tavalla? Tunteeko mittaaja mittalaitteen ja käyttökohteen? Kohtalaisen merkittävä tai hyvin merkittävä: Laitteen kalibrointi: Vastaako kalibrointi käyttötarkoitusta? Onko kalibrointiväli riittävä? (stabiilius vs. mittausev) Onko kalibrointituloksia käytetty? Kalibroinnin suorittajan kokemus ja perehdytys? Onko mittausepävarmuus arvioitu? Tunteeko mittaaja mittalaitteen ja käyttökohteen? Martti Heinonen 2012

34 JÄLJITETTÄVYYS: SISÄINEN KALIBROINTI Kalibrointiketju: Miten jäljitettävyys tulee kalibroinnissa käytettyyn mittanormaaliin? Onko kalibrointien ketju aukoton? Onko kalibrointituloksia käytetty? Mittausepävarmuus: Onko kalibrointiepävarmuus arvioitu ja dokumentoitu? Tukevatko ulkoisten vertailumittausten tulokset epävarmuutta okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät: t: Onko kalibrointimenetelmä dokumentoitu? Pätevyys: Henkilöstön kokemus ja perehdytys kalibrointitoimintaan? Onko kalibrointi edustava (kalibrointiväli, mittausalue) Vastaako mittanormaalin kalibrointialue ko. sisäisen kalibroinnin mittausaluetta? Onko mittanormaali kalibroitu säännöllisesti? Martti Heinonen 2012

35 JÄLJITETTÄVYYS: ULKOINEN KALIBROINTI Onko kalibroinnin suorittaja akkreditoitu? Kyllä: Kattaako akkreditointi ko. kalibrointitoiminnan? Onko kyseinen kalibrointi tehty akkreditoidun toiminnan piirissä? Ei: Pitää arvioida Onko akkreditoitua kalibrointipalvelua kohtuuden rajoissa saatavissa? Kyllä: ei kannata tuhlata aikaa arviointiin Ei: toteutus suunniteltava huolella Martti Heinonen 2012

36 KIITOS MIELENKIINNOSTA FINAS-päivä Sari Saxholm, p

37

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Varmista mittausten tarkkuus pitkällä aikavälillä Suhteellinen kosteus Laadukkaimmatkin

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Tuotteistetut palvelut

Tuotteistetut palvelut - Kalibrointijärjestelmän rakentaminen - Kalibrointikansio - RR-testit - GPS-taskukirja - Mittalaitteen valinta - Tarkkuusmittaukset teollisuudessa - Tärinämittaukset - Mittausepävarmuudella varmuutta

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi) Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin

Lisätiedot

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston

Lisätiedot

Pituuden vertailumittaus D7

Pituuden vertailumittaus D7 J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Mittatekniikan keskus Espoo 2005 Julkaisu J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti 26.9.2005 Veli-Pekka Esala Mittatekniikan

Lisätiedot

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 14.4.2010 Mittatekniikan keskus Sari Saxholm, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Kansalliset mittanormaalilaboratoriot

Lisätiedot

Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma

Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma Ville-Pekka Lahti Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 9.6.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

MIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje

MIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje 3 3 MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J6/1998 Kari Riski Mittatekniikan keskus Metrologian neuvottelukunnan massasuureiden asiantuntijatyöryhmä Helsinki 1998 4 TIIVISTELMÄ Mittatekniikan keskus on yhdessä

Lisätiedot

Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset

Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

J1/2011. Paineen mittaus. Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus

J1/2011. Paineen mittaus. Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Julkaisu J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Alkusanat Paineeseen

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

PAINEMITTAUKSET. 0,0005 Pa... 500 MPa. Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 3.4.2008. Mittatekniikan keskus Sari Semenoja, p. 010 6054 432, @mikes.

PAINEMITTAUKSET. 0,0005 Pa... 500 MPa. Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 3.4.2008. Mittatekniikan keskus Sari Semenoja, p. 010 6054 432, @mikes. PAINEMITTAUKSET 0,0005 Pa... 500 MPa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 3.4.2008 Mittatekniikan keskus Sari Semenoja, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Paineen kansallinen mittanormaalilaboratorio

Lisätiedot

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

METROLOGIA. Kemian metrologian opas J6/2005. Toimittanut Tapio Ehder. Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä

METROLOGIA. Kemian metrologian opas J6/2005. Toimittanut Tapio Ehder. Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä METROLOGIA J6/2005 Kemian metrologian opas Toimittanut Tapio Ehder Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä Helsinki 2005 Julkaisu J6/2005 Kemian metrologian opas Kemian ja mikrobiologian jaosto

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2 OHJE 1 (13) Ohje laboratoriotöiden tekemiseen Sisältö 1 Ennen laboratorioon tuloa 2 2 Mittausten suorittaminen 2 3 Mittauspöytäkirja 2 3.1 Mittauspöytäkirjan hyväksyminen................. 3 3.2 Tietokoneella

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P.

Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P. Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P. Kärhä Espoo 2011 Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat MUISTIO 1(2) 15.03.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain (1090/2002) 48 2. momentin (226/2009) nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi 1 SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi Pirjo Kuula-Väisänen TTY Maa- ja pohjarakenteet PANK menetelmäpäivä 26.1.2012 2 Esityksen sisältö Standardin tilanne Kalibrointi ja tarkastus Toleranssit

Lisätiedot

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset 1. Tausta 2. Mittausmenetelmät 3. Mittauslaitteet 4. Määräysarvot 5. Mittaustulokset ja havainnot 6.Tulosten tarkastelu 7. Lisätietoja

Lisätiedot

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Mirja Leivuori Vertailulaboratorio Suomen ympäristökeskus, Laboratoriot Hakuninmaantie 6 00430 Helsinki mirja.leivuori@ymparisto.fi Ajankohtaista laboratoriorintamalla

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU 22.1.2016 TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET Edellinen julkaisu vuodelta 2008 Uudet laatuvaatimukset voimassa

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen

Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen Santeri Markkula Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 20.9.2016

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena

Lisätiedot

PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA. Diplomityö

PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA. Diplomityö PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tikka Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at

Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at TLT-info 1/2004 Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet

SISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet Jorma Korttinen SISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Toukokuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2010 Tekijä(t) Koulutusohjelma

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Yleismittarin vertailumittaus

Yleismittarin vertailumittaus J9/2006 leismittarin vertailumittaus Loppuraportti isto ajala ittatekniikan keskus Espoo 2006 Julkaisu J9/2006 leismittarin vertailumittaus Loppuraportti isto ajala ittatekniikan keskus Espoo 2006 Tiivistelmä

Lisätiedot

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 29.1.2015 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Käytännön metrologia korkeakoulussa

Käytännön metrologia korkeakoulussa 1 Käytännön metrologia korkeakoulussa arkipäivän mittauksissa ja laboratoriotulosten varmistamisessa Dos. Turun yliopisto ChemBio 2011, Helsinki 2 Tutkija, TY, Lääketieteellinen mikrobiologia 1981-1988

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki

KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki AEL INSKO-SEMINAARIT KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA 25. 26.11.2015, AEL, Helsinki KALIBROINTI TARVE

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat

3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen

Lisätiedot

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL AQUILA:n käytäntö alle LOD:in datalle Alle LOD-arvojen käsittely

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Kalibrointipalvelumme

Kalibrointipalvelumme Kalibrointipalvelumme Massa, paine, virtaus - Punnusten kalibrointi - Voiman ja vääntömomentin kalibrointi - Paineen mittauslaitteiden kalibrointi - Vesivirtausmittareiden kalibrointi - Kaasuvirtauskalibroinnit

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Yleismittarin vertailumittaus

Yleismittarin vertailumittaus J8/2004 Yleismittarin vertailumittaus Loppuraportti Risto Rajala Mittatekniikan keskus Helsinki 2004 Julkaisu J4/2004 Yleismittarin vertailumittaus Loppuraportti Risto Rajala Mittatekniikan keskus Helsinki

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

TUOTANNON PITUUSMITTALAITTEEN KEHITTÄMINEN

TUOTANNON PITUUSMITTALAITTEEN KEHITTÄMINEN TUOTANNON PITUUSMITTALAITTEEN KEHITTÄMINEN Mika Salminen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Paperikoneteknologian koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SALMINEN, Mika

Lisätiedot

KANSALLINEN VERTAILUMITTAUS JA KENTTÄAUDITOINTI 2011

KANSALLINEN VERTAILUMITTAUS JA KENTTÄAUDITOINTI 2011 KANSALLINEN VERTAILUMITTAUS JA KENTTÄAUDITOINTI 2011 Kuva: T uoma Ulkoilman CO-, SO2-, NO- ja O3- mittaukset ILMAKEHÄN KOOSTUMUS ILMANLAATU 2015 s Wald én RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2015:2 KANSALLINEN

Lisätiedot

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys. 7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos

Lisätiedot

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 Katriina Kyllönen (IL)

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 Katriina Kyllönen (IL) Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen Mittaajatapaaminen, Rauma, 14.-15.4.2015 (IL) Esityksen sisältö Esityksen tausta: Henkilösertifiointijärjestelmä Ilmanlaatumittausten

Lisätiedot

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Toimintojen ulkoistamisen syitä Halutaan keskittyä ydin toimintaan Kustannustehokkuuden parantaminen Eritysasiantuntemuksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali

Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Puutavaranmittaukselle, mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset Kalvosarja 3 27.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Mikäli

Lisätiedot