Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita
|
|
- Esa Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö
2 Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä
3 Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija- ja tutkimuslaitos Kansallinen toimija eurooppalaisessa ja globaalissa verkostossa Yhteistyö: MIKESin kansalliset metrologian sopimuslaboratoriot MIKES-Aalto Mittaustekniikka, STUK, Geodeettinen laitos, SYKE Ilmatieteen laitos Otaniemen tiedeyhteisö CEMIS-yhteistyö (Kajaani-yhteistyö) SHOKit Euroopassa käytetään vuosittain noin 2 % BKT:stä mittaamiseen. 80 % maailmankaupasta sisältää mittaustuloksiin liittyviä sertifikaatteja EU-direktiiveistä lähes puolet sisältää mittaamiseen liittyviä vaatimuksia.
4 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua Suomen bruttokansantuotteesta yli puoleen liittyy mittaamista tuotteiden laadussa ja turvallisuudessa terveyspalveluissa ympäristön valvonnassa elintarvikevalvonnassa tieteellisessä tutkimuksessa MIKESin tehtävänä on varmistaa, että ihmiset voivat luottaa ostamiinsa tuotteisiin ja saamiensa palveluiden laatuun ja turvallisuuteen
5 Suomen metrologiajärjestelmä
6 Metrologian eli mittaustieteen organisointi Suomessa MIKES on Suomen kansallinen metrologian laitos on, joka vastaa Suomen mittanormaalijärjestelmästä Useimpien suureiden kansalliset mittanormaalit ovat MIKESissä Virallisia kalibrointipalveluja tuottavat myös FINASin akkreditoimat kalibrointilaboratoriot Lakisääteisestä metrologiasta (esim. vaakojen vakaus) vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)
7 Mittausten luotettavuuden perusedellytys on jäljitettävyys ja kalibrointi International Organization of Legal Metrology International Laboratory Accreditation Cooperation Kenttämittaukset Akkreditoidut laboratoriot U c (Y) Mutual Recognition Arrangement The Metre Convention KML SI Mittausepävarmuus Globaalit sopimukset ovat luottamuksen ja vertailukelpoisuuden perusta
8
9 Key comparisons EURAMET BIPM COOMET MIKES MIKES SIM MIKES MIKES APMP 250+ institutes 620 key comparisons
10 Avainvertailut esimerkkinä voima CCM.F-K1 CCM:n asiantuntijaryhmä (vetäjänä Prof. Manfred Petrs, PTB) teki päätöksen avainvertailun suorittamisesta lokakuussa 1998 Sydenyssä. Jaettiin neljään voima-alueeseen ja neljä pilottilaboratoriota 5 kn 10 kn (MIKES-Raute, Suomi) 50kN 100 kn (NPL, Iso-Britannia) 500 kn 1000 kn (PTB, Saksa) 2 MN 4 MN (NIST, USA) Mittaukset alkoivat vuonna 2001 ja loppuivat vuonna 2003 Loppuraportti valmistui vuonna 2009
11 kustannus Järkevä mittaustarkkuus valmistuskustannukset mittauskustannukset kustannukset yhteensä 1/10 1/3 mittausepävarmuus / toleranssiarvo
12 Mittaus ilman taitoa ja kalibrointia on arvausta Kalibroinnissa etsitään yhteys sovittuun vertailumittaan eli jäljitettävyys mittanormaaliin Kalibrointi ilman jäljitettävyyttä on turhaa rahastusta
13 PDB9985 Measurement results without statements of reliability (uncertainty) should not be taken seriously Paul De Bièvre Accreditation and Quality Assurance Editorial, 2 (1997) 269 P. De Bièvre SAPUZ Zürich July 1999
14 Suomessa osataan ja halutaan mitata oikein
15 MIKES - Kajaani Toiminta alkoi virallisesti On voiman, massan ja vääntömomentin kansallinen mittanormaalilaboratorio ja vastaa näiden suureiden tutkimus ja kehitystoiminnasta sekä mittanormaalien ylläpidosta Nestevirtauskalibrointilaitteistojen osalta kehitystyö on vielä osaksi kesken, laitteet saadaan kuitenkin tuotantokäyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tällä hetkellä 7,5 työntekijää vuoden 2013 aika tavoitteena työllistää 9 työntekijää
16 MIKES-Kajaani Voima, vääntömomentti ja suuret massat Vääntömomentti 0,01 Nm 20 knm Voima 1 N 1,1 MN Massa 50 kg 2000 kg Nestevirtaus ja massankierrätys 750 l/s Ø = 500 mm, l = 65 m, puhdas vesi 100 l/s Ø = 100 mm, l = 25 m, puhdas vesi 250 l/s Ø = 200 mm, h = 20 m, puhdas vesi 80 l/s Ø = 200 mm, l = 30 m, sakeus < 10 % Palvelut yrityksille Tutkimus teollisuuden tarpeisiin Asiantuntijapalvelut Koulutus mittausjärjestelmistä ja mittausepävarmuudesta
17 MIKES-Kajaanin toiminta 2012 Voiman, vääntömomentin, suurtenmassojen ja nestevirtauksen kalibrointipalvelut, sekä asiantuntijapalvelut CLEEN MMEA WP1.1 QC-työpaketin vetovastuu Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Tutkimustyön LUMO projektissa (Liquid Monitoring Using Novel Optical Sensors) yhdessä CEMIS-OULUn kanssa. MIKESin klubitoiminta: voima- ja vääntömomentti sekä nestevirtaus
18 Kaksivuotisessa Tekesin ja yhteistyöyritysten rahoittamassa LUMOhankkeessa on kehitetty edullisia reaaliaikaisia nestemittausantureita biopolttoaineiden analyysiin sekä metallipitoisuuksien monitorointiin nesteistä Esimerkkinä MPESanturilla (micro-plasma emission spectroscopy) mitattut Ag ja Mn signaalit Signaalien vaihtelua mittausten välillä (std) on saatu pudotettua n. 30 % 6 % ottamalla huomioon mittalaitteessa synnytettävän mikroplasman lämpötilan heilahtelut
19 Yhteistyö CEMIS hankkeissa TUNES Tulevaisuuden nestemittaukset Kehitettävien mittausmenetelmien mittausepävarmuuslaskelmat Tehdään kahdelle eri menetelmälle: kortisoli- ja kuparimittaukselle Tunnistetaan kaikki mahdolliset epävarmuustekijät Epävarmuustekijöiden kvantitatiivinen määrittäminen Yhdistetyn mittausepävarmuuden laskeminen
20 LIIKE - Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittausjärjestelmät Suksenpohjan 2D- ja 3D- pintaprofiilien karakterisointi ja tulosten analysointi ja tarkastelu suhteessa muihin mittauksiin (esim. luistotestit) Käytetty kromaattista konfokaalianturia Tehty kalibrointikappailla karakterisointimittauksia Saadut virheet yleensä 1 % -7 % alueella pinnanmuodoille 1 µm -10 µm Pinnanmuodon mittauksissa virheet helposti 10 % Artikkeli työn alla: Morphological and structural changes in the ski base resulting from ski use
21 ÄTYLI - Älykäs työkoneen lisälaite Hankkeessa anturoitavan vaunun rakenteen ja toimivuuden tarkastelu Vaunun konstruktion on uudenlainen siten, että siinä hallitaan pyörien yksittäisillä ripustuksilla ja pyörien tukivarsien keskinäisellä kytkennällä hydraulisylinterien avulla vaunun maavaraa ja kallistusta Tehtiin kirjallinen katsaus, jossa käsiteltiin mm. Voimien mittaamista vaunun eri pisteistä Voima-antureiden perusteella massan määritystä Tasapainotilan hallintaa anturitiedon perusteella Mittausohjelmaa, jossa vaunua vedetään mittaradalla ja kerätään mittaustietoa
22 NEMET Nestevirtausten mittaukset Kehitetty nestevirtausten metrologiatoimintaa ja tutkimusta. Nestevirtauskalibrointilaitteistojen kehitys Laitteistojen toiminnan mallintaminen Mittauksen matemaattinen malli ja epävarmuuslaskelmat Luotu tutkimusyhteistyötä mm. PTB ja TTY Luotu kansallisia yhteyksiä nestevirtausten parissa toimivien tahojen kanssa Kalibrointilaboratoriot Eri laitteiden valmistajat, maahantuojat Nestevirtausmittareiden kalibrointi MIKESille on uutta toimintaa Suomessa on akkreditoituja kalibrointilaitoksia, mutta niiden referenssimittareiden kalibroinnit ja jäljitettävyys Suomen ulkopuolelta
23 Muut hankkeet Toimintaympäristön kehityshanke - PAINEVESI Hankkeessa toteutettiin nestevirtauksen kansallinen primäärinormaali, jolla varmistetaan MIKESin asiakaspalvelussa olevien kalibrointijärjestelmien mittauskyvyn jäljitettävyys Oltu mukana hankevalmisteluissa NICK, OCEAN Opinnäytetyöt 2 AMK opinnäytetyötä, toinen Saksaan
24 Lähitulevaisuudet tutkimustavoitteet LDA virtausprofiilimittalaitteen käyttöönotto yhdessä TTYn kanssa Virtausprofiilien määritys eri nestekalibrointilaitteistoissa Nestevirtauksien metrologian tutkimus yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden kesken Lisää tutkimushankkeita nesteiden on-line analytiikkaan Mobiili epäpuhtaiden nesteiden tutkimusympäristön toteuttaminen Muunneltava kierrätysjärjestelmä bioja kaivannaisteollisuuden tarpeisiin Laboratoriotilat referenssimittauksiin
25 MIKES-Kajaanin palvelut Tarjoamme tutkimuskumppaneille: erinomaisen teollisen mittakaavan tutkimusympäristön nestevirtausten tutkimuksiin ja omien mittalaitteiden kehittämiseen Tarjoamme opiskelijoille: harjoittelupaikkoja/kesätyöpaikkoja mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekoon haasteellisia tutkimushankkeita kansainvälisiä kontakteja (metrologialaitokset: mm. PTB ) kannustusta jatko-opintoihin
26
27 Kiitos!
Mittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotAKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotMETROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi
METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,
LisätiedotMitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?
Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6
LisätiedotUlkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.
Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio
LisätiedotHE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä
LisätiedotJOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
Lisätiedot23.1.2012 Measurepolis Development Oy
23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan
LisätiedotMittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma
Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:
LisätiedotMittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin
Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa
LisätiedotPituuden vertailumittaus D7
J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Mittatekniikan keskus Espoo 2005 Julkaisu J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti 26.9.2005 Veli-Pekka Esala Mittatekniikan
LisätiedotMIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories
MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari
LisätiedotCEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i
K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)
ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus
LisätiedotAjankohtaista metrologiasta. Timo Hirvi Syysseminaari 2005 - Tarkemmat mittaukset tarpeen?
Ajankohtaista metrologiasta Timo Hirvi Syysseminaari 2005 - Tarkemmat mittaukset tarpeen? TARKKUUDELLA LAATUA www.mikes.fi Kaikkien mittauksien on arvioitu olevan 3-6 % bruttokansan-tuotteesta eli useita
LisätiedotAktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotStandardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle
Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
LisätiedotYmpäristö- ja kaivannaisalan tutkimus CEMISssä
Ympäristö- ja kaivannaisalan tutkimus CEMISssä 19.1.2012 Risto Oikari CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät
LisätiedotPt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen
J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi
LisätiedotVertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius
Vertailulaboratorion kuulumisia Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Muutokset Jari Waldén eläköitynyt 31.12.2018 Uusi standardi
LisätiedotAutomaatioseminaari
Automaatioseminaari 28.11.2017 Painemittaus ja kalibrointi: Painemittauksen perusperiaatteet prosessissa ja instrumenttilaitteiden kalibrointi 1 Paineen määritys Mitä suurempi määrä kaasumolekyylejä suljetaan
LisätiedotSI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES
SI-mittayksiköt Martti Heinonen VTT MIKES FINAS-päivä 29.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES SI järjestelmän uudistus astuu voimaan 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES Sisältö: -
Lisätiedot14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus
14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös
LisätiedotAkkreditoinnin kansainväliset periaatteet
Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet Pääarvioija Suvi Hietamäki FINAS suvi.hietamaki@finas.fi 1 AKKREDITOINTI On pätevyyden arviointia kolmannen osapuolen tekemä riippumaton arviointi Perustuu kansainvälisiin
LisätiedotCEMIS-seminaari 2012
CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 496 500 SISÄLLYS N:o Sivu 496 Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta... 1457 497 Valtioneuvoston
LisätiedotTeknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy
7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä
LisätiedotMITTALAITTEIDEN ROOLI HAASTAVIEN KAIVOSYMPÄRISTÖJEN MONITOROINNISSA
1 MITTALAITTEIDEN ROOLI HAASTAVIEN KAIVOSYMPÄRISTÖJEN MONITOROINNISSA Oulun yliopisto CEMIS-Oulu Jarkko Räty Tutkimuspäällikkö, FT Mittaustekniikan yksikkö CEMIS-Oulu /Jarkko Räty/tutkimuspäällikkö 2 SISÄLTÖ
LisätiedotPituuden vertailumittaus D6
J3/2004 Pituuden vertailumittaus D6 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Helsinki 2004 MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2004 PITUUDEN VERTAILUMITTAUS D6 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Helsinki 2004 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotFINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo
FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin
LisätiedotKonepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit
Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotKalibrointipalvelumme
Kalibrointipalvelumme Massa, paine, virtaus - Punnusten kalibrointi - Voiman ja vääntömomentin kalibrointi - Paineen mittauslaitteiden kalibrointi - Vesivirtausmittareiden kalibrointi - Kaasuvirtauskalibroinnit
Lisätiedot3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat
1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen
LisätiedotPaikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta
Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta Jorma Jokela ja Mirjam Bilker-Koivula Geodesian ja geodynamiikan osasto Paikkatietokeskus FGI Maanmittauspäivät 27.-28.3.2019 Mittanormaali,
LisätiedotMETROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES
METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrologian organisointi Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotVertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE
Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Mirja Leivuori Vertailulaboratorio Suomen ympäristökeskus, Laboratoriot Hakuninmaantie 6 00430 Helsinki mirja.leivuori@ymparisto.fi Ajankohtaista laboratoriorintamalla
LisätiedotLOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus
LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta
LisätiedotSuhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu
J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Loppuraportti Leena Uusipaikka Helsinki 2004 Julkaisu J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Leena Uusipaikka Mittatekniikan keskus
LisätiedotTalousarvioesitys vuodelle 2008
Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus
LisätiedotTermoelementtivertailu
J7/2007 Termoelementtivertailu Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Julkaisu J7/2007 Termoelementtivertailu L13 Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Abstract
LisätiedotMittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011. MIKESin toimintavuosi 2010. Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua
Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 MIKESin toimintavuosi 2010 Kemia osa hyvää elämää Akkreditoinnit ylläpitävät laatua 1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 SISÄLTÖ 1/2011 8 12
LisätiedotPunnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista
Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
LisätiedotMETROLOGIASTA lyhyesti
METROLOGIASTA lyhyesti 20 5 s 4 3 2 1 1 15 10 U mol 2 5 2 RH = (h/e )/i V = n(h/2e)f A K m cd 0 I I = Nef f kg 11 12 10 9 8 7 6 1 2 3 4 5 Espoo 2008 Metrologiasta lyhyesti SUOMENNETTU PAINOS 4. painos
LisätiedotSAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotMetrologia innovaatioiden tukijalkana
Metrologia innovaatioiden tukijalkana Alueellisten innovaatiokeskusten menestyksen avaimet -seminaari Kajaani sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi puh: 010 6054 402 Ryhmäpäällikkö, dos. METROLOGIA tutkii
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-
LisätiedotVaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA
Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Varmista mittausten tarkkuus pitkällä aikavälillä Suhteellinen kosteus Laadukkaimmatkin
LisätiedotEdullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa
Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa Hilkka Timonen, Joel Kuula, Matthew Bloss, Kimmo Teinilä, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Risto Hillamo et al. Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus INKA-ILMA/EAKR
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotAkkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa
Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille
LisätiedotMitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?
Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla
LisätiedotGHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin
YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä
LisätiedotTuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on
Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut
LisätiedotProjektin tavoitteet
VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotVTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ
VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä
Lisätiedot1.1. JOHDON KATSAUS...1
Mittatekniikan keskus Tilinpäätös vuodelta 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2012 Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1. JOHDON KATSAUS...1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS...2
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta
LisätiedotMITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua
MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI
LisätiedotLÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN
MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients
LisätiedotReferenssimenetelmä, mikä se on?
Referenssimenetelmä, mikä se on? Määritelmä Referenssimenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jonka arvioitu mittaustarkkuus on pieni verrattuna sen loppukäytön vaatimuksiin. Referenssimenetelmän tarkkuus
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotAutonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
LisätiedotFINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1
Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi
LisätiedotASIANTUNTEVA KUMPPANISI RUUVILIITOSTEN KOKONAISRATKAISUISSA
ASIANTUNTEVA KUMPPANISI RUUVILIITOSTEN KOKONAISRATKAISUISSA 24H HUOLTOPALVELUT KONSULTAATIO- JA MITTAUSPALVELUT KALIBROINTIPALVELUT MYYNTI- JA VARAOSAPALVELUT VUOKRAUSPALVELUT KOULUTUS- JA TYÖMAAPALVELUT
LisätiedotAutomaattinen betonin ilmamäärämittaus
Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2.
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotKALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki
AEL INSKO-SEMINAARIT KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA 25. 26.11.2015, AEL, Helsinki KALIBROINTI TARVE
LisätiedotJ7/2006. Kansallinen mittanormaalitoiminta ja sen kehittäminen 2007 2011. Metrologian neuvottelukunta Mittatekniikan keskus
J7/2006 Kansallinen mittanormaalitoiminta ja sen kehittäminen 2007 2011 Metrologian neuvottelukunta Mittatekniikan keskus Espoo 2006 Julkaisu J7/2006 Kansallinen mittanormaalitoiminta ja sen kehittäminen
LisätiedotFINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen
FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos
LisätiedotAkkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
LisätiedotTeemu Näykki ENVICAL SYKE
Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys, toteamisraja vaatimukset ja vinkkejä laskemiseen Teemu Näykki ENVICAL SYKE AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA 2.10.2014 Sosiaali-
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 105 710 000 euroa. 1) 86 710 000 euroa Teknologian
LisätiedotFotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa
Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa FiberTech 2016 päivät 31.8.-1.9.2016 Rantasalmi Tapio Tirri Mamk / Kuitulaboratorio KUITULABORATORIO / FIBERLABORATORY Kuitulaboratorio
LisätiedotYmpäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa
M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I 1 2 0 0 7 Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa 1 MITTATEKNIIKAN
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotVarausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
LisätiedotJatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa
Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa 7.-8..19 Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Mittausmenetelmän ja mittalaitteen valintaan vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Yleisten töiden lautakunta Rt/
Helsingin kaupunki Esityslista 38/2014 1 (5) 1 SGS Inspection Services Oy:n tekemä hankintaoikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 21.10.2014 387 yksilöimättömät laboratoriotutkimukset,
LisätiedotMIKES panostaa spektroskopiaan
Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2010 MIKES panostaa spektroskopiaan Viisi EMRPhanketta käynnistyi SYKEn laboratoriot huipulla 1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2010 SISÄLTÖ 4 6 13
LisätiedotYKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein
YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-
LisätiedotSmart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio
Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015 Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Osaamisverkosto vesiturvallisuuden kokonaisratkaisuissa Kuopiossa
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
Lisätiedot