MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

Transkriptio

1 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

2 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Kannen kuva: Lehtikuva Oy Päätoimittaja: Tapio Ehder Toimitus: COCO Viestintä / Irja Nurmi-Rättö Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Libris Mittatekniikan keskus PL 239, Helsinki Puh: (09) fax: (09) työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten ja tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansallista mittanormaalijärjestelmää toimii kansallisena akkreditointielimenä (FINAS) huolehtii muusta säädösperusteisesta teknisen toiminnan pätevyyden arviointitoiminnasta tarjoaa korkealaatuisia kalibrointeja sekä metrologian asiantuntijapalveluja tiedottaa akkreditoinnista ja kalibroinnista sekä osallistuu niiden kehittämiseen Metrologia on kansainvälistä yhteistyötä Mitä on kemian metrologia MNK:n uuden toimikauden tavoite: Lisää tietoa, lisää hyötyä! MIKESin toimintavuosi Ajankohtaista: Finasiin uusia nimityksiä MIKESin painelaboratorion ylpeys: FPG painevaaka Kohti uutta alhaisten lämpötilojen asteikkoa Pätevyyden toteamistoiminta uusien haasteiden edessä Valtakunnan tarkimmat mittaukset suoritetaan inertiablokkien päällä Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua Metrologian neuvottelukunta (MNK) ja Vaatimusten mukaisuuden arviointiasioita käsittelevä neuvottelukunta (VANK) aloittivat uudet toimikaudet. Yhteistyö MIKESin ja neuvottelukuntien välillä on toivottavasti entistä tiiviimpää. Luotettavien mittausten keskeisiä kulmakiviä ovat mittausten pätevyys ja jäljitettävyys sekä tarkkuuden tunteminen. Luotettavat ja oikein kohdennetut mittaukset parantavat kuluttajien turvallisuutta, oikeusturvaa, säästävät kustannuksia ja estävät kilpailun vääristymistä. Näiden tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat myös akkreditointi ja metrologia. Metrologisen mittaamisen peruselementtejä ovat jäljitettävyys, mittausepävarmuuden tunteminen, vertailumittaukset, menetelmien validointi ja vertailumateriaalien käyttö. Samat asiat ovat keskeisiä myös akkreditoinnissa, kun esimerkiksi arvioidaan laboratorioiden teknistä pätevyyttä. Akkreditointi ja metrologia ovat vahvimmillaan, kun ne toimivat tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyöalueet tunnistettava Metrologian ja akkreditoinnin välisen yhteistyön tiivistämiseen on nyt oiva tilaisuus. Tämän vuoden alkupuolella Metrologian neuvottelukunta ja Vaatimusten mukaisuuden arviointiasioita käsittelevä neuvottelukunta aloittivat uuden kolmen vuoden toimikauden. Neuvottelukunnat ovat tehneet tähänkin saakka erittäin hyvää työtä, mutta kumpikin on keskittynyt pääasiassa omiin tavoitteisiinsa. Neuvottelukuntien yhteistyö erilaisista toimenpiteistä huolimatta on jäänyt varsin vähäiseksi. Ehkä siksi, että ei ole tunnistettu yhteistyöalueita eikä neuvottelukuntien jäsenille ole riittävästi annettu tietoa rinnakkaisen neuvottelukunnan tehtävistä ja tavoitteista. Uudistuneissa neuvottelukunnissa on runsaasti uusia jäseniä, joiden hyvä opastaminen on avainkysymys. Opastusta tarvitaankin, sillä muistan omasta kokemuksestani, että uudelle jäsenelle neuvottelukuntien tehtävät voivat olla epäselviä. Jos selkeää kuvaa tehtävistä ei heti alkuvaiheessa osata kuvata, tavoitteet saattavat jäädäkin epäselviksi. MIKES tulee omalta osaltaan esittelemään neuvottelukuntien jäsenille MIKESin toimintaa ja järjestämään neuvottelukuntien yhteisiä tilaisuuksia. Metrologia ja akkreditointi vahva pari Akkreditoinnin ja metrologian välisen yhteistyön on joissain yhteyksissä arveltu vaarantavan akkreditoinnin riippumattomuutta. Suurempaa huolta tulee kuitenkin kantaa akkreditoinnin pätevyyden säilymisestä, sillä akkreditointikohteet tulevat jatkuvasti teknisesti vaativimmiksi ja monimutkaisemmiksi. Myös akkreditoinnin tasapuolisuutta on silloin tällöin epäilty. Tärkeintä onkin akkreditoinnin kehittäminen niin, että se toimii tasapuolisesti, sen arvostus säilyy ja se tuottaa lisäarvoa kohteelleen. Metrologian tuella akkreditointiin kehittyy vahvuuksia, joita muilla arviointijärjestelmillä ei ole. Erityisiä vahvuuksia ovat alussa mainitsemani jäljitettävyys, mittausepävarmuuden tunteminen, vertailumittaukset, menetelmien validointi ja vertailumateriaalit. Toivotan uusille neuvottelukunnille hyvää toimikautta. MIKESin metrologit ja finaslaiset ovat neuvottelukuntalaisten tukena ja käytettävissä. Timo Hirvi 3

3 METROLOGIA on kansainvälistä yhteistyötä Metrologia on mittauksia käsittelevä tieteen ala, jossa tutkitaan mittayksiköitä ja -laitteita, mittausmenetelmiä sekä mittausten oikeellisuutta. Määritelmä luo kuvan kaukana käytännön elämästä olevasta tutkimustoiminnasta. Kuitenkin ilman kansainvälistä metrologista perustyötä ei jokapäiväiseen elämään vaikuttavilla mittauksilla olisi nykyistä luotettavuutta. Terveyspalvelut, ympäristön valvonta, elintarvikevalvonta, tuotteiden laatu ja turvallisuus sekä tieteellinen tutkimus tarvitsevat kansainvälisesti vertailukelpoisia luotettavia ja tarkkoja mittauksia. Voidaankin sanoa että kansallinen ja kansainvälinen metrologian yhteistyö on yksi jokapäiväisen elämän turvallisuutta ja sujuvuutta edistävä peruspilari. Metrologinen yhteistyö on maailmanlaajuista telemiä tehtäviä hoitaa säännöllisesti kokoontuva Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM (Conférence Générale des Poids et Mesures, engl. the General Conference on Weights and Measures) sekä kansainvälinen paino- ja mittakomitea CIPM ( Comité International des Poids et Mesures, engl. the International Committee for Weights and Measures). CIPM perustettiin valmistelemaan suosituksia CGPM:lle sekä valvomaan yksikköjärjestelmän maailmanlaajuista yhtäpitävyyttä. CIPM perusti avukseen useita neuvoa-antavia komiteoita (CC) eri suurealueille. Näiden komiteoiden tehtävänä on kerätä tietoa ja laatia suosituksia omilta suurealueiltaan. Ne myös koordinoivat kansainvälistä metrologista tutkimusta. Metrisopimuksen käytännön CGPM/CIPM Mittayksikön määritelmä SI-järjestelmän perusyksiköt m, kg, s, A, K, mol, cd Primaarilaboratoriot kansalliset/ulkomaiset mittanormaalit Akkreditoidut laboratoriot Yritykset Metrologian keskeinen painopistealue on kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän SI:n (Système International d Unités, engl. The International System of Units) mukaisten perus- ja johdannaissuureiden toteuttaminen ja toteuttamismenetelmien kehittäminen. Mittayksiköiden maailmanlaajuisen hyväksynnän ja tarkkojen mittanormaalien käytännön toteutuksen varmistaa ns. metrisopimus (Convention du Mètre). Metrisopimus allekirjoitettiin Pariisissa seitsemäntoista maan kesken. Sopimus on kaikkien kansainvälisten mittayksiköiden perusta; se syntyi keskellä teollista vallankumousta, kun erilaiset pituuden ja massan mittayksiköt aiheuttivat hankaluuksia teollisuuden ja kaupan kansainvälistyessä. Tällä hetkellä metrisopimuksessa on mukana 51 valtiota Suomi mukaan luettuna. Metrisopimus on kansainvälinen diplomaattinen sopimus, jonka määrittoteuttamisesta vastaavat kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM (Bureau International des Poids et Mesures, engl. the International Bureau of Weights and Measures) sekä eri maiden kansalliset mittanormaalilaboratoriot. Suomessa tästä toiminnasta vastaa MIKES. Lisää aineistoa metrisopimuksen toteuttamisesta löytyy internetistä osoitteesta Eurooppalaisesta alueellisesta yhteistyöstä vastaa v perustettu EURO- MET, joka on euroopan maiden kansallisten metrologian laitosten yhteistyöelin. Siihen kuuluu 25 jäsentä. Yhteistyön perusajatuksena on toteuttaa projekteja, jotka koskevat tutkimusta, laboratorioiden välisiä vertailumittauksia ja jäljitettävyyttä. Varsinkin vertailumittausten avulla voidaan varmentaa jäsenmaiden mittanormaalilaboratorioiden mittausten yhtäpitävyys. EUROME- Tin toimintaan voi tustustua internetissä osoitteessa Kertaalleen mitattu kaikkialla hyväksytty Kansainvälisessä toiminnassa on tärkeää, että eri maissa suoritetut mittaukset ja testaukset hyväksytään muissa maissa. Varsinkin kansalliset akkreditointielimet ja viranomaiset tarvitsevat monenkeskisiä sopimuksia määrittelemään ne olosuhteet, joissa ne voivat hyväksyä muiden maiden akkreditoitujen laboratorioiden antamat kalibrointitodistukset ja testausselosteet. Sopimusten pätevyys on riippuvainen kansallisten metrolo- Mittausten luotettavuuden perusedellytys on jäljitettävyys ja kalibrointi: Yritysten mittaajat Vertailunormaalit Käyttönormaalit Mittaukset Mittausepävarmuus gialaitosten ylläpitämien kansallisten mittanormaalien tarkkuudesta ja siitä jäljitettävyysketjusta, joka syntyy laitosten antamien kalibrointitodistusten kautta. Tavoitteena on että kertaalleen mitattu on kaikkialla hyväksytty. Tätä varten kansallisten mittanormaalilaboratorioiden johtajat 38 metrisopimuksen piiriin kuuluvasta valtiosta sekä kahden kansainvälisen järjestön edustajat allekirjoittivat ns. CIPM/MRAasiakirjan (Mutual Recognition Arrangement) Pariisissa pidetyssä kokouksessa. MIKES oli yksi allekirjoittajista. MRA-koskee kansallisia mittanormaaleja ja kansallisten mittanormaalilaboratorioiden antamia kalibrointitodis- Suomalaiset CIPM/MRA-asiakirjassa mukana olevat laboratoriot tuksia. Tavoitteena on kansallisten mittanormaalilaboratorioiden antamien kalibrointitodistusten vastavuoroinen tunnustaminen. Tämän saavuttamiseksi sopimukseen kuuluu mittausten kansainväliset ns. avainvertailut sekä kansallisten mittanormaalilaboratorioiden laatujärjestelmien pätevyyden demonstroiminen. MRA-sopimuksen piiriin kuuluvat metrologialaitokset julkaisevat mittanormaalilaboratorioidensa mittauskykytiedot BIPM:n ylläpitämässä tietokannassa, joka on julkisesti nähtävissä BIPM:n kotisivuilla, osoitteessa kcdb.bipm.org/appendixc (BIPM key comparison database). Kaikki Suomen kansalliset mittanormaalilaboratoriot ja MIKESin nimeämät sopimuslaboratoriot julkaisevat mittauskykytietonsa ko. luettelossa. Laatujärjestelmävaatimusten toteuttamista varten on EUROMETin puitteissa käynnistetty ns. QS-forum yhteistyö, jonka puitteissa kansallisten metrologialaitosten ja niiden laboratorioiden laatujärjestelmien vastaavuus standardiin SFS-EN ISO/IEC tulee osoittaa muille jäsenorganisaatioille. MIKES mukana kansainvälisessä toiminnassa MIKES osallistuu SI-järjestelmän kehittämiseen kansainväliseen metrisopimukseen perustuvien organisaatioiden kanssa (CGPM/CIPM/BIPM) ja edustaa Suomea EUROMETin hallintokomiteassa. Kansainvälisten yhteyksien kautta Suo- MIKESin isännöimään N-MERA projektin kokoukseen Helsingissä osallistui metrologeja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Twenten yliopiston valmistama suurtaajuisen tehon mikromekaaninen mittausanturi testattavana MIKESissä. mi kytkeytyy kansainväliseen mittausjärjestelmään. MIKES osallistuu myös pohjoismaiseen yhteistyöhön ns. N-MERAprojektissa (Nordic Metrology Research Area). Projektin tavoitteena on luoda strategia tulevalle pohjoismaiselle metrologiayhteistyölle. Viimeksi N-MERAprojektin kokous pidettiin Suomessa MIKESin isännöimänä. MIKES osallistuu myös EU:n rahoittamiin metrologisiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. MIKES on mukana esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelman kautta rahoitetussa EMMA-hankkeessa yhdessä suomalaisten VTT Tietotekniikan (koordinaattori) ja VTI Technologies'in, hollantilaisten Twenten yliopiston ja NMi:n, saksalaisen PTB:n ja brittiläisen Fluken kanssa. Tämän 3-vuotisen hankkeen tavoitteena on mikromekaanisten antureiden kehittäminen sähkömetrologiaan, esimerkiksi tasa- ja vaihtojännitenormaaleiksi ja suurtaajuisen tehon mittausanturiksi. Lisätietoja metrologiatoiminnoista: tutkimusjohtaja Heikki Isotalo, heikki.isotalo@mikes.fi sekä MIKESin internetsivuilta: 4 5

4 Mitä on kemian metrologia? Metrologialla on hyvin pitkälle historiaan ulottuvat perinteet. Kansainvälisen yhteistyön lähtökohtana on vuonna 1875 solmittu ns. metrisopimus. Samaan aikaan perustettiin kansainvälinen paino- ja mittatoimisto Pariisiin, ja yhtenäisen mittajärjestelmän kehittäminen annettiin neljän vuoden välein kokoontuvan yleisen mitta- ja painokonferenssin (CGPM) tehtäväksi. Kansainvälinen SI-mittayksikköjärjestelmä otettiin käyttöön vasta vuonna Tällä hetkellä sopimuksen on allekirjoittanut yhteensä 51 maata. Kemian metrologian lyhyt historia Vasta vuonna 1990 monet kemiallisten mittaustulosten vertailtavuudesta ja jäljitettävyydestä huolta kantaneet järjestöt esittivät kemian metrologian aseman vakiinnuttamista. Kemian metrologia pääsi todelliseen alkuunsa vuonna 1993, kun kansainvälinen paino- ja mittakomitea (CIPM) perusti ainemäärää käsittelevän asiantuntijakomitean (CCQM). Komitea piti ensimmäisen kokouksensa 1995, jolloin se päätti kehittää kemian metrologiaa yhdessä kansallisten metrologialaitosten kanssa. Komitea määritteli tehtävikseen kemian metrologian kehittämisen ja tutkimuksen koordinoinnin, primaarimenetelmien ja primaarivertailuaineiden määrittelyn sekä korkeimman tason kansainvälisten vertailujen järjestämisen. Vajaan kymmenen vuoden aikana ainemäärän komitea on vakiinnuttanut asemansa ja siitä on tullut koko CIPMn suurin asiantuntijakomitea. Komitea järjestää yhdessä kemian mittaamiseen erikoistuneiden järjestöjen kanssa erilaisia kokouksia, seminaareja ja kongresseja. Monelle kemistille CCQMn toiminta saattaa olla vierasta, mutta se kattaa mm. analyyttisen kemian, epäorgaanisen kemian, orgaanisen kemian, laboratoriolääketieteen, bioanalytiikan, kaasujen kemian. CIPMn ainemäärän komitea tekee yhteistyötä useiden kemian metrologiaa kehittävien organisaatioiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Kemian metrologia on kemiallisten mittausten mittatiedettä. Käsitteenä se on vähän tuntematon, mutta kemistit ovat jo pitkään toteuttaneet mittauksissaan metrologisia periaatteita. Kemiallisten mittausten perusyksikkö, mooli, tuli SI-järjestelmän osaksi vuonna EURACHEM, EUROLAB, EUROMET/MET- CHEM ja CITAC. Kaikkien edellä mainittujen järjestöjen päämääränä on edistää kemiallisten mittausten luotettavuutta ja hyvää laadun hallintaa. Aivan viime aikoina CIPMn ainemäärän komitea on käynnistänyt yhteistyötä mm. elintarvikkeiden ja ympäristön turvallisuudesta vastaavien toimijoiden kanssa. Tästä esimerkkeinä ovat CIPMn ja Maailman meteorologiajärjestön (WMO) sekä WHO/FAOn kanssa solmitut yhteistyösopimukset. Pitkä taival fysiikasta kemiaan Meillä Suomessa keskeinen vastuu metrologian kehittämisestä on valtioneuvoston nimittämällä metrologian neuvottelukunnalla. Neuvottelukunnalla on kemian ja mikrobiologian jaosto, jonka tehtävänä on edistää näiden alojen metrologista kehitystä. Jaoston jäsenet edustavat hyvin monipuolisesti kemian ja mikrobiologian asiantuntemusta. Jaosto antaa lausuntoja ja ohjeita sekä osallistuu koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen. Kemian ohella metrologia on voimakkaasti laajentumassa myös mikrobiologisiin mittauksiin. Tästä esimerkkinä on metrologian neuvottelukunnan mikrobiologian työryhmän laatima mikrobiologiaa koskeva mittausepävarmuusohje. Ohje on käännetty myös englanniksi ja se on saanut runsaasti kan- sainvälistä kiinnostusta (MIKESin julkaisu J4/2003, Uncertainty of quantitative determinations derived by cultivation of micro-organisms, Metrologian neuvottelukunta, Seppo I. Niemelä). Metrologia on alkujaan ollut fysiikan osatiede, minkä takia sen kemiaan soveltaminen on edistynyt hitaasti. Metrologia on kuitenkin yleinen mittauksia käsittelevä tieteenala ja se sisältää kaikki mittauksiin liittyvät teoreettiset ja käytännölliset näkökohdat riippumatta tieteen ja tekniikan alasta. Periaatteessa kemian ja fysiikan metrologian perusperiaatteet ovat samoja. Metrologisesta näkökulmasta jäljitettävyys on mittaamisen kulmakivi ja se tuottaa perustan vertailtaville ja luotettaville mittaustuloksille. Epäsuoria jäljitettävyysmenetelmiä Kemian ja fysiikan metrologian käytännön toteutukset eroavat kuitenkin monilta osiltaan toisistaan. Fysiikassa mittauksen jäljitettävyys voidaan tehdä suoraan vertaamalla käyttönormaaleja primaarinormaaliin. Esimerkiksi käyttöpunnuksesta on suora jäljitettävä yhteys Pariisissa olevaan peruskiloon. Kemiassa mittaustulos riippuu hyvin monista tekijöistä, eniten näytteen laadusta ja matriisista, joten kemiassa tarvitaan epäsuoria jäljitettävyysmenetelmiä. Kemiassa jäljitettävyyden keskeisiä elementtejä ovat mm. vertailumateriaalit, standardimenetelmät, vertailumittaukset, menetelmien validointi ja mittausepävarmuuden määrittäminen. Kemian metrologia on edelleenkin hakemassa muotojaan, joten nyt on hyvä tilaisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan. Parhaiten kehitystä voidaan EUROMET on Euroopan maiden kansallisten metrologialaitosten yhteistyöelin. Perusajatuksena on toteuttaa projekteja, jotka koskevat tutkimusta, laboratorioiden välisiä vertailumittauksia ja jäljitettävyyttä. METCHEM on yksi EU- ROMETIN yhdestätoista teknisestä komiteasta. EURACHEM on eurooppalaisten analyyttisten laboratorioiden yhdistys. Tavoitteena on edistää kemiallisten mittausten jäljitettävyyttä ja hyvää laadunhallintaa. Kemian analytiikan jäljitettävyyden peruspilarit Vertailumateriaalit TULOSTEN VERTAILUKELPOISUUS Menetelmän validointi tukea erillisillä kansainvälisillä kemian metrologian kehittämisohjelmilla. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä on jo aloitettu kemian metrologiaan liittyvää yhteistyötä. Keskeisimpänä tavoitteena on saada aikaan mittauksille katkeamaton jäljitettävyys ylimmän tason vertailulaboratorioista rutiinitason kemian laboratorioihin. Kemian metrologian arkeen siirtäminen edellyttää koulutuksen lisäämistä ja yhteisen kemiaan sopivan sanaston kehittämistä. Yhtenäinen metrologinen järjestelmä tukee myös kemian alan akkreditoinnin kehittymistä. MIKES ja asiantuntijalaboratoriot yhteistyöhön Kansalliset metrologialaitokset toimivat metrologiajärjestelmän kehittäjinä, mutta kemian metrologiaa tehdään kemian alan johtavien laboratorioiden välisenä yhteistyönä. Vain muutamissa maissa kansalliset metrologialaitokset ovat perustaneet erillisen kemian mittanormaalilaboratorion. Meillä Suomessa kemian metrologiaa tulee kehittää yhdessä MIKESin ja eri alojen asiantuntijalaboratorioiden välillä. Suomessa on useita oman alansa Kansainvälisiä kemian metrologiaa käsitteleviä järjestöjä: Vertailumittaukset Mittausepävarmuus LUOTTAMUSTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Suomessa toimii Suomen Kemian Seuran jaostona EURACHEM-Suomi-jaosto. EUROlab on kansallisten testauslaboratorioiden liittoutuma. Sen tarkoitus on edistää testaus- ja kalibrointilaboratorioiden ammatillista osaamista ja yhteydenpitoa sidosryhmiinsä. Pyrkimyksenä on edistää testaustulosten vastavuoroista hyväksymistä. Tavoitteena on luotettavan ja tehokkaan testaustoiminnan edistäminen niin kansallisella kuin kansainvälisellä huippulaboratoriota, jotka voivat toimia mittanormaalilaboratoriona sekä kansallisesti että koko Euroopan tasolla. Metrologian neuvottelukunnan kemian jaosto voi toimia keskeisessä roolissa kansallisen kemian metrologiaohjelman toteuttamisessa. MIKES etsii yhteistyökumppaneita, jotka haluaisivat toimia MIKESin nimeäminä sopimuslaboratorioina kemiallisten mittausten jäljitettävyysmahdollisuuksien parantamiseksi. Edellytyksiä sopimuslaboratorioksi nimeämiselle: laboratorion akkreditointi vertailumittauksiin osallistuminen kotimaisen tai ulkomaisen asiantuntijan lausunto laboratorion metrologisesta tasosta Luotettavuuden parantamiseen kannattaa satsata Teollistuneessa maassa mitattujen tuotteiden arvo on noin puolet bruttokansantuotteesta eli Suomessa useita kymmeniä miljardeja euroja. Kun kemialliset mittaukset ovat puolet kaikista mittauksista, niin luotettavuuden parantamiseen kannattaa satsata. Oleellista on, että mittaamisen jäljitettävyyden ja luotettavuuden ketju saadaan katkeamattomaksi ja toimimaan kaikilla tasoilla. Kansainvälisessä metrologiayhteistyössä on tulevaisuuden painopistealueiksi sovittu ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien mittausten luotettavuuden kehittäminen. Kaikilla näillä aloilla kemialliset ja mikrobiologiset mittaukset muodostavat keskeisen toimialueen. Metrologisen järjestelmän avulla voidaan entisestään parantaa näiden mittausten luotettavuutta ja samalla tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. tasolla. Suomessa toimii EUROlab-Finland-yhdistys. CITACin tavoitteena on edistää olemassaolevia organisaatioiten yhteistyötä parantamaan kansainvälistä kemiallisten mittausten jäljitetävyyttä. Lisätietoja: Johtaja Timo Hirvi 6 7

5 MNK:n uuden toimikauden tavoite: Lisää tietoa, lisää hyötyä! Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Susa Junnola Valtioneuvosto asetti metrologian neuvottelukunnan (MNK) seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Jaostojen puheenjohtajien yhteisenä tavoitteena on mittaustekniikan osaamisen lisääminen ja sen entistä parempi hyödyntäminen. Mittauspalvelujaoston, vakausjaoston sekä kemian ja mikrobiologian jaoston puheenjohtajat valottivat uuden toimikauden haasteita ja metrologian neuvottelukunnan tärkeimpiä tavoitteita oman jaostonsa näkökulmasta. Mittaustekniikan koulutuksen kehittäminen omaksi oppiaineeksi yliopistoihin ja korkeakouluihin on eräs puheenjohtajia yhdistävä tavoite. Myös metrologian ja neuvottelukunnan toiminnan tunnettuuden kasvattaminen kuului toivelistalle. Metrologian neuvottelukunnan ja mittauspalvelujaoston puheenjohtaja Aimo Pusa: Kansallinen uskottavuus tärkeää Raute Precision Oy:n, sopimuslaboratorion päällikkö Aimo Pusa aloitti kolmannen kautensa mittauspalvelujaoston ja myös koko MNK:n puheenjohtajana. Hän istuu neuvottelukunnassa TT:n mandaatilla ja on ollut mukana jo vuodesta -78 lähtien. Kokenutta puheenjohtajaa tarvitaan edelleen hänen omista väistymishaluistaan huolimatta. Kolmannen kauden puheenjohtajuuden aloittamisen motiiviksi Aimo Pusa ilmoittaa MIKESin uuden toimitalon valmistumisen. Metrologian neuvottelukunta on tuonut aiemmilla toimikausilla selkeästi esiin uuden toimitalon tarpeen, nyt MIKESin talohanke on vihdoin valmistumassa. Asianmukainen metrologian infrastruktuuri oli kansallisten tarpeidemme lisäksi myös EU:iin liittymisen edellytys. Meillä asia alkaa olla kunnossa, mutta monilla uusilla jäsenmailla infrastruktuurin rakentamisessa on vielä tehtävää, hän sanoo. Aimo Pusan mielestä EU:n vaikutus metrologian kehittymiseen on ollut suotuisa. Eri maiden yhteistyö on lisääntynyt ja mikä tärkeintä, EU:n painoarvo kansainvälisessä päätöksenteossa on huomattavasti suurempi kuin yhdenkään yksittäisen jäsenmaan. Oma osaaminen esiin Metrologian neuvottelukunnan tehtävälista asetuksen mukaan on pitkä ja haasteellinen. Yksi sieltä kuitenkin puuttuu, kansallisen uskottavuuden ylläpito, jota Aimo Pusa pitää lähes tärkeimpänä. Luotettavan metrologian infrastruktuurin olemassaolo ja toimintamme uskottavuus kansainvälisesti parantaa ratkaisevasti teollisuuden kilpailukykyä. Kaupankäynti helpottuu yhteisesti hyväksyttyjen järjestelmien ansiosta, esimerkkinä vaikka vuonna 1875 laajalti käyttöön otettu metrijärjestelmä, joka on pohjana nykyiselle SI-järjestelmälle. Kansainvälisin vertailumittauksin osoitettu toiminnan luotettavuus on yhteiskunnallinen panoksemme teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa, Aimo Pusa tähdentää. Uuden puheenjohtajakautensa tärkeimmiksi tavoitteiksi hän listaa MIKE- Sin uuden toimitalon valmistumisen ja siitä tiedottamisen kansainvälisille yhteistyötahoille sekä tutkimusyhteistyön lisäämisen. Tutkimusosaaminen pitää tuoda esiin eikä jättää tuloksia pöytälaatikkoon. Yhteistyössä vielä kehittämistä Meillä on metrologian huippuosaamista, vaikka metrologian koulutus ei vielä sisälly yhdenkään oppilaitoksen opetussuunnitelmiin omana oppiaineena. Kurssimuotoista koulutusta järjestetään sekä MIKES:in että muiden tahojen toimesta, mutta sillä ei pystytä luonnollisesti kattamaan peruskoulutustarvetta. Mittaustekniikan opetuksen tulisi alkaa peruskoulussa ja jatkua suunnitelmallisena prosessina lukiosta korkeakouluihin ja yliopistoihin saakka. Pyrimme vaikuttamaan tilanteeseen, mutta ministeriöiden välisen yhteistyön puuttuminen hankaloittaa tilannetta. Oppilaitokset ovat opetusministeriön alaisia, ja MNK ja MIKES taas KTM:n alaisia, Aimo Pusa kuvaa ongelmakenttää. Alkaneella toimikaudella asiantilaa pyritään parantamaan lisäämällä MNK:n verkostoitumista ja keräämällä asiantuntijoita työryhmiin varmistamaan tiedonkulkua molempiin suuntiin. Vakausjaoston puheenjohtaja Harri Piltz: Mittaustekniikan opetukseen on panostettava. MNK on merkittävä tiedonvälittäjä MNK:n, MIKESin, TUKESin ja KTM:n yhteistyö toimii hyvin resurssit huomioon ottaen. Sen sijaan useat hallinnon alat toimivat metrologian eri sektoreilla ja monesti hyvin itsevaltaisesti. Valtion hallinnolta vaaditaankin päättäväisyyttä MIKESin asiantuntijaroolin hyödyntämiseksi yhtenäisesti kaikilla hallinnon alueilla. Harrico PTE Oy:n toimitusjohtaja nissä. Selvitämme asiaa ja annamme rittaminen. Toukokuussa aiheesta järjestetään Harri Piltz aloittaa vakausjaoston puheenjohtajana toisen perättäisen kauden. Jo 1980-luvun lopulta kalibrointilaitteiden kanssa työskennellyt konkari on pitkään toiminut myös vakausjaoston sähkötyöryhmän jäsenenä. MNK on neuvoa antava elin, jonka kautta päivänpolttavat ongelmat suosituksen, mitä nykyiselle laille pitäisi tehdä siirtymäaikana, Harri Piltz kertoo. Hän korostaa vakausjaoston tiedonvälitystehtävää eri osapuolten välillä. MNK:n rooli on kerätä tietoa ja antaa selvitys sekä suosituksensa päättäjille ongelmien ratkaisemiseksi. asiantuntijaseminaari, johon aloite saatiin alun perin kuluttajilta. Työryhmissä on usein kuluttajaliiton jäsen mukana. Metrologian neuvottelukunnan tehtävien täyttäminen vaatii toimimista viranomaisten ja mittausten käyttäjien välillä. Toimintaamme ei kuitenkaan tunnetta riittävästi, jotta kaikki toivottavasti saadaan kentältä päättäjien tietoisuuteen. Tällä hetkellä ajan- mahdolliset ongelmat tulisivat kentäl- Terve epäilys tervetullutta kohtainen asia vakausjaostossa on tulossa oleva mittauslaitedirektiivi (MID). Siirtymäkauden suunnittelu on käyn- Toinen ajankohtainen aihe on paljon julkistakin keskustelua aiheuttanut rakennusten kosteusmittausten suotä työryhmien käsittelyyn, Harri Piltz pahoittelee. Hän uskoo tilanteen kuitenkin pienin askelin paranevan. 8 9

6 Toimintamme robiologian jaosto toimii pitkälti yksinään. Kaikilla jaostoilla on kuitenkin tunnettuutta tulee lisätä. taan johtaa herkemmin asiantuntijaavun etsimiseen, kääntymiseen esimer- yhteistyötä MIKESin kanssa, jonka asiantuntija-apu on monesti tarpeen. MIKESin ja MNK:n yhteistyö toimii hyvin. MIKESillä on itsellään erinomaisia asiantuntijoita ja jos ei ole, he tietävät, mistä apua voi etsiä. Vakausjaos- METROLOGIAN neuvottelukunnan tehtävät kiksi MIKESin tai muun asiantuntijata- tolla ei itsellään ole juurikaan yhteis- Metrologian neuvottelukunta toimii hon puoleen, Harri Piltz sanoo. työtä kansainvälisten tahojen kanssa, KTM:n, MIKESin ja TUKESin apuna mit- Aimo Pusan tavoin hän korostaa joten MIKESin hyvä kansainvälisten tayksiköistä ja mittanormaalijärjestel- metrologian opetuksen tärkeyttä. Mit- asioiden tuntemus on käytettävissäm- mästä annetun lain (1159/93) ja vakaus- taustuloksiin vaikuttavien tekijöiden me, Harri Piltz kuvaa kumppanuutta. lain (219/65) mukaisten metrologisten tuntemus olisi hyvä olla osa opetus- Uusi toimitalo lisää hänenkin mie- asioiden käsittelyssä. suunnitelmaa jo peruskoulun ala-as- lestään metrologian toimintaedellytyk- Neuvottelukunta jakautuu neljään teella, koska mittaaminen on oleelli- siä ja myös toiminnan uskottavuutta jaostoon, jotka käsittelevät neuvotte- nen osa arkipäiväämme. sekä kotimaassa että kansainvälisissä lukunnan puolesta alaansa koskevat Tietoisuuden lisääminen mittausprosessista kokonaisuudessaan lisää MIKESin asiantuntemusta tarvitaan yhteyksissä. Mittaaminen on niin tärkeä asia, että mittausympäristön tulee olla kunnossa. Miten mittauslaitteiden asiat. Jaostot ovat mittauspalvelujaosto, vakausjaosto, kemian ja mikrobiologian jaosto sekä työjaosto. Jaostoihin perus- myös terveen epäilyksen kasvua mit- Vakausjaostolla ja mittauspalvelujaos- voidaan muuten olettaa toimivan tetaan edelleen työryhmiä käsiteltävien taustuloksia kohtaan. Epäilys puoles- tolla on paljon yhteistä, kemian ja mik- moitteettomasti, hän kysyy. asioihin vaatimusten mukaisesti. Kemian ja mikrobiologian jaoston puheenjohtaja Katri Matveinen: Kemian metrologialla vielä lyhyt historia Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa laatupäällikkönä toimiva Katri Matveinen on uusi tulokas MNK:n puheenjohtajistossa. Hän aloittaa ensimmäisen kolmivuotiskautensa tietoisena tehtävän haasteellisuudesta. Kemia ja mikrobiologia ovat suhteellisen uusia tieteenaloja, joissa metrologista mittausjärjestelmää on sovel- Mittausten luotettavuus ja jäljitettävyys painopistealueita. ton sekä sen työryhmien sihteerinä toimii MIKESin erikoissuunnittelija Tapio Ehder. vuuteen, jäljitettävyyteen ja mittausepävarmuuteen liittyvät tekijät. Koulutuksen ja tiedotuksen lisääminen edellä mainituista asioista on ensisijaisen tärkeää, Katri Matveinen toteaa. Hän mainitsee puheenjohtajakautensa tärkeäksi tavoitteeksi yhdessä MIKESin kanssa löytää kemian alalta sopimuslaboratorioita, joilla olisi halukkuutta metrologisen toiminnan kehit- Kemian ja mikrobiologian mittausten kansainvälinen järjestelmä noudattaa samoja periaatteita ja rakenteita kuin muukin metrologia. MIKES on vastuussa kansainvälisestä yhteistyöstä mittauspalvelujen ja metrologian alalla. Yksi toimintamme painopistealueista on kansainvälinen yhteistyö, jota teemme yhdessä MIKESin kanssa, Katri Matveinen sanoo. Metrologian neuvottelukunnan tehtävät on annettu asetuksessa 450/1994 ja ne ovat: 1) määritellä metrologiaa koskevia yleisiä suuntaviivoja 2) edistää mittausten varmentamista ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä 3) seurata ja edistää metrologiaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä 4) seurata metrologista kehitystä ja tutkimusta 5) tehdä esityksiä ja aloitteita metrologisen tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoiminnan kehittämiseksi 6) valmistella ehdotuksia metrologiaa lettu. Siksi puheenjohtajan tehtävä on vaativa ja haasteellinen. Toivon, että puheenjohtajakaudellani jaoston toiminta on aktiivista, osallistuvaa ja kehittyvää, ja jaostomme omalta osaltaan edistää metrologian tunnettuutta, Katri Matveinen sanoo. Yhteistyö MIKESin kanssa on tiivistä ja uudella puheenjohtajalla onkin taustajoukkoina kokeneita asiantuntijoita. Kemian ja mikrobiologian jaos- Sopimuslaboratorioiden etsintä käynnissä Katri Matveinen korostaa kemiallisten ja mikrobiologisten mittausten tärkeää roolia yhteiskunnassamme. Niiden avulla saadaan tietoa mm. ihmisen terveydestä, hyvinvoinnista ja ympäristöstä, ja niihin liittyy aina myös merkittäviä taloudellisia näkökohtia. Kemian ja mikrobiologian metro- tämiseen ja ylläpitoon. Kemian metrologian opetuksen kehittäminen yliopistoissa ja korkeakouluissa on olennaista metrologisen tiedon edistämiseksi. EU:lla tärkeä rooli Vasta aloittaneella puheenjohtajalla on kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä Euroopan rikoslaboratorioiden yhteistyöelimessä ENFSIssä, jonka toiminnassa keskeisiä ovat myös mittauksiin Kemian ja mikrobiologian jaoston toiminnassa tulevat olemaan esillä sekä EU:n kemikaaliasetusehdotus että kemiallisia mittauksia koskevat EU-direktiivit. Jaosto pyrkii tuomaan mm. metrologista näkemystä kemikaalilainsäädännön soveltamiseen Suomessa. Jaostonsa suurimmaksi haasteeksi Katri Matveinen nimeää toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden täyttämisen. Suurin ilonaihe on koskeviksi säännöksiksi 7) antaa lausuntoja ja toimia asiantuntijana metrologiaa koskevissa asioissa 8) tehdä muita metrologiaa koskevia aloitteita 9) hoitaa muut kauppa- ja teollisuusministeriön sekä mittatekniikan keskuksen ja turvatekniikan keskuksen antamat valmistelutehtävät ton jäsenenä on MIKESin metrologian- logian kehittämisessä tärkeinä paino- ja niiden luotettavuuteen liittyvät kysy- hänen mielestään työskentely aktiivi- yksikön johtaja Heikki Isotalo ja jaos- pistealueina ovat mittausten luotetta- mykset. sessa asiantuntijaryhmässä

7 Toimintavuosi 2003 Toimintavuosi 2003 Kuva: Markku Koskinen MIKESIN TOIMINTAVUOSI 2003 Toiminta kehittynyt suotuisasti Mittatekniikan keskuksen toiminta kehittyi suotuisasti ja toteutui tehdyn suunnitelman mukaisesti. Keskuksen 12. toimintavuotta leimasivat uuden toimitalon rakentaminen, johtoryhmätyöskentelyn vakiintuminen ja henkilöstöstrategian käytännön toimenpiteiden käynnistäminen. Henkilöstöä koulutettiin suunnitelman mukaisesti. Koko henkilökunnan yhteisten henkilöstötilaisuuksien määrä oli neljä työpäivää ja kaksivuotinen KAI- KU -hanke käynnistettiin. Johtoryhmä käynnisti itsearviointiprosessin ja sai valmiiksi mm. viestintästrategian, henkilöstöpolitiikan, tietoturvaohjeen ja hankintaohjeen. Myös johtokunta toteutti toimintansa itsearvioinnin ja osallistui strategisten linjausten täsmentämiseen ja viestintästrategian suunnitteluun. MIKESin käytettävissä vuonna 2003 oli 60,1 henkilötyövuotta (58,1 htv vuonna 2002). Lisäys johtuu mm. metrologian yksikössä ulkopuolisella rahoituksella toteutetuista määräaikaisista hankkeista ja opinnäytetyön tekijöistä. Henkilöstön keski-ikä on laskenut uusrekrytointien vaikutuksesta 44,5 vuoteen edellisvuoden 44,7 vuodesta. Syksyllä 2003 tehtiin työilmapiirikysely. Kysely toteutettiin vertailukelpoisena vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn. Vastaus-% oli 82. Kaikkiaan henkilöstön tyytyväisyys on parantunut selvästi vuodesta Etenkin esimiestyön ja tiedotustoiminnan koetaan parantuneen. Aikaisempaa alemmalla tasolla ovat yksilöitten omaan työhön liittyvä työ- motivaatio, suhtautuminen työn vaatimuksiin ja vastuuseen sekä tyytyväisyys työvälineisiin ja -olosuhteisiin. Esiin nousseisiin tarpeisiin vastataan mm. KAIKU-ohjelmalla. Toimitilahanke MIKESin uuden toimitilan rakentaminen käynnistyi v alkuvuodesta. Kesäkuun alussa voitiin viettää juhlallista perusmitan muuraustilaisuutta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen ja runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Rakennuksen valmistumistavoite on keväällä Keskuksen rakenteilla olevan uuden toimitalon ja sen erikoislaboratorioiden rakenne- ja olosuhdesuunnittelu on kuluneen vuoden aikana sitonut merkittävän osan erityisesti metrologian yksikön ja hallintoja tukipalveluyksikön henkilöresursseja (n. 3 htv). Nykyiset toimitilat osoitteessa Lönnrotinkatu 37, Helsinki käsittävät m 2 ja VTT:ltä Otaniemestä on vuokrattuna toimisto- ja laboratoriotilaa n. 503 m 2 sekä TKK:lta vuokrattua toimistotilaa 282 m 2. Tiloja on yhteensä 2575 m 2. Rahoitusrakenne Mittatekniikan keskus on ollut tulosohjattu virasto vuodesta 1992; toiminta on jaettu kahteen tulosalueeseen (metrologia ja akkreditointi). Vuoden 1994 alusta MIKES on toiminut nettobudjetoituna virastona ja vuodesta 1998 tilivirastona. Rahoitusrakenteen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Vuosi Kokonais- TA -rahoitus Tulomenot 2003 rahoitus (milj. ) % % ,8 65,1 34, ,9 66,6 33, ,0 65,1 34,9 Yksiköiden toiminta Uuden toimitilan suunnittelu on työllistänyt metrologian koko henkilöstöä. Laboratoriotilojen suunnittelussa on etsitty toimivia ratkaisuja kuten maadoituksen toteutus, huoneiden sijoitus häiriöiden minimoimiseksi, erikoisvalaisimien suunnittelu ja niiden kokeilu, läpiviennit, olosuhdeseurannan koeprojekti jne. Talon erikoisvaatimukset on jo tiedostettu rakentajienkin puolelta: valmistumisajankohtaa on siirretty eteenpäin muutamalla kuukaudella. Hyvälle eurooppalaiselle tasolle pääseminen vaatii onnistumista kaikilla osa-alueilla. Kansainväliselle tasolle yltävä metrologian tutkimus on yksikön toiminnalle välttämätöntä. Piimikromekaniikkaan liittyvä VTT Tietotekniikan koordinoima EU-projekti on jatkunut, samoin pientaajuisen Josephson jännitenormaalin kehitystyö. Pituuden osalta akustinen taitekerroin-projekti on menestyksellisesti edennyt ja herättänyt kiinnostusta mm. saksalaisessa PTB:ssä (Physikalisch Technische Bundesanstalt). Massametrologiassa kilogramman levitointiin perustuva realisointi on jatkunut. TKK Kylmälaboratorion kanssa on aloitettu alhaisten lämpötilojen mittaukseen keskittyvä CBT-tutkimusprojekti. Kosteusmittauksissa alueiden laajentaminen ja vertailumittausmenetelmät ovat olleet ajankohtaisia. Kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja on kirjoitettu kaikilla osa-alueilla. Jatko-opiskelijoita on 7 kpl. Virtauslaboratorio pienten kaasuvirtausten alueella on aloittanut kalibrointitoiminnan ja saa kansansillisen mittanormaalilaboratorion statuksen vuonna Vertailumittauksiin on osallistuttu ja täydennetty laboratorion parasta mittauskykyä osoittavia ns. CMC-listoja eurooppalaisen metrologiayhteistyöjärjestön EUROMETin puitteissa. Ko. listat löytyvät maittain internetistä osoitteesta (BIPM key comparison database). Palvelutoiminnan tulot toteutuivat suunnitelman mukaisina ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 24,3 %. MIKES voitti kilpailun Viron metrologian avustamiseksi EU-tasolle. Tämä EuropeAid-projekti on kaksivuotinen. Akkreditointiin ja erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit toteutettiin vuonna 2003 suunnitelmien, asiakkaiden kysynnän ja laatujärjestelmässä määriteltyjen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Uusia toimielimiä akkreditoitiin 13 kpl, joten akkreditoitujen toimielinten kumulatiivisen kokonaismäärän lisääntyminen oli samalla tasolla kuin viime vuosina. Palvelutoiminnan tulot ja menot olivat tasapainossa ja suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Tulot olivat kuitenkin. 6,7 % ja menot n. 5,6 % alle suunnitellun, joten toiminnan volyymi ei ole kasvanut. Punaiset nuolet (nuoli oikealle, max 7) : positiivinen muutosta ja sen voimakkuus, vihreät nuolet (nuoli vasemmalle): negatiivinen muutos

8 Toimintavuosi 2003 Toimintavuosi 2003 Toiminta-ajatus Jatkuvasti seurattava asiakastyyty- arvioinnin periaatteet on saatu val- Mittatekniikan keskus on keskeinen toi- väisyys on edelleen säilynyt korkealla miiksi. mija varmistettaessa Suomessa tehtyjen tasolla keskiarvon ollessa 4,2 (max 5). Uutena kansainvälisenä vastavuo- mittausten, testausten, tarkastusten ja Euroopan tasolla järjestetyssä asiakas- roisen tunnustamisen sopimuksena sol- sertifiointien luotettavuutta ja kansain- tyytyväisyyskyselyssä FINAS sijoittui nel- mittiin EA:n tasolla tarkastuslaitosten välistä tunnustamista. Se vaikuttaa toi- jänneksi parhaaksi 26 akkreditointieli- monenkeskinen tunnustamissopimus minnallaan kaupan ja teollisuuden kil- men joukossa, joten myös tällä tasolla (MLA), joten FINAS on mukana kaikissa pailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön asiakastyytyväisyys on korkea. Tammi- kansainvälisissä sopimuksissa. Uutena hyvinvointia parantavasti. kuussa järjestettiin asiakaskunnalle pe- osa-alueena vertailumittausjärjestäjien Mittatekniikan keskus tekee metro- rinteinen FINAS-päivä, jonka osanotto akkreditointiprosessin suunnittelu on logista tutkimusta, ylläpitää ja kehittää oli runsas ja saatu palaute positiivista. edennyt ja akkreditointivaatimukset kansallista mittausjärjestelmää ja tuot- Alkuvuonna 2003 FINASin pääarvi- toimintaa varten on vahvistettu. Lisäksi taa toimielinten pätevyyttä ja luotetta- oija toimi eurooppalaisen akkredi- on osallistuttu kansainväliseen keskus- vuutta todentavia akkreditointipalvelu- tointielinten yhteistyöelimen EA:n arviointiryhmän vetäjänä. FINASin edustajan toimiminen EA:n (European co-operation for Accreditation) Laboratoriokomitean varapuheenjohtajana on li- teluun ISO standardin käyttöönotosta kliinisten laboratorioiden akkreditointivaatimuksena ja selvitetty ko. standardin mukaisen akkreditoinnin tarvetta Suomessa. Joku kansainvälisyyteen liittyvä nosto voisi olla ihan hyvä. ja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan sännyt kansainvälistä yhteistyötä ja ko- Vuoden 2002 puolella palkattujen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kouksiin osallistumista. FINASin edusta- kahden pääarvioijan perehdyttämisvai- yhteistyökumppani, joka tukee näiden jat ovat myös osallistuneet EA:n kaik- he päättyi ja heidän työpanoksensa saa- menestystä. Kumppanuus on keino lisä- kien komiteoiden työskentelyyn ja ko- tiin käyttöön. Lisäksi vuonna 2003 pal- tä vaikuttavuutta. kouksiin sekä sertifiointielinten akkre- kattiin uusi pääarvioija. Tuloksellinen toiminta edellyttää, ditointia tekevien akkreditointielinten yhteistyöelimen IAF:n (International Kansainvälinen toiminta että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälisellä tasolla oleva, Accreditation Forum Inc.) ja laborato- Mittatekniikan keskus on mukana kai- perustoimintaa kehittävä ja uusia sovel- rioiden akkreditointia tekevien akkredi- kissa voimassaolevissa kansainvälisissä luksia tuottava tutkimustoiminta tointielinten yhteistyöelimen ILACin akkreditoinnin vastavuoroisissa tunnus- kilpailukykyiset, tuotteistetut tutki- (International Laboratory Accreditation tamissopimuksissa. Uutena sopimukse- mus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut, Cooperation) teknisten komiteoiden ko- na vuonna 2003 allekirjoitettiin EA:n den edellyttämälle tasolle ja eurooppa- toimialan mahdollisuudet näkevä johto kouksiin. FINAS järjesti Pohjoismaisen (European co-operation for Accredita- laisen MERA-hankkeen pohjoismainen sekä motivoitunut, osaava ja kehitty- Norda-kokouksen kevään kuluessa. tion) ensimmäinen tarkastuslaitosten satelliittihanke: NMERA. MERA-hank- miskykyinen henkilöstö Kansainvälisiä lausuntoja annettiin 33 kpl ja äänestyksiä oli 30 kpl. Koti- akkreditointia koskeva monenkeskinen tunnustamissopimus MLA (Multilateral keissa pyritään tehostamaan kansallisten metrologia instituuttien toimintaa Arvot maisia lausuntopyyntöjä ja kannanot- Arrangement). Jo aiempina vuosina on tutkimuksen, jäljitettävyyksien ja asian- Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan toja oli käsittelyssä 23 kpl. Yhteistyöso- solmittu vastaavat EA:n sopimukset kos- tuntijatoiminnan alueilla. Toisena asia- asiantuntevuutta, myönteistä vuorovai- pimus Elintarvikeviraston kanssa uusit- kien kalibrointi-, testaus- ja sertifiointi- na voidaan mainita, että MIKES haki kutusta, kansainvälisyyttä ja uudistu- tiin. YM:n ja KTM:n kanssa on neuvo- toimintaa, samoin sopimukset ILACin kansainvälisen paino- ja mittakomitean vuutta. teltu päästökauppaan liittyvistä kysymyksistä valmistautuen alan arvi- (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International BIPMtietopan- (CIPM) alaisen neuvoa antavan sähkö- ja magnetismikomitean CCEM:n jäsenyyt- Toimintatapa ointiin. Liikenneministeriön kanssa on Accreditation Forum Inc.) kanssa. Sopi- kin kehittämiseen tä ja sai tarkkailijan statuksen ko. ryh- Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, käyty neuvotteluja akkreditoinnin ja musten edellyttämä kansainvälinen eurooppalaisen yhteistyöorganisaa- mässä. Kolmanneksi todettakoon, että joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantun- pätevyyden arvioinnin hyödyntämises- yhteistyö sekä akkreditointipalvelujen tion EUROMETin kautta. Myös tutki- EUROMETin puitteissa kokoontuvassa temuksen korkeaa tasoa varmistetaan tä irtolastidirektiiviin ja ajoneuvolain- kehittäminen ja toiminnan harmoni- mus- ja kehitysyhteistyötä jatkettiin metrologialaitosten yhteisessä laatupro- verkottumalla kansallisesti ja kansainvä- säädännön uusimiseen liittyen. STM:n sointi edellyttivät merkittävää työpa- EUROMETin piirissä. Vuonna 2003 otet- jektissa, ns. QS-forumissa esiteltiin vii- lisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista huo- kanssa on kartoitettu konedirektiiviin nosta kertomusvuoden aikana. tiin käyttöön EUROMET-vuosimaksu meiset Suomen kansallisen mittanor- lehditaan. Keskus on toiminnassaan riip- liittyviäyhteistyötarpeita. VANKin (Vaa- MIKES on osallistunut kansallisten BIPM:n jäsenmaksun lisäksi. Molemmat maalilaboratoriotoiminnan laatujärjes- pumaton ja puolueeton. timustenmukaisuuden arviointiasioita mittanormaalijärjestelmien kansainväli- määräytyvät UN-kertoimen mukaisesti. telmät. Korjattavia toimenpiteitä ei foo- käsittelevä neuvottelukunta) jaostojen sen tasavertaisuussopimuksen edellyt- Kansainvälisessä toiminnassa uutena rumin loppulausunnoissa ole. Lisätietoja: ja työryhmien toimintaan on osallis- tämiin vertailumittauksiin ja kalibroin- alueina olivat asiantuntija-apu Viron Kansainväliseen toimintaan liittyviä Hallintopäällikkö Mikko Ketonen tuttu aktiivisesti, mm. näytteenoton- ti- ja mittausresurssien kansainvälisen metrologian nostamiseksi EU-jäsenyy- matkoja tehtiin 110 kpl

9 MIKESin painelaboratorion ylpeys FPG PAINEVAAKA Sari Semenoja ja Markku Rantanen käyttävät uutta FPG painevaakaa. FPG-lyhenne tulee sanoista Force-balanced Piston Gauge. MIKES nimitettiin paineen kansalliseksi mittanormaalilaboratorioksi vuonna Siitä alkaen tarkimmat paineen mittalaitteet ja kaikkein pienimmät ja suurimmat paineet ovat olleet laboratorion erikoisaluetta. Tällä hetkellä Suomessa on viisi akkreditoitua painelaboratoriota, joista neljän mittanormaalit kalibroidaan MIKESissä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Susa Junnola Ennen kuin Suomeen saatiin paineelle oma kansallinen laboratorio, akkreditoidut painelaboratoriot ja muut tarkimpien painemittausten tarvitsijat joutuivat turvautumaan Ruotsin laboratorion asiantuntemukseen. Tänäänkin yhteistyö Ruotsin mittanormaalilaboratorion SP:n (Sveriges Provnings- och forskningsinstitut) kanssa on tiivistä. Varsinkin vertailumittauksia SP:n kanssa tehdään paljon. MIKESin painelaboratorioon hankittiin kesällä 2001 uudentyyppinen numeronäyttöinen painevaaka FPG 8601, ja myös sen kanssa suoritettiin vertailumittauksia SP:llä, erikoistutkija Markku Rantanen kertoo. MIKESin painelaboratorion asiantuntijat ovat erikoistutkija Markku Ran- tanen ja tutkija Sari Semenoja. Kahden hengen tiimi vaikuttaa pieneltä, mutta asia saa valaistusta Markku Rantasen selvityksestä: Olemme sekundaaritason laboratorio ja toimimme yhteistyössä mm. Ranskan ja Saksan mittanormaalilaboratorioiden kanssa. Siellä yksiköt ovat jopa 20 hengen suuruisia ja hyödynnämme näiden yksiköiden resursseja. Lisäksi Suomessa on viisi tasokasta akkreditoitua painelaboratoriota, ja rutiiniluontoiset kalibroinnit tehdään niissä, hän sanoo. Mittausten tarkkuus takaa turvallisuuden Viisi akkreditoitua painelaboratoriota ovat Finnairin, Ilmavoimien, Vaisalan, Beamexin ja Inspectan laboratoriot. Finnairin ja Ilmavoimien laboratorioissa keskitytään ilmailun turvallisuuteen liittyvien paineen mittalaitteiden kalibrointeihin (mm. lentokorkeuden ja nopeuden mittalaitteet) Inspectan ydinaluetta on prosessiteollisuuden (mm. voimalaitosten) painemittareiden asianmukaisen toiminnan varmistaminen. Mittalaitevalmistajat Vaisala ja Beamex keskittyvät painelaboratorioissaan omien tuotteittensa kalibrointeihin, mutta palvelevat myös muita asiakkaita. MIKESin painelaboratorioon päätyvät suurinta tarkkuutta vaativat mittaukset, ja lisäksi mittaukset hyvin pienten ja hyvin suurten paineiden alueella, jossa palveluja ei akkreditoiduista laboratorioista löydy. Suomen suurimpia paineita mittaavat räjähdystarviketeollisuus, dieselmoottoreiden valmistajat ja öljynjalostamot, Markku Rantanen kertoo. MIKESin painelaboratoriolla on paljon yhteistyötä akkreditoitujen laboratorioiden kanssa. Vaisalan laboratorio hakee jäljitettävyyden USA:sta, siksi Markku Rantanen pitää tulosten vertai- lua nimenomaan heidän laboratorionsa kanssa mielenkiintoisena.yä Huikean laaja mittausalue Vuoden 2003 aikana MIKESin painelaboratoriossa kirjoitettiin 157 kalibrointitodistusta. Määrä on hieman pitkäaikaista keskiarvoa enemmän, vuosittain kalibrointeja on ollut vähän yli 100. Laboratoriossa mitattavien suurimpien ja pienimpien paineiden ero on kunnioitettava: suurin voi olla 1000 miljardia kertaa pienintä painetta suurempi. Nimenomaan pienten paineiden mittaukseen MIKESin painelaboratorioon hankittiin kesällä 2001 uudentyyppinen numeronäyttöinen painevaaka FPG FPG on lyhenne sanoista Force-balanced Piston Gauge. Perinteisistä numeronäyttöisistä painevaaoista poiketen FPG:n mäntä ei pyöri, vaan sen pitää keskitetyssä asennossa vakiosuuruinen kaasuvirtaus männän ja sylinterin välyksessä. Laitteen mäntä-sylinteri -yhdistelmän tehollisen pinta-alan nimellisarvo on noin 980 mm 2 ja painealue 0-15 kpa yli- ja absoluuttipainealueella. Referenssivakuumin arvo absoluuttipaineen mittauksissa on tyypillisesti alle 0,2 Pa. Sen suuruus mitataan kapasitiivisella anturilla, Markku Rantanen selvittää. FPG painevaa assa on mukana tietokoneen avulla ohjattava paineentuottoyksikkö ja tiedonkeruuohjelmisto. Tämä mahdollistaa automaattisten kalibrointisekvenssien ohjelmoimien ja mittausten suorittamisen miehittämättömästi. Painelaboratoriossa kalibroidaan vuosittain useita asiakkaiden laitteita. Kuvassa eräs painemittari odottamassa vuoroaan. Mittatekniikan keskuksen painelaboratorio oli ensimmäinen kansallinen painelaboratorio, johon hankittiin FPG tyyppinen painevaaka. Laitteen toiminta on varmistettu vertailumittauksin mm. Saksan, Ruotsin ja Hollannin mittanormaalilaboratorioiden kanssa. Kehitystarpeita vakuumialueella MIKESin uusi toimitalo Espoon Otaniemessä on rakenteilla ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2005 alkupuolella. Painelaboratorio saa käyttöönsä kolminkertaisen tilan nykyiseen verrattuna ja muutenkin toimintaedellytykset paranevat. Tilanpuute on ongelma nykyisessä toimipisteessä. Uudessa toimitalossa yksi huone on varustettu kaksinkertaisella liukuovella, jolla pyritään minimoimaan mm. ovien aukaisuista aiheutuvien paineenvaihteluiden haittavaikutukset mittaustyöhön, Sari Semenoja kertoo. Uusien toimitilojen ja uuden painevaa an ansiosta kumpikin painelaboratorion tutkijoista uskoo MIKESin pääsevän entistä pienempiin mittausepävarmuuksiin. Muutoin tutkijat eivät näe suuria muutoksia olevan odotettavissa lähitulevaisuudessa. Vakuumialueen mittaukset tulevat kuitenkin entistä tärkeämmiksi. Elektroniikka- ja lääketeollisuus tulee enenevässä määrin tarvitsemaan vakuumipuolen mittauksia. Teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin mittanormaalilaboratorion kanssa, ehkä meillä tulee olemaan jopa yhteisiä laiteinvestointeja. Teollisuuden tulevaisuuden tarpeet vakuumimittausten osalta on jo kartoitettu Ruotsissa, nyt sama kysely suoritetaan Suomessa, Markku Rantanen kuvailee tulevaisuuden hankkeita. Tulosten perusteella määrittyy myös painelaboratorion toiminnan kehittäminen. Painelaboratorion asiantuntijat Erikoistutkija Markku Rantanen on toiminut jo vuodesta 1983 lähtien painemittausten parissa. Hän aloitti Teknisessä tarkastuskeskuksessa, mutta siirtyi kansallisen mittanormaalilaboratorion perustamisvaiheessa MIKESin palvelukseen. Samalla työtehtävät muuttuivat rutiinitehtävistä vaativampien hankkeiden toteuttamiseen. Tutkija Sari Semenoja on toiminut MIKESin painelaboratoriossa vuodesta 2001 lähtien valmistuttuaan Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Sari arvostaa painelaboratorion laajan mittausalueen mukanaan tuomaa työtehtävien monipuolisuutta. Viime vuonna hän osallistui Kiinassa ja Saksassa pidettyihin alan konferensseihin ja kertoi MIKESin kokemuksia FPG painevaa an käytöstä

10 Kohti uutta alhaisten lämpötilojen asteikkoa Alhaisten lämpötilojen fysiikka on nyt tutkimuksen huipulla, kuten olemme viimevuosien Nobel-palkinnoista voineet todeta. Alhaisten lämpötilojen asteikkojen kehitystyötä tehdään jatkuvasti, jotta pystyttäisiin jatkossa yhä paremmin vastaamaan tutkimuksen ja teollisuuden tarpeisiin. Nykyinen kansainvälinen lämpötila-asteikko ITS-90 (International Temperature Scale of 1990) ulottuu 0,65 Kelviniin ja muutama vuosi sitten hyväksytty lisäasteikko Provisional Low Temperature Scale of 2000 (PLTS-2000) 0,9 millikelviniin. Kylmin mitattu lämpötila maapallolla luonnossa on ollut -89,2 ºC (Etelänapamanner, ). Universumin kylmin löydetty paikka taas on Bumerang-tähtisumu, jonka lämpötila on n. 1 K. Alhaisten lämpötilojen tutkimuksessa alitetaan reilusti luonnon omat ennätykset. Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa on aikaansaatu rhodium-atomien ydinten lämpötilaksi K. Kaupallisillakin laitteilla, CBT-menetelmässä lämpötila voidaan laskea suoraan tunneliliitosketjun konduktanssin puoliarvonleveydestä. Kuvassa normalisoitu differentiaalinen konduktanssi anturille 4,2 K lämpötilassa - mitattu käyrä punaisella ja teoreettinen käyrä mustalla [1]. Kuva 1 kuten diluutiojäähdyttimillä päästään nykyään jopa muutaman millikelvinin lämpötiloihin. Monet kiinnostavat ilmiöt, kuten suprajohtavuus tai suprajuoksevuus, tulevat esiin vasta hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Monessa sovelluksessa tärkeä heliumin isotooppi 3He muuttuu suprajuoksevaksi vasta alle 3 mk lämpötilassa. Perustutkimuksen hyötyjä tavalliset ihmiset saavat usein odottaa kauan. Tällä hetkellä yksi Tarkat lämpötilan mittaukset ovat avainasemassa tutkimus- ja kehitystyössä, sanoo tutkija Leena Uusipaikka. mielenkiintoisimmista sovelluksista on Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa käytössä oleva Magnetoencephalografia (MEG). sainvälinen lämpötila-asteikko otettiin suuden tarpeita. Ensimmäinen kan- MEG-laitteistolla kartoitetaan aivotoimintoja ajallisesti ja paikallisesti lemä alhaisin lämpötila oli -190 ºC. käyttöön vuonna 1927 ja sen määritte- ennen näkemättömällä tarkkuudella. Vuoden 1968 asteikossa alin lämpötila Monille on varmasti myös tuttu ajatus oli 13 K ja 1970-luvun puolivälissä otettiin käyttöön alhaisten lämpötilojen suprajohtavuus-ilmiöön perustuvasta kiskojen päällä leijuvasta junasta. Tällaisia junia ja ratoja on testattu Saksas- alueen 0,5 K 30 K. erikoisasteikko, joka kattoi ainoastaan sa ja Japanissa. Tämän hetkinen alhaisten lämpötilojen erikoisasteikko on PLTS-2000, joka Tarkat lämpötilan mittaukset ovat avainasemassa tutkimus- ja kehitystyössä. Kansainväliset lämpötila-astei- on todella erikoinen se on kolmen kattaa alueen 0,9 mk 1 K. Asteikko kot ovat kehittyneet 1920-luvulta lähtien vastaamaan tutkimuksen ja teollivästi poikkeavien tulosten eri laboratorion toisistaan merkittä- yhdistelmä. Menetelmät, jotka ovat olleet esillä mahdollisina uuden lämpötila-asteikon määrittelijöinä. MIKES on mukana tutkimassa CBT-menetelmää Tämän vuoksi nimeen haluttiin lisätä sana provisional (väliaikainen). Asteikon tulee jossain vaiheessa korvaamaan uusi kansainvälinen ITS- asteikko. PLTS-2000 asteikon määrittävät 3He:n sulamispaineen ja -lämpötilan väliset yhtälöt. Asteikon toteuttamiseen vaaditaan erittäin tarkkoja painemittauksia ja monimutkainen kaasunkäsittelyjärjestelmä. Työläs menetelmä mahdollisesti syrjäytetään uudessa ITSasteikossa. Tämän hetken kilpailevat menetelmät on esitetty taulukossa 1. Taulukkoon on valittu ainostaan sellaiset menetelmät, jotka ovat merkittävästi kehittyneet vuodesta Kuva 2 Mittatekniikan keskuksen ja TKK:n Kylmälaboratorion yhteisprojektissa tutkitaan CBT-anturin soveltuvuutta Saamme uuden kansainvälisen ITS-asteikon ehkä noin kymmenen vuoden päästä. kansainvälisen lämpötila-asteikon määrittelijäksi alueelle 20 mk 1 K. CBT:n erityisiä valtteja ovat primäärisyys, helppokäyttöisyys ja riippumattomuus magneettikentistä. Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettu kuva tunneliliitoksesta. Elektronit liikkuvat CBT-anturin liitosketjussa tunneloitumalla kvanttimekaanisesti ohuen eristekerroksen lävitse. Kuvassa 1 on esitetty CBT-menetelmässä tärkeän konduktanssikäyrän muoto. Kuvasta 2 taas paljastuu, miltä tunneliliitos näyttää pyyhkäisyelektronimikroskoopilla katsottuna. Taulukon mainitsemista menetelmistä CBT ja Shot-kohinalämpömittari (SNT) yhdistävät nanoteknologian ja lämpötilanmittauksen. Kaikille taulukossa 1 mainittujen menetelmien kehittelijöille yhteistyö kansallisten laboratorioiden kanssa on tärkeää. Metrologista asiantuntemusta kaivataan jo pelkästään siihen, että voidaan tunnistaa yleiset vaatimukset asteikon määrittelevälle menetelmälle. Taulukon menetelmistä vain SNT on tällä hetkellä täysin ilman kansallisen laboratorion tukea. Tämä tekniikka on kuitenkin niin lupaava, että yhteistyökumppaneita varmasti löytyy. Saamme uuden kansainvälisen ITSasteikon ehkä noin kymmenen vuoden päästä. Tämä lämpötila-asteikko tulee kattamaan koko lämpötilan mittausalueen alhaisimmista, aina korkeimpiin lämpötiloihin asti. Uutta asteikkoa jarruttavat siis kaikki avoimet kysymykset, kuten kamppailu kiintopisteiden ja radiometrian välillä korkeissa lämpötiloissa. On kuitenkin mahdollista, että saamme tällä välin uuden väliaikaisen asteikon alhaisimmille lämpötiloille. On myös mahdollista että uusi ITS asteikko sisältää rinnakkaisia määritelmiä tietyillä lämpötila-alueilla. [1] J.P. Pekola, K. P. Hirvi, J. P. Kauppinen, M.A. Paalanen, Thermometry by arrays of tunnel junctions, Physical Review Letters, 73, 1994, pp Lisätietoja: Tutkija Leena Uusipaikka, leena.uusipaikka@mikes.fi 18 19

11 Pätevyyden toteamistoiminta uusien haasteiden edessä Vaatimusten mukaisuuden arviointiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) 3-vuotistoimikausi on käynnistynyt. Pätevyyden toteamistoimen strategisten linjausten uudistus sekä EU:n uuden menettelytavan täytäntöönpanon tehostaminen ovat toimikauden painopistealueita. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Vaatimustenmukaisuuden arviointi on toiminto, jolla suoraan tai epäsuorasti ratkaistaan, täyttyvätkö asiaankuuluvat vaatimukset. Tyypillisiä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin muotoja ovat testaus, tarkastus, sertifiointi ja pätevyyden toteaminen. Akkreditointi on pätevyyden toteamismenettely, jossa akkreditointielin (Suomessa FINAS) muodollisesti toteaa, että toimielin tai henkilö on pätevä suorittamaan arvioituun pätevyysalueeseensa kuuluvia tehtäviä. Suomen akkreditointijärjestelmä Kaavio (Pätevyyden toteamisen strategisia linjauksia esitteestä): Suomen akkreditointijärjestelmä VANKin pätevyyden toteamistoimen jaoston (P-jaosto) tehtävä on seurata akkreditointijärjestelmän sekä muun pätevyyden arvioinnin toimintaa, toimia neuvoa antavana elimenä sekä antaa neuvottelukunnan puolesta lausuntoja mm. akkreditointitoiminnassa noudatettavista vaatimuksista. Jaosto toimii tiiviissä yhteistyössä FINA- Sin kanssa, kertoo VANKin puheenjohtaja, KTM:n Teknologiaosaston teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen. EU:n sisämarkkinoilla akkreditointielimet ovat julkis- tai yksityisoikeudellisia organisaatioita ja pääsääntöisesti valtiovallan valtuuttamia, mikä tarkoittaa usein toiminnan yksinoikeutta kansallisesti. Kilpailu valtaa alaa Pätevyyden toteamistoiminnan päämääränä on tarjota laadukkaita ja kansainvälisten vaatimusten mukaisia päte- Toiminnan haasteista päällimmäisin on tehokkuuden lisääminen, KTM:n Teknologiaosaston teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen sanoo. vyyden toteamispalveluja, jotka täyttävät asiakkaiden, viranomaisten sekä testaus-, kalibrointi-, tarkastus- ja sertifiointipalveluja käyttävien yritysten tarpeet. Toiminnan haasteista päällimmäisin on tehokkuuden lisääminen. Toimintaa pitäisi tehostaa vaikka lisäresursseja ei olekaan tiedossa. Samalla tulee pitää huolta toiminnan laadusta, katsotaan sitä mistä näkökulmasta tahansa. Vastavuoroisten tunnustamissopimusten ehdot on aina täytettävä, Seppo Ahvenainen kuvailee. FINASilla on akkreditointitoiminnassa lähes monopoliasema Suomessa. Asiakkaat voivat kuitenkin käyttää myös muiden maiden akkreditointielinten palveluja. Kilpailua ei juurikaan ole, sillä kielimuuri ja akkreditointiprosessin hankaloituminen etäisyyksien vuoksi estävät asiakkaiden hakeutumisen muualle. Toisin on Euroopassa, jossa hintatasoltaan halpojen maiden arviointilaitokset voivat helpommin vallata markkinaosuutta lähialueiltaan. Kansalliset akkreditointielimet ovat myös kilpailutilanteen edessä, koska vaihtoehtoisia ylikansallisia akkreditointijärjestelmiä on jo olemassa erityisaloilla. Esimerkkeinä metsäsertifiointi (FSC), kalataloutta koskeva sertifiointi (MSC) ja luonnonmukaista elintarviketuotantoa koskeva sertifiointi (IFOAM), Ahvenainen luettelee. Tästä syystä pätevyyden toteamisen strategisten linjausten päivittäminen on VANKin työlistan kärjessä; myös uusia akkreditointikohteita on etsittävä. Osaamisen kehitystarpeet Uudet kansainväliset kriteerit ja standardit ovat tärkeimpiä käsiteltäviä aiheita pätevyyden toteamistoimen jaostossa. Tällä hetkellä käsiteltävänä on mm. ISO standardi, joka vahvistettaneen vuoden 2004 kuluessa ja jonka vaatimuksia vastaamaan Suomen akkreditointimenettely on mukautettava. Lainsäädännön ja standardien kehittyminen ja muutokset luovat uusia pätevyyden arviointitarpeita, jotka edellyttävät uutta osaamista. FINAS on onnistunut hyvin henkilöstön kouluttamisessa ja osaamisen ylläpidossa pienistä resursseistaan huolimatta. Pienen organisaation on kuitenkin jatkuvasti priorisoitava osallistumistaan esim. kansainväliseen yhteistyöhön niin tärkeää kuin se onkin, Seppo Ahvenainen kertoo. Akkreditointitoimeksiantojen määrä on melko vakio, vaikka toiminnan tunnettuudessa on vielä toivomisen varaa. Parhaiten akkreditointijärjestelmää osaavat hyödyntää ne viranomaiset, jotka noudattavat EU:n uuden menettelytavan periaatteita. Toiminnan tunnettuuden lisääminen on silti uuden toimikaudenkin tavoite. AJANKOHTAISTA FINASiin uusia osaajia Anne Naumanen aloitti työnsä Hän on koulutukseltaan talouden ja hallinnon tradenomi ja on aikaisemmin toiminut mm. koulutusassistenttina MDC Efektor Oy:ssä ja toimistosihteerinä kansainvälisessä vakuutusyhtiössä AIG Europe S.A.:ssa. Arviointisihteerin tehtävien lisäksi Anne Naumasen työpäivän täyttävät koulutus- ja asiakastilaisuuksista huolehtiminen, tiedottaminen ja verkkosivujen päivittäminen. Iltaisin Annea odottavat kotona aviopuolison lisäksi koira ja kani. Lemmikkien ohella jooga, lukeminen, piirtäminen ja sisustaminen pitävät huolen siitä, että vapaa-ajasta muodostuu monipuolinen vastapaino työlle. Monika Lecklin aloitti FINASin palveluksessa Hän valmistui ensin rakennuspiirtäjäksi, mutta jatkoi opintojaan ja valmistui vuonna 1994 tietoliikenneteknikoksi. Monika on työskennellyt projektiassistenttina Daxtum Oy:ssä ja teknisenä dokumentoijana suunnittelutoimisto ARMA Oy:ssä. Monika toimii pääarvioijien apuna. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. tietojärjestelmän ylläpitoon ja hyödyntämiseen liittyvät tehtävät, asiakirjojen käsittely, tietojen kerääminen ja arviointikäyntien järjestelyt. Kuntoilu ja lukeminen ovat Monikan mieliharrastuksia. Aimo annoksen vapaa-ajasta kahmaisevat kuitenkin kodin kolme miestä kaksi poikaa ja aviomies

12 Uusi toimitalo täynnä ERIKOISRATKAISUJA MIKESin uuden toimitalon rakennustyöt Otaniemessä jatkuvat. Valtavaksi ilmastointikoneeksikin luonnehdittu rakennus sisältää lukuisia erikoisratkaisuja ja on yksi Suomen teknisesti vaativimmista rakennushankkeista. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Markku Koskinen MIKESin toiminta keskitetään Otaniemeen, Tekniikantie 1:een valmistuvaan uuteen toimitaloon. Näillä näkymin rakennus on muuttovalmis heinäelokuussa Uusi toimitalo kokoaa kansallisten mittanormaalilaboratorioiden pituus-, paine-, massa-, lämpötila-, kosteus-, akustiikka-, virtaus-, sähkö- ja aikasuureiden asiantuntijat yhteen. Myös tutkimusvalmiudet paranevat oleellisesti. Uudessa toimitalossa toteutuu suojautuminen rakennuksen ulkopuolisilta tärinöiltä ja sähköhäiriöiltä, samoin lämpötilavaihtelut laboratoriotiloissa minimoidaan. Huippuunsa viritetty tutkimusympäristö vaatii myös rakentajiltaan huippuasiantuntemusta. Eri alojen parhaat asiantuntijat on koottu rakennushankkeen suunnittelijoiksi. Erikoisratkaisuilla huippuolosuhteet MIKES-talo tulee tarjoaamaan nykyaikaiset työ- ja tutkimustilat keskuksen metrologiatoiminnoille sekä akkreditointipalveluille. Työhuonetilat on mitoitettu 80 henkilölle. Tällä hetkellä rakennus on saanut hahmonsa kaikessa mittavuudessaan, mutta paljon on vielä tehtävää ennen valmistumista: talotekniikka-urakoitsijat ovat vasta aloittaneet oman osuutensa. Kaiken kaikkiaan yli 9100 m 2 käsittävä rakennus muodostuu kolmesta osasta: toimistosiivestä ja sekä maanpäällisistä että maanalaisista laboratoriotiloista. Metrologiasiiven kaakkois- kulmassa sijaitsee tornimainen porrashuone aikametrologian antenneineen. Pituus- ja massametrologian tutkimustilat, joissa mittausolosuhteet ovat vaativimmat, tulevat laboratoriosiiven alimpaan kerrokseen. Huhtikuussa 2005 alkavat massiiviset vastaanottotarkastukset ja elokuussa talon virittäminen tarkoituksenmukaiseksi mittauksia varten aitojen lämpö- ym. kuormien vallitessa. Aikaa tutkimusvalmiuksien pystyttämiseen kuluu noin puoli vuotta, rakennushankkeen projektipäällikkö, DI Markku Koskinen MIKESistä arvioi. Lukuisia erikoisratkaisuja sisältävä rakennus on yksi teknisesti vaativimmista rakennuskohteista maassamme. Harvoinpa esimerkiksi rakennuspaikan tärinällinen kohina tutkitaan ennen rakennesuunnitteluun ryhtymistä kuten Helsingin yliopiston seismologian laitos pestattiin MIKES-talon tulevalla tontilla tekemään. Ihmetilat kallion suojissa Pituus- ja massametrologian laboratorioilla on kallion sisään louhitut tilat, joista on myös ihmetiloina puhutaan. Näillä tarkoitetaan toiseksi alimmassa kellarikerroksessa olevia laboratoriotiloja, joissa mittalaitteet sijaitsevat joko aktiivisen tärinänedistysrakenteen päällä - jota edustavat vaimennuspedit eli inertiablokit - tai sitten passiivisen tärinän-vaimennusalustan päällä, joka käytännössä on suurikokoinen peruskallioon jäykästi ankkuroitu betonipaasi. Suurin inertiablokeista painaa 140 tonnia, kolme pienempää ovat 70-tonnisia. Blokkien tehtävänä on hyödyntää inertiamassaa eli liikkeen muutosta vastustavaa massaa rakennuksen ulkopuolelta tulevan tärinän vaimentamisessa. Ihmetila-lempinimi juontuu Markku Koskinen mukaan erityisesti ilmanvaihtoteknisistä ja laboratorion lämpötilahallinnan huippuvaatimuksista. Tarkimmissa mittauksissa huoneilman lämpötila saa poiketa vain 0,05 ºC asetusarvosta. Lämpötilojen säätämistä varten rakennukseen asennetaankin yhteensä 41 ilmanvaihtokonetta, ja koko rakennus on oikeastaan valtava ilmastointikone, hän kuvailee. Uudessa toimitalossa on 9100 m 2. Rakennusautomaation säätämää tuloilmaa hienosäädetään erikoisautomaation ohjaamilla nopeilla säätöpattereilla. Tuloilma ohjataan laboratorioihin erilaisilla tavoilla laboratorioiden mittaustoiminnasta riippuen: altapuhalluksena, kattopuhalluksena, seinäpuhalluksena tai ohjaamalla tuloilma erityisiin laitekaappeihin, joissa mittauslaitteet sijaitsevat. Toimitalon ilmastointikaavio näyttää niin täyteen ahdetulta labyrintiltä, että Markku Koskinen ihailee, miten muu talotekniikka on vielä saatu ahdettua sekaan ja täynnä aukkoja olevat kantavat rakenteet kestämään. Rakennus on Faradayn häkki Edellä mainitut erityisratkaisut eivät ole vielä riittäviä sähkö- ja aikametrologian tarpeisiin, vaan koko rakennus on lisäksi suojattava sähköisten häiriöiden varalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien ulkopuolisten sähköisten impulssien eliminoimista. Rakennus on siis itsessään ns. Faradayn häkki. Yleisemmin tunnettuja sovelluksia tästä rakenteesta ovat vaikkapa auton kori tai mikroaaltouuni, Markku Koskinen selventää. Auton maadoitettu kori toimii suojana esimerkiksi salamaa vastaan ja mikroaaltouunin eristys estää sitä päästämästä säteilyä ulos. MIKESin toimitalossa häiriöt pidetään rakennuksen ulkopuolella. Kaikki betonirakenteet sekä elementeissä että paikalla valetuissa rakenteissa on maadoitettu, ja lisäksi betoniteräksien jokainen rauta on hitsattu toisiinsa 1,2 metrin välein ulkoisten sähköhäiriöiden eliminoimiseksi. Uutta toimitaloa on luonnehdittu myös taideteokseksi sen kaupunkikuvaan erinomaisesti istuvan ulkonäön ansiosta. Markku Koskinen kehuukin arkkitehtiä, joka on hänen mielestään onnistunut hyvin metrologisten, laboratorioiden sijoittelun haasteellisuuden, ilmanvaihtotekniikan sekä muiden suunnitteluvaatimusten puristuksessa. Kiitosta heruu myös haastavan projektin rakennustöiden valvonnalle. Mittavan kokonaisuuden koossa pitäminen ei ole niitä yksinkertaisimpia tehtäviä. Erikoisosaajat asialla MIKES-toimitalon laboratoriosiipi koostuu kahdesta maanpäällisestä kerroksesta ja kolmesta kellarikerroksesta. Porrashuonetorni kuvan oikeassa laidassa kohoaa muuta rakennusta korkeammalle, liki 25 metrin korkeuteen maan pinnasta ja palvelee myös rakennuksen satelliittiyhteyksiä. Upotetussa kuvassa näkyy osa tärinänvaimennuspedeistä tarkimpien mittaushuoneiden alla. MIKESin toimitalo valmistuu Senaattikiinteistöjen omistukseen. MIKES osallistuu rakennuksen suunnitteluun, ja suunnittelijat ovat omien alojensa erikoisosaajia: Pääsuunnittelija: Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu: Aaro Kohonen Oy Geosuunnittelu: Fundus Oy LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto AX-LVI Oy Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä Ky Erikoisautomaation suunnittelu: Alfamatic Oy Akustiikkasuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy Paloturvallisuuden suunnittelu: L2 Palotekniikka Oy Turvasuunnittelu: Yhtyneet Insinöörit Oy Av-suunnittelu: Yhtyneet Insinöörit Oy Varsinainen rakentaminen toteutetaan projektinjohtopalveluna. Palvelusta vastaa Projektikonsultit Oy, josta rakennustyömaan päävalvojana toimii Jorma Manssila. MIKESin puolelta rakennushanketta koordinoi projektipäällikkö Markku Koskinen

13 MIKES Mittatekniikan keskus PMM Sopimus 00180/253