MIKES menestyi ERANET Plus -hakemusten evaluoinnissa Uudistunut MNK järjestäytyy

Transkriptio

1 M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I MIKES menestyi ERANET Plus -hakemusten evaluoinnissa Uudistunut MNK järjestäytyy 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Sisältö Pääkirjoitus 4 Pääkirjoitus Metrologian neuvottelukunta luo nahkaansa... 4 MNK aloitti maaliskuussa uuden toimikautensa täysin uudistuneena. 4 Euroopan sähkömetrologit MIKESin vieraina... 6 EUROMETin sähkön ja magnetismin teknisen komitean työryhmäkokoukset pidettiin Otaniemessä ILAC 30 vuotta International Laboratory Accreditation Cooperation ILAC toimii tuotetestausten luotettavuuden hyväksi. Luotettavalla mittaamisella kansainvälistä ulottuvuutta 4 Kurssit ja seminaarit Kalenteri Päätoimittaja: Milla Kaukonen Toimitus: Milla Kaukonen / MIKES Irja Nurmi-Rättö / Coco Viestintä Oy Taitto: Ilkka Nikkinen Paino: Multiprint Oy Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: Fax: MIKESille jättipotti tutkimusrahoitusta ERANET Plus -ohjelmaan jätetyt Suomen hankehakemukset saivat kaksinkertaisen potin muihin Pohjoismaihin verrattuna. 4 MIKES ja Measurepolis mittauspalveluiden takuutahot MIKES jatkaa yhteistyötään Measurepolis-Kajaanin kanssa. 4 SI-mittayksikköjärjestelmän taustavoimat Kansainvälisten mittayksiköitä koskevien sopimusten taustalla on toimiva yhteistyöverkosto. 4 Mittauspalveluja MIKESistä tarkkuudella laatua Metrologisen huippututkimuksen tekijänä MIKES tarjoaa asiakkailleen monipuolisia palveluja. 4 Ajankohtaisia tapahtumia Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. 4 MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. 4 MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. 4 FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. MIKES on ollut Otaniemessä kaksi vuotta. Uusi mittatalo on osoittautunut hyvin toimivaksi ja se on antanut hyödyllistä lisäarvoa koko tiedeyhteisölle. Kahden ensimmäisen vuoden aikana sekä kotimaisia että kansainvälisiä vierailijoita on ollut lähes päivittäin. Samalla on muodostunut uusia kumppanuuksia ja useita varsin merkittäviä tutkimushankkeita ja muuta aivan uudenlaista yhteistyötä on käynnistynyt. Kotimaisen yhteistyön lisäksi MIKESin tutkimustoiminnalla on myös kansainvälistä ulottuvuutta. Sekä metrologialaitosten että akkreditointielinten kansainvälisissä monenkeskisissä sopimuksissa MIKES on ollut alusta alkaen. Aktiivisuus kansainvälisessä toiminnassa on tuonut merkittävästi lisävastuuta. Sitä osoittavat mm. Christina Waddingtonin EA:n laboratoriotyöryhmän puheenjohtajuus, Heikki Isotalon EURA- METin hallituksen jäsenyys ja suuren sähkömetrologian kokouksen isännöinti viime kesänä. Sähkömetrologiakokouksen osallistujat vakuuttuivat MIKESin korkeatasoisesta metrologiatutkimuksesta ja uusien tilojen ainutlaatuisista ominaisuuksista. Kokous oli myös merkittävä lähtölaukaus Euroopan metrologiaohjelmaan (EMPR) kuuluvan imera Plus -ohjelman hankkeiden valmisteluille. Päätös käynnistettävistä hankkeista tehtiin lokakuun lopussa. Suomalaiset tutkimusryhmät menestyivät erinomaisesti tutkimushankkeiden haussa. EUkomission tutkimusohjelmasta ja sen käynnistyneistä hankkeista kerrotaan Heikki Isotalon ja Antti Mannisen haastatteluissa. Uudessa ohjelmassa metrologinen tutkimus on laajentumassa perinteisten suurekohtaisten tutkimusalueiden ulkopuolelle. Ensimmäiseksi kohteeksi on valittu terveydenhuollon mittausten luotettavuus- ja jäljitettävyyskysymykset. Tutkimushankkeena on mm. ihmisen kehon säteilymittausten luotettavuuden parantaminen, johon suomalainen tutkimusryhmä osallistuu merkittävällä panoksella. Tutkimushankkeiden edetessä odotusten mukaisesti metrologia laajenee Artikla 169:n hankkeeksi. Uusina teemoina tulevat olemaan muun muassa ympäristöön ja energian tuotantoon liittyvien mittausten metrologinen kehittäminen. MIKESin ensimmäisenä tehtävänä on luonnollisesti tukea suomalaisia toimijoita. Tämänkin lehden välityksellä haluamme kertoa asiantuntijapalveluistamme, joista uusimpia ovat nanotasolla toimiva mittakaavaskaalattu atomivoimamikroskooppi ja tuhannesosamillimetrin tarkkuudella mittaava teollisuuskokoinen, Suomen tarkin koordinaattimittauskone. Tarjoamme tuotekehityspalveluja mittalaitesuunnitteluun, mittalaitteiden prototyyppien valmistukseen ja testaukseen sekä mittalaitteiden validointiin. Osaamisalueitamme ovat elektroniikka-, laser-, mekaniikka-, aika- ja ohjelmasuunnittelu sekä anturoinnin ja kryotekninen suunnittelu. Kaiken kaikkiaan MIKESin asiantuntijapalvelut mahdollistavat mittauksille tärkeää jäljitettävyyttä ja sitä kautta kansainvälistä vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Ylijohtaja Timo Hirvi 2 3

3 MNK on valtioneuvoston asettama ja sen jäsenet edustavat metrologian ja mittausten varmentamisen kannalta keskeisiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää ja kuluttajia. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina metrologinen tutkimus ja kansallinen mittauspalvelu sekä mittauslaitteiden valmistajat. Neuvottelukunnan toiminta on organisoitu tyystin uudella tavalla maaliskuussa käynnistyneen kolmivuotiskauden myötä. MNK:n tehtävät on jaettu kolmen jaoston vastuulle, joista kuhunkin kuuluu useampia työryhmiä. Kaikkiaan työryhmiä on kymmenen. Puheenjohtajakseen uudistunut MNK sai ensikertalaisen, Beamex Oy Ab:n toimitusjohtaja Raimo Aholan. Uutta verta neuvottelukunnassa on runsaasti, muun muassa soveltava metrologia -jaoston puheenjohtaja Risto Oikari sekä jaoston alaisuuteen kuuluvan energia ja ympäristö - työryhmän puheenjohtaja Tero Eklin. Tavoitteena asiakaslähtöisyys Aiemmin MNK:n toiminta oli jaoteltu suurekohtaisesti, nyt toimintaa ohjaa sovellus- tai teemakohtainen toimenpiteiden jaottelu. Kyseessä on merkittävä Metrologian neuvottelukunta luo nahkaansa Metrologian neuvottelukunta (MNK) aloitti maaliskuussa kolmivuotiskautensa täysin uudistuneena. Uudella organisaatiorakenteella tavoitellaan entistä suurempaa vaikuttavuutta. - Asiakaslähtöisyys leimaa uudistuneen MNK:n toimintaa, soveltava metrologia -jaoston puheenjohtaja Risto Oikari toteaa. uudistus, minkä vuoksi toimikauden ensimmäinen puoli vuotta on kulunut järjestäytymiseen ja jäsenhankintaan. - Uudistuksen tavoitteena on neuvottelukunnan toiminnan muuttaminen soveltavampaan suuntaan, asiakaslähtöisemmäksi. Nykyinen sovelluskohtainen malli on uusi haaste; aiempi suurekohtainen toimintamalli on ehkä ollut helpompi, Measurepoliksen ohjelmajohtajana Kajaanissa toimiva Risto Oikari arvioi. Hän nimeää toisenkin tärkeän rakenneuudistuksen tavoitteen: mittaustieteen ja -teknologian tunnettuuden kasvattamisen ja sitä kautta toiminnan hyödynnettävyyden lisäämisen. Aiemmin MNK:n toiminta on ollut enemmän MIKESin ja TU- KESin sisäisen työn tukemista, nyt katse suunnataan ulospäin. - Soveltavan metrologian jaosto on uusi ulottuvuus. Jaosto käsittelee teollisuuden ja muiden alojen mittausten jäljitettävyyteen, laatuun ja hyödynnettävyyteen sekä koulutukseen liittyviä asioita. Uskon, että erityisesti mittausmenetelmiä kehittävät yritykset hyötyvät merkittävästi MNK:n uudelleen organisoinnista. Muut jaostot ovat tieteellinen metrologia, joka käsittelee metrologian tutkimusta ja mittanormaalien kehitystä ja organisointia koskevia asioita, sekä lakisääteinen metrologia, joka käsittelee säädöksiin perustuvia, mm. viranomaistoimintaan ja kaupankäyntiin liittyvien mittausten ja mittauslaitteiden luotettavuutta koskevia asioita. Bisnesnäkökulma peliin Risto Oikari sai nimityksen soveltava metrologia -jaoston puheenjohtajaksi maaliskuun alussa. Puheenjohtajuutta Oikari pitää kunnia-asiana sekä itselleen että Measurepolikselle, koska MNK on Suomen korkein mittaustieteen asiantuntijaelin. Oikari aikoo panostaa yritysyhteistyön kehittämiseen, mm. mittaustekniikan standardisointi ja alan koulutus on koettu tärkeäksi alueeksi. MNK:n jäsenistö on perinteisesti koostunut eri hallinnonalojen edustajista, jatkossa jäsenistöön toivotaan entistä enemmän yritysten ja tutkimuslaitosten edustajia. - Asiakaslähtöisyys ja työn sovellettavuus ovat itselleni tärkeitä asioita. Mahdolliset arvostelijat voivat pelätä bisnesnäkökulman nousevan liikaa esille ja tieteellisen lähestymisen siirtyvän takaalalle, mutta mielestäni näin ei tule tapahtumaan. Vaikka MNK:n työn käynnistyminen on vienyt tavallista kauemmin aikaa, sitä tehokkaampaa työtä perusteellisen järjestäytymisen jälkeen on lupa odottaa. Syksyyn mennessä jaoston perustehtävät ja työryhmät on määritelty, työryhmiin on nimetty puheenjohtajat, joista kukin on aloittanut jäsenten rekrytoinnin omaan ryhmäänsä. - Työryhmien aktiiviset ja pätevät puheenjohtajat ovat avainasemassa asetettujen tavoitteiden toteuttajina, Oikari summaa. Vapaat kädet luoda uutta Risto Oikarin arvostamien aktiivisten ja pätevien puheenjohtajien ruumiillistuma lienee Tero Eklin, joka aloitti itselleen uudenlaisten kokemusten kartuttamisen energia ja ympäristö -työryhmän puheenjohtajana. Päivätyönään Eklin työskentelee kehityskemistinä Suomen ympäristökeskuksen laboratorioyksikössä. Eklin aikoo luoda tehokkaan toimintamallin omaan työryhmäänsä, sillä kaikilla työryhmän jäsenillä on omat päivätyönsä. MNK:n uudistunut organisaatio Jaostot ja niiden alaisuuteen kuuluvat työryhmät: Tieteellinen metrologia Koulutus Metsäteollisuus Energia ja ympäristö Terveys ja hyvinvointi Metallituotteet ja koneenrakennus Soveltava metrologia Standardisointi Koulutus Toimialakehitys Metsäteollisuus Energia ja ympäristö Terveys ja hyvinvointi Metallituotteet ja koneenrakennus Lakisääteinen metrologia Standardisointi Koulutus Energia ja ympäristö Terveys ja hyvinvointi MID ja mittauslaitelaki Pätevyysvaatimukset ja toimintaedellytykset Vesimittaus - Ympäristömyönteisen energiantuotannon kasvattaminen onnistuu metrologian keinoin, energia ja ympäristö -työryhmän puheenjohtaja Tero Eklin uskoo. - Työryhmämme toiminta jakaantunee melko tasaisesti soveltavan ja tieteellisen metrologian kesken, vähiten tulemme työskentelemään lakisääteisen metrologian alueella. Toiminnan luonnetta ohjaavat aiempaa enemmän teollisuuden ja elinkeinoelämän näkemykset tutkimus- ja palvelutarpeista. Työryhmänsä missiota Eklin kuvailee maailmaa syleileväksi, eikä se näin ollen aseta tiukkoja rajoja ryhmän toiminnalle. - Tehtävämme on edistää ympäristömyönteisten ratkaisujen syntymistä sekä mahdollistaa luotettavampi ympäristön tilan valvonta, ympäristömuutosten seuranta ja ennakointi tuomalla esille metrologian ja mittaustekniikan osaamista sekä sen soveltamismahdollisuuksia ja selvittämällä metrologian kehittämistarpeita energia- ja ympäristöteknologioiden alalla. Selvitämme myös tekijöitä alan kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Nykyinen energia ja ympäristö -työryhmä on sukeutunut aiemmasta kemian työryhmästä. Oman arvionsa mukaan Eklin tuli valituksi ryhmän vetäjäksi laajaalaisen taustansa ansiosta. Kemistin koulutuksensa lisäksi hänellä on 10 vuoden työkokemus mittalaitevalmistajan palveluksessa ennen tuloa Suomen ympäristökeskukseen. Toimintaa mittaustekniikan ytimessä Tämän päivän polttavin kysymys sekä kansallisesti että globaalisti on, miten energiantuotannon kasvattaminen onnistuu ekologisesti kestävällä tavalla. Eklinin mielestä tavoitteen saavuttamista voidaan auttaa metrologian keinoin. - Energiantuotantoprosessien on-line-seuranta ja entistä tarkemmat mittaustulokset ovat avainasemassa. Myös ympäristöteknologian kehittyminen kaipaa tarkempia mittausmenetelmiä ja niiden jäljitettävyyttä. Kemian analyysimenetelmien jäljitettävyys ja sen tärkeyden korostaminen on suorastaan ikuisuusaihe. MNK:n työryhmissä mukana olevan laaja-alaisen huippuasiantuntijaryhmän avulla on mahdollista kerätä ja yhdistää viimeisin tieto sekä energia- että ympäristöalalta, jolloin vaikutusmahdollisuudet paranevat oleellisesti. - MNK:ssa tunnen toimivani mittaustekniikan ytimessä ja omaavani todelliset mahdollisuudet tehdä hyödyllistä työtä ympäristömyönteisten ratkaisujen hyväksi. Työskentely huippuasiantuntijoiden kanssa on palkitsevaa ja mielenkiintoista, Tero Eklin painottaa. Käytännön työhön päästäneen loppuvuodesta, kun työryhmä kokoontuu ensi kertaa. Henkilökohtaiseksi tavoitteekseen työryhmänsä puheenjohtajana Eklin nimeää tasaisen työskentelytahdin luomisen ja muiden huomioon ottamisen. Hyvä ryhmätyöhenki on keskeisessä asemassa ja se mahdollistaa myös innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö 4 5

4 EUROMET-työryhmien yhteiseen kokouspäivään osallistui yhteensä 78 sähkömetrologia MIKESin ulkopuolelta. Euroopan sähkömetrologit MIKESin vieraina MIKES järjesti kaksi EUROMETin sähkön ja magnetismin teknisen komitean työryhmäkokousta Otaniemessä Euroopan sähkömetrologit osallistuivat kokoukseen muun maailman edustajilla vahvistettuna. MIKES isännöi entisen EUROMETin kahta viimeistä kokousta, sillä EUROMETin toiminta päättyi ja kaikki toiminnot siirtyivät tammikuussa perustetulle EURAMETille. Euroopan kvantti- ja tasasähkömetrologit (DC&QM) ja matalataajuussähkömetrologit (LF) ovat perinteisesti järjestäneet erilliset työryhmäkokoukset joka toinen vuosi. On jo pitkään keskusteltu siitä, että näiden erillisten, mutta toisilleen läheisten työryhmien vuorovaikutusta olisi syytä tiivistää. MIKES otti ensimmäisenä härkää sarvista ja järjesti EUROMETin DC&QM- ja LF-työryhmien kokoukset samalla viikolla: DC&QM-kokouksen maanantaista keskiviikkoon ja LF-kokouksen keskiviikosta perjantaihin siten, että keskiviikon kokouspäivä oli yhteinen molemmille työryhmille. Uusimmat tutkimustulokset esillä Erityisen kiinnostuneita kokousvieraat olivat MIKESin uusista laboratoriotiloista, joihin he pääsivät tutustumaan keskiviikkona iltapäivänä. Tiistai-iltapäivänä vieraille järjestettiin vierailumahdollisuus myös TKK:n Kylmälaboratorioon ja VTT:n Micronovassa oleviin laboratorioihin. Tärkeän osan kokousten sisällöstä muodostivat EUROMETin järjestämien vertailujen ja muiden hankkeiden tilannekatsaukset. Suurin osa esityksistä käsitteli kuitenkin sähkömetrologian tutkimuksen viimeisimpiä tuloksia. Esityksiä kuultiin esimerkiksi uusista kvantti-hallmateriaaleista ja rakenteista, yksielektronivirtapumpuista, uusista AC/DC-normaaleista ja sähkön laadun mittauslaitteiden kalibroinnista. MIKESin esitelmien aiheita olivat kvanttimetrologiakolmio ja Josephsonvaihtojännitenormaali. Keskiviikon yhteiskokouksessa käsiteltiin erityisesti Josephson-ilmiön soveltamista vaihtojännitteen ja sähkötehon mittanormaaleiden toteuttamiseen. Oman lisämausteensa kokousviikkoon toi Euroopan metrologiatutkimusohjelmaan (EMRP) kuuluvan imera Plus -ohjelman hankehaku, johon halukkaat voivat ilmoittaa kiinnostuksensa viimeistään kokouksia seuraavan viikon perjantaina. Hankehaku oli yleinen kahvi- ja lounastaukokeskustelujen aihe, ja hankehakemusten valmistelusta järjestettiin myös erillisiä istuntoja. Kokousjärjestelyistä malliesimerkki Kokoukset järjestettiin suurimmaksi osaksi Dipolin tiloissa, mutta myös MIKESin omat kokoushuoneet ja sauna olivat ahkerassa käytössä. Osallistujia oli MIKESin ulkopuolelta yhteensä 78. Suurin osa EUROMET/ EURAMET-maista oli edustettuna, mutta sen lisäksi kokousvieraita oli myös Australiasta, Kanadasta, Kiinasta, Egyptistä, Japanista, Venäjältä, Singaporesta, Etelä-Koreasta ja USA:sta. Vieraista 30 osallistui kumpaankin kokoukseen, mikä jo osoittaa, että tällaiselle yhteiskokoukselle oli tarvetta. MIKESin uudet laboratoriotilat herättivät ansaittua huomiota. Kuvassa Alexandre Satrapinski esittelee kvantti-hall-mittauslaitteistoon kuuluvaa kryogeenista virtavertainta. Oleellinen osa kokousten annista saatiin koko viikon esillä olleiden postereiden äärellä. MIKESin oma henkilökunta toteutti suuren osan kokousjärjestelyistä. Järjestelyt sujuivat kaikin puolin erinomaisesti ja vierailta saatu palaute niin kokouksen aikana kuin sen jälkeenkin oli ylistävää. Kahden työryhmän kokousten yhdistäminen samalle viikolle oli antoisaa koko eurooppalaiselle sähkömetrologialle. Tästä on osoituksena se, että MIKESin antaman näytön vakuuttamina työryhmät päättivät, että ainakin kaksi seuraavaa kokousta järjestetään samalla tavalla yhdistettynä: Ranskassa vuonna 2009 ja Saksassa vuonna MIKES näytti mallia tuleville kokouksille. MIKESin metrologiatutkimus vakuutti Kokoukset tarjosivat MIKESin sähkömetrologeille harvinaisen hyvän rautaisannoksen oman alan kansainvälisen tutkimuksen tämänhetkisestä kärjestä. Jokainen MIKESin sähköryhmän henkilö oli kuuntelemassa ainakin joitakin esityksiä ja monet olivat aktiivisesti mukana koko viikon. Toisaalta kokousviikko ja erityisesti vierailu MIKESin laboratoriotiloissa osoittivat vieraille, miten korkeatasoista MIKESin metrologiatutkimus on ja miten ainutlaatuisen hyvissä tiloissa tutkimusta tehdään. Tämä oli varmasti osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että MIKES pääsi vahvasti mukaan sähkömetrologian imera Plus -hankehakemuksiin. Teksti: Antti Manninen Kuvat: Heikki Koivula 6 7

5 jotka ovat näin parantaneet tuotteiden ja palveluiden hyväksymistä yli kansallisten rajojen. - Suomi on ollut mukana tunnustamissopimuksessa sen voimaantulosta alkaen. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 sopimuksen piiriin kuuluvaa akkreditoitua laboratoriota, Suomen akkreditointipalvelun FINASin johtaja Leena Tikkanen kertoo. KTM:n alaisessa mittatekniikan keskuksessa toimiva FINAS-akkreditointipalvelu vastaa akkreditointitoiminnasta Suomessa ja edustaa Suomea kansainvälisissä akkreditointiasioissa. Lisätietoa ILAC:ista on saatavana internetsivulla Kurssit ja seminaarit 2008 Vuoden 2008 tarjonta on esitetty oheisessa koulutuskalenterissamme kurssiotsikoittain. Ilmoittautumisaika kursseille alkaa yleensä 3 kk ennen kurssia ja päättyy 2 viikkoa ennen kurssin ajankohtaa. Lisätietoa sisällöstä ja ohjelmista: >koulutus FINAS-akkreditointipalvelu vastaa akkreditointitoiminnasta Suomessa ja edustaa Suomea kansainvälisissä akkreditointiasioissa. FINASin henkilökunta vasemmalta oikealle: Satu Lehikoinen, Varpu Rantanen, Helena Tuompo, Tuija Sinervo, Eivor Koskinen, Päivi Kähkönen, Leena Tikkanen, Sanna Haimi-Ilvonen, Giselle Nick-Mäenpää, Anne Väisänen, Marjukka Mäkinen, Riitta Saares, Christina Waddington, Risto Suominen, Seppo Lehto, Heikki Myöhänen, Harri Kaartinen. Kuvasta puuttuu Margareta Hägg. ILAC 30 vuotta International Laboratory Accreditation Cooperation ILAC on toiminut 30 vuotta tuotetestausten luotettavuuden hyväksi. Järjestön luoman järjestelmän avulla testaustulokset voidaan hyväksyä eri maissa. Ajatellaan tilannetta, jossa yritys toimii lelujen maahantuojana. Lelut on testattu valmistusmaassa ja testauslaboratorio ilmoittaa niiden olevan kansainvälisten turvallisuusstandardien mukaisia. Kuinka tuontimaan viranomaiset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että testit ja testitulokset ovat oikeita? Jo 30 vuoden ajan kansainvälinen yhteistyöjärjestö ILAC on toiminut testausten luotettavuuden edistämiseksi. ILACin luoman järjestelmän avulla varmistetaan, että kansainvälisesti liikkuvien tuotteiden testaustulokset voidaan hyväksyä eri maissa. Tavoitteena on auttaa maailman talouselämää poistamaan kaupankäynnin teknisiä esteitä. Apuvälineenä monenkeskinen tunnustamissopimus ILACin kehityskulkua 1970-luvulla edisti tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (General Agreement on Tariffs and Trade, GATT) Tokion neuvottelukierros. Tulokseksi saatiin GATT Standards Code, usean jäsenvaltion välinen sopimus, joka edistää erilaisten standardien sekä useiden testaus- ja akkreditointimenettelyiden tasa-arvoisuuden tunnustamista. - Ensimmäinen kansainvälinen laboratorioiden akkreditointikonferenssi toteutettiin Kööpenhaminassa vuonna Tämän ensimmäisen ILAC-konferenssin tuloksena keksittiin ajatus, että akkreditointielinten keskinäisten tunnustamissopimusten perusteella mikä tahansa päteväksi todettu laboratorio voisi saada testaustuloksensa tunnustettua luotettaviksi missä tahansa maassa, ILA- Cin puheenjohtaja Daniel Pierre kertoo. ILAC on alusta alkaen työskennellyt luodakseen toimintamallin, joka tukee kansainvälistä kauppaa poistamalla kaupan teknisiä esteitä. Toimintamalli toteutetaan nykyisin ILACin monenkeskisen tunnustamissopimuksen avulla (Mutual Recognition Arrangement, MRA). Suomi mukana tunnustamissopimuksessa Sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut yhteensä 46 eri maan edustajat, Monenkeskinen tunnustamissopimus MRA ILACin sopimus tuli voimaan 31. tammikuuta vuonna Sopimus antaa merkittävää teknistä tukea kansainväliselle kaupankäynnille vähentämällä tarvetta testata tuotteita uudelleen eri maissa. Sopimuksen ydin on maailmanlaajuisen verkoston kehittäminen akkreditoiduille testaus- ja kalibrointilaboratorioille, jotka arvioidaan ja tunnustetaan päteviksi ILACin sopimuksen allekirjoittaneiden akkreditointielinten toimesta. Allekirjoittaneet akkreditointielimet on vertaisarvioitu ja niiden on todettu täyttävän ILACin pätevyyskriteerit. Valtiot voivat käyttää ILACin voimassa olevaa sopimusta hyväkseen kauppasopimusten kehittämisessä ja vahvistamisessa. Lähde: ILACin lehdistötiedote FINAS-päivä (Messukeskus) Metrologiapäivät ajankohtainen tietopaketti metrologian tutkimuksesta ja sovelluksista Mittausepävarmuus geometrisissä mittauksissa Aika- ja taajuusmittaukset FINASin arvioijakoulutus Kansainvälinen metrologiapäivä: avoimet ovet MIKESissä Konepajatekniikan mittaukset (Imatra) Mittausepävarmuus sähkömittauksissa Tärinämittaukset FINAS arvioijaseminaari 2.9. Mittausepävarmuus kemiallisissa mittauksissa, peruskurssi vko 37 FINAS peruskurssi (alustava) Mittausepävarmuus fysikaalisissa mittauksissa, peruskurssi Mittalaitteiden kalibrointi ja hyötykäyttö Työstökoneen mittaus laserilla FINAS arvioijakoulutus Konenäkömittausten tarkkuus Prosessimittausseminaari FINAS syventävä kurssi teknisille arvioijille 8 9

6 MIKESille jättipotti tutkimushankkeita imera Plus -ohjelmaan jätetyt hankehakemukset on evaluoitu ja jäsenmaille ilmoitettu alustava tieto hankkeiden rahoituskohtelusta. Suomi ansioitui keräämällä yli kaksinkertaisen potin muiden Pohjoismaiden yhteiseen saaliiseen verrattuna. imera Plus toteutetaan EU:n 7. puiteohjelman ERA-NET Plus hankemuodossa. Erikoistutkija Antti Manninen (vas.) ja MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo tutkivat kapasitanssin jäljitettävyyden toteuttamiseen käytettävää kvadratuurisiltaa. EUROPEAN Metrology Research Programme (EMRP) tähtää eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisellä resurssien parempaan hyödyntämiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen. Kansallisten metrologiaorganisaatioiden tutkimusrahoitusmahdollisuudet paranivat kertaheitolla tämän vuoden alussa, kun EUROMETistä tuli EURAMET e.v. Nimenmuutoksen yhteydessä järjestö sai oikeussubjektin aseman ja näin ollen mahdollisuuden hakea tutkimusrahoitusta suoraan EU-komissiolta. Jo kolmisen vuotta sitten EU-komission tuella käynnistetty imera-koordinointiohjelma määritteli tavat, millä yhteisiä tutkimushankkeita EURAMETissa toteutetaan. Nyt alkava imera Plus -tutkimusohjelma on välivaihe artiklaan 169 perustuvaan tutkimusohjelmaan, jossa komission tukiosuus olisi suurempi, samoin kuin kokonaisvolyymi. IMERA Plus -ohjelmassa on mukana 19 EURAMETin jäsentä ja IRMM. - imera Plus -ohjelmassa hankehakemusten jättöaika umpeutui heinäkuun alussa ja nyt hakemusten evaluointi on saatu päätökseen. Asioiden ytimessä ollaan myös siinä mielessä, että MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikonen on EMRP-komitean varapuheenjohtaja, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo kertoo. Tavoitteena artiklan 169 toteutuminen imera Plus -ohjelma on vain välivaihe EURAMET-yhteistyössä ja sisältää ainoastaan neljä aihealuetta. Ne ovat pituusmetrologia, sähkömetrologia, metrologian suuret haasteet sekä terveyteen liittyvä metrologia. EU-komissio on myöntänyt näille aihealueille rahoitusta yhteensä 21 miljoonaa euroa, joka on kolmasosa 63 miljoonan kokonaisbudjetista. Pituusmetrologian osuus on 7 miljoonaa euroa, sähkömetrologian 13, metrologian suurten haasteiden 21 ja terveysteeman 22 miljoonaa euroa. - Olemme erittäin tyytyväisiä Suomen onnistumiseen. Todellinen tavoitteemme on kuitenkin artiklaan 169 perustuva tutkimusohjelma, jonka rahoitustarve on moninkertainen nykyiseen 63 miljoonaan verrattuna. Samalla EU-komission myöntämän rahoituksen osuus kasvaisi kolmasosasta puoleen, Isotalo kuvaa tavoitetilaa. Tulevaisuudessa rahoitustarve nousee satoihin miljooniin. MIKESin lisäksi imera Plus -ohjelmaan jättivät hakemuksensa Geodeettinen laitos sekä Säteilyturvakeskus. TKK:n mittanormaalilaboratoriot optiikan ja suurjännitteen alueella olivat mukana MIKESin hakemuksissa. Yhdessä laitokset muodostavat oleellisen osan Suomen mittanormaalitoiminnasta. MIKESin kumppanuuslaitokset saivat läpi kaikki hankehakemuksensa. JRP-hanke-ehdotuksia yhteensä 39 Jokaiselle aihealueelle kutsuttiin 6 9 evaluaattoria yhteiseen kokoukseen lokakuun lopussa. Evaluaattorien vaikeana tehtävänä oli toteuttaa yksi yhtenäinen, priorisoitu lista kaikista 39 JRP-hakemuksesta (JRP, Joint Research Project). Suomesta arviointiryhmässä oli 2 evaluaattoria. Hankehakemusten käsittelyprosessia oli seuraamassa EU-komission edustaja, joka totesi prosessin onnistuneen kaikkiaan hyvin ja EURAMETin ansaitsevan kiitoksen hyvästä työstä. - Jäljellä on vielä EMRP:n Research Councilin lausunto hakemuksista. Council koostuu seitsemästä järjestöstä (BIPM, Eurolab, Welmec jne) sekä yhdeksästä henkilöjäsenestä, joista yksi on TKK:n Kylmälaboratorion johtaja, professori Mikko Paalanen. Henkilöjäsenissä on myös teollisuuden edustajia, MIKESin erikoistutkija Antti Manninen kertoo. Osa hankehakemuksista varmisti rahoituksen lähes automaattisesti, osa siirtyi niin sanottuun keräilyerään, josta poimittiin muutamia rahoitettavien listalle, ja reilu kolmannes hakemuksista päätyi hylättyjen listalle. - Jokaiselle maalle annettiin etukäteen tietty osuus budjettikakusta. Tällä menetelmällä haluttiin varmistua siitä, että hankehakemusten rahoitustarve ylittää korkeintaan kaksinkertaisesti lopulta myönnettävän kokonaisrahoituksen, Manninen selventää. Pituus ja sähkö MIKESin valtteja Hankehakemusten evaluointiprosessi saatiin päätökseen loppusyksystä. Ennen kuin kukin jäsenmaa pääsee sopimaan EU-komission kanssa rahoituspäätöksestä, hyväksyttyjen hankkeiden listan tulee saada EMRP:n Research Councilin siunaus. Hankkeiden aloitus ajoittunee vuoden 2008 huhtikuulle. Suomen ja MIKESin hankehakemusten huikea menestys rahoitusta saaneiden listalla perustuu tehtyyn pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. MIKES samoin kuin STUK ja GL ovat jo ansioituneet hakemustensa aihealueilla. - Sähkösuureiden alueella kvanttimetrologia pääsi hyvin esiin. Kvanttimetrologiakolmion, Josephson-ilmiön ja kvantti-hall -ilmiön tutkimusta jatketaan nyt saadun rahoituksen turvin. Sähkötehon tutkimusta viedään eteenpäin TKK:n Sähköverkot ja suurjännite- tekniikka -yksikön kanssa, Antti Manninen iloitsee. - Pituudessa painopiste on nanometrologian tutkimuksessa, johon on jo tähän mennessä panostettu merkittävästi. Suomen tutkimushankkeissa terveysteema tulee esiin erityisesti STUKin hankkeissa, Heikki Isotalo lisää. Odotukset Euroopan laajuisen tutkimusyhteistyön aktivoitumisen suhteen ovat korkealla, sillä rahoituksen lisäännyttyä myös projekteihin sitoutuminen paranee. Projekteissa myös työskentelee riittävästi tutkijoita, jotta kriittisen massan raja pystytään ylittämään. Heikki Isotalon sanoin jokainen osallistujamaa tulee tässä prosessissa voittamaan. Suomi on mukana seuraavissa projekteissa: Redefinition of the SI base unit ampere Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö Optical clocks for a new definition of the second Traceable characterization of nanoparticles Next generation of power and energy measuring techniques New Traceability Routes for Nanometrology Next generation of quantum voltage systems for wide range applications Absolute long distance measurement in air External Beam Cancer Therapy Traceable measurement of field strength and SAR for the Physical Agents Increasing cancer treatment efficacy using 3D brachytherapy Development of ultimate metrological QHE devices Candela: Towards quantum-based photon standards 10 11

7 MIKES ja Measurepolis mittauspalveluiden takuutahot MIKES jatkaa hyvin toimivaa yhteistyötään Measurepolis-Kajaanin kanssa. Sen osoituksena Mittausten luotettavuus -hanke saa jatkoa ja on laajenemassa mittaustekniikan verkostohankkeeksi. MIKESin ja Measurepoliksen yhteistyön tavoitteiksi asetetaan edelleen mittaustekniikan palveluiden tunnettuuden ja saatavuuden parantaminen, joille jo käynnissä olevalla Mittausten luotettavuus -hankkeella on luotu hyvät edellytykset. MIKESillä on tiivistä yhteistyötä Measurepoliksen ja sen eri toimijoiden kesken, joita ovat Oulun yliopisto (Mittalaitelaboratorio MILA, Biotekniikan laboratorio, Centre for Wireless Communications CWC), VTT sekä Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Taustalla on myös yliopistojen ja tutkimuksen yhteistyöverkko, Idänkaari. Measurepolis on osa kansallista osaamiskeskusohjelmaa olemalla Kainuussa toimivien mittaustekniikan tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehitysyhtiöiden ja yritysten muodostama konsortio. Kajaanin seudun mittaamistoiminta on erityisen vahvasti esillä puunjalostus- ja ajoneuvotekniikkateollisuudessa sekä hyvinvointi- ja ympäristöalalla. Koulutukselle lisätilaus Eri toimijoiden yhteistyön tavoitteina on edistää mittaustekniikan alan tunnettuutta, toimijoiden verkottumista, osaamisen tason kehittymistä ja mittausteknisten ratkaisujen ja tuotteiden liiketoimintamahdollisuuksien parantumista. Näiden toteutumista vauhdittamaan tämän vuoden alussa suunniteltiin kiinteää vuorovaikutusta akselille Otaniemi Kajaani. Tehtävälistalla on tiedotustilaisuuksia ja koulutusta. Hankkeen tuloksien raportointi ei ole vielä ajankohtaista, vaikka MIKESin metrologian osaaminen ja mittaustekniikan palvelutarjonta elinkeinoelämälle ovat jo nyt herättäneet Kajaanin mittausalan ammattilaisten mielenkiinnon. Tunnettuutta on kasvatettu yritysvierailuilla, joita hankesuunnitelmaan kuuluu kymmenkunta, kohteina Kainuun seudun mittausalan yritykset. Hyvää palautetta Kainuun mittaajilta saatiin MIKESin mittausepävarmuuskoulutuksesta, joka järjestettiin syyskuun puolessa välissä. Measurepoliksen paikallisten avainhenkilöiden, Tuomo Moilasen ja Samuli Tynin, markkinoinnin tuloksena koulutustilaisuus oli hetkessä loppuunmyyty. Kajaanin teknologiakeskuksen luokkahuone täyttyi yhdeksi päiväksi motivoituneista mittaajista, jotka ammensivat lisätietoa mittausten jäljitettävyyden hallinnasta. Kurssin kouluttajana toimi tutkija Sari Semenoja, joka oli laatinut perusteelliset laskuharjoitusesimerkit osallistujille. Aktiiviset ja osaavat kurssilaiset nostivat myös esiin lisäkoulutustarpeen, johon luvattiin vastata. Seuraavaksi MIKES-Measurepolis -yhteistyönä suunnitellaan koulutustilaisuutta mittausepävarmuuden arvioinnista kemiallisissa mittauksissa. Tulossa kansallinen innovaatioverkosto Tiedotus- ja koulutustavoitteiden rinnalla hankkeen tavoitteena on selvittää tarvetta tarkoille mittausteknisille ratkaisuille. Mittausten taustalla olevasta metrologisesta asiantuntemuksesta saatavia hyötyjä on esitelty yritysvierailuilla. Esillä ovat olleet mm. kalibrointimenetelmien kehittäminen rutiinikäyttöön, jolloin saadaan parannettua laitteiden vertailtavuutta eri mittausympäristöissä sekä mittausmenetelmän mittausepävarmuuden arviointi, josta saadaan kvantitatiivista tietoa luotettavuudesta, kriittisistä tekijöistä ja kehityskohteista. Lisäksi on kiinnitetty huomiota mittaamisen kokonaisvaltaiseen validointiin, jolloin samalla syntyy ymmärrys mittausmenetelmän pullonkauloista ja kehityskohteista. Validoinnin avulla saadaan myös tietoa, joka hyödyttää loppukäyttäjän prosessinhallintaa. MIKESin ja Measurepolis-Kajaanin tavoitteellinen yhteistyö käy malliksi, kun kasvatetaan yhteistyötä mittatekniikan kansallisten palveluntuottajien kesken. Jatkosuunnitelmana on jo muodostumassa laajempi kokonaisuus, mittaustekniikan kansallinen innovaatioverkosto. Missiona on uudistaa, verkottaa ja kansainvälistää mittaustekniikan alan tutkimus- ja yritystoimintaa. Measurepolis-Kajaanin ohjelmajohtaja Risto Oikari on vahvasti kansallisen verkosto- hankesuunnitelman taustalla, ja MIKES on luonnollisesti mukana. Teksti: Susanna Eerola Kuva: Marko Lipponen, Measurepolis SI-mittayksikköjärjestelmän taustavoimat Metrisopimus toimii kaikkien kansainvälisten mittayksiköitä koskevien sopimusten perustana. Se varmistaa mittayksiköiden maailmanlaajuisen hyväksynnän ja tarkkojen mittanormaalien käytännön toteutuksen. Ensimmäisen kerran metrisopimus allekirjoitettiin toukokuun 20. päivä vuonna Tuolloin allekirjoittajamaita oli seitsemäntoista, syyskuussa 2007 sopimuksen allekirjoittajia on jo 51. Metrisopimus (Convention du Mètre) Metrisopimuksen synnyn taustalla ovat hankaluudet erilaisten pituuden ja massan mittayksiköiden kanssa. Ongelmat korostuivat teollisen vallankumouksen aikaan, jolloin teollisuus ja kauppa alkoivat kansainvälistyä. Tilannetta selkiyttämään haluttiin yksi mittayksikköjärjestelmä. Metrijärjestelmä tuntui kiinnostavalta, sillä se koettiin yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Järjestelmä otettiinkin käyttöön monessa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maassa 1870-lukuun mennessä. Lopullisen sysäyksen metrisopimuksen synnylle sai Ranskan hallituksen koolle kutsuma kansainvälinen metrikokous, jonka tarkoituksena oli luoda metrijärjestelmästä todellinen kansainvälinen yksikköjärjestelmä. Metrisopimus pyrkii erityisesti mittanormaalien tarkkuuden, alueen ja määrän jatkuvaan laajentamiseen, mutta myös kansallisten mittanormaalien yhteensopivuuden osoittaminen on tärkeää. Yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures, CGPM) Yleinen paino- ja mittakonferenssi käsittelee ja tutkii mittayksikköjärjestelmän levittämiseen ja parantamiseen tarvittavia järjestelyjä. Se myös tukee uusien oleellisten metrologisten määrittelyjen tuloksia ja useita tieteellisiä kansainvälisiä päätöksiä. Toimintaan kuuluu myös päättäminen kansainvälisen paino- ja mittatoimiston organisaatioon ja kehitykseen liittyvistä merkittävistä asioista. Yleinen paino- ja mittakonferenssi vahvisti SImittayksikköjärjestelmän vuonna Viisi vuotta sen jälkeen SI-mittayksiköt otettiin käyttöön myös Suomessa. Yleinen paino- ja mittakonferenssi järjestetään Pariisissa joka neljäs vuosi, ja siihen osallistuvat jäsenmaiden edustajat ja konferenssin tarkkailijajäsenet. Viimeisin, 23. konferenssi järjestettiin Suomi on osallistunut kokouksiin vuodesta 1921, jolloin se allekirjoitti metrisopimuksen itsenäisenä valtiona. Kansainvälinen paino- ja mittakomitea (Comité International des Poids et Mesures, CIPM) Kansainvälinen paino- ja mittakomitea kokoontuu kerran vuodessa Pariisissa. Komitea valmistelee suosituksia yleiselle paino- ja mittakonferenssille ja valvoo yksikköjärjestelmän maailmanlaajuista yhtäpitävyyttä. Komitean apuna toimii useita eri suurealueilla toimivia neuvoa-antavia komiteoita. Ne keräävät tietoa ja laativat suosituksia omilta suurealueiltaan. Neuvoa-antavien komiteoiden tehtävänä on myös koordinoida kansainvälistä metrologista tutkimusta. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto (Bureau International des Poids et Mesures, BIPM) Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto toteuttaa metrisopimusta käytännössä yhdessä eri maiden kansallisten mittanormaalilaboratorioiden kanssa. Se toimii yleisen paino- ja mittakonferenssin ja kansainvälisen paino- ja mittakomitean ohjaamana. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto julkaisee Metrologia-lehteä, jossa julkaistaan mm. kansainvälisten vertailumittausten tulokset. Lisätietoa metrisopimuksesta ja siihen liittyvistä asioista löytyy osoitteesta Neuvoa-antavat komiteat (Comités consultatifs, CC) CCEM sähkö ja magnetismi CCPR fotometria ja radiometria CCT lämpötila CCL pituus CCTF aika ja taajuus CCRI ionisoiva säteily CCU yksiköt CCM massa ja siihen liittyvät suureet CCQM ainemäärä CCAUV akustiikka, ultraääni ja värähtely Neuvoa-antavista komiteoista MIKES on mukana seuraavissa: CCEM, CCPR ja CCL

8 Palvelukuvaukset Palvelukuvaukset Jäljitettävyyspalvelut Suunnittelemme kalibrointiratkaisut yhteistyössä asiakkaidemme kanssa ja autamme heitä kalibroinnin tulosten hyödyntämisessä. Tarjoamme myös erikoistarkkuutta vaativien mittalaitteiden kalibrointiratkaisuja. Jäljitettävyyspalvelumme voivat olla joko jatkuvia tai kertaluontoisia. MIKES kalibroi kaasuvirtausmittareita ja tarjoaa mittauksiin ja niiden luotettavuuteen liittyvää tutkimus- ja asiantuntijapalvelua, kuvassa tutkija Sampo Sillanpää. Esimerkkejä jäljitettävyyspalveluistamme AFM-jäljitettävyyspalvelu MIKES mittaa myös nanotasolla. Interferometrisesti kalibroidulla atomivoimamikroskoopillamme (AFM) on jäljitettävyys metrin määritelmään. Asiakkaidemme modernit mikroskoopit (Scanning Probe Microscopes, SPM) kalibroidaan tavallisimmin MIKESissä kalibroiduilla mikroskooppien siirtonormaaleilla, joita ovat: tasomaisuusnormaalit 1-D ja 2-D hilat askelkorkeusnormaalit Koordinaattimittauspalvelut Teemme kappaleiden geometrisiä mittauksia alle tuhannesosamillimetrin tarkkuudella. Käytössämme on huipputarkka teollisuuskokoinen koordinaattimittauskone: ISO mukainen tarkkuus MPEe = (0,35 + L/1000) µm, L=m, jonka mittausalue on X=910 mm, Y=1010 mm, Z=610 mm. Tutkija Virpi Korpelainen säätää atomivoimamikroskooppia. Mittauspalveluja MIKESistä: Tarkkuudella laatua Metrologisen huippututkimuksen tekijänä MIKES tarjoaa asiakkailleen erittäin tarkkoja kalibrointeja, monipuolista koulutusta ja vankkaa asiantuntija-apua mittausteknisiin ratkaisuihin. Teemme koordinaattimittauksia sekä koskettavasti että kosketuksettomasti proto- ja tuotantokappaleiden mittaus sekä tuotantokykymittaukset pehmeät ja hennot sekä pienet kappaleet testi- ja vertailukappaleet 3D-koneen kalibrointiin skannaus ja vertaaminen CAD-malliin piirilevyt sekä erilaiset mittalaitekalibroinnit koordinaattimittauskoneiden kalibrointi, koulutus ja opastus sekä mittausepävarmuuslaskelmat Koordinaattimittausta tehdään MIKESissä myös optisesti videomittauksena, kuvassa tutkija Ilkka Palosuo. Virtausmittauskalibroinnit Kalibroimme asiakkaidemme virtausmittareita laminaarivirtauselementteihin perustuvalla LFE-kalibrointilaitteistolla. Sen käytettävyys on DWS-kalibrointilaitteistoa parempi ja vaatimukset ympäristöolosuhteille väljemmät, mikä näkyy mittaustoimintamme joustavuudessa ja nopeudessa. Laitteisto soveltuu hyvin > 1 % suhteellisen tarkkuustason virtausmittarien kalibrointeihin. Näitä ovat mm. termiset massavirtamittarit, kaasukellot ja rotametrit. MIKESin palveluiden yhteisinä nimittäjinä ovat mittausten luotettavuuden edistäminen ja laadun takaaminen. MIKES on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Tärkeimpänä tehtävänämme on varmistaa Suomessa tehtyjen mittauksien, testauksien, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuus ja kansainvälinen tunnustettavuus. Suomen kansallisena metrologian laitoksena ja muiden maiden vastaavien laitosten sekä kansainvälisten järjestöjen yhteistyötahona tuomme mittaustieteen osaamista yhteiskunnan eri aloille. MIKESin asiakas ja myös asiakkaan asiakas saavat tarkempia mittauksia ja hyötyvät palveluistamme niin tuottavuuden kuin kilpailukyvyn kasvuna. Tunnuslauseemme on tarkkuudella laatua! Sovimme ratkaisuista ja palvelusisällöistä tapauskohtaisesti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, ja toteutamme mittauspalvelut nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tuotekokonaisuutemme ovat: jäljitettävyyspalvelut, jotka sisältävät jäljitettävät ja tarkat kalibrointiratkaisut, tuotekehityspalvelut, joihin kuuluu mittalaitteiden suunnittelu, toteutus, validointi ja testaus sekä koulutuspalvelut, jotka koostuvat mm. mittausepävarmuus- ja arvioijakoulutuksista. Suurtaajuusmittaukset Sähkösuureiden alalla MIKES on äskettäin laajentanut toimintaansa RF- ja mikroaaltoalueelle. Kansainvälisesti hyväksyttyihin mittanormaaleihin jäljittyvien KML-kalibrointiemme taajuusalue ulottuu tällä hetkellä 18 GHz:iin. Suurtaajuusalueen jäljitettävyyspalveluihimme kuuluvat tehoantureiden kalibrointikertoimen määritykset sekä absoluuttisen tehon, vaimennuksen ja heijastuskertoimen mittaukset

9 Tuotekehityspalvelut Siirrämme mittaustieteen osaamistamme asiakkaidemme tarvitsemiin tarkkoihin mittausratkaisuihin. Tarjoamme tuotekehityspalveluja mittalaitesuunnitteluun, mittalaitteiden prototyyppien valmistukseen ja testaukseen sekä mittalaitteiden validointiin. Palvelumme erityispiirteenä on jäljitettävyyspalveluiden hyödyntäminen ja huomioiminen mittalaitteiden suunnitteluvaiheessa: mittalaitteet tehdään kalibroitaviksi! Tuotekehityksen osaamisalueemme ovat elektroniikka-, laser-, mekaniikka-, aika- ja ohjelmasuunnittelu sekä anturoinnin ja kryotekninen suunnittelu. Tuotekehityspalveluihimme sisältyvät spektroskopiaa hyödyntävät mittalaitteet materiaalien dimensionaaliset mittaukset konepajatekniset mittausratkaisut hienomekaanisten osien valmistusprosessien laadunhallinta erilaisten optisten komponenttien mittaukset, esim. diffraktiivisten komponenttien dimensioiden mittaukset mikroelektromekaanisten rakenteiden sähkömetrologiasovellutukset optimoidut kalibrointijärjestelmät Esimerkkejä tuotekehityspalveluistamme Lämpötilan mittausmenetelmän tuotekehitys Osaamisalueeseemme kuuluvat optiset lämpötilan mittausmenetelmät ja niiden jäljitettävyys kansainvälisesti hyväksyttyyn lämpötila-asteikkoon (ITS-90). Tutkimus- ja kehityshankkeissa kehitämme entistä luotettavampia menetelmiä mitata erilaisten pintojen lämpötilaa infrapunalämpömittareilla. Termisten ominaisuuksien tutkimuksiin käytämme lämpökameraa. Tutkimuksen kohteina ovat teollisuuden käyttämät kalibraattorit sekä infrapunalämpömittareilla tehtävien mittausten luotettavuuden arviointi. Laserspektroskopisen kaasuanalysaattorin tuotekehitys Erityisosaamisemme hyödyntämisestä hyvänä esimerkkinä on laserspektroskopisen mittauksen ja elektroniikkasuunnittelun yhdistäminen asiakkaan mittaussysteemin laajentamiseksi. Tuotekehityshanke tehtiin tiiviinä asiakkaan ja MIKESin välisenä yhteistyönä, jossa asiakas varmisti uuden MIKESissä kehitetyn menetelmän sopivuuden olemassa olevaan laitteistoon. Koulutuspalvelut Tarjoamme mittaustekniikan koulutusta kohdennetuille asiakasryhmille MIKES-talossa sekä yksilöllisiä koulutusratkaisuja asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Koulutusaiheitamme ovat mittausten luotettavuus, jäljitettävyys ja mittausepävarmuus eri suurealueilla, niin tutkimus- ja tuotekehitys- kuin teollisuusympäristöissä. Palvelukuvaukset Suositun Mittausepävarmuus fysikaalisissa mittauksissa -kurssin kouluttajana toimii tutkija Sari Semenoja. Koulutusvalikoimaamme kuuluu teemakohtaisia koulutuksia ja seminaareja. Asiantuntijamme osallistuvat myös muiden järjestävien tahojen koulutustapahtumiin tuomalla esiin osaamisaluettamme. MIKESin FINAS-akkreditointipalvelu kouluttaa säännöllisesti teknisiä arvioijia ja järjestää laatujärjestelmiä ohjaavien standardien koulutusta. Tarjoamme siten pätevyyden arviointiin tähtäävää ja laatujärjestelmien toteuttamista kehittävää koulutusta. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja vinkkejä halutuista koulutusaiheista! Yhteyshenkilömme palvelualoittain Jäljitettävien kalibrointiratkaisujen ja asiakaspalvelun yhteyshenkilöt: Pituuden ja geometrian mittaukset Veli-Pekka Esala puh Massan ja paineen mittaukset Sari Semenoja puh Lämpötilan, kosteuden ja virtauksen mittaukset Martti Heinonen puh Sähkön, ajan ja akustiikan mittaukset Heikki Koivula puh Optisten suureiden mittaukset Erkki Ikonen / MIKES TKK Mittaustekniikka, puh Tuotekehityspalveluiden yhteyshenkilö: Mikko Merimaa puh MIKES-metrologian koulutusten yhteyshenkilö: Sari Semenoja puh FINASin koulutusten yhteyshenkilö: Seppo Lehto puh Lisätietoja palveluistamme: Diplomitöitä pituusmetrologian alueelta Jeremias Seppä valmistui hiljattain TKK:n Tietotekniikan osastolta. Hänen diplomityönsä keskittyi atomivoimamikroskoopin ohjaukseen. Työn tausta-ajatuksena oli nanometrologisten siirtonormaalien kalibrointi mikroskoopin avulla. Työssä rakennettiin säätöjärjestelmä, mittausohjelmisto ja käyttöliittymä MIKESissä kehitetylle 3D-interferometriselle atomivoimamikroskoopille. Järjestelmää voidaan käyttää kalibroinnin lisäksi nanometrologiseen tutkimukseen. Jeremias Seppä työhuoneessaan. DIPLOMITYÖ Jani Kivilähde työskenteli diplomityössään puustotunnusten etämittauksen parissa. Työssä suunniteltiin ja valmistettiin kuvankäsittelyyn perustuva etämittaamisen kehitysympäristö. Mittalaitteena käytettiin digitaalijärjestelmäkameran, laserviivageneraattorin ja kannettavan mittaustietokoneen yhdistelmää. Puita mitattaessa kohteen pinnalle generoitiin laserviiva, jonka tarkoituksena oli saada mitattava kohde erottumaan helpommin taustastaan. Itse mittauksessa käytettiin hyväksi kuvassa näkyvän laserviivan pituutta ja suhteellista paikkaa. Diplomityön päätarkoituksena on mahdollistaa tutkimus kuvankäsittelytekniikoin tapahtuvalle puustotunnusten mittaamiselle ja laskennalle. Jatkotutkimuksen pohjalta tavoitteena on kehittää mittalaite, joka nopeuttaisi mittaamista ja tulosten käsittelyä automatisoimalla mittaustapahtumaa mahdollisimman paljon. Puuston etämittaus käynnissä. Aarni Iho rakensi diplomityönään Mittatekniikan keskuksessa laserdiffraktioon perustuvan laitteiston, jolla pystytään mittaamaan nanoskaalan toistuvien rakenteiden keskimääräinen periodi hyvin suurella tarkkuudella. Mittausprosessissa taajuustabiloidun laserin säde diffraktoituu mitattavasta kohteesta ja diffraktiokulma mitataan alle kahdenkymmenen mikroradiaanin epävarmuudella. Järjestelmän suorituskyky on samaa luokkaa muiden kansallisten metrologian laitosten vastaavien kokoonpanojen kanssa. MIKES kehittää PTU-laitteistoa PTU-laitteisto mittaa ja säätää samanaikaisesti ilman kosteutta, lämpötilaa sekä painetta mittauskammiossaan. Sillä voidaan tutkia erilaisten laitteiden ja myös materiaalien käyttäytymistä vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa. Eräänä sovellusalueena on säähavaintoasemien ja rannetietokoneiden tuotekehitys. Laitteistolla voidaan tutkia esimerkiksi paineantureiden kosteus- ja lämpötilariippuvuutta hyvin laajalla toiminta-alueella, mikä on kiinnostanut laitevalmistajien tuotekehittäjiä. Verrattuna kaupallisesti saataviin järjestelmiin MIKESin laitteiston ainutlaatuinen ominaisuus on sen kyky säätää kosteutta (10 %rh 95 %rh) koko lämpötila-alueella -52 C +80 C. Absoluuttisen paineen alue on 500 hpa 1200 hpa. Lämpötilan ja kosteuden säätö toimii siis myös alipaineessa. Laitteiston valmistuttua kaikki lämpötilan, kosteuden ja paineen yhdistelmät näillä alueilla pystytään mittaamaan. Mittaus- ja säätötarkkuus on huippuluokkaa. Mittaukset ovat jäljitettäviä kansallisiin mittanormaaleihin. MIKESin PTU-laitteiston ensimmäinen versio valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämän jälkeen laitteistoon kehitetään automaattinen ohjaus- ja tulosten keruujärjestelmä. Sari Semenoja PTU-laitteiston äärellä. AJANKOHTAISTA Strategiset huippuosaamiskeskittymät (SHOKit) Jussi Kivikoski TEKESistä kävi luennoimassa MIKESissä metrologian neuvottelukunnalle ja asiasta kiinnostuneille MIKESläisille Strategisista huippuosaamiskeskittymistä. Strategisen huippuosaamisen keskittymä kokoaa yhteen hajanaisia tutkimusresursseja yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat sopineet yhteisestä tutkimussuunnitelmasta ja osakkaat sekä julkiset rahoittajat ovat sitoutuneet keskittymien pitkäkestoiseen rahoitukseen. Kaikkea tutkimustoimintaa ei pyritä viemään keskittymien sisälle, vaan ne korvaavat osittain nykymuotoisia ohjelmia. Strategisen osaamiskeskittymän tehtävänä korostuu tutkimustoiminta, mutta keskittymillä on myös mahdollisuus tehdä muita asioita, kuten tulevaisuudessa tutkimuksen tuloksen kaupallistamista. Aluksi strategisia huippuosaamiskeskittymiä on viisi: energia ja ympäristö metsäklusteri metallituotteet ja koneenrakennus terveys ja hyvinvointi tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut

10 Uudet MIKESläiset Satu Lehikoinen aloitti työnsä FINA- Sin arviointisihteerinä Satu on koulutukseltaan materiaalitekniikan diplomi-insinööri. Aikaisemmin hän on työskennellyt tutkijana TKK:lla. Satu harrastaa kirpputoreja, joogaa ja kirjallisuutta. Satu Lehikoinen Milla Kaukonen aloitti tiedotussihteerin sijaisena Hän on jo toukokuun alusta saakka työskennellyt MIKESissä harjoittelijana. Hän valmistui joulukuussa 2006 graafisen tekniikan diplomi-insinööriksi. Vapaa-aikanaan Milla opiskelee ranskan alkeita, katselee elokuvia ja harrastaa ruoanlaittoa. Milla Kaukonen MIKESin tutkijan väitös Tutkija, TkL Ossi Hahtela väitteli TKK:n Micronovassa. Väitöskirjan nimenä on High-Q mechanical silicon oscillators in optomechanical sensor applications. Vastaväittäjänä toimi professori Helge E. Engan (Norweigan University of Science and Technology). AJANKOHTAISTA Jari Hällströmille kansainvälinen IEC 1906 AWARD Kansainvälinen sähkö- ja elektroniikka-alan standardointijärjestö IEC (International Electrotechnical Commission) on palkinnut erikoistutkija Jari Hällströmin ainoana suomalaisena tänä vuonna IEC 1906 Awardilla. Jari Hällström toimii tutkijana Teknillisen korkeakoulun (TKK) Sähköverkot ja suurjännitetekniikka -yksikössä. Jari Hällström on ollut mukana vuodesta 2003 lähtien IEC:n suurjännitteiden testaustekniikoita käsittelevän teknisen komitean TC 42 standardointityössä ryhmän vetäjänä. Hänen johdollaan uudistettiin suurjännitetestauksia koskeva kansainvälinen standardi (IEC Digital recorders for measurements in highvoltage impulse tests Part 2: Evaluation of software used the determination of the parameters of impulse waveforms). Palkintoa puoltaneet kollegat pitävät suuressa arvossa hänen aktiivista ja osaavaa toimintaansa itse pääkomiteassa TC 42 ja sen useissa teknisissä ylläpito- ja työryhmissä. Jari Hällström on ollut mukana standardoinnissa kaikkiaan lähes 15 vuotta. Hänen aktiivisen osallistumisensa suurjännitetestauksia koskevien standardien valmisteluun on mahdollistanut Mittatekniikan keskuksen (MIKES) pitkäjänteinen tuki. Teknillisen korkeakoulun tutkimushankkeet ovat luoneet sellaista tietämystä, jota hän on voinut hyödyntää maailmanlaajuisen standardoinnin asiantuntijana. TKK:n erikoistutkija Jari Hällström palkittiin tänä vuonna ainoana suomalaisena IEC 1906 Awardilla. MIKES Laatukeskuksen sadas päättävä jäsen MIKESistä tuli elokuussa Laatukeskuksen sadas päättävä jäsen. Laatukeskuksen mukaan kuluneen vuoden aikana jo lähes kaksikymmentä uutta organisaatiota on liittynyt päättäväksi yhteisöjäseneksi. Päättävän jäsenyyden kautta haetaan tiedon lisäksi verkostoja, joiden avulla tutustutaan muiden organisaatioiden parhaisiin käytäntöihin. Mitä haluaisit lukea Tiimalasista? Otamme mielellämme vastaan risuja ja ruusuja sekä ehdotuksia lehtemme sisällön kehittämiseksi. Parhaat palautteet palkitaan. Mielipiteet Tiimalasista voi ilmoittaa sivuilla kohdassa Palaute tai lähettämällä sähköpostia suoraan osoitteeseen: EA:n Viestintä- ja julkaisukomitea CPC:n osallistujat MIKES-talon edessä lokakuussa. Uusi MIKES-talo kiinnostaa edelleen MIKESin nykyinen toimitalo valmistui lokakuussa 2005 ja talon vihkiäisiä vietettiin Ensimmäisenä toimivuotena uudessa talossa kävi tuhatkunta vierailijaa. Kiinnostus on yhä korkealla, vuoden 2007 alkupuoliskolla MIKESissä kävijöitä oli kolmisen sataa, joiden joukossa opiskelijoita ja yritysväkeä. Kansainvälisiä vierailijoita kierrätimme mm. Euromet-konferenssin yhteydessä. Kuluneen syksyn aikana MIKESin toimitalossa on käynyt kansainvälisiä vieraita Kiinaa ja Japania myöten. MIKES-taloon voi käydä myös tutustumassa esitteen avulla. Taloesitteemme löydät MIKESin etusivulta Virallinen kilo keveni Tänä syksynä uutiskynnyksen ylitti tieto kilogramman virallisen prototyypin kevenemisestä. Kilogramman prototyyppi painaa nykyään noin 50 mikrogrammaa vähemmän kuin sen lukuisista kopioista laskettu keskiarvo luvulla valmistettu prototyyppi ja sen kopiot on valmistettu samasta materiaalista ja niitä säilytetään samanlaisissa olosuhteissa. MIKESin tutkijan Kari Riskin mukaan kilon keveneminen ei ole mitenkään uusi asia. Johtopäätökset perustuvat kilogramman ja sen kopioiden vertailuun, joka tehtiin Uutinen on kuitenkin ajankohtainen, sillä kilogramman määritelmää ollaan muuttamassa, mahdollisesti jo vuonna Kilogramma on viimeinen perussuure, jota ei ole vielä yhdistetty luonnonvakioihin. Uusi kilogramman määritelmä tulee perustumaan joko Planckin vakioon (wattivaaka, suprajohtava magneettinen levitaatio) tai pii-atomin massaan (isotooppirikastettu piipallo). AJANKOHTAISTA MIKES messuilla: Automaatio 07 messut ja Paikkatietomarkkinat MIKES osallistui Itämeren alueen suurimpaan automaatiotapahtumaan, Automaatio 07 -messuille. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestettiin kolme muuta teknologia-alan messua, jotka yhdessä muodostivat Suomen tärkeimmän teknologia-alan tapahtuman. MIKESin osaston vierailijoiden suosikki oli Lahti Precisionin vääntömomentinmittauslaite, jolla halukkaat pääsivät testaamaan kädenvääntötaitojaan. Vääntöä löytyi parhaimmillaan yli 160 Nm:n verran. Messuvieraiden kädenvääntötaitoja testattiin Lahti Precisionin vääntömomentinmittauslaitteella. Osallistuimme myös Helsingin Messukeskuksessa järjestetyille Paikkatietomarkkinoille, jossa MIKESin asiantuntijat Jarkko Unkuri ja Antti Lassila pitivät messuilla tietoiskun takymetrien kalibroinnista. Myös Paikkatietomarkkinoilla testasimme messuvieraiden kykyjä: tällä kertaa silmän tarkkuutta. Vieraamme saivat kokeilla, kuinka tarkkaan he pystyivät silmämääräisesti arvioimaan 600 mm matkan. Arviot mitattiin tuhannesosamillimetrin tarkkuudella käyttäen apuna laserinterferometriä. Koska tehtävä oli melko hankala, palkitsimme parhaat tulokset MIKESin kalibroimalla rullamitalla. Kiitämme messuosastojemme vieraita kiinnostuksesta MIKESiä kohtaan! MIKESläiset voit tavata messujen merkeissä seuraavan kerran Finntec 08 -messuilla Messukeskuksessa. Paikkatietomarkkinoilla testattiin silmän tarkkuutta laserinterferometrin avulla. Kuva: Veli-Pekka Esala Kuva: Veli-Pekka Esala 18 19

11 2 20