TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 Johtokunta hyväksynyt

2 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 2 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Toiminnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAIS- ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITTEET ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET 42

3 2 1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN Mittatekniikan keskukselle toimintavuosi 2005 oli monella tapaa merkittävä. Samalla kun se saavutti keskeisimmiltä osin sille asetetut toiminnalliset tulostavoitteet, sen toiminnot koottiin ensimmäistä kertaa yhteen toimipaikkaan. Keskus sai lokakuussa käyttöönsä uudet ajanmukaiset ja kansainvälisestikin arvioiden huippulaatuiset tutkimuslaitoskäyttöön suunnitellut toimitilat Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristössä. Keskus saavutti vuoden lopulla myös sektoritutkimuslaitosstatuksen. Yhdessä osaavan henkilöstön ja asiakaslähtöisen toimintamallin kanssa nämä antavat keskukselle erinomaiset edellytykset toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Metrologian yksikön perustoiminnan tulostavoitteet jäivät joiltakin osin hieman vajaiksi toiminnan siirron vaatiman työmäärän ja muutosta aiheutuneen lyhyen palvelukatkoksen takia. Palvelukysyntä voitiin kuitenkin tyydyttää kokonaan. Yksikkö sai ensimmäistä kertaa Suomen Akatemialta rahoitusta kolmeen useampivuotiseen hankkeeseen. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun kanssa on helpottanut integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja nopeuttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Toimintojen siirto ja niitten käynnistäminen uudessa ympäristössä sujui ilman isoja ongelmia. Toimitalon vaativimpien olosuhteitten säätö jatkuu vielä vuoden 2006 puolella. Muuton yhteydessä yksikön toimintaprosesseja on uusittu. Akkreditointiyksikkö vastasi vuonna 2005 palveluitten kysyntään kaikilta osin ja teki toistaiseksi parhaan tuloksensa. Yksikkö on parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Vuoden lopulla eduskunta vahvisti uudet pätevyydentoteamistoimintaa koskevat säädökset, jotka selkeyttävät yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta ja vahvistavat sen asemaa. Säädösmuutokset antavat mahdollisuuden aikaisempaa paremmin toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluita. Mittatekniikan keskus on vuoden 2005 lopulta lähtien alkanut soveltaa asiakaslähtöistä ja asiakasratkaisuihin perustuvaa lähestymistapaa palvelutuotannossaan. Muutosprosessin toteuttamista varten on jo käynnistetty toimialakohtaisia hankkeita, MIKES -forumeita, valittujen toimialojen kanssa. Uudet yhteen paikkaan kootut toiminnot ja erinomaiset tutkimusolosuhteet luovat mahdollisuuden nostaa toiminta kokonaan uudelle tasolle. Toteutustapa antaa mahdollisuuden myös yksiköitten ja henkilöstön myönteiselle vuorovaikutukselle. Henkilökunta on varauksetta hyväksynyt uudet toimitilat uutena mahdollisuutena. Valtionhallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on haasteellista, koska uuden toimitalon vuokra- ja käyttökustannukset vaativat maksullisen palvelutoiminnan merkittävää lisäystä. Mittatekniikan keskus valmistautuu haasteeseen innovatiivisesti johtamista, henkilöstön osaamista sekä verkottumista ja yhteistoimintaa kehittämällä. Timo Hirvi ylijohtaja

4 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3 MIKES NUMEROINA VUODEN 2005 LOPUSSA TA-määräraha (sisältää siirtomäärärahan) 7,8 milj. Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2,2 milj. Määrärahojen käyttö 5,6 milj. Kokonaismenot 7,9 milj. Henkilöstö 66 henkilöä, 64,4 htv Vuokrasopimuksin hallinnassa olevat tilat: - toimisto-, koulutus- ja kokoustilat m² - laboratoriotilat m² - tekniset tilat m² - muut tilat m² Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) ylläpito ja kehittäminen. Sen tehtävänä on suorittaa myös säännöksissä ja määräyksissä edellytettyjä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtäviä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on olla varmistamassa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on - vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta - kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut - toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta.

5 Toimintatapa 4 Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Tavoitteiden saavuttamiseksi - keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet - keskuksen tietoja, taitoja ja osaamisista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tarpeita vastaavalla tasolla - keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja - keskus soveltaa kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti Kuva 1: MIKESin toiminnan vaikutusalue KANSALLINEN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Laatu, pätevyys FINAS akkreditoidut toimielimet lainsäädäntö, standardit viranomaiset kansainväliset sopimukset kansalliset mittanormaalilaboratoriot TURVALLI SUUS TIEDE TERVEYS ENERGIA KAUPPA YMPÄRISTÖ TEOLLISUUS PUOLUSTUS VAKAUS PALVELUT 2.1. Toiminnallinen vaikuttavuus Mittatekniikan keskuksen strategiset tavoitteet ja kytkentä kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan Kauppa- ja teollisuusministeriön teknologia- ja innovaatiopolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan kansallista osaamispohjaa kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä sektoreilla, kehitetään entisestään yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä, vahvistetaan suomalaisen innovaatioympäristön kansainvälistymistä, edistetään sosiaalisten innovaatioiden edellytyksiä sekä hyödynnetään teknologiaa entistä tehokkaammin alueellisessa kehittämisessä. Erityisiä vaikuttavuustavoitteita ovat mm. teknologisen kehityksen tulosten entistä tehokkaampi soveltaminen ja kaupallistaminen. Tavoitteena on, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen ja myös ulkomaisia t&k- investointeja houkuttelevan innovaatioympäristön. Erityishuomiota kiinnitetään niin kansallisella kuin aluetasolla innovaatiotoiminnan tukiorganisaatioiden tehokkuuden ja entistä koordinoidumman yhteistyön kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkottumiseen ja kansainvälistymiseen.

6 5 Erilaiset laadun peruspalvelut, joihin kuuluvat mm. metrologiset palvelut ja akkreditointipalvelut, ovat tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Niiden taso ja saatavuus ovat yritystoiminnan menestystekijöitä ja ne kytkeytyvät muun muassa teknologian hyödyntämiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten syntyyn ja kasvuun. Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä sekä tukea sidosryhmiensä ja asiakkaittensa menestymistä. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan yritysten kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa. Mittatekniikan keskus johtaa omat toiminnalliset tavoitteensa KTM:n teknologiapolitiikan linjauksista. Kuva 2: MIKESin vaikuttavuus Akkreditointi toimielinten pätevyys Metrologia mittaustulosten oikeellisuus laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti mittatekniikan keskukselle vuoden 2005 tulossopimuksessa seuraavat vaikuttavuutta koskevat tulostavoitteet: Toiminta on kansalliselle mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: - asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, - keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, - tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa sekä - keskuksen palvelujen tunnettuus lisääntyy. Mittatekniikan keskus saavutti suurimmilta osin sille vuodeksi 2005 asetetut tulostavoitteet. Pätevyydenarviointitoiminnan kysyntä tyydytettiin kokonaan ja julkisoikeudelliset arviointipalvelut toteutettiin kustannusvastaavasti. Metrologian yksikön toimintaan vaikutti merkittävästi uuden toiminnan kokoaminen yhteen ja tutkimuslaitosrakennuksen käyttöönotto. Tästä huolimatta kalibrointi- ja asiantuntija-palvelujen kysyntä tyydytettiin, vaikkakin palvelutoiminnan volyymi jäi hieman suunniteltua pienemmäksi. Kehittämis- ja ylläpitohankkeet toteutettiin suunnitellusti, mutta muitten ulkopuolisten ja yhteishankkeitten volyymi jäi edellisvuotta selvästi pienemmäksi. Uuden toimitalon volyymista johtuva hallinto- ja tukipalveluitten lisätarve toteutettiin alihankintaa ja ulkopuolisia palveluja hyödyntämällä..

7 Tutkimushankkeet: - MIKESin sisäiset hankkeet 6 Päättyneet, käynnissä olevat / keskeneräiset ja käynnistyneet / käynnistyvät tutkimus- ja kehityshankkeet sekä ylläpitohankkeet 2005 ryhmittäin Hanketyyppi (* Hankkeen kesto MIKES Sähkö (sähkö, aika, akustiikka, taajuus) Impedanssimetrologian kehitys t EMMA - Sähkömekaanisia mikrokomponentteja tarkkuussovelluksiin t (jatkohanke) Suurtaajuusmetrologian kehitys k AC-Josephson-jännitenormaali (MIKES + VTT) t Kokonaisarvio hankkeesta/ saavutettu tulos (** Huom! 4 Vuosien työn jälkeen päätavoite saavutettu 4 MIKESin viimeiset mittaustulokset erinomaisia 4 Mittapaikka saatiin arviointikäyntiä vaille valmiiksi 3 Edistytty on mutta ei aivan suunnitellusti NTP y Teknisesti O.K. mutta asiakkaita voisi olla lisää CCC kryogeeninen virtavertailija (MIKES + VTT) t - Ei toteutettu Pienten virtojen mittaus k Hyvä lopputulos käytettyihin resursseihin nähden Vaihtojännite ja vaihtovirta k Hankkeeseen ei pystytty käyttämään aikaa suunnitellusti Kiihtyvyysmittapaikan perustaminen k Hankkeeseen ei pystytty käyttämään aikaa suunnitellusti Quantun metrology triangle (SA) t Hanke käynnistyy vuonna 2006 Sähkö & aika & akustiikka ylläpito y 3 Rakennushanke söi resursseja ylläpidolta MIKES Pituus (pituus, konepaja) Nanometrologia t&k Resurssipula hidastaa etenemistä Optinen taajuuskampa t Pohjoismaiden ensimmäinen taajuuskampa Kulman mittausten jäljitettävyys k CMM jäljitettävyys k Single-frequency synthesis a telecommunication wavelengts (SA) t Hanke käynnistyy vuonna Jäljitettävyys ja mittausepävarmuus konenäköjärjestelmissä (SA) t Hanke käynnistyy vuonna Pituus & konepaja ylläpito y - 4 MIKES Lämpötila ja Massa (lämpötila, kosteus, virtaus, massa, paine) Metrologinen CBT - Coulombin saartoon perustuva lämpömittari (MIKES + TKK Kyl-mälaboratorio) t ,5 Kaasuvirtausmittarien kalibrointialueen laajentaminen k Infrapunalämpömittareiden kalibroinnin kehittäminen lämpötila-alueella 100 t ,5 C 1600 C Kilogramman realisointi t ,5 Paineen jäljitettävyyden johtaminen männän ja sylinterin k dimensiomittauksista Lämpötila & kosteus & virtaus & massa & paine ylläpito y *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos Projektin päätös 1. vuosipuoliskolla 2006 muuton vuoksi 2,5 Projektin päätös 1. vuosipuoliskolla 2006 muuton vuoksi - Sopimuslaboratorioitten kanssa toteutetut hankkeet TKK Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien kehitys Kokonaistyö suunniteltua suurempi. - Suurvirtakalibrointien (50 Hz) kehittäminen k ESD-kalibrointivalmiuksien kehittäminen k Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien ylläpito y jatkuva 4 MIKES TKK Mittaustekniikka Radiometrien UV irradianssivasteen kalibrointilaitteisto k Projekti saatu päätökseen tulosten osalta suunnitellusta, mutta projektiin suunnattu resursseja (TKK) huomattavasti suunniteltua enemmän. Spektrisen irradianssin ja radianssin aallonpituusalueiden laajentaminen k Projekti edennyt lähes suunnitellusti. Värinäyttöjen ja kolorimetrien kalibrointilaitteisto k Projekti edennyt suunnitellusti. LED-valolähteiden metrologia t&k Projekti edennyt suunnitellusti. Mittausgeometriat radiometriassa t Projekti saatu päätökseen suunnitelman mukaisesti. Fluoresenssireferenssi k Projekti edennyt lähes suunnitellusti, mutta vaatinut huomattavaa lisäresurssointia (TKK). Optisen kuidun epälineaarisuuden mittausjärjestely t Projekti edennyt suunnitellusti, mutta vaatinut huomattavaa lisäresurssointia (TKK). Optisten suureiden kansallisen mittanormaalilaboratorion ylläpito y jatkuva 4 TTY Tuotantotekniikka Sopimuslaboratorion ylläpito (koordinaattimittaus) y jatkuva (v lopp 4 Raute Precision Oy Referenssianturipohjaisen voimakalibroinnin suunnittelu alueelle 1 MN 3,3 MN k Projektiraportin viimeistely alkuvuonna Vertailumittausohjelmiston tutkiminen ja kehitys referenssianturipohjaisille kalibroinneille k Projektiraportin viimeistely alkuvuonna Voiman ja vääntömomentin jäljitettävyyden ylläpito y jatkuva 4 Ilmatieteen laitos Eräiden kaasumaisten yhdisteiden kalibrointivalmiuksien ylläpito y jatkuva 4 *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos

8 Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen 7 Mittatekniikan keskus on määritellyt tavoitteekseen olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Toimintavuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa: - Metrologian yksikkö Nano- ja mittausteknologian tutkijakouluhankkeet Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa ja alan opetusta TKK:lla Tutkimusyhteistyötä mm. TKK:n, VTT:n, JY:n ja OY:n, kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa Neuvottelukunta-, johtoryhmä ja valmisteluyhteistyötä (SYKE, FGI, IL) Tutkimushankeyhteistyötä (SA, TEKES, INTAS) TUPAS-neuvotteluja n. 10 eri pk-yrityksen kanssa - Akkreditointiyksikkö Kansainvälinen toiminta päästökauppatodentajien akkreditointiin liittyvä yhteistyö Energiamarkkinaviraston ja KTM:n kanssa jäsenyys STUKin kliinisen auditoinnin seurantaryhmässä jäsenyys LVM:n sertifikaatit -työryhmässä mukana ilmoitettujen ja tarkastuslaitosten kansallisessa yhteistyössä (painelaitteet, nostolaitteet) mm. hissitarkastuksiin liittyvä yhteistyö TUKESin kanssa ajoneuvodirektiiveihin ja lainsäädäntöön liittyvä yhteistyö LVM:n ja AKEn kanssa elintarvikeanalytiikkaan ja sen arviointiin liittyvä yhteistyö Elintarvikeviraston kanssa metsäsertifiointiin liittyvä yhteistyö Suomen Metsäsertifiointi ry:n ja Suomen Metsäteollisuus ry:n kanssa jäsenyys VANK-T, -P ja V:ssä, sihteerinä ja jäsenenä VANK-P:n kolmessa työryhmässä Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on Keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa Suomen etujen mukaisina. Tätä tavoitetta MIKES on toteuttanut mm. seuraavissa yhteyksissä: - Metrologian yksikkö Lämpötilan, kosteuden, massan, sähkön ja pituuden CMC-listojen arviointi (EUROMET ja InterRMO) Useat avainvertailut (EUROMET T-K6, T-K4, EM.RF.K8.1CL, CCT-K&) Viiden EUROMET-hankkeen koordinointi Osanotto useisiin EUROMET-kokouksiin ja sen Humidity Subfieldin puheenjohtajuus Osallistuminen 10 alan kv-konferenssiin Metrologian kansainvälisen workshopin järjestäminen Jäljitettävyyspalvelujen toteutus Virolle Osallistuminen IMERA-valmisteluihin (Ljubljana, Berliini) Vastavuoroisia tutkijavierailuja alan KV-laitosten kanssa

9 - Akkreditointiyksikkö 8 EA:n yleiskokouksen järjestäminen Helsingissä kesäkuussa 2005 osallistuminen 38 kansainväliseen akkreditointialan kokoukseen annettu 24 kansainvälistä lausuntoa akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä osallistuminen 28 kansainväliseen äänestykseen FINASin pääarvioijat ovat toimineet EA:n arvioijana (1xTeam Leader, 1xTeam Member) yhden pääarvioija on koulutettu EA:n arvioijaksi kansainväliset MLA/MRA akkreditointitunnukset on saatu asiakkaiden käyttöön laatujärjestelmä uudistettu vastaamaan standardin ISO/IEC vaatimuksia (varmistaa FINASin pysymisen eurooppalaisessa ja kansainvälisissä vastavuoroisuussopimuksissa) Julkaisutoiminta kpl MIKESin julkaisusarja Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa Muut julkaisut Opinnäytteet Esitykset kv. konferensseissa Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskuksen verkkosivujen ulkoasu uusittiin vuonna Sivuille tehtiin erillisiä käyntejä ( vuonna 2003 ja vuonna 2002) Valtakunnallisessa, maakunnallisissa tai paikallislehdissä julkaistiin toistakymmentä MIKESin toimintoja koskevaa artikkelia tai uutista. MIKESin aikametrologia ja toimitalo saivat huomiota myös televisiossa (TV-NYTT, TV2/Uudenmaan alueuutiset sekä Kymmenen uutiset). MIKESin uusi toimitalo on saanut näkyvyyttä useissa rakennusalan ja MIKESin asiakkaitten julkaisuissa. Taulukko 1: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Toiminta on kansalliselle mittanormaali- ja akkreditointitoiminalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista sekä vahvistaa yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä Kriittiset menestystekijät Asiakkaitten pätevyys- ja laatutason sekä kilpailukyvyn paraneminen Tavoitteet v.2005 Toteutuma 2005 Seurantamittarit Toimiminen osana laatuketjuja (elintarvikkeet, rakentaminen, terveys, ympäristö, opetus) Alueellisten tarpeiden huomioon ottaminen (alueyliopistot, tutkimuslaitokset) Metrologian yksikkö: Kalibrointi- ja asiantuntija-palvelujen kysyntä on tyydytetty Koulutus-, tutkimus- ja muita yhteis-hankkeita on toteutettu yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa Useitten tutkimus- ja kehityshankkeitten valmistelu on käynnissä (TEKES, TUPAS, SA Akkreditointiyksikkö: Pätevyydenarviointipalveluilla on katettu koko kysyntä, kasvua 7 % Palveluja laajennettu uusille alueille. Asiakaspalaute 4,4/5 (+0,2) Hallinto ja tuki: Laatuketjuissa toimimiseen tähtäävien MIKESforumien valmistelu aloitettu. Palveluiden kattavuus ja volyymi Asiakaspalaute ja selvitykset Asema laatuketjuissa Verkostojen alueellinen kattavuus

10 Keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa Suomen etujen mukaisina Teknisen luotettavuuden ja turvallisuuden edistyminen Suomessa keskuksen vastuualueella Keskuksen palvelujen tunnettuuden lisääntyminen Aktiivisuus ja vaikuttaminen kansainvälisessä toiminnassa (esim. kemian metrologia) Tuloksekas kansainvälinen yhteistyö ja vertailuissa menestyminen Organisaatiorakenteen uudistaminen uusien akkreditointivaatimuste n mukaisiksi (yhteistyössä KTM:n kanssa) Palvelutarjonnan kohdistaminen valituille alueille ja aktiivinen markkinointi Hallinnonalarajat ylittävän toiminnan lisääntyminen (rakentaminen, ympäristö, terveys) Kohdennettu tavoitteellinen viestintä Metrologian yksikkö Mukanaolo arvioimassa eri suureitten CMClistoja (Euromet, InterRMO) Osallistuttu 5 avainvertailuun Osallistuttu CCEM, CCT.WG6 ja useisiin Euromet -kokouksiin. Puheenjohtajuus Humidity- alaryhmässä Viiden Euromet -hankkeen koordinointi Osanotto 10 kv-konferenssiin ja useisiin workshoppeihin Kahdensuuntaisia tutkijavierailuja alan kohteisiin IMERA -valmisteluun osallistuminen Asiakaspalautteen laatu Akkreditointiyksikkö: Laatujärjestelmä uusittu vastaamaan ISO/IEC vaatimuksia. Osanotto 38 kvkokoukseen, annettu 28 kv -lausuntoa. Toimittu EA: n arvioinneissa ryhmän jäsenenä ja vetäjänä. EA :n yleiskokouksen järjestelyvastuu MLA/MRA -akkreditointitunnukset saatettu asiakkaitten käyttöön Hallinto ja tuki: Osallistuminen virastoa koskevien säädösmuutosten valmisteluun Metrologian yksikkö: Neuvottelut yhteistyöhankkeista metsäsektorilla ovat käynnistyneet. TUPAS -neuvotteluja 10 pk -yrityksen kanssa. Mittanormaalijärjestelmän kehityshankkeita käynnissä 18. Virtauksen KML -päätös tehty Messuesiintymisiä, lehdistö- ja TV-tiedotteita, luentoja TKK:lla Akkreditointiyksikkö: Yhteistyökumppaneina Energiamarkkinavirasto, Säteilyturvakeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Turvatekniikan keskus, Elintarvikevirasto, Suomen Metsäteollisuus ry, Metsäsertifiointi ry Tiedotusmateriaali ja graafinen ilme uusittu, julkaistu 4 bulletiinia. FINAS -päivä asiakaskunnalle Hallinto ja tuki: Esiteaineisto ja verkkosivujen ulkoasu on uusittu, Uutta toimitaloa hyödynnetty sidosryhmäviestinnässä 9 Kansainvälisten sopimusten kattavuus ja toimivuus Kansainvälisen yhteistyön volyymi (vertailu mittaukset, asiantuntijatehtävät) Asiakaspalautteet Säädösohjelman toteutuminen ja aikataulujen pitävyys Palveluiden tunnettuus, saatavuus ja sovellettavuus Viestintästrategian sovittujen tavoitteiden toteutuminen MNKn ja VANKin yhteistyön tehostaminen Metrologian yksikkö jatkoi kertomusvuonna Metrologian neuvottelukunnan kanssa toteutettua suoraan loppukäyttäjille suunnattua koulutustoimintaa. Osa koulutuksesta toteutettiin laajalle osanottajakunnalle, osa tilaajien tarpeisiin sovitettuna ja näiden tiloissa eri puolilla maata. Mittatekniikan keskus saavutti vuonna 2005 sektoritutkimuslaitosaseman. Tämä näkyi Suomen Akatemian myöntämänä kolmena hankerahoituksena, MIKES-Metrologia on mukana myös TKK Kylmälaboratorion huippuyksikköhakemuksessa. TEKES-rahoitteisia hankkeita valmisteltiin ja yksi niistä käynnistyi kertomusvuoden aikana. Kansainvälisessä toiminnassa MIKES on aktiivisesti mukana EUROMET-yhteistyössä ja imera-konsortiossa. Menestyminen vertailumittauksissa on kohottanut MIKESin ja samalla Suomen profiilia Euroopassa. Kansainvälinen asiakaskunta on vuoden aikana lisääntynyt.

11 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys KTM asetti mittatekniikan keskukselle vuoden 2005 tulossopimuksessa seuraavat toiminnallista tehokkuutta ja taloudellisuutta koskevat tulostavoitteet: Tehokkuus / taloudellisuus Metrologian yksikkö Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: - keskuksen toiminta kootaan uusiin toimitiloihin, - kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja, - omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä - keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy. Metrologian yksikön perustoiminnan tulostavoitteet toteutuivat pääosin suunnitelman mukaisesti. Ne jäivät vain pieneltä osin vajaiksi toiminnan siirron vaatimasta työmäärästä ja muutosta aiheutuneesta lyhyestä palvelukatkoksesta huolimatta. Kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä voitiin kuitenkin tyydyttää kokonaan. Yksikkö sai ensimmäistä kertaa Suomen Akatemialta rahoitusta kolmeen useampivuotiseen hankkeeseen. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun kanssa on helpottanut integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja nopeuttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Toimintojen siirto ja niitten käynnistäminen uudessa ympäristössä sujui ilman suurempia ongelmia. Toimitalon vaativimpien olosuhteitten säätö jatkuu vielä vuoden 2006 puolella. Muuton yhteydessä yksikön organisaatiota ja toimintaprosesseja järjestettiin uudelleen. Toimintavuoden aikana käynnistyi palvelutoiminta uudella koordinaattimittauskoneella. Laitteen hankinnan jälkeen palvelua ei ole enää tarpeen ostaa Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Kuva 3: Kansalliset mittanormaalilaboratoriot

12 Akkreditointiyksikkö 11 Hallinto- ja tukipalvelut Akreditointiyksikkö vastasi vuonna 2005 palveluitten kysyntään kaikilta osin ja teki toistaiseksi parhaan tuloksensa. Maksullisen palvelutoiminnan volyymi kasvoi edellisvuodesta 7 % Yksikkö on parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Yksikkö on ollut aktiivisena toimijana sekä kotimaisessa että alansa kansainvälisessä yhteistyössä. Se järjesti mm. EA:n yleiskokouksen Helsingissä kesäkuussa Vuoden lopulla eduskunta vahvisti uudet pätevyydentoteamistoimintaa koskevat säädökset, jotka selkeyttävät yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta ja vahvistavat sen asemaa ns. kolmantena osapuolena. Säädösmuutokset antavat mahdollisuuden aikaisempaa paremmin toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluita. Hallinto- ja tukipalveluyksikön koordinoima keskuksen toimintojen hallittu siirto uuteen toimitaloon ja sen koko vuodelle ajoittunut valmistelu sekä toiminnan käynnistäminen uudessa ympäristössä sitoivat hallinto- ja tukipalveluyksikön koko resurssin erityisesti vuoden loppupuoliskolla. Oman viraston resurssien lisäksi hyödynnettiin alihankintaa ja hallinnonalan yhteishankkeita. Toiminnan siirto toteutui hallinnon ja tukitoimintojen osalta ilman palvelukatkoja. Merkittävimmät vuoden aikana valmistuneet kehitys- ja toteutushankkeet olivat siirtyminen paperittomaan ostolaskujen käsittelyyn, data- ja telepalvelujen kilpailuttaminen ja hankinta sekä osittainen ulkoistaminen osana hallinnonalan yhteishanketta, uuden toimitalon muitten järjestelmien, kalusteitten ja palveluitten hankinta ja toteutus sekä johtamisen ja esimiestoiminnan parantamiseen painottunut KAIKU-hankkeen toinen osa. Rahoitusrakenne Taulukko 2: Talousarviorahoituksen ja ulkopuolisten tuottojen (maksullisen toiminnan sekä yhteistoiminnan tuotot) osuus kokonaisrahoituksesta ja niiden kehitys , MIKES yhteensä MIKESin rahoituksen rakennelaskelma milj. % muutos % milj. % Muutos % milj. % muutos % TA -rahoitus (sisältää smr) 5,5 72,3 27,8 7,3 75,9 31,9 7,8 78,1 7,7 Tulorahoitus 2,1 27,7 6,4 2,3 24,1 9,4 2,2 21,9-5,0 Rahoitus 7, ,2 9, ,7 10, ,7 Mittatekniikan keskus on nettobudjetoitu virasto. Vuonna 2005 talousarviorahoitus oli n. 5,6 milj. ja maksullisen palvelutoiminnan tulot n. 2,2 milj.. Keskuksen talousarviorahoitus on kasvanut vuodesta 2003 uuden toimitalon käyttöönottoon sekä vuokra- ja käyttömenoihin tarkoitetulla määrällä. Rakennushankkeen valmistuminen siirtyi suunnitellusta noin vuodella, minkä vuoksi siirtyvä talousarviomääräraha on kasvanut. Vuodelle 2004 määrärahaa siirtyi 1,6 milj., vuodelle ,6 milj.. ja vuodelle 2006 siirtyy 2,1 milj.. Uuden toimitalon vuotuisten käyttökustannusten arvioidaan olevan n. 2,7 milj..

13 12 Taulukko 3. Toimitilamenojen kehitys (1000 ) Toimitilamenot (vuokra, energia,) Nykyisen toimintavolyymin tasolla keskuksen rahoituksessa on n. 0,6-0,7 milj. vuotuinen lisätarve. Se on tarkoitus kattaa lisäämällä 2-3 vuoden kuluessa merkittävästi maksullista palvelutuotantoa sekä koti- ja ulkomaisia yhteisrahoitteisia hankkeita. Keskuksen määrärahakehystä on vuosina pienennetty vuosittain n. 0,5 milj., mikä vastaa rakennushankkeen viivästymisestä johtuvaa vuokra- ja käyttökustannusten säästöä. Vuodelta 2005 siirtynyt määräraha tulee käytetyksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Maksullisen palvelutoiminnan tulot pienenivät vuonna 2005 edellisvuodesta n. 0,1 milj.. Pätevyydenarviointipalvelujen tulot kasvoivat n, 0,1 milj. ja metrologian yksikön asiantuntijapalveluitten tulot jäivät n. 0,2 milj. edellisen vuoden tasosta. Syynä oli metrologian laboratorioitten toiminnan siirto uuteen toimitaloon ja siitä johtunut runsaan 2 kuukauden katko palvelutuotannossa. Toiminnan käynnistyessä uudessa laboratoriorakennuksessa yksikön maksullinen palvelutoiminta kääntyy taas kasvuun. Kuva 4: Käytettävissä ollut rahoitus (budjettirahoitus ja siirtomäärärahat sekä ulkopuolinen tulorahoitus) ja menot toteutunut v ja ennuste v MILJ.EUR Käytettävissä ollut rahoitus ja menot v (tot.), v (ennuste) 12,0 10,0 Käytettävissä olllut rahoitus Menot 8,0 6,0 4,0 2,0 0, (enn. 2006) (tts 2007) (tts 2008) Kuva 5: Rahoitusrakenteen kehitys vuosina , MIKES yhteensä (Vuoden 2006 luvut perustuvat vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaiseen arvioon.) Rahoitusrakenteen kehitys (v ennuste), MIKES yhteensä MILJ. EUR 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 0,9 1,9 1,0 2,5 3,3 3,3 Budjettirahoitus Ed. vuosilta siirtynyt Tulot 1,2 1,4 2,6 1,8 1,2 1,7 2,0 2,0 1,1 0,5 0,4 3,3 3,7 3,8 3,9 2,1 0,4 5,1 2,3 2,2 2,5 1,6 2,6 2,1 5,7 5,3 5, (enn. 2006)

14 13 Rakennushankkeen viivästymisestä johtuva vuodelle 2005 siirtyvä määräraha on lähes 33 %. kokonaistalousarviorahoituksesta Siirtyvä määräraha tulee kuitenkin kokonaan käytetyksi vuoden 2007 loppuun mennessä. (Vuoden 2006 ennuste perustuu vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaiseen arvioon). Maksullisen palvelutoiminnan tulot Mittatekniikan keskuksen palvelutoiminnan tuotoista (maksullinen toiminta ja yhteistoiminta yhteensä) 65,4 % kertyi elinkeinoelämältä. Elinkeinoelämän tuottojen osuus keskuksen tuloista on ollut pitkään keskimäärin runsaat 60 %. Tuotoista 96 % kertyi palveluitten myynnistä ja 4 % muihin toiminnan tuottoihin sisältyvistä yhteistoiminnan tuotoista. Maksuperustelain mukaisten liiketaloudellisten suoritteiden osuus oli kertomusvuonna 27 % ja julkisoikeudellisten 73 %. Kuva 6:Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin v. 2005; MIKES yhteensä 2,2 milj. 3,6 % Tuotot asiakasryhmittäin 2005, MIKES yhteensä 10,8 % ,2 % ,4 % Kuntasektori Elinkeinoelämä Valtionhallinto EU-rahoitus Mittatekniikan keskuksen palvelutoiminnasta kertynyt tulojen määrä aleni edellisvuodesta n. viisi prosenttia ( euroa). Elinkeinoelämän kautta tulevan tutkimusja yhteistyöhankkeiden rahoituksen osuus metrologian yksikössä väheni n. 0,25 milj. euroa. Akkreditointiyksikön tuotot kasvoivat runsaat 0,1 milj. euroa. Tulojen väheneminen johtui metrologian yksikön henkilöresurssien sitoutumisesta erityisesti vuoden jälkipuoliskolla toimitalohankkeeseen ja toiminnan siirtoon uuteen tutkimuslaitosrakennukseen. Kuva 7: Tuottojen kehitys asiakasryhmittäin v , MIKES yhteensä Tuotot asiakasryhmittäin ,5 26,0 76,6 11,7 429,7 392,6 442,4 418,1 1284,0 1490,7 1632,0 1433,0 256,2 195,3 210,9 236,2 EU-rahoitus Valtionhallinto Elinkeinoelämä Kuntasektori

15 14 Määrärahan käyttö ja toiminnan menot Taulukko 4: Mittatekniikan keskuksen käytettävissä olleen määrärahan bruttokäyttö MIKESin rahoituksen rakennelaskelma milj. % muutos% milj. % muutos % milj. % muutos % TA -rahoitus (sisältää smr) 5,5 72,3 27,8 7,3 75,9 31,9 7,8 78,1 7,7 Tulorahoitus 2,1 27,7 6,4 2,3 24,1 9,4 2,2 21,9-5,0 Rahoitus yhteensä 7, ,7 9, ,7 10, ,7 Mittatekniikan keskuksen menojen kehitys on ollut hyvin maltillista koko 2000 luvun alun ajan. Vuonna 2003 käynnistyneen toimitilahankkeen takia menojen kasvu on ollut aiempaa nopeampaa. Toimitilahankkeen menoja on seurattu hankkeen käynnistymisestä alkaen erillään yksiköiden ns. perustoiminnan menoista. Kokonaismenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 12,2 %. Ilman uuden toimitilahankkeen menoja kokonaismenojen kasvu oli 0,6 %. Uuden toimitilan menoja (mm. vuokra loka-joulukuulta 2005) ei kirjattu suoraan yksiköille, mutta ne otettiin huomioon käyttökustannuksissa. Kuva 8: Mittatekniikan keskuksen menojen kehitys yksiköittäin/vastuualueittain vuosina (vuosi 2006 ennuste) Menot yksiköittäin (tot.) ja 2006 (ennuste) MILJ.EUR T o im itila h a nk e H a llinto - ja tuk ip a lv e lut Metrologia Akkreditointi 9,0 8,0 2,0 7,0 1,8 6,0 1,8 1,5 1,7 1,6 1,7 5,0 1,3 3,6 4,0 1,0 1,1 3,7 5,6 0,8 3,0 3,8 3,5 3,6 3,5 0,8 2,0 2,3 2,8 2,6 2,8 0,7 1,0 1,7 0,5 0,4 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,9 0,0 0, (enn.2006) Kuva 9: Mittatekniikan keskuksen toimintamenojen kehitys menolajeittain v (vuosi 2006 ennuste) MILJ.EUR 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 0,2 2,2 0,3 0,3 2,6 2,4 1,1 1,3 1,6 1,8 Menot menolajeittain Henkilöstömenot Muut kulutusmenot Investoinnit 0,4 2,6 1,1 2,5 0,6 0,5 0,5 2,4 2,4 2,7 2,5 2,8 3,0 2,9 3,1 3,3 3, (enn. 2006) 0,8 3,1 1,0 3,6 0,1 5,0

16 15 Henkilöstömenot vakiintuvat ja kasvu tasaantuu vuoteen 2006 tultaessa. Tähän vaikuttaa mm. toimitilahankkeen projektihenkilöstön palvelussuhteitten päättyminen. Kertomusvuosi on käännekohta muiden kulutusmenojen, erityisesti toimitilan vuokraja käyttömenojen osalta. Uuden toimitalon vuotuiset vuokra- ja käyttökustannukset ovat noin kuusinkertaiset aikaisempiin vuosiin verrattuna. Metrologian yksikkö Kuva 10: Metrologiayksikön julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin v. 2005, Metrologiayksikön tuotot asiakasryhmittäin ,9 % ,0 % ,6 % Kuntasektori Elinkeinoelämä Valtionhallinto EU -rahoitus 71,5 % Taulukko 5: Metrologiayksikön maksullisen palvelutoiminnan tuotot v (1 000 ) Tot Tot Tot Muutos Tavoite Poikk % 2005 % Kalibrointitulot , ,1 Asiantuntijapalvelut , ,6 Muut tulot (EU, Tekes, SA, yritykset yms.) , ,3 Yhteensä , ,7 Akkreditointiyksikkö Kuva 11: Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin Akkreditointiyksikön tuotot asiakasryhm ittäin ,4 % ,4 % Kuntasektori Elinkeinoelämä Valtionhallinto 63,2 %

17 16 Taulukko 6: Akkreditointiyksikön tuotot v , 1000 Tot Tot Tot Muutos Tavoite Poikk % 2005 % Akkreditoinnit , ,9 Muut tulot ,7 90 5, , ,9 Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan tulot lisääntyivät edellisvuodesta lähes 7 %. Tulot ylittivät myös suunnitelman lähes 5 %. Yksikön kokonaiskustannuksista katettiin maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla 70 % (72 % v. 2004). Vakiona pysyvän talousarviorahoituksen osuus vähenee toiminnan kokonaisvolyymin kasvaessa. Jokaisen palvelusuoritteen luovuttamisen jälkeen kerättävän asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat säilynyt erittäin korkeina. Niitten keskiarvo oli vuonna ,4 (max 5). Nousua edelliseen vuoteen on 0,2 yksikköä. Tulostavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin, sillä palvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan. Palvelut laajenivat samanaikaisesti uusille alueille. Tuottavuus Kuva 12: Kokonaismenojen ja henkilötyövuosien kehitys vuosina MIKES kokonaismenot ja henkilötyövuodet 0,1 m ilj. e u ro a htv K o k o n a is m e n o t, 0,1 m ilj. htv 80 78, ,4 53,5 59,0 58,1 60,3 60,1 69,9 62,2 64, Mittatekniikan keskuksen kokonaismenoissa tapahtunut muutos aiheutuu uuden toimitalon käyttöönottovaiheen menoista. Muutosta aiheutuneet järjestelmä-, laite-, kaluste- ja tarvikemenot ovat kertamenoja. Vuokra-, energia- ja käyttömenot ovat aikaisempaa tasoa merkittävästi suuremmat pysyvästi. Taulukko 7: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoiminnan tuottavuuden kehitys v Toimeksiantojen määrä (kalibroinnit yms.), suoritekpl Asiantuntijapalvelut, (h) Kalibroinnit, kpl/htv 191,1 162,5 165,9 126,4 Asiantuntijapalvelut, h/htv 21,9 38,9 35,3 28,8 Tutkijaresurssi (erikoistutkija, tutkija, apulaistutkija), htv 23,3 24,1 24,1 25,8

18 17 Metrologian yksikön palvelutoiminta oli keskeytyneenä runsaat kaksi kuukautta, kun keskuksen toiminta ja laboratoriot siirrettiin uuteen toimitaloon. Tämä näkyy yksikön maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrässä ja tuottavuudessa. Akkreditointiyksikön palvelutoiminnan kehitystä on seurattu useiden vuosien ajan akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella lukumäärällä. Kumulatiivinen arvioitujen toimielinten määrä suhteessa henkilötyövuosimäärään on ollut kasvava vuoteen 2004 saakka. Myös akkreditointipalveluista saatujen tulojen määrä suhteessa henkilötyövuosimäärään on kasvanut usean vuoden ajan. Taulukko 8: Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan tuottavuuden kehitys v nimellishinnoin Arvioidut toimielimet, kpl Tulot (1000 ) Arvioidut toimielimet, kpl/htv 26,7 27,8 29,7 31,8 30,9 Tulot (1000 )/htv Pääarvioijaresurssi, htv 12,5 12,1 11,9 11,8 12,2 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Julkisoikeudelliset suoritteet Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot =Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-)

19 18 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Muut suoritteet Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot =Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/1992) nojalla KTM:n päätöksessä 1145/1996. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus kokonaisuutena toteutui 102,8 %:sti. Suoriteryhmien kesken kustannusvastaavuus vaihteli 96 %:n ja 118 %:n välillä. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma osoitti alijäämää euroa (tot.aste 96 %) ja julkisoikeudelliset suoritteet olivat lähes kustannusvastaavia. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli aiempia vuosia ylijäämäisempi. Yksikön toiminnan kustannukset toteutuivat arvioitua pienempinä.. Taulukko 9: Kokonaiskustannusten kehitys yksiköittäin tot tot tot tot tot muutos % Metrologia ,2 Akkreditointi ,8 Kok.kustannukset yhteensä ,1 Yksiköitten toiminnan kokonaiskustannukset sisältävät henkilötyövuosien suhteessa kohdistetut osuudet hallinto- ja muista yleiskustannuksista. Kokonaiskustannustason nousuun vaikuttaneet syyt on kuvattu edellä.

20 Taulukko 10: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, tehokkuus 19 Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa Kriittiset menestystekijät Uusien innovatiivisten toimintamallien kehittäminen Omatoimisen rahoituksen lisääminen palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä Keskuksen kiinnostavuuden lisääminen yhteistyökumppanina Taloudellinen tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus Tavoitetaso v Toteutuma 2005 Seurantamittarit Uuden toimintaympäristön hyötyjen tunnistaminen Yksiköitten välisen yhteistyön hyödyntäminen Tutkijavaihdon lisääntyminen MIKESin osaamisen liittäminen osaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän prosesseja (laatuketjut) Etätyön hyödyntäminen Talousarvion ulkopuolisen rahoituksen lisäys palvelutoiminnalla sekä koti- ja ulkomaisilla yhteishankkeilla: metrologiatoiminnassa 5-10 %, akkreditointitoiminnassa nykytason säilyttäminen Verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön syventäminen korkeakoulu, tutkimuslaitos- ja yritysympäristössä sekä julkishallinnossa Palvelutoiminnan määrän ja kustannustehokkuuden lisäys Läpimenoaikojen lyheneminen Metrologian yksikkö: Yhteisiä tutkimusprojekteja TKK:n ja VTT:n kanssa Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa toteutunut -diplomi/gradutöitä 1 kpl, yksi väitöskirja valmistunut ja 5 tekeillä HY: 1 progradutyö ja 1 yhteistyöhanke Laatuketjuyhteistyö on aloitettu metsäklusterissa, kahdella muulla alalla valmistelu käynnissä Akkreditointiyksikkö: Arviointityössä sovelletaan etätyötä ja mobiileja työkaluja Hallinto ja tuki MIKES otti käyttöön langattoman puheratkaisun ja paperittoman ostolaskujen käsittelyn Metrologian yksikön palvelutoiminnan tulot jäivät tavoitteesta toimitilahankkeen sitoman resurssin takia SA:lta on saatu rahoitusta 3-4 vuoden hankkeisiin Akkreditointiyksikön tulokertymä kasvoi 6,9 % Metrologian yksikkö: Yksikkö on tehnyt tutkimusyhteistyötä alan yliopistojen, tutkimuslaitosten ja merkittävien yritysten kanssa, esiintynyt kotimaisissa ja kvseminaareissa ja tapahtumissa sekä julkaissut yleistajuisia lehtiartikkeleita Se on osallistunut alan neuvottelukunta- ja hankkeitten johtoryhmätyöhön Akkreditointiyksikkö: Yhteishankkeita KTM, Energiamarkkinavirasto, Säteilyturvakeskus, LVM, Turvatekniikan keskus, Metsäteollisuus ry, metsäsertifiointi ry Metrologian yksikkö: Laboratorioitten mittausautomaatiota on kehitetty ja toiminnanohjausta palveleva tietokanta on koekäytössä Palvelutuotanto on käynnistynyt koordinaattimittauskoneella. Akkreditointiyksikkö: Palvelutoiminnan volyymi edellisvuoden tasolla. Kustannusvastaavuus toteutui Verkostojen hyödyntäminen Tutkijavaihdon ja tutkimusyhteistyön määrä Uudet hankkeet ja yhteistyötavat Palvelutoiminnan volyymi ja kannattavuus Yhteishankkeitten volyymi Yhteistyökeskustelujen määrä ja tuloksellisuus, Yhteishankkeitten volyymi Alueellisen yhteistyön käynnistyminen Kustannusvastaavuus Prosessien tehostuminen Läpimenoajat MIKES-Metrologia on tavoitteellisesti muuttumassa kalibrointilaitoksesta aktiiviseksi tutkimus- ja asiantuntijakeskukseksi. Tutkijanvaihtoa ei kertomusvuonna vielä toteutunut, mutta muutamasta vuodelle 2006 ajoittuvasta työjaksosta on jo sovittu. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä laski edellisvuotisesta pääasiassa suuren EuropeAid-projektin päätyttyä. Toimitilahanke ja muutto sitoivat henkilöresursseja muutaman henkilötyövuoden verran. RF-metrologia saatiin valmiiksi palvelutuotantoa varten. Laboratorion metrologinen kompetenssi ja kansallisen mittanormaalilaboratorion status hoidetaan alkuvuodesta 2006

21 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset Metrologian yksikkö Taulukko 11: Metrologian yksikön mittanormaalilaboratoriosuoritteet v Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Tot Muutos Tavoite Poikk % 2005 % Akkreditointiyksikkö Massa, paine ,1 ei as. - Pituus ,3 ei as. - Lämpötila, kosteus ,0 ei as. - Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka ,1 ei as. - Yhteensä ,4 ei as. - Taulukko 12: Akkreditointiyksikön toimintavolyymi. Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä v sekä aktiivisten toimielinten määrä Tot Tot Tot Tot Muutos Tavoite Poikk. Tot (* % 2005 % 2005 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot ,1 49 2,1 31 Testauslaboratoriot , ,4 165 Sertifiointielimet ,0 24-7,7 19 Tarkastuslaitokset ,0 26 0,0 18 EMAS -todentajat ,0 2 0,0 2 Yhteensä , ,6 235 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset ,6 Erit.vaatimuksiin perustuvat arvioinnit ,0 45-2,2 Yhteensä , ,6 *) aktiivisten toimielinten määrä Laadunhallinta KTM asetti mittatekniikan keskukselle vuoden 2005 tulossopimuksessa seuraavan toiminnallista tuloksellisuutta ja laadunhallintaa koskevan tulostavoitteen: Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: - tutkimus- ja kehitystoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista, - palvelujen saatavuus säilyy vähintään nykytasolla sekä - johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia.

22 Laadunhallinta Mittatekniikan keskuksessa 21 - Metrologian yksikkö - Akkreditointiyksikkö Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001:2000 periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Ylijohtajan apuna on laatupäällikkö. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava. Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2000 sekä SFS-EN SO/IEC standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kuukausikokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmuksia. Joka neljäs vuosi kutsutaan ulkomainen metrologian asiantuntijoista koottu arvioijaryhmä arvioimaan yksikön laatujärjestelmää. Akkreditointiyksikössä noudatetaan ISO/IEC standardia. Yksikössä toimii yksikön johtajan johdolla laaturyhmä. Sisäisiä auditointeja johdon katselmuksia sekä laatukoulutustilaisuuksia järjestetään vuosittain. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään säännöllisesti. EA:n arviointiryhmä arvioi yksikön laatujärjestelmää joka neljäs vuosi. Akreditointiyksikkö kerää jatkuvasti asiakaspalautetta arviointikäynneistä. Arviointikäyntien asiakastyytyväisyyslomakkeita palautettiin v yhteensä 97 kpl. Palautusprosentti oli n. 30%. Palautusprosentti laski selvästi edellisvuodesta (43%). Kaiken v saadun palautteen keskiarvo oli 4,4 (max 5), vuonna 2004 vastaava luku oli 4,2, joten asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla ja hieman nousi. Kuva 13: FINASin asiakaspalaute. Saatu arvosana (vuodet ) 5 Pääarvioijien toiminta , ,5 3

23 22 Kuva 14: FINASin asiakaspalaute/ Kokemukset arvioinnin hyödyllisyydestä Asiakkaista 86 % koki saavansa arvioinnista hyötyä toiminnalleen. 5 Kokemukset arvioinnin hyödyllisyydestä v , ,5 3 - Hallinto- ja tukipalvelut Keskuksen johtoryhmä teki toimintansa itsearvioinnin johtamis- ja tukijärjestelmien osalta alkuvuodesta Arvioinnin tuloksena näissä toiminnoissa on käynnistetty kehittämis- ja muutoshankkeita.

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 1 Toimintakertomus 2006 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2006 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 Johtokunta hyväksynyt 12.3.2008 1 Toimintakertomus 2007 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 ESPOO 2006 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 Johtokunta hyväksynyt 8.3.2010 1 Toimintakertomus 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2009 TOIMINTAAN... 2 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 ESPOO 2007 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2012 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 8.3.2013 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014

Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös 2014 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hallitus hyväksynyt 31.3.2015 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

1.1. JOHDON KATSAUS...1

1.1. JOHDON KATSAUS...1 Mittatekniikan keskus Tilinpäätös vuodelta 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2012 Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1. JOHDON KATSAUS...1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS...2

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 32.20. 03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys 1. ITE-nykykansantaiteen valtakunnallinen erikoismuseo kansainvälinen rooli public private partnership (MSL)

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2011 Johtokunta käsitellyt 22.9.2011 2 Työ- ja elinkeinoministeriön MIKESille asettamat at tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnan kytkentä työ-

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot