UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus (1) KUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKEMINEN Uudenkaupungin kaupunki hakee euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaista valtionosuuden korotusta. Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen epäedullisen suunnan takia. Mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on kasvanut vanhusväestön määrän muuta maata nopeamman kasvun takia. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on, että vastaavasti lasten määrä on jo merkittävästi alle vastaavankokoisten kuntien tai koko maan tason. Uusikaupunki on tehnyt suunnitelmallista työtä menojen sopeuttamiseksi alentuneelle verotulotasolle koko 2000-luvun. Kaupungin palveluja on rationalisoitu ja kustannustehokkuutta on lisätty. Tuloksia on saavutettu muilta osin, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliset ongelmat ovat kasvaneet ja sektorille on laadittu oma kehittämissuunnitelma. Uusikaupunki on 2000-luvulla useita kertoja korottanut veroprosenttejaan ja tarkistanut maksuja ja taksoja. Kaupungin tuloveroprosenttia nostettiin 17:stä 18,00 %:iin vuonna 2002, 18,5 %:iin vuonna 2005 ja 19,25 %:iin vuonna 2007 ja 20,25 %.iin vuonna Kiinteistöveroprosentteja on nostettu vuosina 2003, 2008 ja Koska talouden vakauttamiseksi Uudessakaupungissa tarvitaan sekä säästöjä että vakaata verotulokasvua, kaupunki on osana vuoden 2010 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa hyväksynyt yksilöidyn toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi ja kaupungin rakenteiden tekemiseksi kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostamisen kautta. Uudenkaupungin kaupungin Uusikaupunki Uutta energiaa strategiassa visiona on, että Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteena on mm., että palvelutuotannon laatua ja rakennetta kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Strategian palvelurakenteen kehittäminen kohdassa toimenpiteenä on, että selkiytetään työnjako ja luodaan toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 20 Välskärintie 2 C (02) (02) UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI

2 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 2 (2) Uudenkaupungin talouden tilanne on edelleen vuonna 2010 heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet, vaikka terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset ovat jo aikaisemmin Uudessakaupungissa 3 miljoonaa euroa, 10 %, keskimääräistä korkeammat. Tavoitteeksi on nyt asetettu, että Uudenkaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset on saatava maan keskiarvon tasolle ja sen alle. Uudenkaupungin kaupunki on tilannut Audiapro Oy:ltä selvityksen Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnoista, kustannusrakenteesta ja asetetusta säästötavoitteesta sekä erikoissairaanhoidon osuudesta terveydenhuollon kokonaisuudessa. Selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö Uudessakaupungissa on 4 miljoonaa euroa suurempaa kuin viiteryhmän (26 kuntaa) kunnissa keskimäärin. Selvitystä on jatkettu siten, että Audiapro ja Kuntamaisema Oy tekevät kaupungille esityksen 4 miljoonan euron säästöstä terveys- ja vanhustyön osalta. Pelkät säästötoimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan ainoa keino turvata Uudenkaupungin pitkän aikavälin menestys ja talouden vakaus on uusien työpaikkojen ja veronmaksajien saaminen kaupunkiin. Uudenkaupungin pitkään jatkuneella panostuksella elinkeinopolitiikkaan on saatu näkyviä tuloksia: työttömyysaste on saatu laskemaan alle koko maan tason ja kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut ja elinkeinorakenne on monipuolistunut. Kehittämistyötä jatketaan edelleen periksi antamatta. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin vasta viiveellä kaupungin tuloveropohjaa vahvistavasti Uudenkaupungin kaupunki toivoo saavansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jotta se voi jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikkaansa ja toteuttaa esitetyt sosiaali- ja terveystoimen organisaatioja toimintamuutokset. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Kari Koski Talousjohtaja Anne Takala LIITTEET 1. Ote talousarvion toimenpideohjelmasta Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi 3. Lomake 1 4. Lomake 2 5. Lomake 3

3 Liite Ote Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta 2010 ja taloussuunnitelmasta KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2010 JA SUUNNITELMAKAUDELLA Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Uudenkaupungin vuoden 2010 talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien tulos on negatiivinen. Taseeseen on muodostumassa kattamatonta alijäämää. Jotta Uudenkaupungin tulos saadaan positiiviseksi ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä, on kaupungille hyväksyttävä toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustuu syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategiaan. Vuonna 2009 perustettu talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2010.

4 Yksilöity toimenpideohjelma, jolla katetaan kaupungin taseeseen syntynyt alijäämä: 1. Kaupungin henkilöstön määrää vähennetään yhteensä 30 henkilöllä vuosina Vähenemisessä hyödynnetään luonnollinen poistuma (eläköityminen ja irtisanoutuminen). Vähennysten vaikutus on vuositasolla yhteensä euroa vuonna Tästä euroa sisältyy taloussuunnitelman lukuihin. Taloussuunnitelmassa eivät ole mukana vuoden 2011 lisäsäästö euroa ja 2012 lisäsäästö euroa. Taloussuunnitelmaan sisältymätön henkilöstösäästö on yhteensä euroa vuonna Vanhusten kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen yhteiskustannuksia karsitaan. Kaupunki on vuosina panostanut merkittävästi sekä kotipalveluihin, kansanterveystyöhön että eri tasoiseen palveluasumiseen. Tämän kustannusten kasvua estävä vaikutus on vuodesta 2011 alkaen euroa vuodessa. 3. Kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostumisen kautta. Kaupungin käyttötalouden kustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys) sekä kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa / /v. Taloussuunnitelmaan sisältymätön säästövaikutus on euroa vuonna FCG:n selvitys kaupungin kustannuksista suhteessa vertailukuntien kustannuksiin esitellään kaupunginvaltuustolle sen jälkeen kun uudet tiedot ovat tulleet. Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Selvityksen on oltava valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan muutoksia tehdään jo tätä ennen koko ajan. Tähän liittyen selvitetään mm. kansanterveyspalvelujen järjestelyt. 4. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen tulos on euroa ylijäämäinen ennen varauksia vuodesta 2012 alkaen. Nettomenojen vähennykset ja kustannusten nousua estävä vaikutus ovat yhteensä euroa vuonna Talousarvioesityksen liitteenä on toimenpideohjelman mukainen kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna suunnitelmakaudella ilman toimenpideohjelman toimenpiteitä heikko. Vuonna 2010 vuosikate kattaa 84 % poistoista, vuonna 2011 n. 96 % ja vuonna 2012 n. 87 % poistoista. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa noin 8 miljoonalla eurolla noin 29 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää suunnitelmakaudella. Toteuttamalla toimenpideohjelma talous on vuonna 2012 vahvistuva ja tulos on positiivinen.

5 Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat laman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. perusopetuksen oppilasmäärän pieneneminen. Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille Sitä toteutetaan suunnitelmakaudella Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettava siitä. Kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon vaatii edelleen koko suunnitelmakauden poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka on aloitettu vuonna Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu, ja kaupunki siirtyy prosessimaiseen toimintatapaan. Kaupungin kaikkien toimintojen tarkastelu ja työprosessien analysointi on jatkuvaa toimintaa - kaupungin uusi toimintamalli. Tätä kehittämistä suoritetaan jatkuvana prosessina, ja painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava. Strategian mukaisesti tämä tarkoittaa, että tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet ja tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan edellä selostettuun menettelyyn kaikkien toimintojensa ja prosessiensa osalta. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Kaupungin erittäin vakava taloustilanne on otettu siinä huomioon, ja strategiassa sovittuja toimenpiteitä toteutetaan vuosien talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. 3. Peruskouluverkkouudistus toteutetaan vuonna Siihen liittyvät muut palvelutoiminnan kehittämistoimenpiteet tehdään samoin vuoden 2010 aikana ja päätetään vapautuvien kiinteistöjen jatkokäytöstä. 4. Kaupungin omalla alueohjelmalla selvitetään Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan kanssa yhteistyössä kaupungin eri haja-asutusalueiden ja erityisesti entisten kuntakeskusten kokonaisvaltaisen kehittämisen periaatteet, erilaisten palvelujen kokonaistilanne sekä muut sisäiseen alueelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat.

6 5. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi, jotta kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. Kotona asumista edistetään ja tätä tavoitetta tuetaan mm. selvittämällä hissien todellinen tarve, ja millä perusteella kaupunki myöntää tukea hissien rakentamiseen. Selvitys tehdään kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Kaupungin omistamien asuntojen käytön tehostamiseksi ja tyhjien asuntojen myymiseksi laaditun ohjelman toteuttamista jatketaan. 6. Suositaan erilaisia säästöjä tuovia henkilöratkaisuja ottaen huomioon henkilöstön jaksaminen ja palvelujen turvaaminen. 7. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 8. Uudenkaupungin Veden talous on tasapainotettava kestävällä tavalla suunnitelmakaudella. Kaupungin on myös laadittava säännöt, joissa määritellään millä alueilla ja millä ehdoilla se tukee ja myöntää takauksia jätevesiosuuskunnille. Määritellään kanta, otetaanko vesi- ja viemäriosuuskunnat kaupungin haltuun tai ei. Jos otetaan, niin millä ehdoilla. 9. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. 10. Kaupungin tuottamat tukipalvelut ja niiden tuottamistavat arvioidaan kesäkuun 2010 loppuun mennessä. 11. Kaatopaikan ja varikon jatkokäyttö ja toimintamallit päätetään vuoden 2010 aikana. 12. Kaupungin käyttämät ostopalvelut selvitetään. Arvioidaan mitä kaupungin kannattaa tuottaa itse ja mitä sen kannattaa ostaa muilta. Vuoden 2010 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona euron omaisuuden myyntivoitot. Tämä edellyttää, että kaupunki saa kaavoitettua ja myyntiin omistamansa vapaa-ajan asutukseen soveltuvat alueet. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle.

7 1 Liite Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi Uudenkaupungin talouden kehitys historiallisesti ja painelaskelmana lähitulevaisuuteen Uusikaupunki on alueensa Vakka Suomen keskus. Se myös kantaa keskusasemansa perusteella suurimman vastuun ylikunnallisten palveluiden tuottamisesta, ei vain järjestämisestä. Ylikunnalliset palvelut ja niiden organisoiminen kaupungin alueella ei kompensoi palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kaupungin menoja. Esimerkiksi Vakka Suomen sairaalan palveluksessa on noin 200 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joiden verotettava tulo voidaan arvioida noin 8 miljoonaan euroon vuodessa. Tämän verotulo Uudenkaupungin efektiivisellä tuloveroprosentilla laskettuna on noin 1,154 miljoonaa euroa. Tulo alittaa selvästi sen lisämenon, minkä kaupunki joutuu sairaalasta maksamaan varsinkin, kun suuri osa sairaalan työntekijöistä asuu jokin muun kunnan kuin Uudenkaupungin alueella. Erikoissairaanhoidon menot, jotka eivät kaikilta osiltaan kohdistu Vakka Suomen sairaalaan, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Kaupungin talous on jatkuvasti heikentynyt siitä huolimatta, että kaupunki on tehnyt ankaria säästötoimenpiteitä ja samalla pyrkinyt alueella jatkuvasti alueen kuntarakennetta tervehdyttäviin kuntaliitoksiin. Uudenkaupungin alueella on lähimenneisyydessä tehty kolme kuntaliitosta viimeisin yritys oli vajaan vuoden vanha yritys Taivassalon kanssa. Taivassalo äänesti itsenäisyyden puolesta. Tämä selvitys perustuu kevään ja kesän aikana tehtyyn asiantuntijatyöhön, jota kaupungissa on tehty HT Eero Laesterän/Audiapro Oy johdolla. Selvitystyö jatkuu vielä niin, että terveydenhuollon kokonaisuuden esityksen tekee Laesterä yhdessä Eero Vaissin kanssa. Vakka Suomen sairaalaan kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisessä informaatiotilaisuudessa sovittiin, että terveydenhuollon rakennejärjestelyitä jatketaan yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa mahdollisimman nopeaan tahtiin.

8 2 Liite Kaupungin talous Uusikaupunki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset poistot 1000 e Uusikaupunki Lainakanta 1000 e Uusikaupunki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kaupungin talouden kehitys on koko 2000 luvun ollut epätasapainoinen. Kumulatiivinen vuosikate on pysynyt paikallaan koko vuosikymmenen, mutta poistot ja nettoinvestoinnit eivät ole. Seuraukset näkyvät selvimmin oikeanpuoleisessa kaaviossa: kaupungin lainakanta kasvaa jatkuvasti, ja taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää. Tällainen kehitys ei ole mahdollinen. Tähän dokumenttiin liitetty yksityiskohtainen taulukko osoittaa saman numeroin: kaupunki ei ole koko 2000 luvun aikana pystynyt tekemään sellaista tilinpäätöstä, jossa vuosikate olisi olevan poistoja suurempi. Veroprosentin nousu samaan aikaan, kun alijäämä ja velka taseessa kasvavat, on ollut myös koko maassakin tarkasteltuna yksi nopeimmista. Kaupungin veroprosentti oli vuonna , vuonna 2010 ollaan jo hyvin suuressa 20,25 %:ssa. Kaupungin talous on luisussa, joka saattaa olla yksi nopeimpia suomalaisessa kuntahistoriassa. Tulojen ja menojen keskinäinen kasvu on ollut kaupungille jatkuvasti epäedullista. Viimeisten tarkasteluvuosien aikana toimintatulot ovat kasvaneet noin kolme prosenttiyksikköä hitaammin kuin toimintatulot. Verotettava tulo on jopa taantunut pidemmällä tarkastelujaksolla tarkasteltuna ( 0,9% vuodessa), nopean talouskasvun aikaan verotettava tulo on kasvanut vain 1,8 % vuodessa. Valtionosuuksien nousu tasaa osittain tilannetta. Prosenttiluvut perustuvat reaalimuutoksiin. Vuoden 2010 talousarvion toteutuma vaikuttaa paljon arvioitua heikommalta. Terveydenhuollon menot kasvavat lisää 3 3,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioiduista. Terveydenhuoltoalueen kuntien käyttäytyminen heikentää kaupungin tilannetta lisää, koska niiden perusterveydenhuollon tilaus ei täytykään sovitusti: kiinteät kulut vastuulleen ottanut kaupunki maksaa ne, mutta vastaava, sovittu tulo jääkin saamatta. Uudenkaupungin talous poikkeaa monesta kaupungista myös liikelaitosten kohdalla: liikelaitokset eivät tuota samalla kuin muualla, ne eivät tulouta kaupungin kassaan vuosikatteeseen vaikuttavaa tuloa. Toiminnot on eriytetty liikelaitoksiksi läpinäkyvyyden vuoksi.

9 3 Liite Jäljempänä esiteltävissä painelaskelmissa nojaudutaan trendeihin ja kuntaliiton verokehikon arvioihin. Poikkeamia käytettävään trendiin aiheuttaa erityisesti kaksi asiaa: kaupungin menot vähenevät noin seitsemällä miljoonalla eurolla ammattioppilaitoksen uuden hallinnollisen järjestelyn vuoksi. Samalla poistuu oppilaitokselle kohdennettu valtionosuus. Kuntaliiton veroennusteen yhteisövero osuus vuodelle 2011 ei toteudu, koska veroa vuodelle 2010 tulouttanut yritys ei jatka samanlaista tuloutusta. Tämä detalji on kaupungilla tiedossa, mutta se ei voi olla veroennusteen tekijän tiedossa. Velkatasapaino Uudessakaupungissa Kunnan nimi: Uusikaupunki ver velkatasapaino TP2009 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintatuotot Toimintatuotot eur/as Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut Toimintamenot eur/as Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -3,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverot eur/as Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot Yhteisöverot eur/as Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverot eur/as Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet eur/as Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./a VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as

10 4 Liite Verotasapaino Uudessakaupungissa Kunnan nimi: Uusikaupunki ver verotasapaino TP2009 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 24,25 24,25 Toimintatuotot Toimintatuotot eur/as Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut Toimintamenot eur/as Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -3,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverot eur/as Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 7,5 % 6,6 % 6,4 % 6,2 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot Yhteisöverot eur/as Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverot eur/as Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet eur/as Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot eur/as Poistot, muutos% -3,5 % 7,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./a VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Painelaskelmat osoittavat, että kaupungin talous on ajautunut kuluvan vuoden aikana vielä syvemmälle kuin aiemmin. Terveydenhuollon ylitys ja jo valmiiksi korostunut palvelurakenne rasittavat taloutta. Velkatasapainoa etsittäessä kaupungin velkamäärä kasvaisi lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, verotasapainossa edes 24 prosenttiyksikön veroprosentti ei riitä saamaan taloutta tasapainoon.

11 5 Liite Uudenkaupungin palvelurakenne mistä voidaan sopeuttaa? Uudenkaupungin palvelurakenne on kallis, kun sitä vertaa samankokoisiin suomalaisiin kuntiin. Koko kaupungin palvelurakenne on noin 7,2 miljoonaa euroa 26 kunnan verrokkia kalliimpi. Yleishallinto ja sosiaalitoimi ovat hyvinkin virtaviivaisia, samoin muut palvelut. Näiden osuus ylihintaisesta struktuurista on noin euroa. Sivistyksen nettomenot ovat noin 2,3 miljoonaa euroa verrokkia kalliimmat. Tähän menojen enemmyyteen vaikuttaa luonnollisesti ammattioppilaitos, joka toimi kaupungin hallinnon alla. Kuten aiemmin todettiin, tämä järjestely purkautuu vuonna Ongelmallisin tilanne on terveydenhuollon kohdalla, joka on yli 4,1 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi. Terveydenhuollon menoista paine menojen leikkaukseen tulee erityisesti erikoissairaanhoidosta (noin 75 % ylikustannuksista). Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Uusikaupunki Yleishallinto eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Uusikaupunki Muut palvelut eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Uusikaupunki Sivistys eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Uusikaupunki Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Uusikaupunki Terveydenhuolto eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Uusikaupunki Kaikki yhteensä eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd Ikääntymisen mukanaan tuoma haaste Uudellekaupungille Varsinais Suomen sairaalan alueen kuntien keski ikä on lähellä maan keskiarvoa, mutta useiden kuntien keski ikä tulee kasvamaan huomattavasti. Sairaanhoitopiiriin kuuluvista kunnista kolmen keski ikä tulee

12 6 Liite kasvamaan yli 50 vuoden kahden lähivuosikymmenen aikana. Uusikaupunki on yksi näistä kunnista. Keskiikä kasvanee nopeamminkin, jos kaupunki ei pysty virkistämään elinkeinoelämäänsä, tällöin työikäiset lähtevät kaupungista työn perässä ja kaupungin keski ikä kasvaa ennustetusta. Lasten lukumäärä tulee vähenemään, mutta samalla lasten hoitoisuus siirtyy kodeista päiväkoteihin kaupungin päivähoitomenot eivät alene. Uudenkaupungin menot tulevat kasvamaan todennäköisesti väestön ikääntymisen seurauksena lähes 70 euroa/asukas / vuosi (yli miljoona euroa). Tämä ikääntymisen mukanaan tuoma nettomenojen nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta nykyisen rasituksen päälle. Sektorin nettomenot Muutos vuositasolla tarkasteluvuonna laskettuna eur/as Sektorin nettomenojen Muutos vuodessa muutos yhteensä tarkastelujaksolla keskimäärin %:ia edellisvuod Uusikaupunki - Nystad Nettomenot Vuodet Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa 2008/ Uusikaupunki - Nystad ,5 % -0,3 % -0,2 % Vanhusten laitospalvelut ,7 % 3,4 % 1,7 % Muut vanhusten ja vamm ,7 % 3,4 % 1,7 % Vanhusten kotipalvelu ,7 % 3,4 % 1,7 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto ,7 % 3,4 % 1,7 % Nettomenot yhteensä Kaikki nettomenot yhteensä ,5 % 1,1 % 0,7 % Uudenkaupungin talouden tasapainottaminen Uusikaupunki on saanut tehtyä hyväksytyn toimenpideohjelman, joka karsii kaupungin kouluverkkoa tuntuvasti (Haapaniemi, Hallu, Lahti, Pohjoiskulma, Seikow). Lisäksi toimenpideohjelmaan sisältyy sellaisia keinoja, jotka voidaan toteuttaa melko riidattomasti (eläköitymisen ja määräaikaisuuksien hyväksikäyttäminen, noin 30 HTV). Näillä keinoilla kaupunki pystyy saamaan sivistystoimen menot selvästi alle verrokkiryhmän ja samalla sivistystoimi painuu todennäköisesti rahan kulutuksen suhteen lähelle verrokin alinta kvartaalia. Toimenpiteet vaikuttavat myös muihin sektoreihin. Yleishallinnon ja muiden palveluiden palvelurakenteen kalleus verrokkiin nähden johtuu suurelta osiltaan siitä, että näille sektoreille kohdistuu paljon sellaisia menoja, joiden avulla kaupunki koettaa palauttaa menetetyt työpaikat. Jos näistä menoista leikataan ylikorostunut osa pois, vaarantuu myös lähikuntien kuntalaisten Uudenkaupungin alueella sijaitsevat työpaikat. Perusturvan kokonaisuudesta oli havaittavissa, että kaupungin nettomenot ovat hyvin samalla tasolla kuin verrokissa. Aiemmin todetussa asiantuntijaselvityksessä todettiin, että sosiaalitoimen hallinto on kooltaan riskirajoilla vanhustyön palvelurakenne on hyvää vauhtia muuttumassa laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen ja vanhustenhuollon mitoitukset ovat perustellut, aivan minimin rajoilla. Sosiaalityössä perusperiaatteet ovat kunnossa, kaupunki pystyy kuitenkin säästämään kotiuttamalla muualle sijoitettuja laitoshoitoasiakkaita, perkaamaan toimeentulotuella olevat pitkäaikaisasiakkaat ja harkitsemalla lapsiperheiden kotipalveluita.

13 7 Liite Selvästi yli lakisääteisen meneviä rakenteita kaupungilla on omaishoidon tuessa ja yksityisen hoidon kuntalisässä. Lisäksi kaupunki järjestää vanhusten ja vammaisten päivätoimintaa yli lakisääteisen. Näiden palveluiden yhteissumma on noin euroa. Näistä tehdään päätöksiä koko perusturvan selvityksen valmistuttua. Lisäksi kaupunki tarjoaa laajasti vanhuspalveluiden, ei suoranaisesti lakisääteisiä tukipalveluita, mutta näiden poistaminen heikentäisi siirtymistä avohoitopainotteiseen vanhustenhuoltoon. Sosiaalitoimen kokonaisuus, vaikka onkin samassa linjassa kuin muualla, voisi tuottaa lisäsäästöä euroa vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna. Tämä edellyttää vaikeasti läpisaatavia poliittisia päätöksiä. Palvelurakenteen erityinen ongelma terveydenhuolto Aiemmin todettiin, että suurin poikkeama palvelurakenteen kustannuksissa Uudessakaupungissa suhteessa verrokkiin on terveydenhuollon menoissa. Kaupungin sairastavuuskerroin on alempi kuin keskimääräinen. Tästä huolimatta perusterveydenhuolto on verrokkiin nähden 1,4 miljoonaa euroa kalliimpi ja erikoissairaanhoito peräti 4,0 miljoonaa euroa kalliimpi. Tehdyn selvityksen mukaan perusterveydenhuollon ongelmana on ollut suurimmalta osaltaan se, että kaupunki on joutunut rekrytoimaan terveyskeskuslääkärit huomattavalla lisäpanostuksella. Tämä lisäpanostus maksaa vuodessa lähes euroa. Lisäksi terveydenhuollon ja vanhustenhoidon synkronointi ei ole toiminut, mutta sitä on jatkuvasti kehitetty. Perusterveydenhuollon ongelmiin on puututtu, mutta niihin ei täysin voida puuttua, koska kaupunki on isäntäkunnan omaisessa suhteessa terveydenhuollon järjestelyssä, jossa se ei kuitenkaan voi käyttää täyttä päätösvaltaa. Näiltä osiltaan perusterveydenhuollon palvelurakenne on muodostunut ja muodostuu edelleen epätarkoituksenmukaiseksi, ja kaupunki joutuu maksamaan nämä kulut. Uudenkaupungin perusturvan kokonaisuutta on tarkasteltu kesän aikana tehdyssä asiantuntijaselvityksessä, jossa tarkastelun kohteen perusturvan kokonaisuutta arvioitiin palvelurakenteen kustannusten kannalta. Kaupunginhallitus antoi tehtäväksi palvelurakenteen uudelleen muodostamisen tavoitteena neljän miljoonan euron säästö. Terveydenhuollon kokonaisuudessa tarkastelun lähtökohdaksi otettiin kaupungin terveydenhuollon menot ja palveluiden käyttäminen suhteessa muihin kuntiin ja erityisesti suhteessa aluesairaalapaikkakuntiin. Taustalla oli ajatus siitä yleisestä hokemasta, että tarjonta luo kysyntää ja aluesairaalapaikkakunnalla kysyntä on normaalista poikkeava. Sotkanettiin perustuvan tilastotutkimuksen mukaan kaupungin perusterveydenhuollon käyttö ja kustannukset eivät olennaisesti ylitä verrokkiryhmää ja noin kolmenkymmenen aluesairaalapaikkakunnan joukossa perusterveydenhuollon kustannukset ja käyttö ovat yleisimmin vähäisimmän kymmenyksen joukossa (esimerkiksi lääkärikäyntejä, muita kuin lääkärikäyntejä ja potilaita tuhatta asukasta kohden).vuodeosaston hoitojaksot ovat vähentyneet ja jaksojen pituus lyhentynyt, kun perusterveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat alkaneet toimia koordinoidummin.

14 8 Liite Perusterveydenhuollossa havaitut ongelmat vuodeosaston mitoitus on hieman liian suuri (0,8), ja tämä voidaan oikaista, kun kokonaisuutta oikaistaan. Kokonaisuutena pidetään erikoissairaanhoidon, vanhustenhoidon ja perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Perusterveydenhuollon ja vanhustyön kokonaisuudesta puuttuvat kotiuttamistiimit. Sijaisuudet eivät ole täysin hallinnassa, terveyskeskuksessa on jonoja, vaikka lääkäritarjonta on vähintään tavoitteessa ja työskentely terveyskeskuksessa on jokseenkin erikoissairaanhoitoista. Useat näistä ongelmista johtuvat siitä, että perusterveydenhuolto ei toimi yhteen erikoissairaanhoidon kanssa. Osa ongelmista voidaan poistaa perusterveydenhuoltoa ja vanhustyötä koordinoimalla, mutta kaikkea ei voida muuttaa sektorin sisällä yksin ja ilman muiden kuntayhtymän kuntien tahtoa. On arvioitu, että perusterveydenhuollosta olisi saatavissa aikaan noin miljoonan euron säästö, mutta yksin Uudenkaupungin päätöksin säästöä ei voida saada. Erikoissairaanhoito Uudenkaupungin terveydenhuolto painottuu erikoissairaanhoitoon. Eriokoissairaanhoidon menot ovat kaksinkertaiset perusterveydenhuoltoon verrattuna. Perusterveydenhuollon käyntejä on vähiten aluesairaalapaikkakunnista, mutta erikoissairaanhoidossa suurinta samassa viiteryhmässä. Uudenkaupungin erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit tuhatta asukasta kohden voidaan jakaa noin 20 eri sektoriin toimenpiteiden mukaan (sisätaudit, kirurgia, ). Kun näiden palveluiden käyttöä tarkastellaan tuhatta asukasta kohden laskettuna huomataan, että käyttö on myös aluesairaalapaikkakuntien joukossa AINA joko suurinta, mutta vähimmilläänkin vain viideksi suurinta. Ilmiö on outo, kun muistetaan, että kaupungin sairastavuuskerroin ei ole edes keskimääräinen (98,6). Uudenkaupungin jakauma on samansuuntainen tarkasteltaessa toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja potilaita yleisesti sama pätee, kun asiaa tarkastellaan ikäryhmittäin. Vakka Suomen sairaalan tuottavuus noussut. Ongelmana on, että sairaalan tuottavuus kasvaa koska N:n määrä kasvaa, mutta tämä heikentää kaupungin taloutta. Erikoissairaanhoidossa on siis suuri vinouma käytössä ja kustannuksissa. Vinouma on huomattava suhteessa muihin kuntiin, mutta myös suhteessa aluesairaalapaikkakuntiin. Uudessakaupungissa olisi pystyttävä puuttumaan samaan ongelmaan, mikä on lähes kaikissa muissa aluesairaalapaikkakunnissa koko perusturvan ketju olisi yhdistettävä ja koordinoitava ja samalla saatava palveluntarjonta tarjonnaltaan ja laadultaan sellaiseksi, millaisen kaupunki pystyy rahoittamaan. Tämä vaatii rakenteellisia toimenpiteitä ja vaikuttaa palvelujentarjontaan. Alustavan näkemyksen mukaan Vakka Suomen sairaala ja terveyskeskus on yhdistettävä ja palveluntarjonta järkeistettävä. Seuraavien keinojen avulla rakennetta olisi oikaistavissa lopulliset esitykset tullaan tekemään Vaissin toteuttaman Kuntamaisema tutkimuksen jälkeen. Ongelmana on, että Uusikaupunki ei pysty yksin toteuttamaan palvelurakennetta, joka on jo useita vuosia suurimpana

15 9 Liite kustannustekijänä johtanut siihen, että kaupungin rahoituskyky ei ole ollut riittävän suuri. Uusikaupunki on kuitenkin käynnistänyt tämän vaadittavan prosessin omassa organisaatiossaan, sairaalan alueen muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kaupunki toivoo, että ministeriön kuntaosasto pystyisi jollakin tavalla tukemaan tätä prosessia ja korostaa, että vastaavanlainen prosessi olisi käytävä todennäköisesti muissakin Uudenkaupungin tapaisissa kunnissa. Vanhustenpalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan päällekkäisyydet on poistettava. Kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa on kehitettävä sairaalassa makuuttamista korvaavaksi ja lyhentäväksi. On lisättävä palveluasumisen kapasiteettia estämään sairaalalaitoksen tukkeutumisen ja siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tämä edellyttää koko ketjussa rakenteellisia muutoksia. Akuutisti sairastuneiden potilaiden hoitoketjut ja jatkohoidossa tarvittavat peruspalvelut on saatava sujumaan. Kehittyminen esimerkiksi vahvaksi perustason akuuttihoidon keskukseksi turvaisi sairaalan tulevaisuuden. Kun sairaalan ja perusterveydenhuollon osalta oikea hoidon porrastus saadaan toimimaan, voidaan vähentää vuodeosastopaikkoja. Vuodeosastopaikkoja on vähennettävä vastaavasti. Jotta esimerkiksi edelliset asiat saataisiin toteutettua, joudutaan neuvottelemaan ja sovittelemaan asioita useiden eri intressiryhmien kesken. Tarve harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen ja avustuksen ennakoitu käyttäminen Aiemmasta on pääteltävissä, että Uudenkaupungin omasta palvelurakenteestaan johtuva vinouma on noin viisi seitsemän miljoonaa euroa. Kaupunki on tehnyt päätöksiä, joiden avulla tästä vinoumasta poistuu huomattava osa kokonaisuudessa säästöjen tarve on huomattava, 6 7 miljoonaa euroa. Summa kasvaa, koska toimenpiteitä ei voida tehdä yhdellä kertaa. Omin toimenpitein on oikaistavissa vielä sosiaalitoimen palvelukokonaisuutta, jolloin saadaan aikaannoin miljoonan euron säästöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tilanteesta on pääteltävissä neljän viiden miljoonan euron liian suuri nettomeno. Lisäksi kaupungilla on käytössään laskelmassakin osoitettu veronkorotuksen mahdollisuus, mikä keinona saattaa heikentää alueen houkuttavuutta. Uusikaupunki sitoutuu pienentämään alijäämäänsä niiltä osin, kuin se on kaupungin toimenpitein ja päätöksin mahdollista. Samalla Uusikaupunki sitoutuu edelleen ponnistelemaan alueen yleisen hallintorakenteen eheyttämiseksi ja terveydenhuollon järkeistämiseksi yllä kuvatuin keinoin myös asiantuntijoita apunaan käyttämällä. Koska kaikki päätöksenteko ei ole Uudestakaupungista itsestään kiinni JA positiivisten päätöstenkin jälkeen asiat eivät oikene hetkessä, tarvitsee Uusikaupunki akuutisti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, jonka suuruus olisi esimerkiksi vuonna 2010 kolme miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna esimerkiksi miljoona euroa. Samalla kaupunki tarjoutuu olemaan pilottina hankkeissa, joissa järkeistetään aluesairaalaverkkoa.

16 10 Liite Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa Kunnan nimi: Uusikaupunki ver Etsitty tasapaino TP2009 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Toimintatuotot Toimintatuotot eur/as Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut Menojen vähennykset Toimintamenot eur/as Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -6,7 % 0,2 % 2,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverot eur/as Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 7,5 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot Yhteisöverot eur/as Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverot eur/as Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuudet eur/as Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Poistot eur/as Poistot, muutos% -3,5 % 7,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Satunnaiset tuotot/harkv Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./ VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Harkinnanvarainen rahoitusavustus ei luonnollisestikaan yksin riitä. Sen avulla on kuitenkin mahdollisuus käynnistää vaadittavat kehittämishankkeet ja palvelurakenteen uudentaminen. Se vähentää velanottamisen tarvetta ja alentaa edes hetkeksi painetta veronkorotukseen.

17 11 Liite Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2009 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Uusikaupunki KA 02->09 KH 02->09 KA 07->09 KH >10 Käyttötulot yhteensä 4,7 % 6,5 % 3,7 % 2,4 % 4,9 % Ktulot pl. vero%:n muuto 3,8 % 5,7 % 3,2 % 1,5 % 8,3 % Toimintatulot 1,1 % 6,2 % 0,9 % 6,3 % 10,8 % Verotettava tulo (lask) -0,9 % 5,9 % 1,8 % 4,3 % -4,8 % Yhteisövero -10,4 % 17,8 % -1,6 % 12,4 % 98,8 % Kiinteistövero 12,6 % 14,8 % 13,9 % 11,7 % 20,2 % Valtionosuudet 60,7 % 124,4 % 8,0 % 4,4 % 3,2 % Käyttömenot 3,3 % 1,5 % 3,9 % 2,3 % 6,1 % Toimintamenot yhteens 3,2 % 1,1 % 3,9 % 0,7 % 6,1 % Toimintakate 4,4 % 5,2 % 4,9 % Poistot -3,1 % 7,9 % -3,0 % 5,9 % 8,6 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa euroa 25,4 työntekijä

18 12 Liite Uusikaupunki ΔASL94 09 ΔASL02 09 Asukasluku ,0 % ,9 % ,8 % ,2 % ,1 % ,0 % -0,9 % -0,7 % Δ asl % Reaaliarvot Tarkasteluvuosi Δ KM % Taulukossa käy ttötuloihin lasketaan taulukon tuloerät toimintatulot, v erotulot, v altionosuudet ja rahoitustulot. Verotettav a tulo lasketaan kunnallisv eron ja v eroprosentin osamääränä. Omat luvut Vertailu Omat luvut Vertailu Käy ttömenoihin kuuluv at toimintamenot ja rahoitusmenot. Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos muutos/v muutos/v % 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % Δ02 09 Δ02 09 Δ Δ Käyttötulot yhteensä % % % % % % % % 5,2 % 4,1 % 3,8 % 5,6 % Käyttötulot ilman veroprosentin muu % % % % % % % % 4,2 % 0,0 % 2,9 % 0,0 % Toimintatulot % % % % % % % % 0,9 % 10,9 % 1,3 % 9,8 % Toimintatuotot eur/as ,7 % 1,4 % Maksut ja my y nnit % % % % % % % 4,1 % 11,9 % 4,0 % 6,2 % Muut toimintatulot % % % % % % % -2,9 % 0,0 % -3,3 % 0,0 % Verotettava tulo (lask) % % % % % % % % -1,0 % 0,3 % -0,6 % 0,0 % Verotettava tulo eur/as % % % % % % % % -0,3 % Veroprosentti 17,00 18,00 1,00 18,00 0,00 18,00 0,00 18,50 0,50 18,50 0,00 19,25 0,75 19,25 0,00 20,25 1,00 0,32 0,01 0,63 0,01 Kunnallisvero % % % % % % % % 0,8 % 1,2 % 1,4 % 2,1 % Vero%:lla lisää tuloja Vero%:lla lisää tuloja/kumulat Yhteisöv ero % % % % % % % % -8,5 % 0,1 % -4,9 % -10,0 % Kiinteistöv ero % % % % % % % % 16,9 % 5,7 % 20,9 % 9,2 % Valtionosuudet % % % % % % % % 118,0 % 4,9 % 10,6 % 7,7 % Valtionosuudet eur/as % % % % % % % % 124,9 % 10,8 % Harkinnanv araiset Korkotulot % % % % % % % % Muut rahoitustulot % % % % % % % % % 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 Δ02 09 Δ02 09 Δ Δ Käyttömenot % % % % % % % % 3,7 % 4,2 % 4,3 % 4,6 % Toimintamenot yhteensä % % % % % % % % 3,6 % 4,3 % 4,4 % 4,9 % Toimintamenot eur/as ,5 % 4,5 % Toimintakate % % % % % % % % 4,4 % 5,2 % Palkat ja muut hlöstömenot % % % % % % % 1,0 % 0,9 % 4,8 % -4,7 % Ostopalv elut % % % % % % % 8,3 % 11,0 % 4,8 % 19,0 % Muut ostot % % % % % % % 2,8 % 1,0 % 5,0 % -4,2 % Av ustukset % % % % % % % 1,8 % -2,0 % 1,2 % -6,6 % Muut menot % % % % % % % 0,5 % -0,5 % -5,8 % -5,8 % Korkomenot % % % % % % % % Muut rahoitusmenot % % % % % % % % Vuosikate % % % % % % % % Poistot % % % % % % % % -2,8 % 0,6 % 0,6 % 4,0 % Vuosikate-poistot ,