RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET"

Transkriptio

1 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, Espoo Puhelin Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN SÄHKÖ ASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET LAADITTU (Korvaa kortin ST laadittu ) RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Sisällys 1 Kortin käyttötarkoitus 2 Maadoitukseen ja potentiaalin- TASAUKSEEN liittyvät käsitteet 3 Maadoituksen ja POTENTIAALIN- TASAUKSEN tarkoitus ja vaatimukset 3.1 Maadoituksen ja potentiaalintasauksen käyttötarkoitus 3.2 Maadoitusperiaatteet eri jakelujärjestelmissä 3.3 TN-järjestelmät PEN-johtimien kytkennät 3.4 TT-järjestelmä 3.5 IT-järjestelmä 4 Maadoitusjärjestelmän rakenne 4.1 Maadoituselektrodin vaatimukset 4.2 Maadoitusjärjestelmän mitoitus Pienjännitejärjestelmät PEN-johtimet Suurjännitejärjestelmät 4.3 Potentiaalintasaus 4.4 Häiriösuojaukseen liittyvät maadoitukset ja potentiaalintasaukset 4.5 Maadoitusten merkinnät ja dokumentointi 5 Esimerkkejä maadoituksista ja potentiaalintasauksista 5.1 Pienjänniteliittymän maadoitus 5.2 Maadoitukset liittymissä, joissa on muuntamo 5.3 Maadoitukset liittymissä, joihin tulee useita syöttöjä 5.4 Maadoitukset liittymissä, joissa on useita rakennuksia 5.5 Maadoitukset IT-järjestelmissä 5.6 Maadoitukset TT-järjestelmissä 1 Kortin käyttötarkoitus Tämän ST-kortin tarkoitus on selkeyttää sähköasennuksia koskevien standardien SFS 6000, Pienjännitesähköasennukset, ja SFS 6001, Suurjännitesähköasennukset, rakennusten sähköasennusten liitäntöjä, maadoituksia ja potentiaalintasauksia koskevia vaatimuksia. Kortissa on otettu huomioon standardisarjan SFS 6000 vuoden 2012 painos. Pienjännitesähköasennusten sähköturvallisuuteen liittyvät perusvaatimukset maadoituksille annetaan standardissa SFS , jossa käsitellään suojausta sähköiskulta, ja maadoitusvaatimuksia käsittelevässä standardissa SFS Nämä standardit perustuvat kansainvälisen sähköalan standardisointijärjestön IEC:n standardisarjan IEC vastaaviin osiin. Standardit IEC ja IEC ovat sähköiskulta suojaamista koskevia perusjulkaisuja. Niitä käytetään perustana sekä sähköasennusten että -laitteiden sähköiskulta suojaamista koskevissa vaatimuksissa. Lisäksi standardissa SFS käsitellään suojausta sähkömagneettisilta häiriöiltä ja siellä esitetään vaatimuksia ja suosituksia, joilla on merkitystä asennusten riittävän häiriöttömän toiminnan kannalta. Tässä kortissa esitetään kytkentäesimerkkejä, jotka ovat turvallisia ja täyttävät standardien vaatimukset. Esitetyt esimerkit eivät ole ainoita hyväksyttäviä, vaan kytkennät voidaan tehdä myös muilla tavoilla. Keskuksen sisäisiä kytkentöjä käsitellään vain siinä määrin kuin niillä on sellaista merkitystä, että ne pitää määritellä keskuksen hankinnassa. 2 Maadoitukseen ja potentiaalintasaukseen liittyvät käsitteet Maadoitukseen ja potentiaalintasaukseen liittyviä käsitteitä havainnollistaa kuva 1 (s. 2), joka perustuu standardin SFS : 2012 liitteen 54B kuvaan 54B

2 Tapani Nurmi ST Ehdotus 2(13) LPS LPS Kylpyhuone, jossa on tehty lisäpotentiaalintasaus C6 M M 3 3 LPK C RK PE C4 PK 1 C5 PE/PEN 1a C1 C2 C PMK D Maanpinta T2 T1 T2 Kuva 1. Pienjänniteasennuksen maadoitusten ja potentiaalintasausten periaatteellinen kytkentä ja tunnukset. Uudessa standardissa on erilaisten suojajohtimien nimityksiä selvennetty ja tarkennettu. Sähköiskulta suojaukseen käytettäviä johtimia nimitetään suojajohtimiksi. Suojajohtimia ovat suojamaadoitusjohtimet potentiaalintasausjohtimet sähköiskulta suojaamiseen käytettävät maadoitusjohtimet. Myös PEN-johdinta voidaan pitää suojajohtimena. Jännitteelle altis osa (M) on sellainen johtava osa (esimerkiksi sähkölaitteen metallirunko tai metallinen asennusputki, jonka sisällä on peruseristetyt johtimet), joka normaalitilanteessa ei ole jännitteinen, mutta voi tulla jännitteiseksi perussuojaukseen käytetyn peruseristyksen pettäessä. Jännitteelle alttiit osat kytketään suojamaadoitusjärjestelmään suojamaadoitusjohtimilla (1). 2

3 Kuvan 1 merkintöjen selitykset. Tunnus Nimi C Muu johtava osa C1 Ulkopuolelta tuleva metallinen vesijohtoputki tai kaukolämpöputki C2 Ulkopuolelta tuleva metallinen viemäriputki C3 Ulkopuolelta tuleva kaasuputki, jossa eristävä välikappale C4 Ilmanvaihto C5 Lämmitysjärjestelmä D Eristävä välikappale PK Pääkeskus RK Jakokeskus PMK Päämaadoituskisko LPK Lisäpotentiaalitasauskisko tai -liitin T1 Betoniin tai maahan upotettu perustusmaadoitus elektrodi T2 Salamasuojausjärjestelmän maadoituselektrodi tarvittaessa LPS Salamasuojausjärjestelmä (jos käytetään) PE Keskuksen PE-liitin (liittimet) PE/PEN Pääkeskuksen PE/PEN-liitin (liittimet) M Jännitteelle altis osa 1 Suojamaadoitusjohdin (PE) 1a Syöttävästä verkosta tuleva suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin 2 Pääpotentiaalintasausjohdin 3 Lisäpotentiaalintasausjohdin 4 Salamasuojausjärjestelmän alastulojohdin, jos sellainen on käytössä 5 Maadoitusjohdin Pääkeskuksen (PK) syötön mukana tuodaan pääkeskukseen joko suojamaadoitusjohdin tai yhdistetty suojamaadoitusjohdin ja nollajohdin eli PEN-johdin (1a). Keskuksen suojakiskolta viedään päämaadoituskiskolle (PMK) suojamaadoitusjohdin. Päämaadoituskiskosta maadoituselektrodille (T1) menevän johtimen 5 nimitys on maadoitusjohdin. Se voi myös muodostaa osan maadoituselektrodia. Koska maadoitusjohdin useimmiten ainakin osittain kulkee maan sisällä, sille on asetettu mekaanista lujuutta ja korroosiosuojausta koskevat vaatimukset. Päämaadoituskisko (PMK) toimii maadoitusten ja potentiaalintasausten koontipisteenä. Jokainen maadoituskiskoon liitettävä johdin pitää voida irrottaa yksitellen. Tämän takia käytetään yleensä kiskotyyppistä liitinrakennetta. Maadoituselektrodilla (T) toteutetaan yhdistys maahan joko suoraan tai johtavan väliaineen, esim. betonin, kautta. Maadoituselektrodin materiaalin ja rakenteen pitää olla sähköisesti ja mekaanisesti riittävästi mitoitettu ja riittävän korroosionkestävä. Maadoituselektrodin laajuudella ja muodolla voidaan vaikuttaa saavutettavaan maadoitusresistanssiin ja potentiaalintasausvaikutukseen. Kaikkiin rakennuksiin suositellaan asennettavaksi renkaan muotoinen perustusmaadoituselektrodi. Maadoitukset liitetään yhteen rakennuksen potentiaalintasauksen kanssa. Potentiaalintasauksessa liitetään sähköisesti yhteen jännitteelle alttiit osat, käytännössä jännitteelle alttiisiin osiin liitetyt suojajohtimet ja muut johtavat osat (C). Tiloissa, joissa vaaditaan parempaa suojausta, voidaan käyttää lisäpotentiaalintasausta, jolloin johtimet liitetään lisäpotentiaalintasauskiskoon (LPK), joka liitetään tilan sähkölaitteiden suojajohtimiin. Muut johtavat osat ovat osia, jotka eivät kuulu asennukseen, mutta joissa voi olla tietty, esim. maan potentiaali. Potentiaalintasauksen tarkoitus on saattaa jännitteelle alttiit ja muut johtavat osat toisiinsa potentiaalintasausjohtimilla, jolloin niiden välillä ei esiinny potentiaalieroja (jännitteitä). 3 Maadoituksen ja POTENTIAALINtasauksen tarkoitus ja vaatimukset 3.1 Maadoituksen ja potentiaalintasauksen käyttötarkoitus Pienjännitesähköasennuksen maadoitusjärjestelmän tehtävänä on tehdä mahdolliseksi sähköasennuksen turvallinen ja luotettava toiminta. Maadoitusjärjestelmällä saadaan aikaan maahan johtava yhteys, jota käytetään toisaalta sähköiskulta suojaamiseen ja toisaalta häiriösuojaukseen. Maadoitusjärjestelmään liittyvillä suojajohtimilla toteutetaan suojaus sähköiskulta käytettäessä syötön automaattista poiskytkentää. Käytettäessä maadoituksia sekä suojaustarkoituksissa että häiriöiden välttämiseen suojauksen pitää olla aina etusijalla. 3

4 Turvallisia ja häiriöttömiä sähköasennuksen osia voidaan tehdä myös ilman suojamaadoitusta. Esimerkiksi luokan II sähkölaitteiden suojaukseen ei tarvita maadoitusjärjestelmää. Sähköliittymässä pitää kuitenkin aina olla maadoituselektrodi. Pienjänniteasennuksen maadoitusta koskevat perusvaatimukset on esitetty standardeissa SFS ja SFS Suurjänniteasennusten maadoituksia koskevat vaatimukset on annettu standardin SFS 6001 luvussa 9 ja ST-kortissa Maadoitusperiaatteet eri jakelujärjestelmissä Pienjännitejakelujärjestelmissä käytetään standardin SFS 6000 mukaan kolmen tyyppisiä jakelujärjestelmiä: TNjärjestelmää, TT-järjestelmää ja IT-järjestelmää. Suomessa käytetään normaaleissa asennuksissa yleensä TN-järjestelmää. Yleiset jakeluverkot, joilla sähköä toimitetaan kuluttajille, ovat käytännössä aina TN-järjestelmiä. IT-järjestelmää käytetään prosessiteollisuudessa ja erikoisjärjestelmissä, kuten sairaaloiden lääkintä-it-järjestelmissä. TT-järjestelmää Suomessa ei käytetä, mutta se on yleinen Etelä-Euroopan jakeluverkoissa. Seuraavassa tarkastellaan vain yleisimpiä kolmivaiheisia vaihtojännitejärjestelmiä. Järjestelmien periaatteita voidaan soveltaa myös yksivaiheisiin ja tasajännitejärjestelmiin SFS 6000:n mukaisesti. 3.3 TN-järjestelmät TN-jakelujärjestelmässä jakelujärjestelmän tähtipiste on maadoitettu suoraan teholähteessä ja sähkölaitteiston jännitteelle alttiit osat on yhdistetty tähän pisteeseen suojajohtimilla. Nolla- ja suojajohtimen keskinäisen järjestelyn perusteella erotetaan kolme eri TN-järjestelmää toisistaan: TN-S-järjestelmä: erillinen nolla- ja suojajohdin koko järjestelmässä TN-C-S-järjestelmä: nolla- ja suojajohdintoiminnot on yhdistetty yhteen johtimeen (PEN-johtimeen) osassa järjestelmää TN-C-järjestelmä: nolla- ja suojajohdintoiminnot on yhdistetty yhteen johtimeen (PEN-johtimeen) koko järjestelmässä. Eri TN-järjestelmät voidaan kytkeä yhteen siten, että TN-Cjärjestelmästä voidaan siirtyä TN-S-järjestelmään, mutta ei päinvastoin. Tällöin koko asennus yhdessä muodostaa TN- C-S-järjestelmän. Tyypillisesti jakeluverkko on tehty TN-Cjärjestelmällä ja siihen liittyvä rakennuksen sähköasennus TN-S-järjestelmällä. Periaatteessa rakennuksen sisälläkin voidaan käyttää PEN-johtimia esim. keskusten syötöissä, mutta se ei ole suositeltavaa. Vähäarvoisissa rakennuksissa, joissa ei ole tietoverkkoja, esim. yksikertaiset varastorakennukset, voidaan käyttää poikkipinnaltaan vähintään 10 mm kuparia tai 16 mm alumiinia olevaa PEN-johdinta keskusten syötöissä. Rakennusten välillä voidaan käyttää PEN-johdinta, jos eri rakennusten välillä ei ole tiedonsiirtoyhteyksiä. Käytännössä koko rakennuksen asennus kannattaa useimmiten toteuttaa TN-S-järjestelmällä (ks. myös kuva 2). Kuva 2. TN-C- ja TN-S-järjestelmän erot häiriö suojauksen ja häiriövirtojen kannalta. 4

5 Koska TN-järjestelmässä suojajohtimet ovat yhteydessä tähtipisteeseen, jännitteisen osan ja suojajohtimen välinen oikosulku aiheuttaa yksivaiheisen oikosulkuvirran. Tämä virta on niin suuri, että se on helppo havaita ja suojaus voidaan toteuttaa yleensä ylivirtasuojilla (katkaisijoilla tai sulakkeilla). Oikosulkuvirran suuruus ei riipu maadoituselektrodin maadoitusresistanssista. IT-järjestelmässä tähtipistettä tai muuta virtapiirin osaa ei kytketä suoraan maahan, vaan järjestelmä on erotettu maasta. Sähkölaitteiden jännitteelle alttiit osat on kytketty maahan. Koska tähtipistettä ei ole yhdistetty maahan, ensimmäisen vian aiheuttama virta on hyvin pieni, eikä ensimmäistä vikaa tarvitse kytkeä pois. Vika kuitenkin pitää ilmaista. Toisesta viasta syöttö pitää kytkeä pois. Tilanne, jossa ensimmäinen vika ei aiheuta käyttökatkosta, on ITjärjestelmän suurin etu ja sen takia sitä käytetään tiloissa, joissa halutaan suurta käyttövarmuutta. Yleensä käytetään vain yhteistä elektrodia, johon kaikki jännitteelle alttiit osat kytketään. Toisen vian aikainen tapaus vastaa TN-järjestelmän vikaa ja sitä koskevat vaatimukset ovat voimassa PEN-johtimien kytkennät Maadoituksia ja suojajohtimia koskevan standardin SFS vuoden 2012 painoksessa on annettu PENjohtimen kytkennälle aikaisempaa useampia vaihtoehtoja: 1. PEN-johdin kytketään suojamaadoitusjohtimelle tarkoitettuun liittimeen tai kiskoon. Tämä on ollut pääsääntö jo yli 20 vuoden ajan. 2. PEN-johdin voidaan kytkeä erityiseen PEN-johtimelle tarkoitettuun liittimeen tai PEN-kiskoon. Tätä ei ole aikaisemmassa standardissa erikseen mainittu, mutta käytännössä sitä on sovellettu. 3. PEN-johdin voidaan liittää myös nollajohtimelle tarkoitettuun liittimeen tai kiskoon. Tämä on standardissa uusi mahdollisuus, mutta vastaa aikaisemmin Sähköturvallisuusmääräyksissä sovellettua nollausta. Tässä kortissa esitetyt suositukset perustuvat tapoihin 1 ja 2. Tapaa 3 suositellaan käytettäväksi vain vanhojen asennusten muutostöissä standardissa SFS esitettyjen periaatteiden mukaan. 3.4 TT-järjestelmä TT-järjestelmässä tähtipiste on maadoitettu omaan elektrodiinsa ja jännitteelle alttiit osat omaansa. Nämä elektrodit eivät saa olla yhteydessä toisiinsa. Jännitteisen osan ja suojajohtimen välisen oikosulun seurauksena vikavirta kulkee suojamaadoittamiseen käytettyyn elektrodiin. Vikavirran suuruus riippuu suoraan elektrodin maadoitusimpedanssista standardin SFS kohdan mukaan. Käytännössä vikavirta on niin pieni, että suojalaitteena joudutaan yleensä käyttämään vikavirtasuojia. Jos halutaan suojauksesta selektiivinen, voidaan liittymän syötössä käyttää hidastetulla vikavirtamoduulilla varustettua katkaisijaa, pääjohdoissa S-tyypin vikavirtasuojaa ja ryhmäjohdoissa yleisen tyypin vikavirtasuojaa. Selektiivisyyteen ei riitä pelkästään se, että vikavirtasuojilla on erilaiset mitoitustoimintavirrat. Koska TT-järjestelmässä suojaus perustuu käytännössä vikavirtasuojaan, jonka rakenne on mutkikkaampi, kuin sulakkeen tai normaalin katkaisijan, suojauksen toiminta ei ole yhtä luotettavaa kuin TN-järjestelmässä. 3.5 IT-järjestelmä 4 Maadoitusjärjestelmän rakenne 4.1 Maadoituselektrodin vaatimukset Maadoituselektrodilla saadaan aikaan johtava yhteys maahan, mutta sillä on merkitystä myös potentiaalintasauksen kannalta. TN-järjestelmässä maadoituselektrodin maadoitusresistanssilla ei ole merkitystä. Muuntopiirin kokonaismaadoitusresistanssin vaatimukset johtuvat suurjännitejärjestelmien maasulkujen vaikutuksista ja niitä käsitellään standardissa SFS Suositeltava maadoituselektrodi on perustuksissa tai perustusten alla oleva renkaan muotoinen perustusmaadoituselektrodi. Pienissä rakennuksissa voidaan käyttää yhtä rengasta. Suurissa rakennuksissa perusmaadoituselektrodi suositellaan jaettavaksi korkeintaan 10 x 20 m kokoisiin silmukoihin. Perustusmaadoituselektrodi voi olla perustusten sisällä, jolloin materiaalina voidaan käyttää terästä. Elektrodina voidaan käyttää erityisesti elektrodikäyttöön tarkoitettua sinkittyä lattaterästä tai normaalia betoniterästä. Elektrodin pitää olla luotettavasti jatkuva, eli betoniteräkset on hitsattava yhteen tai on käytettävä erityisiä jatkoksia. Normaali sitominen ei riitä, jos teräksiä käytetään maadoituselektrodina. Betonin sisään asennettu teräs on sellaisenaan suojattu korroosiolta, mutta tarvittaessa teräsosat, jotka nousevat betonista ulos, voidaan korroosiosuojata. Riittävän johtavuuden takaamiseksi pitää betonissa, johon elektrodi sijoitetaan, olla vähintään 240 kg sementtiä / m betonia. Vaihtoehtoisesti perustusmaadoituselektrodi voi sijaita perustusten alla tai välittömästi perustusten ulkopuolella. Materiaalin pitää tällöin olla standardin SFS 6000 taulukon 54.1 mukaista materiaalia eli yleensä vähintään 16 mm kuparijohdinta tai -köyttä. Vaikka perustusmaadoituselektrodina käytetään erillistä elektrodia, betoniteräkset suositellaan liitettäväksi yhteen maadoituselektrodin kanssa. Vaikka betoniteräksiä ei olisi hitsattu yhteen, niitten liittäminen maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmään parantaa asennuksen EMC-suojausta. Perustusmaadoituksella pyritään ensisijaisesti parantamaan potentiaalintasausta. Normaalisti TN-järjestelmässä ei maadoitusresistanssilla ole merkitystä, jolloin perustusmaadoitus voidaan tehdä myös sellaiseen perustukseen, joka sijaitsee huonosti johtavalla alustalla, esim. kallion päällä, tai perustuksen ja maan välissä on lämpöeristekerros tai muu huonosti johtava kerros. Tällaisessa liittymässä tarvitaan myös yhteys maahan ja maadoituselektrodia voidaan täydentää rakentamalla maadoitusjärjestelmään liittyviä säteittäisiä elektrodeja, jotka upotetaan hyvin johtavaan maaperään. Jos perustusmaadoituselektrodin rakentaminen ei jostain syystä ole mahdollista, esim. maadoituselektrodi tehdään olemassa olevaan rakennukseen, voidaan maadoituselekt- 5

6 rodin mininimirakenteena käyttää aikaisemman suomalaisen käytännön mukaisia rakenteita, eli vähintään 20 m pitkää vaakaelektrodia, joka asennetaan siten, ettei elektrodi vahingoitu helposti esim. kaivutöiden takia. Elektrodi voidaan asentaa rakennusta syöttävän kaapelin kanssa samaan ojaan tai lähelle perustuksia, jolloin se on suojattu vahingossa tapahtuvalta katkaisemiselta. Jos maadoituselektrodia ei voida asentaa siten, että se on suojattu vahingoittumiselta, pitää käyttää kahta eri suuntiin sijoitettua vähintään 20 m pitkää vaakaelektrodia tai mieluummin yhtä vähintään 40 m pitkää, renkaan muotoista elektrodia. Perustusmaadoituselektrodi ja muunlainen renkaan muotoon asennettu elektrodi suositellaan asennettavaksi niin, että elektrodille menee kaksi johdinta ja rengas sulkeutuu päämaadoituskiskolla. Kun elektrodille menevät maadoitusjohtimet asennetaan sähköisesti erilleen toisistaan esim. käyttämällä toisessa johtimessa eristepäällysteistä johdinta, elektrodin eheys on helppo mitata. Maadoituselektrodien liitoksien pitää olla luotettavia ja soveltua liitettäviin materiaaleihin. Maan sisällä voidaan kuparielektrodissa käyttää puristettavia C-liittimiä ja teräselektrodilla hitsausta, joka ruostesuojataan sopivalla tavalla. Jos joudutaan liittämään toisiinsa eri materiaaleja, liitokset tehdään suojatussa ja luokse päästävässä paikassa. Esimerkiksi betoniterästen liittäminen maadoitusjohtimeen tehdään käyttäen sopivaa liitintä ja käsittelemällä liitos liitinvalmistajan ohjeiden mukaan. Betoniteräkset suositellaan tuotavaksi ylös lähellä päämaadoituskiskoa, jolloin sen liitos voidaan tarkastaa samalla kuin päämaadoituskiskon liitokset. Kupari- ja alumiinijohtimia ei liitetä suoraan yhteen kuivassakaan tilassa. Jos käytössä on useita maadoituselektrodeja, esim. pienjänniteasennuksen maadoituselektrodi, suurjänniteliittymän kaapelin mukana tullut kupariköysi ja salamasuojaukseen tarkoitettu maadoituselektrodi, kaikki maadoituselektrodit pitää liittää yhteen. Suurjännitejärjestelmissä voidaan periaatteessa käyttää erillistä maadoitusta, mutta rakennuksiin sijoitetuissa muuntamoissa sitä ei voida tehdä ja erillinen maadoitus on muutenkin hyvin harvinainen. Jos suurjännitejärjestelmän muuntaja on alttiina salaman aiheuttamille ylijännitteille, suositellaan, että suurjännitejärjestelmän suojamaadoitus (muuntajan runko) ja pienjännitejärjestelmän maadoitus (muuntajan tähtipiste) liitetään yhteen muuntajan navoissa. Rakennuksissa olevia muuntamoita tämä ei kuitenkaan yleensä koske, eikä sitä ole otettu huomioon tämän kortin esimerkkikuvissa. 4.2 Maadoitusjärjestelmän mitoitus Pienjännitejärjestelmät Maadoitusjärjestelmä mitoitetaan kestämään siihen kohdistuvat sähköiset, mekaaniset ja kemialliset rasitukset. Yleensä korroosiosuojaus ratkaisee mitoituksen. Maadoituselektrodin poikkipinta valitaan standardin SFS 6000 taulukon 54.1 mukaan eli yleensä vähintään 16 mm kuparia tai 10 mm ruostesuojattua terästä. Suomessa käytettävä kuparijohtimen minimipoikkipinta 16 mm on pienempi kuin kansainvälisten standardien yleensä vaatima 25 mm. Suomen maaperässä 16 mm on kestänyt, mutta tärkeissä kohteissa kannattaa käyttää isompaa, vähintään 25 mm poikkipintaa. Salamasuojauksen takia tehtävän elektrodin poikkipinnan pitää standardin EN mukaan yleensä olla 50 mm ja minimissään 25 mm kuparia. Teräselektrodin korroosiosuojauksen paksuus riippuu elektrodin käyttötarkoituksesta ja asennustavasta. Maan sisään lyötävän tangon korroosiosuojauksen pitää olla paksumpi kuin vaakatasoon asennettavan elektrodin. Teräselektrodin käytöstä on Suomessa vähän kokemuksia, eikä sitä suositella käytettäväksi muuta kuin betonin sisään asennettavana perustuselektrodina. Betoniin asennettavaa teräselektrodia ei tarvitse erikseen korroosiosuojata. Elektrodina voidaan käyttää myös erityisesti elektrodikäyttöön tarkoitettuja, esim. ruostumattomasta teräksestä tehtyjä rakenteita. Maadoitusjohtimella tarkoitetaan päämaadoituskiskon ja maadoituselektrodin välistä johdinta. Yleensä maadoituselektrodina käytetty köysi jatkuu maadoitusjohtimena ja vastaa poikkipinnaltaan maadoituselektrodia. Minimipoikkipinnat on annettu standardin SFS taulukossa TN-järjestelmässä maadoitusjohtimessa ei yhden vian tapauksessa kulje virtaa ja johdin voidaan mitoittaa kuten suojaava potentiaalintasausjohdin. Keskuksen suojakiskon ja päämaadoituskiskon välinen johdin on suojamaadoitusjohdin ja se mitoitetaan suojamaadoitusjohtimen mitoitussääntöjen mukaan. TN-järjestelmässä tässä johtimessa ei yleensä kulje virtaa ja se voidaan mitoittaa kuten pääpotentiaalintasausjohdin. Joissain tapauksissa johdin voi kytkeytyä johtavien putkistojen tms. kautta rinnan suojajohtimen tai PEN-johtimen kanssa. Tämän ja mekaanisen kestävyyden takia on kuitenkin suositeltavaa mitoittaa tämä suojajohdin käyttäen standardin SFS taulukon 54.3 mukaista mitoitusta (pienillä poikkipinnoilla yhtä suuri kuin äärijohdin ja suuremmilla poikkipinnoilla puolet äärijohtimesta). Syöttöpisteessä riittää 50 mm kuparia vastaava poikkipinta ja muualla verkossa 16 mm kuparia vastaava. Laitteiden suojamaadoitusjohtimet mitoitetaan standardin SFS mukaan joko äärijohtimen poikkipinnan mukaan tai laskemalla oikosulkuvirran mukaan. Jakokeskuksen rungon suojamaadoitus tehdään laitestandardin SFS-EN mukaan äärijohtimen poikkipinnan perusteella, oikosulkuvirran perusteella laskemalla tai testauksen perusteella. Varsinkin isommissa jakokeskuksissa voidaan keskuksen suojakisko asentaa suoraan kiinni keskuksen runkoon PEN-johtimet PEN-johtimen virtatien pitää vastata sekä nollajohtimelle että suojajohtimelle asetettuja vaatimuksia. Yleensä nollajohtimen vaatimukset ovat ankarampia, ks. standardin SFS luku 524. Nollajohtimen poikkipinnan pitää pienillä poikkipinnoilla (enintään 16 mm kuparia tai 25 mm alumiinia) olla yhtä suuri kuin vaihejohtimen. Suuremmilla poikkipinnoilla voidaan nollajohtimen poikkipinta mitoittaa siinä kulkevan virran mukaan. Yleensä käytetään nollajohtimen poikkipintana puolta äärijohtimen poikkipinnasta. Aina pitää kuitenkin tarkistaa, onko nollajohtimessa kulkeva virta epänormaalin suuri esim. yliaaltovirtojen takia. 6

7 4.2.3 Suurjännitejärjestelmät Suurjännitejärjestelmien suojajohtimien mitoituksessa on otettava huomioon myös kaksoismaasulku, kun maasulkua ei kytketä pois korkeintaan 1 sekunnissa. Suurjännitejärjestelmien suojajohtimien mitoitusvaatimuksista ja maadoitusresistanssin vaatimuksista saa tietoja jakeluverkkoyhtiöltä, jolloin voidaan ottaa huomioon myös suunnitteilla olevat jakeluverkon muutokset. 4.3 Potentiaalintasaus Potentiaalintasauksen tarkoituksena on liittää johtavat osat (jännitteelle alttiit ja muut johtavat osat) yhteen, niin että saavutetaan tasapotentiaali. Potentiaalintasausjärjestelmään liitetään sähkölaitteiden jännitteelle alttiit ja muut johtavat osat. Jännitteelle alttiita osia ovat sellaiset sähkölaitteiden rungot tms. osat, jotka tulevat jännitteisiksi peruseristyksen pettäessä. Nämä liitetään potentiaalintasausjärjestelmään suojajohtimilla keskuksen suojakiskon kautta. Muita johtavia osia ovat sähköasennukseen kuulumattomat osat, joissa voi esiintyä tietty, yleensä maan potentiaali. Muita johtavia osia ovat esimerkiksi putket, kanavat ja rakennuksen runkorakenteet, joissa voi olla maan potentiaali, joka poikkeaa rakennuksen maadoitusjärjestelmän (suojajohtimien) potentiaalista. Suojamaadoituksen ja potentiaalintasauksen käsitteet pitää erottaa toisistaan. Esimerkiksi metallisia vesijohtoputkia ei suojamaadoiteta, vaan ne liitetään potentiaalintasaukseen. Jos sen sijaan metallisessa asennusputkessa on sisällä peruseristettyjä johtimia, se pitää suojamaadoittaa. Potentiaalintasaus voi olla suojaavaa tai toiminnallista. Suojaava potentiaalintasaus puolestaan on joko pääpotentiaalintasausta tai lisäpotentiaalintasausta. Pääpotentiaalintasauksen vaatimukset esitetään standardin SFS 6000 osassa 4-41 ja johtimien mitoitusta koskevat vaatimukset osassa Standardin SFS vuoden 2012 painoksen mukaan pääpotentiaalintasausjohtimien on oltava poikkipinnaltaan vähintään puolet asennuksen suurimmasta suojamaadoitusjohtimesta ja vähintään 6 mm kuparia tai 16 mm alumiinia tai 50 mm terästä. Pääpotentiaalintasausjohtimien poikkipinnan ei tarvitse olla suurempi kuin 25 mm kuparia tai vastaava poikkipinta muuta materiaalia. Tässä suhteessa on palattu aikaisempaan käytäntöön ja luovuttu yleisestä 6 mm kuparijohtimen käytöstä. Lisäpotentiaalintasausta käytetään lähinnä sellaisissa erikoistiloissa, kuten lääkintätiloissa, ahtaissa johtavissa tiloissa ja eläinsuojissa, joissa halutaan parantaa turvallisuutta. Useassa maassa lisäpotentiaalintasaus vaaditaan myös kylpy- ja suihkutiloihin, mutta Suomessa sitä ei vaadita, jos rakennuksessa on tehty pääpotentiaalintasaus. Potentiaalintasausta käytetään myös häiriösuojauksen takia, jolloin se useimmiten on toiminnallista potentiaalintasausta. 4.4 Häiriösuojaukseen liittyvät maadoitukset ja potentiaalintasaukset Suojausta sähkömagneettisten häiriöiden suojaamiselta käsitellään perusteellisesti standardissa SFS Standardissa annetaan ohjeita asennusten toteuttamisesta, laitteiden ja kaapelointien sijoituksesta, kaapeloinnin toteuttamisesta jne. Standardi käsittelee myös TT- ja ITjärjestelmiä. TN-järjestelmässä keskeistä on käyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asennusta TN-S-järjestelmään. Tällöin tietotekniikan laitteiden välillä ei esiinny jännite-eroista johtuvia häiriövirtoja, ks. kuva 2. TN-S-järjestelmän käyttäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on toimivan sähköasennuksen perusta. TN-S-järjestelmää täydennetään käyttämällä erilaisia toiminnallisia potentiaalintasausjärjestelmiä. Perusmenetelmä on tähtiverkko, jossa jokaiselle suojamaadoitettavalle sähkölaitteelle tuodaan suojajohdin, eikä niitä kytketä yhteen. Tätä voidaan täydentää erilaisilla silmukoiduilla potentiaalintasausjärjestelmillä. Aikaisemmin on esim. instrumentointijärjestelmissä käytetty ns. häiriötöntä maadoitusta noiseless earth, joka usein merkittiin tunnuksella TE. Häiriöttömällä maadoituksella pyrittiin yleensä paikkaamaan puutteita, jotka johtuivat yleisen jakeluverkon häiriöistä, kuten PEN-johtimien käytöstä. Tällaista järjestelmää voidaan edelleen käyttää vanhojen asennusten muutos- ja laajennustöissä, joissa ei pystytä toteuttamaan täydellistä TN-S-järjestelmää. Nykystandardit eivät tunne häiriöttömän maan käsitettä, sen sijasta puhutaan toiminnallisesta maadoituksesta functional earth, josta käytetään tunnusta FE. 4.5 Maadoitusten merkinnät ja dokumentointi Standardeissa ei ole yksityiskohtaisia vaatimuksia maadoitusten merkinnöistä ja dokumentoinnista, vaan niiden osalta noudatetaan yleisiä vaatimuksia. Lukuun ottamatta hyvin yksinkertaisia kohteita, on yleensä syytä tehdä maadoitusten kytkennöistä kaavio. Siinä esitetään päämaadoituskisko(t), maadoitus- potentiaalintasausjohtimet ja tarpeelliset suojajohtimet sekä niiden poikkipinnat. Kaaviossa esitetyt tunnukset kiinnitetään myös kiskoihin, johtimiin tai niiden välittömään läheisyyteen. Maadoitusten tunnuksia ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Standardeissa käytetään yleensä kuvan 1 mukaisia tunnuksia. Englanninkielisessä tekstissä päämaadoituskiskon (PMK) tunnus on yleensä main Earthing Terminal (MET). Jos kysymyksessä on vanhan asennuksen laajennus, kannattaa käyttää samanlaisia merkintöjä kuin vanhassa asennuksessa. Kaikkien suojaustarkoitukseen käytettyjen johtimien tunnusväri on kelta-vihreä. Voidaan käyttää myös paljaita johtimia, jos siitä ei aiheudu korroosio-ongelmia. Jos johdinta käytetään vain toiminnalliseen maadoitukseen, eikä se täytä suojajohtimen vaatimuksia, tunnusvärinä ei saa käyttää kelta-vihreää. 7

8 5 Esimerkkejä maadoituksista ja potentiaalintasauksista Seuraavassa on esitetty esimerkkejä tyypillisistä maadoitusten kytkennöistä. Nämä eivät ole ainoita vaihtoehtoja, vaan myös muunlaiset kytkennät ovat hyväksyttäviä. Kun syötössä käytetään PEN-johdinta, koko PEN-piirin mitoituksen pitää vastata sekä nolla- että PEN-johtimien vaatimuksia, ks. kohta 4.2. Jos kytkennät ovat mutkikkaita ja käytetään esimerkiksi useita syöttöjä, kannattaa tutkia, miten kytkennässä käyttäytyvät vikavirrat ja yksivaiheisten kuormitusten nollajohtimien virrat. Tarvittaessa voidaan käyttää nelinapaisia kytkinlaitteita erottamaan nollajohtimien virtoja. Kun käytetään nelinapaisia kytkinlaitteita, pitää myös tarkistaa, ettei missään tilanteessa eroteta tai kytketä PEN-johdinta eikä eroteta nollapiiriä maan potentiaalista. Käytettäessä nelinapaisia kytkinlaitteita suurivirtaisten pääkeskusten syötöissä, pitää myös nollapiiri työmaadoittaa vastaavalla tavalla kuin äärijohtimet. Esimerkeissä on käytetty viisikiskoisia keskuksia, joissa on erilliset nolla- ja suojakiskot. Nelikiskoisten keskusten, joissa on PEN-kisko, käyttö ei ole kuitenkaan kiellettyä. Jos pääkeskukseen tulee useita PEN-johtimella varustettuja syöttöjä, nelikiskoisen keskuksen käyttö voi olla kaikkein selkeintä. 5.1 Pienjänniteliittymän maadoitus Tyypillisen pienjänniteliittymän maadoitus tulee yleisestä jakeluverkosta nelijohtimisena, koska jakeluverkossa yleensä käytetään PEN-johtimia. Tuleva PEN-johdin liitetään keskuksen PE-kiskoon tai liittimeen ja siitä tehdään yhdistys nollapiiriin. Keskuksessa voi olla myös erillinen PEN-liitin, josta tehdään eriyttäminen nolla- ja PE-piireiksi. Voidaan käyttää myös kaksoisliitintä, jossa on tila sekä suoja- että nollajohtimelle. Suojajohtimen ja PEN-johtimen liitos tulee voida avata eristysresistanssin mittausta ja suojajohtimen jatkuvuusmittausta varten. Esimerkki on kuvassa 3. 8

9 Kuva 3. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jota syötetään PEN-johtimella varustetulla liittymisjohdolla. 9

10 Kuva 4. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jota syötetään liittymisjohdolla, jossa on erillinen nolla- ja suojamaadoitusjohdin. Jos syöttö pienjänniteasennukseen tapahtuu viisijohtimisena, tilanne on vielä yksinkertaisempi. Tulevat nolla- ja suojajohtimet liitetään niille tarkoitettuihin liittimiin ja kaikki suoja- ja potentiaalintasausjohtimet liitetään suojakiskoon tai liittimiin. Nolla- ja suojajohtimia ei liitetä keskuksessa yhteen. Keskuksen pääkytkin voi olla nelinapainen, jolloin käyttöönottomittaukset voidaan tehdä helposti. Esimerkki on kuvassa Maadoitukset liittymissä, joissa on muuntamo Jos liittymässä on muuntamo, mukaan tulee myös suurjännitejärjestelmän maadoitus. Suurjänniteliittymässä käytetään yhteistä maadoitusta ja voidaan käyttää samaa maadoituselektrodiakin. Muuntamon maadoitusresistanssivaatimusten ja sallittujen kosketusjännitteiden takia maadoitus 10

11 Kuva 5. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jossa on muuntaja ja pääkeskusta syötetään PEN-johtimella varustetulla johdolla. pitää yleensä tehdä useammassa kohdassa, esim. rakennuksen maadoituselektrodi ja suurjännitekaapelin mukana tuleva maadoitusköysi. Eri maadoituselektrodit kytketään yhteen, joko suoraan päämaadoituskiskossa tai liittämällä päämaadoituskiskot toisiinsa suojajohtimien välityksellä. Pienjännitepuolen maadoitus tehdään periaatteessa samalla tavalla kuin pienjänniteliittymissä. Kuvassa 5 on esitetty tapaus, jossa muuntajasta pääkeskukseen tullaan nelijohtimisella johdolla (kaapeleilla tai kiskosillalla). Johdinta, joka tulee muuntajan n-navasta keskukseen, nimitetään PEN-johtimeksi, ja se eristetään vastaavalla tavalla kuin äärijodinpiirit. Keskuksessa PEN-johdin liitetään PEN-kiskoon tai suojakiskoon, mutta keskuksen sisällä kytkentä voi vaihdella. Suoja- ja nollapiirit on voitava keskuksessa erottaa mittauksia varten ja koko piirin mitoituksen on vastattava nollajohtimen vaatimuksia. Maadoitus tuodaan 11

12 Kuva 6. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jossa on muuntaja ja pääkeskusta syötetään johdolla, jossa on erilliset nolla- ja suojamaadoitusjohtimet. pääkeskuksen suojakiskoon. Käytännössä maadoituskisko voidaan jakaa osiin, esim. suurjännitesähkötilaan oma kiskonsa ja pääkeskustilaan oma kiskonsa. Maadoitusta ei tehdä muuntajan tähtipisteessä. Esimerkkikuvissa on esitetty myös suurjännitekojeiston suojamaadoitusjohdin (6) ja muuntajan suojamaadoitusjohdin (7). Periaatteessa on mahdollista toteuttaa syöttö myös siten, että yhdistys maadoitukseen tehdään muuntajan tähtipisteessä ja sieltä tuodaan erilliset nolla- ja suojajohtimet pääkeskukseen kuvan 6 mukaisesti. Tällöin on suositeltavaa käyttää nelinapaista pääkytkintä, koska suoja- ja nollapiirin erottaminen muuntajan tähtipisteessä on käytännössä hankalaa. Kuvissa on esitetty myös suurjännitejärjestelmän laitteiden suojamaadoitukset (johtimet 6 ja 7). 12

13 Kuva 7. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jossa on kaksi muuntajaa ja pääkeskusta syötetään PEN-johtimella varustetulla johdolla. Nolla- ja PE-piirit on yhdistetty vain yhdessä pisteessä. 5.3 Maadoitukset liittymissä, joihin tulee useita syöttöjä Jos samaan pääkeskukseen tuodaan useita syöttöjä, esim. syöttö kahdelta tai useammalta muuntamolta tai varavoimageneraattorilta, noudatetaan standardin SFS kohdan periaatteita. Ei käytetä suoraa liitäntää maahan muuntajan nollanavasta tai generaattorin tähtipisteestä. Teholähteiden yhdistettyjen nollapisteiden ja PE:n välillä on vain yksi liitäntä pääkeskuksen sisällä. Muuntajien nollapisteiden tai generaattorien tähtipisteiden välinen yhdysjohdin on eristettävä. Tämän johtimen toiminta vastaa PEN-johdinta ja se voidaan merkitä sellaiseksi. Asennuksessa voi olla PE:n lisämaadoituksia. Standardin kuvassa on esitetty yksi liitin, johon syötöistä tulevat PEN-johtimet, pääkeskuksen suoja- ja nollakiskot sekä maadoituskiskolle menevät johtimet liitetään. Käytännössä yksi tällainen liitospiste ei ole mahdollinen, vaan keskuksessa pitää olla PEN-kisko-osuus, johon nämä liitännät tehdään. Kuvassa 7 on esitetty esimerkki tällaisesta kytkennästä. 13

14 Kuva 8. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jossa on kaksi muuntajaa ja pääkeskusta syötetään PEN-johtimella varustetulla johdolla. Nolla- ja PE-piirit on yhdistetty kahdessa pisteessä ja keskusosien välillä on nelinapainen kytkinlaite. Jos eri syöttöjä ei käytetä rinnan, vaan kysymyksessä on vain mahdollisuus käyttää keskuksen varasyöttönä toista muuntajaa, voidaan noudattaa yhden syötön periaatteita. Nolla- ja suojakiskojen yhdistys tehdään jokaisessa pääkeskuksessa erikseen ja keskukset yhdistetään toisiin nelinapaisilla kytkinlaitteilla. Esimerkki tästä on kuvassa 8. On mahdollista myös tehdä kytkentä maahan jokaisessa teholähteessä ja tulla niistä erillisillä nolla- ja suojajohtimilla pääkeskukseen. Keskukset yhdistetään toisiinsa nelinapaisilla kytkinlaitteilla ja syötöissä suositellaan käytettäväksi nelinapaisia kytkinlaitteita. Esimerkki tästä on kuvassa 9. 14

15 Kuva 9. Maadoituksen, potentiaalintasauksen ja syötön kytkennät liittymässä, jossa on kaksi muuntajaa ja pääkeskusta syötetään johdolla, jossa on erilliset nolla- ja suojajohtimet. Nolla- ja PE-piirit on yhdistetty vain muuntajien tähtipisteissä. 5.4 Maadoitukset liittymissä, joissa on useita rakennuksia Sähköliittymissä on usein useita rakennuksia, esim. useita asuinrakennuksia tai asuinrakennuksen lisäksi talousrakennuksia. Liittymässä pitää olla maadoituselektrodi, jonka suositeltavin rakenne on perustusmaadoituselektrodi. Jos liittymän pääkeskus sijaitsee rakennuksessa, voidaan rakennuksen perustusmaadoituselektrodia käyttää myös liittymän maadoituselektrodina. Jos pääkeskus on talousrakennuksessa tai pääkeskus asennetaan erikseen maahan (ns. tonttikeskus) tai pylvääseen, suositellaan käytettäväksi myös päärakennukseen asennettua perustusmaadoituselektrodia. Perustusmaadoituselektrodi suositellaan asennettavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteää asennusta otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, esim. työmaa-aikaiseen käyttöön. 15

16 Kuva 10. Maadoitusten ja potentiaalintasausten kytkennät liittymissä, joissa on useita rakennuksia. Kuvassa 10 on esitetty tyypillinen usean rakennuksen liittymän maadoitusjärjestely. Liittymässä pitää olla ainakin yksi maadoituselektrodi, mieluimmin perustusmaadoituselektrodi. Joka rakennuksessa toteutetaan suojaava potentiaalintasaus. Kaikkiin rakennuksiin suositellaan asennettavaksi perustusmaadoituselektrodi. Jos jokin rakennuksista on yli 200 m päässä liittymässä olevasta maadoituselektrodista ja sitä syötetään PEN-johtimella varustetulla johdolla, rakennukselle pitää tehdä oma maadoituselektrodi. Koska pääkeskus ei ole rakennuksessa, siinä ei tarvita potentiaalintasausta. Molemmissa liittymien rakennuksissa tehdään potentiaalintasaus, johon liitetään johtavat putkistot ja ilmanvaihtokanavat (C1, C2) sekä betoniraudoitus (B), jos se on mahdollista. Vähintään toiseen rakennukseen tehdään perustusmaadoituselektrodi T1. Toiseenkin sen asentamista suositellaan. Lisäksi voidaan kaapeliojaan asentaa maadoituselektrodi T Maadoitukset IT-järjestelmissä IT-järjestelmiä käytetään Suomessa yleensä teollisuuden moottorikeskuksissa ja sairaaloiden lääkintä-it-järjestelmissä. IT-järjestelmää käytetään myös erikoiskäytöissä ku- 16

17 Kuva 11. Maadoitusten ja potentiaalintasausten kytkentäperiaate IT-järjestelmän muuntamolla ja pääkeskuksessa. ten laiva-asennuksissa, tuuliturbiineissa ja valosähköisissä sähköntuotantojärjestelmissä. Kummassakin tapauksessa tavoitteena on lisätä käyttövarmuutta siten, että kun sattuu ensimmäinen vika vaihejohtimen ja suojajohtimen tai maan välillä, sitä ei tarvitse kytkeä pois, mutta siitä tulee hälytys ja ryhdytään toimenpiteisiin vian löytämiseksi. Jos IT-järjestelmässä sattuu toinen vika, syöttö pitää kytkeä automaattisesti pois. Eristystilan valvontaan pitää käyttää standardin EN (Electrical safety in low voltage distribution systems up to V a.c. and V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures Part 8: Insulation monitoring devices for IT systems) mukaista laitetta. Kuvissa ei ole esitetty eristystilan valvontalaitteen kytkentöjä, koska ne riippuvat valitusta laitteesta. Jos valvontaan käytetään tähtipisteeseen menevää johdinta, sitä ei pidetä suojajohtimena, vaan mittausjohtimena. Esimerkkikuva 11 esittää tyypillistä teollisuuden järjestelmää, jossa muuntajalla syötetään moottorikeskusta. Yksivaiheisessa IT-järjestelmässä, jota syötetään 230/230 V muuntajalla, muuntajan ensiö- ja toisiopuolen maadoitukset kytketään yhteen. 17

18 Kuva 12. Maadoitusten ja potentiaalintasausten kytkentäperiaate TT-järjestelmän muuntamossa ja pääkeskuksessa. 5.6 Maadoitukset TT-järjestelmissä TT-järjestelmässä on tähtipisteen maadoitus ja suojamaadoitus järjestetty erikseen. Tähtipiste on maadoitettu vain muuntamossa suojamaadoituksesta erilliseen elektrodiin. Liittymiin tulee jakeluverkosta vain nollajohdin ja suojamaadoitus tehdään paikalliseen elektrodiin. Nolla- ja suojamaadoitusjohtimia ei kytketä yhteen. Ryhmäjohdoissa TT-järjestelmä vastaa TN-S-järjestelmää kuitenkin niin, että suojalaitteena käytetään vikavirtasuojia. Kuva 12 esittää muuntajasta syötettyä TT-järjestelmää. Kortin käsikirjoitus ja päivitys: Tapani Nurmi, SESKO ry 18

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU

Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2011 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Sähkölaitteistojen tarkastukset Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset Tapani Nurmi SESKO ry 1 Tapani Nurmi SESKO ry 2 Tapani Nurmi SESKO ry 3 Tapani Nurmi SESKO ry 4 Tapani Nurmi SESKO ry 5 Tapani Nurmi SESKO ry 6 Tapani Nurmi SESKO ry 7 Tapani Nurmi SESKO ry 8 Tapani Nurmi

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Asentajasarja: Sähköasennusopas

Asentajasarja: Sähköasennusopas Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

Pienjännitejärjestelmien maadoitukset ja potentiaalintasaukset

Pienjännitejärjestelmien maadoitukset ja potentiaalintasaukset Antti Heikkilä Pienjännitejärjestelmien maadoitukset ja potentiaalintasaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikka Insinöörityö 8.5.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat

Lisätiedot

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Optisen liityntäverkon maadoitukset Optinen liityntäverkko alkaa teleyrityksen laitetilasta ja päättyy asiakaskiinteistön talojakamoon Valokaapelissa

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V

Lisätiedot

Valintaopas EN 62305- standardin mukaiseen turvalliseen salamasuojaukseen. TBS Salamasuojaustarvikkeet

Valintaopas EN 62305- standardin mukaiseen turvalliseen salamasuojaukseen. TBS Salamasuojaustarvikkeet TBS Salamasuojaustarvikkeet Valintaopas EN 6230- standardin mukaiseen turvalliseen salamasuojaukseen. TBS Salamasuojaustarvikkeet Rakennusten salama- ja ylijännitesuojaus Vastuut Kiinteistön salamasuojauksesta

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tuotenumero: 411175 98,00 (+ alv 10%) normaalihinta 73,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää runsaas alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

(7) Optisen liityntäverkon maadoitukset

(7) Optisen liityntäverkon maadoitukset 30.3.2015 1(7) Optisen liityntäverkon maadoitukset Valokaapelissa ei tietoliikenne sinänsä edellytä metalliosia. Tieto kulkee optisesti lasikuidussa, joka on sähköisesti eriste. Valokaapelissa voi olla

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Ollila, Heli Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma huhtikuu 2012 Ohjaaja: Pulkkinen,

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Liitokset ja liittimet

Liitokset ja liittimet Liitokset ja liittimet Tuomas Upola, Henri Ratilainen 3.2.2014 1 Liitokset Liitokset oltava sähköisesti ja mekaanisesti luotettavia ja niiden on vastattava johtavuudeltaan itse johdinta Kaikkiin liitoksiin

Lisätiedot

6.5 VALAISTUSASENNUKSET

6.5 VALAISTUSASENNUKSET 6.5 VAAISTUSASEUKSET imitys numero piirrosmerkki Periaate Valaistuskytkimet ja valaistuskytkennät Seuraavassa taulukossa etetään tavallimpien valaistuskytkimien nimitykset, piirrosmerkit ja johdotuskaaviot.

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1 Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma - sähköistystarpeista - lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan - saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi - saadaksesi

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT3 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT3 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 VES vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 E/2014 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

Tekninen esite Pienjännitekojeet

Tekninen esite Pienjännitekojeet Tekninen esite Pienjännitekojeet Al/Cu -yleisliittimet Esite OZX 1 FI -07/7-11 MDN42 ASEA BROWN BOVERI Al/Cu -yleisliittimillä liitos ei löysty Luotettava yleisliitin sekä alumiini- että kuparikaapeleille

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016 Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 F/2015 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4

Lisätiedot

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta.

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta. Energianmittaus 1/6 1. ENERGIANMITTAUS 1.1 Standardit ja yleisohjeet Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi on olemassa standardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa

Lisätiedot

TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY

TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY Reijo Mustonen, Jouni Koskenniemi 20.11.2017 TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY Yleisohjeet Sähköurakoitsijoille Ja Suunnittelijoille Sisällys Asiakkaan vastuut sähkönjakeluverkkoon liityttäessä... 3 Liittymissopimus...

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 19/2017 27.1.2017 0 (7) Tukes-ohje 19/2017 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2017) Ohje 19/2017 27.1.2017 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Häiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne

Häiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne Häiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne PRK:n radioamatöörikurssi 2017 Mikko Laakkonen OH2FLO 16.11.2017 1 Sähköturvallisuuslaki 53 Sähkötyön määritelmä Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus-

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE 1 Sähköverkkoon liittyminen 1. Sähkösuunnittelu Rakentajan sähkösuunnittelija laskee sähköliittymän pääsulakkeiden koon. 2. Liittymissopimus Sopimus kannattaa tehdä hyvissä

Lisätiedot

3.5. UPS laitteet. 3.5.1. UPS-laitteen rakenne ja toiminta

3.5. UPS laitteet. 3.5.1. UPS-laitteen rakenne ja toiminta 3.5. UPS laitteet 3.5.1. UPS-laitteen rakenne ja toiminta UPS-laiteella (Uninterruptible Power Supply) tarkoitetaan nykyään staattista, tehoelektroniikan laitetta, joka akkujensa turvin takaa katkottoman

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista -

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - 1. Mieti sähköistystarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi Jyväskylän Energian neuvontaa ja esitteitä palvelupisteessämme: Hannikaisenkatu

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma sähköistystarpeista lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi saadaksesi tiedon

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN JÄNNITETYÖOHJE ENSTON E-KSE KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Turvavalaistuksen kaapelointi

Turvavalaistuksen kaapelointi Turvavalaistuksen kaapelointi Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright 2017 1 Pasi Hongisto Poistumisvalaistuksen kaapelointi SFS 6000-5-56:2017 Tässä esityksessä käsitellään vaatimuksia turvavalojärjestelmien

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Salama- ja ylijännitesuojat

Salama- ja ylijännitesuojat Salama- ja ylijännitesuojat TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät OBO 1 Salama- ja ylijännitesuojaus Haitalliset ylijännitteet johtuvat salamapurkauksista tai ovat seurausta sähkön jakeluverkossa

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä esitys on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot