8.1. Pientalot Vapaa-ajan asunnot Kerrostalot ja suuret rivitalot Maatalous ja teollisuus... 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.1. Pientalot... 18 8.2. Vapaa-ajan asunnot... 19 8.3. Kerrostalot ja suuret rivitalot... 19 8.4. Maatalous ja teollisuus... 19"

Transkriptio

1

2 Pientalot Vapaa-ajan asunnot Kerrostalot ja suuret rivitalot Maatalous ja teollisuus Tarkoitus 2. Soveltamisala 3. Vastuut 4. Turvaluokitus 5. Lähtöarvot Tämän asiakirjan tarkoituksena on määrittää pienjänniteverkoston sähköteknisen suunnittelun ja uusien sähköliittymien mitoitus- ja suojausohjeet sekä investointilaskelmien vaatimat lähtöarvot. Näitä lähtöarvoja ei saa vertailulaskelmissa muuttaa. Tätä julkista ohjetta noudatetaan Elenia Verkko Oy:n pienjänniteverkon suunnittelussa (mm. uusi verkko, korvausinvestoinnit, uudet liittymät, muutostyöt). Keskijänniteverkon suunnittelussa noudatetaan ohjetta Keskijänniteverkon mitoitus ja sähköinen suojaus. Myös pienjänniteverkon häviöiden hinta ja laskentakorkokanta on sisällytetty em. keskijänniteverkon ohjeeseen. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa Verkon käyttö ja kehitys/ Sähköinen suunnittelu sekä liittymäprosessin omistaja. Tämä asiakirja on turvaluokitukseltaan julkinen Rakentamiskustannukset Verkostoinvestointien tai muutostöiden rakentamiskustannukset määritetään (Xpower-) verkkotietojärjestelmän (CPP-) kustannuslaskentatyökalulla. Työn tyyppinä käytetään todellisen työkohteen mukaista työtyyppiä Laskentaparametrit Laskennallinen tehokerroin cos ϕ on 0,95. Jännitekerroin oikosulkulaskennoissa IEC 909 mukaan: 0,4 kv, c = 0,95 Todennäköisyys: Laskenta ilman hajontoja Mittaukset kuormituskäyrissä: Vain indeksisarjat Laskentaparametrioletuksia ei saa muuttaa ilman erillistä hyväksyntää.

3

4 Verkostokomponenttien pitoajat Pitoaikaa käytetään sähköverkon käyttöikää määriteltäessä. Sen avulla lasketaan mm. verkoston tekninen nykyarvo ja tarkastellaan elinkaarikustannuksia. Laskutettavissa johdon siirtotöissä määritellään ensisijaisesti johdon ikä. Pienjänniteilmajohdot Pienjännitemaakaapelit pitoaika 35 v pitoaika 40 v 5.4. Verkon rakentamistapa Verkon rakentamistavassa ja rakenteissa noudatetaan ohjetta Verkon rakennustavan valinta ja rakenteiden sijoitus Johtojen poikkipintasarjat Seuraavasta käy ilmi käytettävät pienjännitekaapelien ja -johtojen lajit ja poikkipinnat. Suluissa on (Xpower -) verkkotietojärjestelmässä käytettävät vastaavat johtolajitunnukset (SENER). Maakaapelit : AXMK 4x25S (AX25) AXMK 4x50S AXMK 4x95S AXMK 4x150S AXMK 4x240S (AX50) (AX95) (AX150) (AX240) Vesistökaapelit: AMCMK 4x35+16 ( AMC35V) AMCMK 4x50+16 AMCMK 4x95+29 AMCMK 4x (AMCMK 4x240+72) (AMC50V) (AMC95V) (AMC150V) (AMC240V) Ilmajohdot: AMKA 3 x (AM35) AMKA 3 x AMKA 3 x (AM70) (AM120)

5 Yleiset suunnitteluperiaatteet 6.1. Määritelmät Uusi verkko on uusi jakeluverkko tai vanhan verkon laaja korvaaminen tai muuntamon varokekytkimeltä lähtevä uusi 0,4 kv johto. Vanha verkko on olemassa oleva jakeluverkko. Runkojohto on pääsääntöisesti muuntamon ja jako- tai haaroituskaapin tai kaappien välinen johto tai ilmajohtoverkossa useampia liittymiä syöttävä johto. Lähtösulake tarkoittaa johdon syöttävällä puolella jakeluverkossa muuntamolla tai jakokaapissa sijaitsevaa oikosululta (ja ylikuormitukselta) suojaavaa sulaketta. Liittymisjohto tarkoittaa yhtä liittyjää varten rakennettavaa tai rakennettua johtoa, millä liittymä liitetään sähköverkkoon. Liittymisjohdossa ei ole haaroituksia. Pitkä liittymisjohto tarkoittaa tässä ohjeessa liittymisjohtoa, jonka pituus on yli 200 m. Käsitettä ei ole määritetty sähkömarkkinalaissa. Pääjohto on liittymän pääsulakkeiden/ mittauskeskuksen ja asiakkaan sähkönkäyttöpaikan jakokeskuksen välinen johto Mitoitustehot Vanhan verkon sähköliittymien mitoitustehoina käytetään kulutusryhmätyyppien mukaisten kuormituskäyrien vuosienergiapohjaisia verkkotietojärjestelmän laskenta-arvoja tai tuntitehoon perustuvia todellisia tietoja. Uusien sähköliittymien mitoitustehoja on käsitelty kohdassa 8. Liittymien mitoitustehot ja -energiat.

6 Verkkotopologia Pienjänniteverkko rakennetaan pääsääntöisesti ns. tähtimäiseksi. Rengas- ja varasyöttöyhteyksiä käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa. Pienjännitemaakaapeliverkon topologiassa tulee harkiten noudattaa kuvan 6.1 mukaista periaatetta. Periaatekuvan mukaisesti runkojohdon alkupäässä on oikosulkusuoja, mikä toimii myös runkojohdon ylikuormasuojana. Runkojohto ketjutetaan jakokaappien välillä kiskoliitoksilla. Runkojohdon poikkipinnan tai lajin muuttuessa muutoskohdan jälkeinen osuus suojataan tarvittaessa omalla lähtövarokkeella muutoskohdassa. Mahdollinen haaroituskaappi sekä liittymisjohdot voidaan suojata yhdellä lähtövarokkeella edellisessä jakokaapissa tai muuntamolla. Mahdollinen uusi ilmajohtoverkko tulee suunnitella siten, että riittävän nopea suojaus eri verkon osissa saavutetaan pelkällä lähtövarokkeella. Liitettäessä uutta verkkoa vanhaan tai muutettaessa vanhaa verkkoa, voidaan tarvittaessa käyttää välivaroketta riittävän nopean suojaustason saavuttamiseksi. Välivarokkeen lisäys tulee aina toteuttaa erityistä harkintaa noudattaen. Kuva 6.1 Pienjännitemaakaapeliverkon topologian periaate

7 Verkon kuormitusaste Muuntaja Uudessa verkossa, vanhan verkon muutoksissa ja liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee muuntajan kuormitusaste aina tarkistaa. Pylväsmuuntamossa muuntaja voidaan yleensä kuormittaa 100 % asti. Pienitehoisilla muuntajilla (16 50 kva) kuormitusasteen tarkastelussa tulee käyttää erityistä harkintaa sellaisissa tapauksissa, missä muuntajaan on liitetty huomattava määrä sähköliittymiä ja verkkotietojärjestelmän tehonjakolaskenta ei vastaa todellista huippukuormitustilannetta liittymien vähäisistä vuosienergioista johtuen. Tällöin voidaan yksittäisissä tapauksissa muuntajakokoa suurentaa, vaikka 100 % kuormitusastetta ei vielä olisi saavutettu. Verkkotietojärjestelmän laskennan mukaisen kuormituksen tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 60 %. Puisto- tai kiinteistömuuntamossa muuntaja voidaan yleensä kuormittaa 80 % asti ilman erityishuomioita % kuormitusaste tulee aina tarkastella ja huomioida tapauskohtaisesti ja harkita tarvittavat toimenpiteet. Tarkastelussa tulee huomioida muuntamoon liitettyjen liittymien määrä, teho ja kuormitusaste sekä muuntajan nimellistehon suhde muuntamon suurimpaan sallittuun muuntajatehoon nähden. Lisäksi on huomioitava muuntamon jäähdytysolosuhteet sekä huipunkäyttöaika Muuntamoiden ja jakokeskusten kiskot Kiskojen kuormitettavuus on tarvittaessa tarkistettava. Kiskojen nimelliskuormitusarvoa ei saa suunnitelmallisesti ylittää. Tarvittaessa tulee käyttää suuremman nimellisvirran omaavia kiskoja tai esim. huomioida syötön kytkentäpiste kiskoon Muuntamon pienjännitekeskuksen tai pylväsvarokelähtöjen syöttöjohdot Uudessa verkossa sekä liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee muuntamon pienjännitelähtöjen syöttöjohtojen mitoitus aina tarkistaa tarvittavilta osin. Tarvittaessa syöttöjohdot vahvistetaan tai vaihdetaan. Erityisen tärkeää tarkastelu on vaihdettaessa muuntamoon kapasiteetiltaan suurempi muuntaja Lähtösulakkeet Uudessa verkossa, vanhan verkon muutoksissa ja liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee lähtösulakkeen kuormitusaste aina tarkistaa.

8 Maakaapeliverkossa yhtä tai muutamaa liittymää suojaava lähtösulake voidaan kuormituksen kannalta mitoittaa nimellisvirtaan asti. Mitoituksen tulee olla sellainen, että lähtösulakkeen palaminen ylikuormasta johtuen on epätodennäköistä myös huippukuormitustilanteessa. Ilmajohtoverkossa tulee lähtösulakkeen kuormitusaste tarkastella kriittisemmin. Mikäli samaan lähtöön on liitetty tai liitetään useita liittymiä, tulee lähtösulakkeen kuormitusasteen mitoituksessa noudattaa erityistä harkintaa, jotta huippukuormitustilanteesta mahdollisesti aiheutuva lähtösulakkeen ylikuormitustilanne ei aiheuttaisi sulakepaloa. Mikäli samaan lähtöön on liitetty useita liittymiä ja verkkotiedoista ei muuta käy ilmi, voi sulakkeen kuormituksen mitoituksessa harkintaa käyttäen noudattaa seuraavaa suositusta: Lähtösulakkeen kuormitusvirta on korkeintaan n. 50 % lähtösulakkeen nimellisarvosta Maadoitukset TN -järjestelmällä toteutetun jakeluverkon tähtipiste pitää maadoittaa verkon syöttöpisteessä (muuntamon tai generaattorin luona) tai korkeintaan 200 m etäisyydellä syöttöpisteestä. Lisäksi PE- tai PEN johdin pitää maadoittaa jokaisen yli 200 m johdon tai johtohaaran päässä tai enintään 200 m etäisyydellä loppupäästä. PE- tai PEN johdin on suositeltavaa maadoittaa lisäksi muualla, kuten esim. kaapelijakokaapeissa. Näiden yksittäisten maadoituselektrodien maadoitusimpedanssin tavoitearvon tulee olla korkeintaan 100 Ω, mutta arvoa ei tarvitse mitata Maadoitusvaatimusten toteutumisesta vastaa aina verkkoyhtiö. Liittymille toteutettavia maadoituselektrodeja ei voi oletusarvoisesti käyttää jakeluverkon maadoituselektrodeina, vaan niiden olemassaolo ja rakenne on aina tarkistettava niissä erityistapauksissa, missä liittymän maadoituselektrodi toimii jakeluverkon maadoituksena. Tällöin liittymän maadoituselektrodi on dokumentoitava verkkotietojärjestelmään ja maadoitusrakenteen on täytettävä jakeluverkon maadoituksille asetetut vaatimukset.

9 Jännitteen alenema Suurimmat sallitut jännitteen alenemat pienjänniteverkossa ovat seuraavat: Uusi verkko 4-5 % Vanhaan verkkoon liitettävät uudet liittymät 5-6 % Vanha verkko 6 7,5 % Uudessa verkossa mitoitusvaatimus koskee kaikkia uuden verkon osia. Mikäli uusi verkko syöttää vanhaa verkon osaa, voidaan kyseiselle vanhalle verkon osalle sallia vanhan verkon mukainen jännitteen alenema. Uuden verkon mitoituksessa tulee kuitenkin huomioida, että vanhan verkon osa on myöhemmin mahdollista korvata uudella verkolla siten, että uuden verkon vaatimukset saadaan kohtuudella toteutettua myös myöhemmin uusittavaan verkon osaan. Vanhaan verkkoon kytkettäville uusille liittymille sallitaan korkeintaan 6 % jännitteen alenema. Suunnitteluvaiheessa tulee tarkistaa, ettei uusi liittymä aiheuta vanhan taustaverkon jännitteen aleneman kasvua yli rajojen. Em. tarkastelu on tehtävä koko muuntopiirin alueelle. Mikäli vanhan verkon nykytilanteen jännitteen alenema on annettuja rajoja suurempi, ei jännitteen alenema vanhassa verkossa saa uuden liittymän kytkennän myötä kasvaa. Em. tapauksessa vanhan verkon jännitteen aleneman vähintään nykytilanteen säilyttäminen on liittymätyötä ja vanhan verkon jännitteen aleneman oleellinen parantaminen on verkon kehittämistä. Pienjänniteverkon mitoitus tehdään pääsääntöisesti siten, että annettuja raja-arvoja ei ylitetä. Mitoituksessa tulee käyttää harkintaa ja tarvittaessa huomioida erityiset verkon käyttöolosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi useasti tapahtuvat kuormitusmuutokset, joita aiheuttavat mm. hitsauskoneet ja suuret moottorit. Suunnitelmalaskelmissa huomioidaan jännitteen alenema muuntajan suurjännitenavoista liittyjän päävarokkeelle saakka. Mitoitettaessa on sallittava, että muuntaja kuormitetaan täyteen. Mikäli vanhaan verkkoon tulevan liittymän rakentamisen yhteydessä yksistään annetun raja-arvon saavuttaminen edellyttää merkittäviä verkostoinvestointeja suhteessa saavutettavaan sähköisten arvojen paranemiseen, voidaan mitoituksessa yksittäisissä poikkeustapauksissa hyväksyä kokemukseen ja harkintaan perustuen myös hieman suurempi

10 jännitteen alenema. Uuden liittymän jännitteen aleneman on kuitenkin tällöin täytettävä vähintään vanhalle verkolle asetetut vaatimukset. Tällöinkin voidaan riittävästi varmistua sähkön laadun täyttymisestä kyseisessä käyttöpaikassa Oikosulkuvirran mitoitus liittymän päävarokkeille Oikosulkuvirta mitoitetaan liittymän päävarokkeille ns. 5 s säännön mukaisesti, kuitenkin siten, että oikosulkuvirta on pääsääntöisesti vähintään 250 A ja että taulukossa 6.1 olevia (Standardien SFS6000 ja SFS EN suojausvaatimusten) arvoja ei aliteta. Mikäli liittymisjohto muodostuu useammasta rinnakkain kytketystä kaapelista, määritetään liittymälle vaadittava oikosulkuvirta kertomalla yhden kaapelin pääsulakkeen mukainen 5 s oikosulkuvirta-arvo rinnakkaisten kaapelien lukumäärällä. Pääsulakkeella 3x25A mitoituksen määräävä tekijä on yleensä oikosulkuvirta. Kuormitusvirta ja siitä aiheutuva jännitteen alenema on kuitenkin huomioitava. Pääsulakkeen ollessa 3x35A yleensä määräävä tekijä on kuormitusvirta ja siitä aiheutuva jännitteen alenema. Mikäli vanhaan verkkoon tulevan liittymän rakentamisen yhteydessä taulukossa määritellyn oikosulkuvirran 250A (liittyjän päävarokkeilla) saavuttaminen edellyttää merkittäviä verkostoinvestointeja suhteessa todelliseen tarpeeseen ja saavutettavaan sähköisten arvojen paranemiseen, voidaan mitoituksessa katsoa riittäväksi myös pienempi oikosulkuvirta, ellei asiakkaan verkossa muuta tarvetta ilmene. Edellytyksenä on, että suunnittelijalla on käytettävänään riittävät tiedot kyseisen liittymän sähkön käytöstä, jotta tällöinkin voidaan varmistua sähkön laadun täyttymisestä kyseisessä käyttöpaikassa. Liittymän päävarokkeilla tulee oikosulkuvirran olla näissäkin tapauksissa vähintään 180A. Pienkohteiden, kuten puhelinkoppien, yhteisantennivahvistinkaappien, liikennemerkkien yms. pienin sallittu oikosulkuvirta-arvo päävarokkeilla on 125 A. Pienkohteissa on aina tilaajalta tarkistettava mahdolliset erikoisvaatimukset oikosulkuvirta-arvon suhteen.

11 Taulukko 6.1 Mitoitusoikosulkuvirrat liittymille Oikosulkuvirta liittymän Pääsulake päävarokkeella A min./ A 3x x x x x x x x x x x x x x Liittymisjohdon tyypit Suositeltavat liittymisjohdon tyypit ja koot ovat seuraavat: AXMK 4x25S AXMK 4x50S AXMK 4x95S AXMK 4x150S AXMK 4x240S Pääsulake 3x25A.3x35A Pääsulake 3x35A.3x63A Pääsulake 3x63A.3x125A Pääsulake 3x125A.3x200A Pääsulake 3x125A.3x250A Pienin liittymisjohdon poikkipinta on 25 mm2 Al tai 16 mm2 Cu. Vesistökaapeleita käytetään kyseisessä ympäristössä liittymisjohtoina soveltuvin osin. Liittymisjohdon poikkipinnan ja tyypin valinnassa tulee huomioida kaapelin liitettävyys asiakkaan mittauskeskukseen. 3x25 A - 3x63 A vakiokeskus on yleensä varustettu max. 50 mm2 Al/Cu liittimillä. Em. johtuen jo 3x25 A liittymissä voidaan tarvittaessa käyttää mitoituksellisista syistä AXMK 4x50S kaapelia liittymisjohtona ja toisaalta suurempipoikkipintaisen kaapelin liittäminen 3x63 A keskukseen edellyttää yleensä muutostoimenpiteitä keskukseen. Suuremmissa keskuksissa on enemmän liitostilaa ja muuntelumahdollisuuksia, jolloin mahdollisesti tarvittava suurempi liittymisjohtokoko ei yleensä aiheuta ongelmia. Suuremmissa (teollisuuden) liittymissä liittymisjohto pyritään mitoittamaan keskuksen nimellisvirran mukaan, vaikka alkuvaiheessa tilattava liittymäkoko ei sitä edellyttäisi. Mikäli liittymisjohtoja ei toteuteta keskuksen

12 nimellisvirran mukaisesti, tulee liittymisjohdon reitissä varautua myöhemmin lisättäviin kaapeleihin. Vanhan verkon saneerauksessa vanhaan liittymisjohtoon jatkettava uusi johto mitoitetaan siten, että uuden johdon sähköinen kapasiteetti on vähintään vanhan johdon kapasiteetin suuruinen. Pääsääntöisesti vanhat alumiinikaapelit jatketaan vastaavan tai seuraavan suuremman poikkipinnan omaavalla kaapelilla ja vanhat kuparikaapelit jatketaan vähintään yhtä porrasta suuremmalla alumiinikaapelilla Mitoitus pitkää liittymisjohtoa käytettäessä Mikäli verkkoyhtiö itse suunnittelee ja toteuttaa (rakennuttaa) pitkän liittymisjohdon, mitoitetaan jännitteen alenema ja oikosulkuvirta päävarokkeille normaalisti kohtien 6.6 ja 6.7 mukaisesti. Lisäksi tulee varmistua maadoitusvaatimusten täyttymisestä kohdan 6.5 mukaisesti. Mikäli liittyjä haluaa itse rakentaa tai rakennuttaa pitkän liittymisjohdon yksittäiselle sähkönkäyttöpaikalle esim. alhaisemman liittymismaksun vuoksi, voidaan se hyväksyä, mikäli sähkönkäyttöpaikan lähiympäristössä ei ole muita mahdollisia potentiaalisia liittymäkohteita. Mikäli sähkönkäyttöpaikan läheisyydessä on muita oletettavasti potentiaalisia sähköliittymäkohteita, ei pitkän liittymisjohdon rakentamista yksittäiselle sähkönkäyttöpaikalle sallita. On erityisen tärkeää selvittää asiakkaan sähkönkäyttöympäristö sekä mahdollisimman todenmukainen arvio sähkön käytöstä ja liittymän kuormituksesta, jotta mitoitus voidaan laatia riittäväksi. Liittymisjohtona käytetään ensisijaisesti maakaapelia. Pitkän liittymisjohdon suurin käytettävä poikkipinta on Al 240 mm2. Liittymän mitoitus toteutetaan pääsääntöisesti kohtien 6.6 ja 6.7 mukaisesti päävarokkeille riippumatta siitä, että sijoittaako asiakas päävarokkeet ja mittauskeskuksen vyöhykkeen rajalle vai varsinaiseen sähkönkäyttöpaikkaan. Verkkoyhtiö määrittelee käytettävän liittymisjohdon minimipoikkipinnan ja asiakas vastaa liittymisjohdon hankinnasta ja rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista liittämiskohdasta päävarokkeille asti. Asiakkaan toteuttaman pitkän liittymisjohdon loppupäähän tai korkeintaan 200 m etäisyydelle loppupäästä tulee liittyjän rakentaa jakeluverkon vaatimukset täyttävä maadoituselektrodi. Maadoituselektrodin sijainti ja rakenne tulee tarkistaa ennen kaapelin kytkemistä. Maadoituselektrodi tulee dokumentoida verkkotietojärjestelmään todellisen sijainnin mukaisesti. Mikäli asiakas haluaa sijoittaa päävarokkeet ja mittauskeskuksen oleellisesti kauemmaksi sähkönkäyttöpaikasta esim. vyöhykkeen

13 rajalle, tulee liittyjälle kertoa mitoitusperiaatteista sekä opastaa liittyjää pääjohdon mitoitusvaatimuksista. Mikäli pääjohdon mitoitusvaatimus johtaisi kohtuuttomiin johdinpoikkipintoihin sähkönlaadun varmistamiseksi sähkönkäyttöpaikassa, tulee asiasta kertoa liittyjälle ennen toteutusta Mittauskeskus Pääkeskus on sijoitettava helposti luokse päästävään paikkaan. Pientaloissa mittauskeskuksen sijoittamiselle ei ole erityisvaatimuksia. Kahden tai useamman asunnon rakennuksissa pääkeskus ja mittaukset tulee keskittää asuntoihin kuulumattomiin tiloihin, esimerkiksi tekniseen tilaan, johon on käynti ulkoa. Tekninen tila on varustettava sähköyhtiön sarjalukolla (kaksoispesä- tai putkilukko). Vapaa-ajan asunnoissa mittauskeskus tulee sijoittaa siten, että mittalaitteen luo pääsee vapaasti (pääsääntöisesti ulos). Uusissa liittymissä suoran mittauksen kytkentä tulee olla sellainen, että pääkytkin ei katkaise sähköä sähkömittarilta. Pääkytkimen ei tarvitse katkaista sähköä turvasyöttöjärjestelmiltä. Mittauskeskusta ei saa kiinnittää Elenia Verkko Oy:n omistamaan rakenteeseen (esim. pylväs).

14 Pienjänniteverkon suojaus 7.1. Ylijännitesuojaus Pienjänniteverkkoon ei asenneta uusia ylijännitesuojia. Mahdollisesti käytössä olevat ylijännitesuojat poistetaan käytöstä vikaantumisen tai verkon uudelleenrakentamisen myötä. Liittyjä voi suojata omaa verkkoaan ylijännitteiltä asennuttamalla ylijännitesuojia omaan verkkoonsa Ylikuormitussuojaus Jos pienjännitejohto ei ole asennettu palonkestävästi, sillä pitää olla ylikuormitussuoja. Kaikki pienjänniteilmajohdot on varustettava ylikuormitussuojilla. Myös liittymisjohdot varustetaan ylikuormitussuojilla, koska liittymisjohdot eivät läheskään aina täytä palonkestävän asennuksen vaatimuksia kaikilta osin. Liittymän pääsulakkeet toimivat usein liittymisjohdon ylikuormasuojina. Uudessa verkossa myös palonkestävästi asennetuilla runkokaapeleilla käytetään ylikuormitussuojia syötön puolella, vaikka määräykset eivät niitä vaadikaan. Verkkotietojärjestelmässä ylläpidetään listaa suurimmista sallituista ylikuormitussuojista. Runkojohdon suurin sallittu ylikuormitussuoja valitaan pääsääntöisesti johdon peruskuormitettavuuden salliman suurimman sulakekoon mukaan. Maakaapeleilla voidaan käyttää hätäkuormitettavuuden mukaista suurinta sallittua ylikuormitussuojaa. Palonkestävästi asennetuilla runkomaakaapeleilla ei huomioida asennustavasta riippuvia kuormituksen korjauskertoimia. Koska sama suoja toimii myös oikosulkusuojana, tulee ylikuormitussuojaus sovittaa oikosulkusuojauksen kanssa. Liittymisjohdon suurin sallittu ylikuormitussuoja määräytyy johdon asennustavan mukaan. Kaapelireitillä ilmenevä kuormitettavuuden kannalta huonoin asennustapa määrää kuormitettavuuden koko kaapelille. Liittymisjohdon kuormitettavuus on tarvittaessa tarkistettava määrittämällä asennustapa ja mahdolliset korjauskertoimet. Liittymisjohdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus tulee mitoittaa, vaikka kaapeli olisi asennettu palonkestävästi. On suositeltavaa käyttää sellaisia ylikuormitussuojia, jotka täyttävät kaikkien asennustapojen mukaiset kuormitettavuudet. Liittymisjohdon kuormituksen puoleiseen päähän tulee asentaa kaapelikohtaiset suojaavat sulakkeet liittymiskaapelien määrästä riippumatta. Myös liittymisjohdoilla ylikuormitussuojaus tulee sovittaa oikosulkusuojauksen kanssa Liittymismaksun määräytymisen perustana olevilla pääsulakkeilla tarkoitetaan yleensä kiinteistön tai muun sähkönkäyttöpaikan pääsulakkeita. Pääsulakkeen suuruudeksi katsotaan

15 tulppasulakkeilla pohjakoskettimien suuruus. Johdonsuojaautomaatteja ei hyväksytä pääsulakkeiksi kuin 25 A pienkohteissa, joissa käyttö on muuta kuin asumis- ja teollisuuskäyttöä. Asumiskäyttö sisältää myös vapaa-ajan asunnot. Pääsulakkeena/-varokkeena voidaan käyttää myös aseteltavaa katkaisijaa Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojaus toteutetaan Standardin SFS mukaisesti siten, että runkojohdot suojataan taulukon 6.1 mukaisella periaatteella ja uudet liittymisjohdot suojataan ns. 5 s säännön mukaisesti. Taulukosta 7.2 käy ilmi 5 s laukaisuajan täyttävät oikosulkuvirta-arvot eri sulakkeilla ja vastaavasti runkojohtojen suojauksen oikosulkuvirtojen raja-arvot eri sulakkeilla. Koska liittymien päävarokkeille mitoitettavat oikosulkuvirrat ovat yli 3x35 A liittymillä vastaavat, kuin uusien liittymisjohtojen oikosulkuvirtavaatimukset 5 s säännön kannalta, tulee oikosulkusuojaksi liittymisjohdon etupuolelle tarvittaessa valita liittymän pääsulakekokoa vastaava sulakekoko. Liittymisjohtojen riittävän nopeasti toimiva vikasuojaus on ensisijainen tavoite. Selektiivisyys on toissijainen tavoite, joka voidaan toteuttaa, mikäli toteutuvat oikosulkuvirrat sallivat suuremmat oikosulkusuojat ilman mitoitusmuutoksia. Kun uusi liittymä kytketään vanhaan ilmajohtoverkkoon, voidaan yksittäisissä tapauksissa erityistä harkintaa käyttäen sallia uudelle liittymisjohdolle hitaampi vikasuojauksen toiminta-aika, kuin 5 s. Mikäli uusi liittymä voidaan kytkeä verkkoon ilman rakentamistyötä, mutta 5 s sääntö edellyttää muutoksia tai lisärakentamista verkkoon, voidaan seuraavien vaihtoehtoisten perusteiden nojalla liittymisjohdolle hyväksyä hitaampi suojaus: a) Liittymisjohto asennetaan koko matkalta palonkestävästi maahan tai putkeen tai palamattoman kivirakenteen sisään tai pinnalle siten, ettei lähellä ole muita kaapeleita tai helposti palavaa materiaalia. b) Liittymisjohdon suojauksessa noudatetaan kohdan SFS mukaisia lisävaatimuksia. c) Vanhan verkon kunto ja ikä edellyttää verkon pikaista korjaamista tai uudelleenrakentamista. Kohde on valittu saneerattavaksi rakennusohjelmassa tai kohde aiotaan ottaa rakennusohjelmatyöksi mahdollisimman pian.

16 d) Saavutettava oikosulkuvirta-arvo on lähellä 5 s mitoitusoikosulkuvirta-arvoa ja lähdön sulake suojaa liittymisjohtoa tehokkaasti ylikuormitukselta. Uuden liittymisjohdon 5 s säännön edellyttämät muutokset vanhaan verkkoon tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa siten, että muutoksen tai lisäyksen vaikutus on mahdollisimman laaja eli ts. että vikasuojauksen toiminta-aika nopeutuu useammalla liittymällä. Vanhojen liittymisjohtojen suojausta ei kuitenkaan erikseen muuteta 5 s säännön vaatimusten mukaisiksi mm. uuden liittymätyön yhteydessä. Vanhan verkon liittymisjohtojen suojaus toteutetaan taulukon 7.1 mukaisesti ja 5 s sääntö toteutetaan vanhoille liittymisjohdoille verkon laajemman saneerauksen yhteydessä. Taulukko 7.1 Runkojohtojen oikosulkusuojauksen mitoitus Taulukko 7.2 Oikosulkusuojauksen mitoitusarvot Oikosulkuvirta Sulakkeen nimellisvirta Oikosulkuvirta 5 s laukaisuajalla jakeluverkon runkojohdolla A min./ A min./ A , , Esimerkki 1: 3x25 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 260 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi tällöin olla vähintään 80 A, mutta liittymisjohdon oikosulkusuoja korkeintaan 50 A. Mikäli kyseessä on ilmajohtoverkko tai välivarokkeeton maakaapeliverkko, toimii lähtösulake muuntamolla tällöin myös liittymisjohtojen oikosulkusuojana.

17 Tällöin lähtöön voidaan valita korkeintaan 50 A sulake. Lisäksi varmistetaan, että ylikuormitussuojauksen ehdot täyttyvät. Esimerkki 2: 3x25 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 230 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi olla vähintään 63 A, mutta liittymisjohdon oikosulkusuoja korkeintaan 35 A. Mikäli liittymisjohto kytketään jakokaappiin, missä esiintyy 250 A oikosulkuvirta, voidaan runkojohdon oikosulkusuojaksi valita 80 A ja liittymisjohdon suojaksi 35 A. Lisäksi varmistetaan, että ylikuormitussuojauksen ehdot täyttyvät. Esimerkki 3: 3x250 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 1800 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi tällöin olla vähintään 500 A. Liittymisjohdon oikosulkusuojaksi joudutaan kuitenkin valitsemaan 250 A sulakkeet (vrt. 315 A sulakkeen vaatimus 2200 A). Lisäksi varmistetaan ylikuormitussuojauksen ehdot. Esimerkki 4: 6x3x200 A liittymän päävarokkeille toteutuu normaalilla mitoituksella A oikosulkuvirta (mitoitusvaatimus 7500 A), jolloin lähtöön kaapeleiden syöttävään päähän voidaan asentaa oikosulkusuojiksi sulakkeet 6x3x250 A. Eri johtolajeille ja -poikkipinnoille sallitaan oikosulkusuojauksen toiminta-ajasta riippuen erilaiset suurimmat sallitut oikosulkusuojat. Taulukosta 6.3 käy ilmi suurimmat sallitut johdinmateriaalista ja/tai poikkipinnasta riippuvat oikosulkusuojat. Suurinta sallittua johtokohtaista oikosulkusuojakokoa ei saa suunnitelmallisesti ylittää. Vanhassa verkossa olevia johdon ominaisuuksiin nähden liian suuria oikosulkusuojia ei erikseen muuteta sallituiksi muiden töiden yhteydessä, ellei muutos ole toteutettavissa pelkällä sulakevaihdolla. Verkkotietojärjestelmässä ylläpidetään listaa suurimmista sallituista johtokohtaisista oikosulkusuojista.

18 Taulukko 7.3 Suurimmat sallitut johtokohtaiset oikosulkusuojat 8. Liittymien mitoitustehot ja -energiat Uusien liittymien teho tai vuosienergia määritetään pääsääntöisesti arviona kokemusperäisesti suoraan verkkotietojärjestelmään ja mitoitus toteutetaan verkkotietojärjestelmän kuormituskäyriä ja laskenta-arvoja hyväksi käyttäen. Mitoitettavalle liittymälle valitaan käytössä olevien lähtötietojen mukaisesti sopivin kuormituskäyrä ja vuosienergia tai tuntiteho. Liittymän teho voidaan arvioida myös pinta-alan avulla käyttämällä SENER julkaisun SA 1:87 Pienjänniteverkon mitoitustehot ja energiat kaavoja. Kyseisten kaavojen käyttäminen ei välttämättä enää johda teknillistaloudellisesti hyvään mitoitukseen, koska mm. rakentamismääräykset ovat muuttuneet julkaisuajankohdan jälkeen merkittävästi. Vanhaa mitoitusohjetta käytettäessä tulee noudattaa erityistä harkintaa. Vastaavasti uuden liittymän vuosienergia voidaan arvioida myös kaavojen avulla. Energiateollisuuden julkaisusta SA 2:08 Pienjänniteverkon ja jakelumuuntajan sähköinen mitoittaminen käy ilmi SENER julkaisun SA 10:92 Verkon mitoitusenergiat mukaiset pinta-alaan perustuvat kaavat vuosienergian arvioimiseksi. Kaavojen mukaisesti määriteltävät vuosienergiat ovat samantasoisia, kuin kokemuspohjaiset yleisesti käytetyt verkkotietojärjestelmään annettujen vuosienergia-arviot Pientalot Omakotitalojen ja muiden pientalojen keskimääräiseksi kuormitustehoksi arvioidaan harkintaa käyttäen n. 50 % liittymän nimellistehosta, olettaen tai tietäen, että kohteen lämmitys toteutetaan sähköllä. Mikäli suunnitteluvaiheessa on käytettävissä tieto kohteen lämmitystavasta, pinta-alasta tai muutoin tiedetään tarkemmin kohteen sähkönkäytöstä ja kuormituskojeista, voidaan mitoitusta tarkentaa muiden tietojen perusteella. Suuri lämmin pinta-ala, huomattava varustelutaso tai erityiset kuormituskojeet lisäävät keskimääräistä kuormitusta. Mikäli lämmitykseen käytetään esim. ilma- tai maalämpöpumppua, on kohteen vuosienergia sähkölämmitteiseen verrattuna alhaisempi, mutta

19 toisaalta lämmityskojeiden usein käynnistyvät kompressorit edellyttävät parempaa jännitejäykkyyttä ja mahdollisesti aiheuttavat häiriöitä muille liittymille Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuntojen keskimääräiseksi kuormitustehoksi arvioidaan harkintaa käyttäen n. 25 % liittymän nimellistehosta, olettaen tai tietäen, että kohteen lämmitys toteutetaan sähköllä. Mikäli suunnitteluvaiheessa on käytettävissä tieto kohteen lämmitystavasta, pinta-alasta tai muutoin tiedetään tarkemmin kohteen sähkönkäytöstä ja kuormituskojeista, voidaan mitoitusta tarkentaa muiden tietojen perusteella. Mikäli lämmitykseen käytetään esim. ilma- tai maalämpöpumppua, on kohteen vuosienergia sähkölämmitteiseen verrattuna alhaisempi, mutta toisaalta lämmityskojeiden usein käynnistyvät kompressorit edellyttävät parempaa jännitejäykkyyttä ja mahdollisesti aiheuttavat häiriöitä muille liittymille. Pinta-alaltaan suuren ja varustelutasoltaan kattavan vapaa-ajan asunnon liittymä tulee tarvittaessa mitoittaa vastaavasti, kuin pientalon sähköliittymä Kerrostalot ja suuret rivitalot Ennen kohteiden mitoitusta tulee yleensä selvittää kohteen lämmitystapa. Mikäli kohde on sähkölämmitteinen, mitoitetaan keskimääräinen teho suhteessa pääsulakekokoon vähintään 70 % mukaan. Tarvittaessa toteutetaan vastaava mitoitus vuosienergia-arviolla ja sopivaa kuormituskäyrää käyttäen. Uudet kohteet varustetaan lähes poikkeuksetta saunoilla. Kokemusperäisesti muulla, kuin sähköllä lämmitettävissä kohteissa keskimääräisen tehon mitoitus suhteessa pääsulakekokoon 50 % mukaan on usein riittävä. Tehomitoituskaavoja käytettäessä tulee huomioida, että kaavojen tulokset ovat käyttökelpoisia keskiarvohuipputehon osalta yli 15 huoneiston ja 1200 m2:n kohteissa ja huipputehon osalta vasta yli 30 huoneiston ja 2500 m2:n kohteissa Maatalous ja teollisuus Mitoitus tehdään suunnittelijan harkinnan mukaan. Myös mahdollinen asumiskäyttö on huomioitava mitoitusta laadittaessa. Huomioidaan erikoiskäytöt ja huipunkäyttöaika. Mitoituksessa on sallittava, että liittymä kuormitetaan 100 % asti.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

PIENJÄNNITELIITTYMÄT. Ohje 1 (6) Sähköliittymien suunnitteluohjeet 14.4.2014 PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT. 1 Yleistä

PIENJÄNNITELIITTYMÄT. Ohje 1 (6) Sähköliittymien suunnitteluohjeet 14.4.2014 PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT. 1 Yleistä Ohje 1 (6) PIENJÄNNITELIITTYMÄT PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT 1 Yleistä 2 Pienjänniteliittymän suurin sulakekoko 3 Liittymissopimus 4 Liittymismaksu 5 Liittymän koon muuttaminen Vantaan Energia

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

SÄHKÖLIITTYMÄ PIENTALOON

SÄHKÖLIITTYMÄ PIENTALOON S Ä H K Ö V E R K K O O Y SÄHKÖLIITTYMÄ PIENTALOON Ohjeita rakentajille Tampereen Sähköverkko Oy 11.6.14 JPM Sähkönjakeluinfra Sähkönjakelua varten rakennetaan muuntamo, jakokaapit ja kaapeloinnit valmiiksi

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Liittymismaksuhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Mitä liittymismaksulla tarkoitetaan? Liittymismaksulla katetaan jakeluverkon rakennuskustannuksia liittämiskohtaan saakka. Jakeluverkoston rakentamiskustannuksilla

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N OHJE SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N OHJE SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N OHJE SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE 1 Asiakkaan vastuut liittymisessä jakeluverkkoon

Lisätiedot

SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 13.5.2011 ALKAEN

SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 13.5.2011 ALKAEN SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 13.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Rantakairan Sähkö Oy:n (verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan Energiateollisuus ry:n

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni.

1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni. www.ren.fi Rakentajan opas 2013 1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni. 1. Tontilla olevat kaapelit Ennen

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE SÄHKÖVERKON LIITTYMISSOPIMUS Liittymissopimus tulee tehdä vähintään 1 kuukausi ennen kuin sähköä tarvitaan. -Liittymissopimus tehdään Vaasan Sähkö Oy:n rakentajapalvelussa osoitteessa

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2

Lisätiedot

Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5

Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5 Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5 LIITTYMISEHDOT 1.6.2011 1. Yleistä arikkalan Valo Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä yleisiä liittymisehtoja (LE05), sekä Energiamarkkinaviraston

Lisätiedot

Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015

Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015 1 (8) Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015 1. Yleistä 2. Pienjänniteliittymät Rovaniemen Verkko Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan yleisiä

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

0,4 kv liittymien kehittäminen. Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot

0,4 kv liittymien kehittäminen. Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot 0,4 kv liittymien kehittäminen Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot Ville Tapio Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE 1 Sähköverkkoon liittyminen 1. Sähkösuunnittelu Rakentajan sähkösuunnittelija laskee sähköliittymän pääsulakkeiden koon. 2. Liittymissopimus Sopimus kannattaa tehdä hyvissä

Lisätiedot

Tietoa sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle

Tietoa sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle 30.4.2014 Elenia Oy Tietoa sähköverkkoon liittymisestä Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle Sisällysluettelo 1. Sähköliittymän tehon mitoitus ja sähkösuunnittelu... 3 1.1 Sähkösuunnittelu

Lisätiedot

Elenia Oy. Tietoa sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle

Elenia Oy. Tietoa sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle Elenia Oy Tietoa sähköverkkoon liittymisestä Liittyjälle Sähkösuunnittelijalle Sähköurakoitsijalle Sisällysluettelo 1. Sähköliittymän tehon mitoitus ja sähkösuunnittelu... 3 1.1 Sähkösuunnittelu ja -urakointi...

Lisätiedot

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A KSS VERKKO OY 1 (3) SÄHKÖVERKON LIITTYMISMKSUT 1.1.2013 LKEN Sovelletaan KSS Verkko Oy:n vuoden 2010 jakelualueella arvonlisäverottomia maksuja Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet,

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma sähköistystarpeista lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi saadaksesi tiedon

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON MERKINNÄT

SÄHKÖVERKON MERKINNÄT 100487 1 Asiakirjavastaava Hyväksyjä Voimassa Tunniste ja alkaen versio Pauliina Salovaara Jouni Pylvänäinen 4.7.2012 100487_9 Muutoshistoria: Versio Pvm Mitä muuttunut? Rev. 8 Rev. 9 17.6.2013 5.3.2014

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkönkulutuksen ja tuotannon liittymismaksuperusteet 1.5.2011

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkönkulutuksen ja tuotannon liittymismaksuperusteet 1.5.2011 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkönkulutuksen ja tuotannon liittymismaksuperusteet 1.5.2011 Yleistä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkönjakeluverkkoon liityttäessä noudatetaan kulloinkin voimassa

Lisätiedot

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille Rakentajan muistilista 1. Hanki sähköurakoitsija. 2. Sähköurakoitsijasi asentaa mittauskeskuksen ja kytkee siihen liittymiskaapelin. 3. Sähköurakoitsija

Lisätiedot

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Vattenfall Verkko Oy Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...2 1. Sähköasennusten tarkastukset...3 1.1 Käyttöönottotarkastus...3 1.2 Varmennustarkastus...3

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

STONEPLAN Tero Kotikivi

STONEPLAN Tero Kotikivi STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden

Lisätiedot

YLEISOHJEET SÄHKÖSUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE

YLEISOHJEET SÄHKÖSUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE YLEISOHJEET SÄHKÖSUUNNITTELIJOILLE JA URAKOITSIJOILLE 2 Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Sähköliittymän tilaaminen... 3 2.1. Yleistä... 3 2.2. Liittymissopimukset... 3 2.3. Liittymän toimitusaika ja liittymismaksu...

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

RAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON JA LIITTYMÄN MITOITTAMINEN

RAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON JA LIITTYMÄN MITOITTAMINEN Julkaisija: Sähkötieto ry. Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry. Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUKSEN SÄHKÖ- VERKON JA

Lisätiedot

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Optisen liityntäverkon maadoitukset Optinen liityntäverkko alkaa teleyrityksen laitetilasta ja päättyy asiakaskiinteistön talojakamoon Valokaapelissa

Lisätiedot

SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN

SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 RISTIJÄRVI 14.7.2005 SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN Olette ottanut yhteyttä sähköliittymän rakentamiseksi,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN SÄHKÖN YLEISOHJEET RAKENTAJALLE, SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE

MÄNTSÄLÄN SÄHKÖN YLEISOHJEET RAKENTAJALLE, SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE MÄNTSÄLÄN SÄHKÖN YLEISOHJEET RAKENTAJALLE, SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SUUNNITTELIJOILLE SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SÄHKÖLIITTYMÄ... 3 1.2. LIITTYMISSOPIMUS- JA MAKSU... 3

Lisätiedot

Liittymisjohdon ilmajohto-osuuden rakentaa aina verkonhaltija.

Liittymisjohdon ilmajohto-osuuden rakentaa aina verkonhaltija. KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 1.5.2011 LÄHTIEN Yleistä Kemin Energia Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkö Hinnasto 1.4.2011 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40 Energiamaksu snt/kwh 7,00 3,20 10,20 Tuulisähkö Perusmaksu /kk 2,20 4,20 6,40

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ 1 (6) SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN MUUNTAMO Sähkönkäyttäjän muuntamon suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään ohjetta RT 92-10774 MUUNTAMOTILA RAKENNUKSESSA sekä ohjetta ST 53.11 KAAPELILIITÄNTÄISET SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015

Liittymismaksuhinnasto. Caruna Oy 1.1.2015 Liittymismaksuhinnasto Caruna Oy 1.1.2015 Mitä liittymismaksulla tarkoitetaan? Liittymismaksulla katetaan jakeluverkon rakennuskustannuksia liittämiskohtaan saakka. Jakeluverkoston rakentamiskustannuksilla

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista -

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - 1. Mieti sähköistystarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi Apuna voit käyttää sähköyhtiön neuvoja ja esitteitä. 2. Ota yhteys Jyväskylän Energiaan

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto. Caruna Espoo Oy 1.5.2015

Liittymismaksuhinnasto. Caruna Espoo Oy 1.5.2015 Liittymismaksuhinnasto Caruna Espoo Oy 1.5.2015 Mitä liittymismaksulla tarkoitetaan? Liittymismaksulla katetaan jakeluverkon rakennuskustannuksia liittämiskohtaan saakka. Jakeluverkoston rakentamiskustannuksilla

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 1.5.2008 LÄHTIEN

KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 1.5.2008 LÄHTIEN 1 KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 1.5.2008 LÄHTIEN Yleistä Kemin Energia Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan

Lisätiedot

SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 01.01.2014 LÄHTIEN HSO:n hallitus 23.01.2014, päätös 11

SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 01.01.2014 LÄHTIEN HSO:n hallitus 23.01.2014, päätös 11 Puh : (08) 5612 600 Fax : (08) 5612 601 www.hso.fi Martinniementie 31 PL 31 90831 HAUKIPUDAS SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 01.01.2014 LÄHTIEN HSO:n hallitus 23.01.2014,

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.

Lisätiedot

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted!

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted! Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin Enston jännitekorottaja Get boosted! Sähkön laatua Enstolta Miten jännitekorottaja voi auttaa sinua? Ensto sähkönjakeluverkkoratkaisujen toimittaja, on ottanut ison

Lisätiedot

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä Lataussäädin 25A MPPT näytöllä 12V 25A/300W 12V / 24V 25A/600W Käyttöohje 1 Yleistä Ohjeen kaksi MPPT lataussäädintä joissa on näyttö, on suunniteltu optimaalisen aurinkosähkön tuottamiseksi erilaisissa

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista -

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - 1. Mieti sähköistystarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi Jyväskylän Energian neuvontaa ja esitteitä palvelupisteessämme: Hannikaisenkatu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta.

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta. Energianmittaus 1/6 1. ENERGIANMITTAUS 1.1 Standardit ja yleisohjeet Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi on olemassa standardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUHINNASTO alkaen

LIITTYMISMAKSUHINNASTO alkaen LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2016 alkaen Liittymismaksut Parikkalan Valo Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä yleisiä liittymisehtoja (LE 2014) sekä vyöhykehinnoittelua, jonka periaatteet Energiavirasto

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09 JÄNNITETYÖOHJE ENSTO RAPID KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON RAKENTAMISEN

SÄHKÖVERKON RAKENTAMISEN Kunta: VTJ-tunnus: HATTULA 6HAT15533A11 Suunnitelma valmis: 3.9.211 SÄHKÖVERKON RAKENTAMISEN KOHDE KOTIRINTEEN KAAVA-ALUE työ nro FN.498.44.7 osoite Rietoontie 1 1372 Parola Patamäenkatu 7 PL 2 3391 Tampere

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA Kenttätien perusparannus HEINÄVESI

HEINÄVEDEN KUNTA Kenttätien perusparannus HEINÄVESI HEINÄVEDEN KUNTA Kenttätien perusparannus HEINÄVESI KATUVALAISTUS b 12.5.2015 / HM a 7.4.2015 / HM Muutos Pvm/Tarkastanut Pvm/Hyväksynyt Pvm/Julkaissut Huomautukset 03.12.2013 / HM 1 Katuvalaistus 2 Piirustukset

Lisätiedot

Liittymiskaapelin ilmajohto-osuuden rakentaa aina verkonhaltija.

Liittymiskaapelin ilmajohto-osuuden rakentaa aina verkonhaltija. SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET 1.1.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ Raahen Energia Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan Energiateollisuus

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Valaisimet. Ateljé- Lyktan Ateljé- Lyktan

Valaisimet. Ateljé- Lyktan Ateljé- Lyktan 35 30 30 32 33 k 33 35 T6 35 45 at 40 30 sä 35.tie 40 Pp 40 40 10 allas 20kV 45 30 40 -tie Pp 45 41 20 25 40 50 www.sweco.fi Kohde: LIEDON KUNTA Sisältö: PYLVÄSLUETTELO Suunn: 21.3.2014 / JJUS Tark: VANHALINNAN

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy

Lisätiedot