8.1. Pientalot Vapaa-ajan asunnot Kerrostalot ja suuret rivitalot Maatalous ja teollisuus... 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.1. Pientalot... 18 8.2. Vapaa-ajan asunnot... 19 8.3. Kerrostalot ja suuret rivitalot... 19 8.4. Maatalous ja teollisuus... 19"

Transkriptio

1

2 Pientalot Vapaa-ajan asunnot Kerrostalot ja suuret rivitalot Maatalous ja teollisuus Tarkoitus 2. Soveltamisala 3. Vastuut 4. Turvaluokitus 5. Lähtöarvot Tämän asiakirjan tarkoituksena on määrittää pienjänniteverkoston sähköteknisen suunnittelun ja uusien sähköliittymien mitoitus- ja suojausohjeet sekä investointilaskelmien vaatimat lähtöarvot. Näitä lähtöarvoja ei saa vertailulaskelmissa muuttaa. Tätä julkista ohjetta noudatetaan Elenia Verkko Oy:n pienjänniteverkon suunnittelussa (mm. uusi verkko, korvausinvestoinnit, uudet liittymät, muutostyöt). Keskijänniteverkon suunnittelussa noudatetaan ohjetta Keskijänniteverkon mitoitus ja sähköinen suojaus. Myös pienjänniteverkon häviöiden hinta ja laskentakorkokanta on sisällytetty em. keskijänniteverkon ohjeeseen. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa Verkon käyttö ja kehitys/ Sähköinen suunnittelu sekä liittymäprosessin omistaja. Tämä asiakirja on turvaluokitukseltaan julkinen Rakentamiskustannukset Verkostoinvestointien tai muutostöiden rakentamiskustannukset määritetään (Xpower-) verkkotietojärjestelmän (CPP-) kustannuslaskentatyökalulla. Työn tyyppinä käytetään todellisen työkohteen mukaista työtyyppiä Laskentaparametrit Laskennallinen tehokerroin cos ϕ on 0,95. Jännitekerroin oikosulkulaskennoissa IEC 909 mukaan: 0,4 kv, c = 0,95 Todennäköisyys: Laskenta ilman hajontoja Mittaukset kuormituskäyrissä: Vain indeksisarjat Laskentaparametrioletuksia ei saa muuttaa ilman erillistä hyväksyntää.

3

4 Verkostokomponenttien pitoajat Pitoaikaa käytetään sähköverkon käyttöikää määriteltäessä. Sen avulla lasketaan mm. verkoston tekninen nykyarvo ja tarkastellaan elinkaarikustannuksia. Laskutettavissa johdon siirtotöissä määritellään ensisijaisesti johdon ikä. Pienjänniteilmajohdot Pienjännitemaakaapelit pitoaika 35 v pitoaika 40 v 5.4. Verkon rakentamistapa Verkon rakentamistavassa ja rakenteissa noudatetaan ohjetta Verkon rakennustavan valinta ja rakenteiden sijoitus Johtojen poikkipintasarjat Seuraavasta käy ilmi käytettävät pienjännitekaapelien ja -johtojen lajit ja poikkipinnat. Suluissa on (Xpower -) verkkotietojärjestelmässä käytettävät vastaavat johtolajitunnukset (SENER). Maakaapelit : AXMK 4x25S (AX25) AXMK 4x50S AXMK 4x95S AXMK 4x150S AXMK 4x240S (AX50) (AX95) (AX150) (AX240) Vesistökaapelit: AMCMK 4x35+16 ( AMC35V) AMCMK 4x50+16 AMCMK 4x95+29 AMCMK 4x (AMCMK 4x240+72) (AMC50V) (AMC95V) (AMC150V) (AMC240V) Ilmajohdot: AMKA 3 x (AM35) AMKA 3 x AMKA 3 x (AM70) (AM120)

5 Yleiset suunnitteluperiaatteet 6.1. Määritelmät Uusi verkko on uusi jakeluverkko tai vanhan verkon laaja korvaaminen tai muuntamon varokekytkimeltä lähtevä uusi 0,4 kv johto. Vanha verkko on olemassa oleva jakeluverkko. Runkojohto on pääsääntöisesti muuntamon ja jako- tai haaroituskaapin tai kaappien välinen johto tai ilmajohtoverkossa useampia liittymiä syöttävä johto. Lähtösulake tarkoittaa johdon syöttävällä puolella jakeluverkossa muuntamolla tai jakokaapissa sijaitsevaa oikosululta (ja ylikuormitukselta) suojaavaa sulaketta. Liittymisjohto tarkoittaa yhtä liittyjää varten rakennettavaa tai rakennettua johtoa, millä liittymä liitetään sähköverkkoon. Liittymisjohdossa ei ole haaroituksia. Pitkä liittymisjohto tarkoittaa tässä ohjeessa liittymisjohtoa, jonka pituus on yli 200 m. Käsitettä ei ole määritetty sähkömarkkinalaissa. Pääjohto on liittymän pääsulakkeiden/ mittauskeskuksen ja asiakkaan sähkönkäyttöpaikan jakokeskuksen välinen johto Mitoitustehot Vanhan verkon sähköliittymien mitoitustehoina käytetään kulutusryhmätyyppien mukaisten kuormituskäyrien vuosienergiapohjaisia verkkotietojärjestelmän laskenta-arvoja tai tuntitehoon perustuvia todellisia tietoja. Uusien sähköliittymien mitoitustehoja on käsitelty kohdassa 8. Liittymien mitoitustehot ja -energiat.

6 Verkkotopologia Pienjänniteverkko rakennetaan pääsääntöisesti ns. tähtimäiseksi. Rengas- ja varasyöttöyhteyksiä käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa. Pienjännitemaakaapeliverkon topologiassa tulee harkiten noudattaa kuvan 6.1 mukaista periaatetta. Periaatekuvan mukaisesti runkojohdon alkupäässä on oikosulkusuoja, mikä toimii myös runkojohdon ylikuormasuojana. Runkojohto ketjutetaan jakokaappien välillä kiskoliitoksilla. Runkojohdon poikkipinnan tai lajin muuttuessa muutoskohdan jälkeinen osuus suojataan tarvittaessa omalla lähtövarokkeella muutoskohdassa. Mahdollinen haaroituskaappi sekä liittymisjohdot voidaan suojata yhdellä lähtövarokkeella edellisessä jakokaapissa tai muuntamolla. Mahdollinen uusi ilmajohtoverkko tulee suunnitella siten, että riittävän nopea suojaus eri verkon osissa saavutetaan pelkällä lähtövarokkeella. Liitettäessä uutta verkkoa vanhaan tai muutettaessa vanhaa verkkoa, voidaan tarvittaessa käyttää välivaroketta riittävän nopean suojaustason saavuttamiseksi. Välivarokkeen lisäys tulee aina toteuttaa erityistä harkintaa noudattaen. Kuva 6.1 Pienjännitemaakaapeliverkon topologian periaate

7 Verkon kuormitusaste Muuntaja Uudessa verkossa, vanhan verkon muutoksissa ja liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee muuntajan kuormitusaste aina tarkistaa. Pylväsmuuntamossa muuntaja voidaan yleensä kuormittaa 100 % asti. Pienitehoisilla muuntajilla (16 50 kva) kuormitusasteen tarkastelussa tulee käyttää erityistä harkintaa sellaisissa tapauksissa, missä muuntajaan on liitetty huomattava määrä sähköliittymiä ja verkkotietojärjestelmän tehonjakolaskenta ei vastaa todellista huippukuormitustilannetta liittymien vähäisistä vuosienergioista johtuen. Tällöin voidaan yksittäisissä tapauksissa muuntajakokoa suurentaa, vaikka 100 % kuormitusastetta ei vielä olisi saavutettu. Verkkotietojärjestelmän laskennan mukaisen kuormituksen tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 60 %. Puisto- tai kiinteistömuuntamossa muuntaja voidaan yleensä kuormittaa 80 % asti ilman erityishuomioita % kuormitusaste tulee aina tarkastella ja huomioida tapauskohtaisesti ja harkita tarvittavat toimenpiteet. Tarkastelussa tulee huomioida muuntamoon liitettyjen liittymien määrä, teho ja kuormitusaste sekä muuntajan nimellistehon suhde muuntamon suurimpaan sallittuun muuntajatehoon nähden. Lisäksi on huomioitava muuntamon jäähdytysolosuhteet sekä huipunkäyttöaika Muuntamoiden ja jakokeskusten kiskot Kiskojen kuormitettavuus on tarvittaessa tarkistettava. Kiskojen nimelliskuormitusarvoa ei saa suunnitelmallisesti ylittää. Tarvittaessa tulee käyttää suuremman nimellisvirran omaavia kiskoja tai esim. huomioida syötön kytkentäpiste kiskoon Muuntamon pienjännitekeskuksen tai pylväsvarokelähtöjen syöttöjohdot Uudessa verkossa sekä liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee muuntamon pienjännitelähtöjen syöttöjohtojen mitoitus aina tarkistaa tarvittavilta osin. Tarvittaessa syöttöjohdot vahvistetaan tai vaihdetaan. Erityisen tärkeää tarkastelu on vaihdettaessa muuntamoon kapasiteetiltaan suurempi muuntaja Lähtösulakkeet Uudessa verkossa, vanhan verkon muutoksissa ja liitettäessä lisää kuormitusta vanhaan verkkoon, tulee lähtösulakkeen kuormitusaste aina tarkistaa.

8 Maakaapeliverkossa yhtä tai muutamaa liittymää suojaava lähtösulake voidaan kuormituksen kannalta mitoittaa nimellisvirtaan asti. Mitoituksen tulee olla sellainen, että lähtösulakkeen palaminen ylikuormasta johtuen on epätodennäköistä myös huippukuormitustilanteessa. Ilmajohtoverkossa tulee lähtösulakkeen kuormitusaste tarkastella kriittisemmin. Mikäli samaan lähtöön on liitetty tai liitetään useita liittymiä, tulee lähtösulakkeen kuormitusasteen mitoituksessa noudattaa erityistä harkintaa, jotta huippukuormitustilanteesta mahdollisesti aiheutuva lähtösulakkeen ylikuormitustilanne ei aiheuttaisi sulakepaloa. Mikäli samaan lähtöön on liitetty useita liittymiä ja verkkotiedoista ei muuta käy ilmi, voi sulakkeen kuormituksen mitoituksessa harkintaa käyttäen noudattaa seuraavaa suositusta: Lähtösulakkeen kuormitusvirta on korkeintaan n. 50 % lähtösulakkeen nimellisarvosta Maadoitukset TN -järjestelmällä toteutetun jakeluverkon tähtipiste pitää maadoittaa verkon syöttöpisteessä (muuntamon tai generaattorin luona) tai korkeintaan 200 m etäisyydellä syöttöpisteestä. Lisäksi PE- tai PEN johdin pitää maadoittaa jokaisen yli 200 m johdon tai johtohaaran päässä tai enintään 200 m etäisyydellä loppupäästä. PE- tai PEN johdin on suositeltavaa maadoittaa lisäksi muualla, kuten esim. kaapelijakokaapeissa. Näiden yksittäisten maadoituselektrodien maadoitusimpedanssin tavoitearvon tulee olla korkeintaan 100 Ω, mutta arvoa ei tarvitse mitata Maadoitusvaatimusten toteutumisesta vastaa aina verkkoyhtiö. Liittymille toteutettavia maadoituselektrodeja ei voi oletusarvoisesti käyttää jakeluverkon maadoituselektrodeina, vaan niiden olemassaolo ja rakenne on aina tarkistettava niissä erityistapauksissa, missä liittymän maadoituselektrodi toimii jakeluverkon maadoituksena. Tällöin liittymän maadoituselektrodi on dokumentoitava verkkotietojärjestelmään ja maadoitusrakenteen on täytettävä jakeluverkon maadoituksille asetetut vaatimukset.

9 Jännitteen alenema Suurimmat sallitut jännitteen alenemat pienjänniteverkossa ovat seuraavat: Uusi verkko 4-5 % Vanhaan verkkoon liitettävät uudet liittymät 5-6 % Vanha verkko 6 7,5 % Uudessa verkossa mitoitusvaatimus koskee kaikkia uuden verkon osia. Mikäli uusi verkko syöttää vanhaa verkon osaa, voidaan kyseiselle vanhalle verkon osalle sallia vanhan verkon mukainen jännitteen alenema. Uuden verkon mitoituksessa tulee kuitenkin huomioida, että vanhan verkon osa on myöhemmin mahdollista korvata uudella verkolla siten, että uuden verkon vaatimukset saadaan kohtuudella toteutettua myös myöhemmin uusittavaan verkon osaan. Vanhaan verkkoon kytkettäville uusille liittymille sallitaan korkeintaan 6 % jännitteen alenema. Suunnitteluvaiheessa tulee tarkistaa, ettei uusi liittymä aiheuta vanhan taustaverkon jännitteen aleneman kasvua yli rajojen. Em. tarkastelu on tehtävä koko muuntopiirin alueelle. Mikäli vanhan verkon nykytilanteen jännitteen alenema on annettuja rajoja suurempi, ei jännitteen alenema vanhassa verkossa saa uuden liittymän kytkennän myötä kasvaa. Em. tapauksessa vanhan verkon jännitteen aleneman vähintään nykytilanteen säilyttäminen on liittymätyötä ja vanhan verkon jännitteen aleneman oleellinen parantaminen on verkon kehittämistä. Pienjänniteverkon mitoitus tehdään pääsääntöisesti siten, että annettuja raja-arvoja ei ylitetä. Mitoituksessa tulee käyttää harkintaa ja tarvittaessa huomioida erityiset verkon käyttöolosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi useasti tapahtuvat kuormitusmuutokset, joita aiheuttavat mm. hitsauskoneet ja suuret moottorit. Suunnitelmalaskelmissa huomioidaan jännitteen alenema muuntajan suurjännitenavoista liittyjän päävarokkeelle saakka. Mitoitettaessa on sallittava, että muuntaja kuormitetaan täyteen. Mikäli vanhaan verkkoon tulevan liittymän rakentamisen yhteydessä yksistään annetun raja-arvon saavuttaminen edellyttää merkittäviä verkostoinvestointeja suhteessa saavutettavaan sähköisten arvojen paranemiseen, voidaan mitoituksessa yksittäisissä poikkeustapauksissa hyväksyä kokemukseen ja harkintaan perustuen myös hieman suurempi

10 jännitteen alenema. Uuden liittymän jännitteen aleneman on kuitenkin tällöin täytettävä vähintään vanhalle verkolle asetetut vaatimukset. Tällöinkin voidaan riittävästi varmistua sähkön laadun täyttymisestä kyseisessä käyttöpaikassa Oikosulkuvirran mitoitus liittymän päävarokkeille Oikosulkuvirta mitoitetaan liittymän päävarokkeille ns. 5 s säännön mukaisesti, kuitenkin siten, että oikosulkuvirta on pääsääntöisesti vähintään 250 A ja että taulukossa 6.1 olevia (Standardien SFS6000 ja SFS EN suojausvaatimusten) arvoja ei aliteta. Mikäli liittymisjohto muodostuu useammasta rinnakkain kytketystä kaapelista, määritetään liittymälle vaadittava oikosulkuvirta kertomalla yhden kaapelin pääsulakkeen mukainen 5 s oikosulkuvirta-arvo rinnakkaisten kaapelien lukumäärällä. Pääsulakkeella 3x25A mitoituksen määräävä tekijä on yleensä oikosulkuvirta. Kuormitusvirta ja siitä aiheutuva jännitteen alenema on kuitenkin huomioitava. Pääsulakkeen ollessa 3x35A yleensä määräävä tekijä on kuormitusvirta ja siitä aiheutuva jännitteen alenema. Mikäli vanhaan verkkoon tulevan liittymän rakentamisen yhteydessä taulukossa määritellyn oikosulkuvirran 250A (liittyjän päävarokkeilla) saavuttaminen edellyttää merkittäviä verkostoinvestointeja suhteessa todelliseen tarpeeseen ja saavutettavaan sähköisten arvojen paranemiseen, voidaan mitoituksessa katsoa riittäväksi myös pienempi oikosulkuvirta, ellei asiakkaan verkossa muuta tarvetta ilmene. Edellytyksenä on, että suunnittelijalla on käytettävänään riittävät tiedot kyseisen liittymän sähkön käytöstä, jotta tällöinkin voidaan varmistua sähkön laadun täyttymisestä kyseisessä käyttöpaikassa. Liittymän päävarokkeilla tulee oikosulkuvirran olla näissäkin tapauksissa vähintään 180A. Pienkohteiden, kuten puhelinkoppien, yhteisantennivahvistinkaappien, liikennemerkkien yms. pienin sallittu oikosulkuvirta-arvo päävarokkeilla on 125 A. Pienkohteissa on aina tilaajalta tarkistettava mahdolliset erikoisvaatimukset oikosulkuvirta-arvon suhteen.

11 Taulukko 6.1 Mitoitusoikosulkuvirrat liittymille Oikosulkuvirta liittymän Pääsulake päävarokkeella A min./ A 3x x x x x x x x x x x x x x Liittymisjohdon tyypit Suositeltavat liittymisjohdon tyypit ja koot ovat seuraavat: AXMK 4x25S AXMK 4x50S AXMK 4x95S AXMK 4x150S AXMK 4x240S Pääsulake 3x25A.3x35A Pääsulake 3x35A.3x63A Pääsulake 3x63A.3x125A Pääsulake 3x125A.3x200A Pääsulake 3x125A.3x250A Pienin liittymisjohdon poikkipinta on 25 mm2 Al tai 16 mm2 Cu. Vesistökaapeleita käytetään kyseisessä ympäristössä liittymisjohtoina soveltuvin osin. Liittymisjohdon poikkipinnan ja tyypin valinnassa tulee huomioida kaapelin liitettävyys asiakkaan mittauskeskukseen. 3x25 A - 3x63 A vakiokeskus on yleensä varustettu max. 50 mm2 Al/Cu liittimillä. Em. johtuen jo 3x25 A liittymissä voidaan tarvittaessa käyttää mitoituksellisista syistä AXMK 4x50S kaapelia liittymisjohtona ja toisaalta suurempipoikkipintaisen kaapelin liittäminen 3x63 A keskukseen edellyttää yleensä muutostoimenpiteitä keskukseen. Suuremmissa keskuksissa on enemmän liitostilaa ja muuntelumahdollisuuksia, jolloin mahdollisesti tarvittava suurempi liittymisjohtokoko ei yleensä aiheuta ongelmia. Suuremmissa (teollisuuden) liittymissä liittymisjohto pyritään mitoittamaan keskuksen nimellisvirran mukaan, vaikka alkuvaiheessa tilattava liittymäkoko ei sitä edellyttäisi. Mikäli liittymisjohtoja ei toteuteta keskuksen

12 nimellisvirran mukaisesti, tulee liittymisjohdon reitissä varautua myöhemmin lisättäviin kaapeleihin. Vanhan verkon saneerauksessa vanhaan liittymisjohtoon jatkettava uusi johto mitoitetaan siten, että uuden johdon sähköinen kapasiteetti on vähintään vanhan johdon kapasiteetin suuruinen. Pääsääntöisesti vanhat alumiinikaapelit jatketaan vastaavan tai seuraavan suuremman poikkipinnan omaavalla kaapelilla ja vanhat kuparikaapelit jatketaan vähintään yhtä porrasta suuremmalla alumiinikaapelilla Mitoitus pitkää liittymisjohtoa käytettäessä Mikäli verkkoyhtiö itse suunnittelee ja toteuttaa (rakennuttaa) pitkän liittymisjohdon, mitoitetaan jännitteen alenema ja oikosulkuvirta päävarokkeille normaalisti kohtien 6.6 ja 6.7 mukaisesti. Lisäksi tulee varmistua maadoitusvaatimusten täyttymisestä kohdan 6.5 mukaisesti. Mikäli liittyjä haluaa itse rakentaa tai rakennuttaa pitkän liittymisjohdon yksittäiselle sähkönkäyttöpaikalle esim. alhaisemman liittymismaksun vuoksi, voidaan se hyväksyä, mikäli sähkönkäyttöpaikan lähiympäristössä ei ole muita mahdollisia potentiaalisia liittymäkohteita. Mikäli sähkönkäyttöpaikan läheisyydessä on muita oletettavasti potentiaalisia sähköliittymäkohteita, ei pitkän liittymisjohdon rakentamista yksittäiselle sähkönkäyttöpaikalle sallita. On erityisen tärkeää selvittää asiakkaan sähkönkäyttöympäristö sekä mahdollisimman todenmukainen arvio sähkön käytöstä ja liittymän kuormituksesta, jotta mitoitus voidaan laatia riittäväksi. Liittymisjohtona käytetään ensisijaisesti maakaapelia. Pitkän liittymisjohdon suurin käytettävä poikkipinta on Al 240 mm2. Liittymän mitoitus toteutetaan pääsääntöisesti kohtien 6.6 ja 6.7 mukaisesti päävarokkeille riippumatta siitä, että sijoittaako asiakas päävarokkeet ja mittauskeskuksen vyöhykkeen rajalle vai varsinaiseen sähkönkäyttöpaikkaan. Verkkoyhtiö määrittelee käytettävän liittymisjohdon minimipoikkipinnan ja asiakas vastaa liittymisjohdon hankinnasta ja rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista liittämiskohdasta päävarokkeille asti. Asiakkaan toteuttaman pitkän liittymisjohdon loppupäähän tai korkeintaan 200 m etäisyydelle loppupäästä tulee liittyjän rakentaa jakeluverkon vaatimukset täyttävä maadoituselektrodi. Maadoituselektrodin sijainti ja rakenne tulee tarkistaa ennen kaapelin kytkemistä. Maadoituselektrodi tulee dokumentoida verkkotietojärjestelmään todellisen sijainnin mukaisesti. Mikäli asiakas haluaa sijoittaa päävarokkeet ja mittauskeskuksen oleellisesti kauemmaksi sähkönkäyttöpaikasta esim. vyöhykkeen

13 rajalle, tulee liittyjälle kertoa mitoitusperiaatteista sekä opastaa liittyjää pääjohdon mitoitusvaatimuksista. Mikäli pääjohdon mitoitusvaatimus johtaisi kohtuuttomiin johdinpoikkipintoihin sähkönlaadun varmistamiseksi sähkönkäyttöpaikassa, tulee asiasta kertoa liittyjälle ennen toteutusta Mittauskeskus Pääkeskus on sijoitettava helposti luokse päästävään paikkaan. Pientaloissa mittauskeskuksen sijoittamiselle ei ole erityisvaatimuksia. Kahden tai useamman asunnon rakennuksissa pääkeskus ja mittaukset tulee keskittää asuntoihin kuulumattomiin tiloihin, esimerkiksi tekniseen tilaan, johon on käynti ulkoa. Tekninen tila on varustettava sähköyhtiön sarjalukolla (kaksoispesä- tai putkilukko). Vapaa-ajan asunnoissa mittauskeskus tulee sijoittaa siten, että mittalaitteen luo pääsee vapaasti (pääsääntöisesti ulos). Uusissa liittymissä suoran mittauksen kytkentä tulee olla sellainen, että pääkytkin ei katkaise sähköä sähkömittarilta. Pääkytkimen ei tarvitse katkaista sähköä turvasyöttöjärjestelmiltä. Mittauskeskusta ei saa kiinnittää Elenia Verkko Oy:n omistamaan rakenteeseen (esim. pylväs).

14 Pienjänniteverkon suojaus 7.1. Ylijännitesuojaus Pienjänniteverkkoon ei asenneta uusia ylijännitesuojia. Mahdollisesti käytössä olevat ylijännitesuojat poistetaan käytöstä vikaantumisen tai verkon uudelleenrakentamisen myötä. Liittyjä voi suojata omaa verkkoaan ylijännitteiltä asennuttamalla ylijännitesuojia omaan verkkoonsa Ylikuormitussuojaus Jos pienjännitejohto ei ole asennettu palonkestävästi, sillä pitää olla ylikuormitussuoja. Kaikki pienjänniteilmajohdot on varustettava ylikuormitussuojilla. Myös liittymisjohdot varustetaan ylikuormitussuojilla, koska liittymisjohdot eivät läheskään aina täytä palonkestävän asennuksen vaatimuksia kaikilta osin. Liittymän pääsulakkeet toimivat usein liittymisjohdon ylikuormasuojina. Uudessa verkossa myös palonkestävästi asennetuilla runkokaapeleilla käytetään ylikuormitussuojia syötön puolella, vaikka määräykset eivät niitä vaadikaan. Verkkotietojärjestelmässä ylläpidetään listaa suurimmista sallituista ylikuormitussuojista. Runkojohdon suurin sallittu ylikuormitussuoja valitaan pääsääntöisesti johdon peruskuormitettavuuden salliman suurimman sulakekoon mukaan. Maakaapeleilla voidaan käyttää hätäkuormitettavuuden mukaista suurinta sallittua ylikuormitussuojaa. Palonkestävästi asennetuilla runkomaakaapeleilla ei huomioida asennustavasta riippuvia kuormituksen korjauskertoimia. Koska sama suoja toimii myös oikosulkusuojana, tulee ylikuormitussuojaus sovittaa oikosulkusuojauksen kanssa. Liittymisjohdon suurin sallittu ylikuormitussuoja määräytyy johdon asennustavan mukaan. Kaapelireitillä ilmenevä kuormitettavuuden kannalta huonoin asennustapa määrää kuormitettavuuden koko kaapelille. Liittymisjohdon kuormitettavuus on tarvittaessa tarkistettava määrittämällä asennustapa ja mahdolliset korjauskertoimet. Liittymisjohdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus tulee mitoittaa, vaikka kaapeli olisi asennettu palonkestävästi. On suositeltavaa käyttää sellaisia ylikuormitussuojia, jotka täyttävät kaikkien asennustapojen mukaiset kuormitettavuudet. Liittymisjohdon kuormituksen puoleiseen päähän tulee asentaa kaapelikohtaiset suojaavat sulakkeet liittymiskaapelien määrästä riippumatta. Myös liittymisjohdoilla ylikuormitussuojaus tulee sovittaa oikosulkusuojauksen kanssa Liittymismaksun määräytymisen perustana olevilla pääsulakkeilla tarkoitetaan yleensä kiinteistön tai muun sähkönkäyttöpaikan pääsulakkeita. Pääsulakkeen suuruudeksi katsotaan

15 tulppasulakkeilla pohjakoskettimien suuruus. Johdonsuojaautomaatteja ei hyväksytä pääsulakkeiksi kuin 25 A pienkohteissa, joissa käyttö on muuta kuin asumis- ja teollisuuskäyttöä. Asumiskäyttö sisältää myös vapaa-ajan asunnot. Pääsulakkeena/-varokkeena voidaan käyttää myös aseteltavaa katkaisijaa Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojaus toteutetaan Standardin SFS mukaisesti siten, että runkojohdot suojataan taulukon 6.1 mukaisella periaatteella ja uudet liittymisjohdot suojataan ns. 5 s säännön mukaisesti. Taulukosta 7.2 käy ilmi 5 s laukaisuajan täyttävät oikosulkuvirta-arvot eri sulakkeilla ja vastaavasti runkojohtojen suojauksen oikosulkuvirtojen raja-arvot eri sulakkeilla. Koska liittymien päävarokkeille mitoitettavat oikosulkuvirrat ovat yli 3x35 A liittymillä vastaavat, kuin uusien liittymisjohtojen oikosulkuvirtavaatimukset 5 s säännön kannalta, tulee oikosulkusuojaksi liittymisjohdon etupuolelle tarvittaessa valita liittymän pääsulakekokoa vastaava sulakekoko. Liittymisjohtojen riittävän nopeasti toimiva vikasuojaus on ensisijainen tavoite. Selektiivisyys on toissijainen tavoite, joka voidaan toteuttaa, mikäli toteutuvat oikosulkuvirrat sallivat suuremmat oikosulkusuojat ilman mitoitusmuutoksia. Kun uusi liittymä kytketään vanhaan ilmajohtoverkkoon, voidaan yksittäisissä tapauksissa erityistä harkintaa käyttäen sallia uudelle liittymisjohdolle hitaampi vikasuojauksen toiminta-aika, kuin 5 s. Mikäli uusi liittymä voidaan kytkeä verkkoon ilman rakentamistyötä, mutta 5 s sääntö edellyttää muutoksia tai lisärakentamista verkkoon, voidaan seuraavien vaihtoehtoisten perusteiden nojalla liittymisjohdolle hyväksyä hitaampi suojaus: a) Liittymisjohto asennetaan koko matkalta palonkestävästi maahan tai putkeen tai palamattoman kivirakenteen sisään tai pinnalle siten, ettei lähellä ole muita kaapeleita tai helposti palavaa materiaalia. b) Liittymisjohdon suojauksessa noudatetaan kohdan SFS mukaisia lisävaatimuksia. c) Vanhan verkon kunto ja ikä edellyttää verkon pikaista korjaamista tai uudelleenrakentamista. Kohde on valittu saneerattavaksi rakennusohjelmassa tai kohde aiotaan ottaa rakennusohjelmatyöksi mahdollisimman pian.

16 d) Saavutettava oikosulkuvirta-arvo on lähellä 5 s mitoitusoikosulkuvirta-arvoa ja lähdön sulake suojaa liittymisjohtoa tehokkaasti ylikuormitukselta. Uuden liittymisjohdon 5 s säännön edellyttämät muutokset vanhaan verkkoon tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa siten, että muutoksen tai lisäyksen vaikutus on mahdollisimman laaja eli ts. että vikasuojauksen toiminta-aika nopeutuu useammalla liittymällä. Vanhojen liittymisjohtojen suojausta ei kuitenkaan erikseen muuteta 5 s säännön vaatimusten mukaisiksi mm. uuden liittymätyön yhteydessä. Vanhan verkon liittymisjohtojen suojaus toteutetaan taulukon 7.1 mukaisesti ja 5 s sääntö toteutetaan vanhoille liittymisjohdoille verkon laajemman saneerauksen yhteydessä. Taulukko 7.1 Runkojohtojen oikosulkusuojauksen mitoitus Taulukko 7.2 Oikosulkusuojauksen mitoitusarvot Oikosulkuvirta Sulakkeen nimellisvirta Oikosulkuvirta 5 s laukaisuajalla jakeluverkon runkojohdolla A min./ A min./ A , , Esimerkki 1: 3x25 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 260 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi tällöin olla vähintään 80 A, mutta liittymisjohdon oikosulkusuoja korkeintaan 50 A. Mikäli kyseessä on ilmajohtoverkko tai välivarokkeeton maakaapeliverkko, toimii lähtösulake muuntamolla tällöin myös liittymisjohtojen oikosulkusuojana.

17 Tällöin lähtöön voidaan valita korkeintaan 50 A sulake. Lisäksi varmistetaan, että ylikuormitussuojauksen ehdot täyttyvät. Esimerkki 2: 3x25 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 230 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi olla vähintään 63 A, mutta liittymisjohdon oikosulkusuoja korkeintaan 35 A. Mikäli liittymisjohto kytketään jakokaappiin, missä esiintyy 250 A oikosulkuvirta, voidaan runkojohdon oikosulkusuojaksi valita 80 A ja liittymisjohdon suojaksi 35 A. Lisäksi varmistetaan, että ylikuormitussuojauksen ehdot täyttyvät. Esimerkki 3: 3x250 A liittymän päävarokkeille mitoitetaan 1800 A oikosulkuvirta. Runkojohdon suurin sallittu oikosulkusuoja voi tällöin olla vähintään 500 A. Liittymisjohdon oikosulkusuojaksi joudutaan kuitenkin valitsemaan 250 A sulakkeet (vrt. 315 A sulakkeen vaatimus 2200 A). Lisäksi varmistetaan ylikuormitussuojauksen ehdot. Esimerkki 4: 6x3x200 A liittymän päävarokkeille toteutuu normaalilla mitoituksella A oikosulkuvirta (mitoitusvaatimus 7500 A), jolloin lähtöön kaapeleiden syöttävään päähän voidaan asentaa oikosulkusuojiksi sulakkeet 6x3x250 A. Eri johtolajeille ja -poikkipinnoille sallitaan oikosulkusuojauksen toiminta-ajasta riippuen erilaiset suurimmat sallitut oikosulkusuojat. Taulukosta 6.3 käy ilmi suurimmat sallitut johdinmateriaalista ja/tai poikkipinnasta riippuvat oikosulkusuojat. Suurinta sallittua johtokohtaista oikosulkusuojakokoa ei saa suunnitelmallisesti ylittää. Vanhassa verkossa olevia johdon ominaisuuksiin nähden liian suuria oikosulkusuojia ei erikseen muuteta sallituiksi muiden töiden yhteydessä, ellei muutos ole toteutettavissa pelkällä sulakevaihdolla. Verkkotietojärjestelmässä ylläpidetään listaa suurimmista sallituista johtokohtaisista oikosulkusuojista.

18 Taulukko 7.3 Suurimmat sallitut johtokohtaiset oikosulkusuojat 8. Liittymien mitoitustehot ja -energiat Uusien liittymien teho tai vuosienergia määritetään pääsääntöisesti arviona kokemusperäisesti suoraan verkkotietojärjestelmään ja mitoitus toteutetaan verkkotietojärjestelmän kuormituskäyriä ja laskenta-arvoja hyväksi käyttäen. Mitoitettavalle liittymälle valitaan käytössä olevien lähtötietojen mukaisesti sopivin kuormituskäyrä ja vuosienergia tai tuntiteho. Liittymän teho voidaan arvioida myös pinta-alan avulla käyttämällä SENER julkaisun SA 1:87 Pienjänniteverkon mitoitustehot ja energiat kaavoja. Kyseisten kaavojen käyttäminen ei välttämättä enää johda teknillistaloudellisesti hyvään mitoitukseen, koska mm. rakentamismääräykset ovat muuttuneet julkaisuajankohdan jälkeen merkittävästi. Vanhaa mitoitusohjetta käytettäessä tulee noudattaa erityistä harkintaa. Vastaavasti uuden liittymän vuosienergia voidaan arvioida myös kaavojen avulla. Energiateollisuuden julkaisusta SA 2:08 Pienjänniteverkon ja jakelumuuntajan sähköinen mitoittaminen käy ilmi SENER julkaisun SA 10:92 Verkon mitoitusenergiat mukaiset pinta-alaan perustuvat kaavat vuosienergian arvioimiseksi. Kaavojen mukaisesti määriteltävät vuosienergiat ovat samantasoisia, kuin kokemuspohjaiset yleisesti käytetyt verkkotietojärjestelmään annettujen vuosienergia-arviot Pientalot Omakotitalojen ja muiden pientalojen keskimääräiseksi kuormitustehoksi arvioidaan harkintaa käyttäen n. 50 % liittymän nimellistehosta, olettaen tai tietäen, että kohteen lämmitys toteutetaan sähköllä. Mikäli suunnitteluvaiheessa on käytettävissä tieto kohteen lämmitystavasta, pinta-alasta tai muutoin tiedetään tarkemmin kohteen sähkönkäytöstä ja kuormituskojeista, voidaan mitoitusta tarkentaa muiden tietojen perusteella. Suuri lämmin pinta-ala, huomattava varustelutaso tai erityiset kuormituskojeet lisäävät keskimääräistä kuormitusta. Mikäli lämmitykseen käytetään esim. ilma- tai maalämpöpumppua, on kohteen vuosienergia sähkölämmitteiseen verrattuna alhaisempi, mutta

19 toisaalta lämmityskojeiden usein käynnistyvät kompressorit edellyttävät parempaa jännitejäykkyyttä ja mahdollisesti aiheuttavat häiriöitä muille liittymille Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuntojen keskimääräiseksi kuormitustehoksi arvioidaan harkintaa käyttäen n. 25 % liittymän nimellistehosta, olettaen tai tietäen, että kohteen lämmitys toteutetaan sähköllä. Mikäli suunnitteluvaiheessa on käytettävissä tieto kohteen lämmitystavasta, pinta-alasta tai muutoin tiedetään tarkemmin kohteen sähkönkäytöstä ja kuormituskojeista, voidaan mitoitusta tarkentaa muiden tietojen perusteella. Mikäli lämmitykseen käytetään esim. ilma- tai maalämpöpumppua, on kohteen vuosienergia sähkölämmitteiseen verrattuna alhaisempi, mutta toisaalta lämmityskojeiden usein käynnistyvät kompressorit edellyttävät parempaa jännitejäykkyyttä ja mahdollisesti aiheuttavat häiriöitä muille liittymille. Pinta-alaltaan suuren ja varustelutasoltaan kattavan vapaa-ajan asunnon liittymä tulee tarvittaessa mitoittaa vastaavasti, kuin pientalon sähköliittymä Kerrostalot ja suuret rivitalot Ennen kohteiden mitoitusta tulee yleensä selvittää kohteen lämmitystapa. Mikäli kohde on sähkölämmitteinen, mitoitetaan keskimääräinen teho suhteessa pääsulakekokoon vähintään 70 % mukaan. Tarvittaessa toteutetaan vastaava mitoitus vuosienergia-arviolla ja sopivaa kuormituskäyrää käyttäen. Uudet kohteet varustetaan lähes poikkeuksetta saunoilla. Kokemusperäisesti muulla, kuin sähköllä lämmitettävissä kohteissa keskimääräisen tehon mitoitus suhteessa pääsulakekokoon 50 % mukaan on usein riittävä. Tehomitoituskaavoja käytettäessä tulee huomioida, että kaavojen tulokset ovat käyttökelpoisia keskiarvohuipputehon osalta yli 15 huoneiston ja 1200 m2:n kohteissa ja huipputehon osalta vasta yli 30 huoneiston ja 2500 m2:n kohteissa Maatalous ja teollisuus Mitoitus tehdään suunnittelijan harkinnan mukaan. Myös mahdollinen asumiskäyttö on huomioitava mitoitusta laadittaessa. Huomioidaan erikoiskäytöt ja huipunkäyttöaika. Mitoituksessa on sallittava, että liittymä kuormitetaan 100 % asti.

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni.

1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni. www.ren.fi Rakentajan opas 2013 1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni. 1. Tontilla olevat kaapelit Ennen

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 1.4.2011 alkaen A. Yleistä sähköliittymistä Sähköverkon pj-liittymismaksu maksetaan sopimussuhteen alussa ja on kertasuoritteinen, arvonlisäveroton ja siirtokelpoinen,

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015

Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015 1 (8) Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015 1. Yleistä 2. Pienjänniteliittymät Rovaniemen Verkko Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan yleisiä

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille Rakentajan muistilista 1. Hanki sähköurakoitsija. 2. Sähköurakoitsijasi asentaa mittauskeskuksen ja kytkee siihen liittymiskaapelin. 3. Sähköurakoitsija

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma sähköistystarpeista lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi saadaksesi tiedon

Lisätiedot

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A KSS VERKKO OY 1 (3) SÄHKÖVERKON LIITTYMISMKSUT 1.1.2013 LKEN Sovelletaan KSS Verkko Oy:n vuoden 2010 jakelualueella arvonlisäverottomia maksuja Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet,

Lisätiedot

LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET ALKAEN

LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET ALKAEN LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET 1.12.2014 ALKAEN Yleistä Leppäkosken Sähkö Oy noudattaa liittymismaksuissa vyöhykehinnoittelua, jonka periaatteet Energiavirasto on valtakunnallisesti

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet

Liittymien hinnoitteluperiaatteet OULUN SEUDUN SÄHKÖ Verkkopalvelut Oy Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 01.6.2009 alkaen Y:\Johtoryhmä\Hinnat\2009liittymähinnoitteluperiaate OSSV OY 1-vaihemuutos2.doc A. Yleistä sähköliittymistä

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta.

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta. Energianmittaus 1/6 1. ENERGIANMITTAUS 1.1 Standardit ja yleisohjeet Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi on olemassa standardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT 5 1 (5) KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT 5 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy

Lisätiedot

Pienjänniteliittymät. Ohje 1 (7) Yleistä

Pienjänniteliittymät. Ohje 1 (7) Yleistä Ohje 1 (7) Pienjänniteliittymät 1 Yleistä Vantaan Energia Sähköverkot Oy (jäljempänä VES) noudattaa sähköverkkoon liittymisessä kulloinkin voimassa olevia liittymisehtoja. Katso liite liittymisehdot. 2

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Valaisimet. Ateljé- Lyktan Ateljé- Lyktan

Valaisimet. Ateljé- Lyktan Ateljé- Lyktan 35 30 30 32 33 k 33 35 T6 35 45 at 40 30 sä 35.tie 40 Pp 40 40 10 allas 20kV 45 30 40 -tie Pp 45 41 20 25 40 50 www.sweco.fi Kohde: LIEDON KUNTA Sisältö: PYLVÄSLUETTELO Suunn: 21.3.2014 / JJUS Tark: VANHALINNAN

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Liittymien sallittu pääsulake ja liittymisoikeus 25 A Verkko täyttää valtakunnalliset

Lisätiedot

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Vrs 3.0 Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valokuituliittymän toimitus kiinteistöön KSVV Oy toimittaa ja asentaa valokuituliittymän asiakkaalle käyttövalmiiksi.

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUHINNASTO alkaen

LIITTYMISMAKSUHINNASTO alkaen LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2016 alkaen Liittymismaksut Parikkalan Valo Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä yleisiä liittymisehtoja (LE 2014) sekä vyöhykehinnoittelua, jonka periaatteet Energiavirasto

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet AULIS kaukolämpö Liittyjän ohjeet Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Saatavuus Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi kohteeseesi Napapiirin Rovaniemen Energia ja Energiasta Vesi Oy:ltä hyvissä

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Rakentajan opas. Lampputieto

Rakentajan opas. Lampputieto Rakentajan opas Lampputieto Muistilista Tee liittymissopimus sähköyhtiön kanssa Selvitä työmaasähkö Tee oma sähkösuunnitelma Valitse sähkösuunnittelija Pyydä urakkatarjoukset Valitse sähköurakoitsija Asennustyöt

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen

Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen Simaris-ohje, ver 1.0 1 Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen Käynnistä Simaris design 7.0 ohjelma työpöydän kuvakkeesta. Luo uusi projekti, mutta vastaa heti sen jälkeen VALMIS tai 1. Yleisiä

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 Yleistä Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava jakeluverkossa ja suurjännitteisessä

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2017 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Helppo ja luotettava tapa suorittaa täydellinen salama- ja ylijännitesuojaus. TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät

Helppo ja luotettava tapa suorittaa täydellinen salama- ja ylijännitesuojaus. TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät Helppo ja luotettava tapa suorittaa täydellinen salama- ja ylijännitesuojaus TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät Otteita uudesta SFS 6000- standardista

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Asiakirjan nimi. Ohjeita tuotteen valintaan Kabeldon-kaapelijakokaappi, kv

Asiakirjan nimi. Ohjeita tuotteen valintaan Kabeldon-kaapelijakokaappi, kv Asiakirjan nimi Ohjeita tuotteen valintaan Kabeldon-kaapelijakokaappi, 12 36 kv Kabeldon-kaapelijakokaappi HDC-A, 12 36 kv Jykevä ja varma ratkaisu Käyttö Kaapelijakokaapin avulla voidaan liittää ja haaroittaa

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

DEHN Lightning Protection

DEHN Lightning Protection DEHN Lightning Protection HINNASTO 1.1.2016 FINN ELECTRIC OY Tässä hinnastossa on mukana myös Finn Electricin keskusvarastossa Helsingissä jatkuvasti varastoitavat tuotteet: (A) tuotteilla nopea saatavuus.

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN JÄNNITETYÖOHJE ENSTON E-KSE KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

Liittymismaksu. Esitys 5_2011

Liittymismaksu. Esitys 5_2011 Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena

Lisätiedot

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 HINNASTO 1.1.2017 KÄYTTÖMAKSUT Vesimaksu /m 3 1,25 1,55 Jätevesimaksu /m 3 2,67 3,31 PERUSMAKSUT Veden perusmaksut Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 Rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot