SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013"

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat 5) Sähkölaitteiden kotelointiluokat 6) Sähkölaitteiden merkinnät 7) Sähköverkon suojalaitteet 2 1

2 1. SÄHKÖTURVALLISUUS SUOMESSA TEM - lait ja asetukset Turvatekniikan keskus (TUKES) - teknistä turvallisuutta valvova ja kehittävä viranomainen Henkilö -ja Yritysarviointi Seti Oy - henkilöpätevyyksien arviointi SGS Fimko Oy - laitteiden testaus Sähköturvallisuus Suomessa 3 TUKES Sähkö- ja hissiturvallisuus kemikaaliturvallisuus paloturvallisuus paineastiaturvallisuus Osoitteesta löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Sähköturvallisuus Suomessa 4 2

3 Sähköalan säädöksiä ja määräyksiä Lait ja asetukset esim. Sähköturvallisuuslaki, Sähköturvallisuusasetus Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset ja asetukset EU-direktiivit TUKESin ohjeet. Näissä on lueteltu sovellettavat standardit esim. SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT: -Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset Standardi on uusiutunut syksyllä SFS 6001 (2001) Suurjännitesähköasennukset - SFS 6002 (1999) Sähkötyöturvallisuus Sähköturvallisuus Suomessa 5 Sähköurakointi ovat luvanvaraista toimintaa Ilman urakointipätevyyksiä saa tehdä vähäisiä sähkötöitä kuten esim. - asunnon sulakkeen vaihtaminen - valaisimen liittäminen katossa olevaan sokeripalaan - sähkölaitteen rikkoontuneen pistotulpan vaihtaminen - yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen - pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irroittaminen esim. tapetoinnin ajaksi - pienoisjännitteellä toimivien laitteiden asennus Näitä ns. maallikkosähkötöitä on esitetty tarkemmin Kodin Sähköturvallisuusoppaassa Tukesin kotisivuilla. Sähköturvallisuus Suomessa 6 3

4 MUISTA, ETTÄ Maallikkosähkötöitä saa tehdä, JOS VARMASTI OSAA TEHDÄ TYÖN OIKEIN JA TURVALLISESTI SINULLA ON VASTUU KÄYTTÄMÄSTÄSI JA KORJAAMASTASI SÄHKÖLAITTEESTA NOUDATA ANNETTUJA OHJEITA KÄÄNNY TARVITTAESSA SÄHKÖVOIMAALAN AMMATTILAISEN PUOLEEN VÄÄRIN KÄYTETTY SÄHKÖLAITE VOI AIHEUTTAA HENGEN- TAI TULIPALON VAARAN 7 Yrityksen, joka tekee sähkötöitä on täytettävä seuraavat edellytykset: 1) Yrityksen palveluksessa on oltava henkilö, jolla on riittävä pätevyys toimia sähkötöiden johtajana 2) Yrityksellä on oltava töiden tekemisen kannalta riittävät tilat ja välineet sekä sähköturvallisuuteet liittyvät määräykset ja säädökset 3) Yrityksen on ilmoittauduttava TUKESin sähköurakoitsijarekisteriin Sähköturvallisuus Suomessa 8 4

5 Sähköurakoitsijat jaetaan toimialansa perusteella yleisurakoitsijoihin ja erikoisurakoitsijoihin Yleisurakoitsijat jaetaan edelleen sähkötöiden johtajan pätevyyden perusteella: 1) Sähköpätevyys 1, kaikki sähkötyöt pl. erikoisurakointi 2) Sähköpätevyys 2, sähkötyöt korkeintaan 1000 V sähkölaitteistoissa 3) Sähköpätevyys 3, sähköverkkon liitettävien laitteiden kokoonpano-, huolto- ja korjaustyöt Erikoisurakointia on hissien asentaminen ja korjaaminen Sähköturvallisuus Suomessa 9 Kun teetät sähköasennuksia urakoitsijalla Varmista, että urakoitsija löytyy TUKESin sähköurakoitsijarekisteristä. Siellä ei ole jokaisen asentajan nimeä, vaan firmojen nimet ja tieto sähkötöiden johtajasta. Asennuksista pitää jäädä teettäjälle pöytäkirja käyttöönottotarkastuksesta. Käyttöönottotarkastuksen tekee urakoitsija, kun pääsulakkeet ovat korkeintaan 35 A. Suuremmat kohteet tarkastaa lisäksi valtuutettu tarkastaja. 10 5

6 Määritelmiä 1) Pienoisjännitelaitteisto ( aikaisemmin suojajännite) - vaihtojännitteen tehollisarvo korkeintaan 50 V - Sykkeetön tasajännite korkeintaan 120 V 2) Pienjännitelaitteisto - vaihtojännitteen tehollisarvo korkeintaan 1000 V vaiheiden välillä - Tasajännite korkeintaan 1500 V napojen välillä 3) Suurjännitelaitteisto - vaihtojännitteen tehollisarvo suurempi kuin 1000 V vaiheiden välillä - Tasajännite yli 1500 V napojen välillä Sähköturvallisuus Suomessa SÄHKÖVERKON RAKENNE Jakelu- ja siirtojännitteet Suomessa kantaverkko 400, 220 ja 110 kv kaupunkien suurjännitejakeluverkko 20 tai 10 kv maaseudun suurjännitejakeluverkko 20 kv pienjännitejakeluverkko 400 V Sähköverkon rakenne 12 6

7 Sähköverkon rakenne 13 Pienjänniteverkko on säteittäinen. Tehoa syötetään järjestelmään yhdestä kohtaa (20 kv / 0,4 kv muuntaja) 20 kv / 0,4 kv 14 7

8 Sähkönjakelujärjestelmä Pienkuluttajille toimitetaan sähkö-energiaa joko kolmivaiheisella 400 V / 230 V tai yksivaiheisella 230 V vaihtojännitteellä. Yksivaiheisessa järjestelmässä on kaksi johdinta. - Toinen johdin on yhdistetty maahan. Tätä kutsutaan PEN-johtimeksi ( yhdistetty suoja- ja nollajohdin ) - Toisen johtimen ja PEN-johtimen ( maan ) välillä on tehollisarvoltaan 230 V jännite. Tätä johdinta kutsutaan vaihejohtimeksi ( lyhenne esim. L 1 ) Kolmivaiheisessa järjestelmässä on kolme vaihejohdinta ja PEN-johdin. - Jännite kahden vaihejohtimen välillä on 400 V - Jännite kunkin vaihejohtimen ja PEN-johtimen välillä on 400 / 3 = 230 V Sähköverkon rakenne 15 Sähköverkon rakenne 16 8

9 Johdinten värit Vaihejohdin: ruskea, musta, harmaa Nollajohdin: vaaleansininen Suojajohdin: kelta-vihreä-raidallinen PEN-johdin: kelta-vihreä-raidallinen; lisämerkintä PEN Vanhoissa asennuksissa on vielä käytössä muita värejä Sähköverkon rakenne 17 Aikaisemmin myös rakennusten sisäverkossa käytettiin PENjohdinta. Suoja- ja nollakoskettimet yhdistettiin esim. pistorasiassa. Tästä asennustavasta on jo luovuttu, mutta se on monissa rakennuksissa vielä käytössä. Huonoja puolia: Laitteiden kotelon maadoittavassa johtimessa kulkee virtaa. Johtimen resistanssi aiheuttaa sen, että maadoitetun laitteen kotelo ei ole maan potentiaalissa. Eri laitteiden kotelot voivat olla eri potentiaalissa, mikä aiheuttaa ongelmia esim. atk-laitteille (jännitettä laitteiden runkojen välillä). Aikaisemmin myös kiinteistömaadoitus jätettiin usein tekemättä. Rakennuksen maadoitus on tällöin sähköyhtiön maadoituksien varassa. Varsinkin tällaisissa tapauksissa PEN-johtimen katkeaminen aiheuttaa hengenvaarallisen vikatilanteen. Verkkojännite kytkeytyy tällaisessa viassa laitteen runkoon. 18 9

10 Vanha asennustapa, yhdistetty suoja- ja nollajohdin (PEN) myös rakennuksen sisäverkossa. Nolla- ja suojajohtimet on yhdistetty pistorasiassa (kuten kuvassa) tai jossakin muussa kohtaa pääkeskuksen jälkeen. 19 Huom! edellisen sivun mukaista nollausta ei saa missään nimessä tehdä sähkölaitteeseen tai jatkojohtoon. Nollaus on näissä hengenvaarallinen. (kiinteän sähköverkon asennuksethan on teetettävä sähköalan ammattilaisella) 20 10

11 R (L1) S (L2) T (L3) KOLMIVAIHEJÄRJESTELMÄ U R U S U T U RS U ST U TR U R, U S ja U T ovat vaihejännitteet U RS, U ST ja U TR ovat pääjännitteet Pääjännitteen suuruus on 3 kertaa vaihejännitteen suuruus PEN U RS U R U ST U T U S U TR Sähköverkon rakenne 21 Miksi kolmivaihejärjestelmä? Yksivaihejärjestelmässä suurin teho on jakeluverkossa n. 3 kw, koska yksivaiheisen pistokytkimen nimellisvirta on 16 A Kolmella vaihejohtimella pystytään siirtämään kolminkertainen teho verrattuna yksivaihejärjestelmän kahteen johtimeen 3-vaiheiset moottorit ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin yksivaiheiset Sähköverkon rakenne 22 11

12 3. SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUS IHMISEEN Ihmisen hermotoimintoihin liittyy sähköisiä ilmiöitä. Lihasten toimintaa ohjaavat sähköisesti etenevät impulssit Koska kehon jännitteet ja virrat ovat pieniä, pystyy vähäinenkin ulkoinen sähkö häiritsemään järjestelmän toimintaa. Sähkövirran vaikutukset 23 Sydänlihas poikkeaa muista lihaksista siinä, että sillä on omaa supistus- ja tahdistuskykyä. Pienetkin ulkoiset sydämen kautta kulkevat virrat voivat sekoittaa sydämen sähköjärjestelmän. Mikäli virta on riittävän suuri, syntyy ns. sydänkammiovärinä Sähkövirran vaikutukset 24 12

13 Vaikka sydänkammiovärinää ei syntyisikään, sähkövirta saattaa aiheuttaa muita vaikutuksia - lihaskouristuksia - hengitysvaikeuksia - verenpaineen nousu - sydämen toimintahäiriöt ( muut kuin kammiovärinä) - palovammat - Yleensä oikosulkutapauksessa syntyvä valokaari voi lisäksi aiheuttaa myös vakavia tapaturmia. Oikosulkutapaturman aiheuttaa suuri lämpötila, roiskuva sula metalli ja kirkas säteily Sähkövirran vaikutukset 25 Sähkövirran vaarallisuus riippuu luonnollisesti kehon läpi kulkevan virran suuruudesta Virran vaarallisuus riippuu oleellisesti myös sen vaikutusajasta. Onnettomuustapauksissa tunnetaan yleensä vain jännite. Sähköiskun aiheuttama vaara riippuu taas virrasta Virran laskemiseksi on tunnettava ihmiskehon vastus. Useimmiten sähköiskun aiheuttaa vaihtojännite. Kehon impedanssi ei ole vakio, vaan se riippuu mm. jännitteestä, kosketuspinta-alasta, virtatiestä ja kosteudesta Sähkövirran vaikutukset 26 13

14 Virta saadaan laskettua Ohmin lain avulla, jos kehon impedanssi tunnetaan. I U Z Sähkövirran vaikutukset 27 Sähkövirran vaikutukset 28 14

15 Sähkövirran vaikutukset SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT Vikasuojauksen (aikaisemmin kosketusjännitesuojauksen) perusteella sähkölaitteet jaetaan neljään eri suojausluokkaan: 1) Suojausluokka 0 2) Suojausluokka I 3) Suojausluokka II 4) Suojausluokka III ks. Kodin sähköturvallisuusopas SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 30 15

16 1) Suojausluokka 0 (peruseristetty ) Suojaus sähköiskulta on laitteen peruseristyksen varassa. Eristyksen vioittuessa turvallisuus riippuu käyttöolosuhteista. Suojausluokan 0 laitteen liitäntäjohdossa on kaksi johdinta, vaihe (L) ja nolla (N). Suojausluokan 0 sähkölaitetta saa käyttää ainoastaan niissä tiloissa, joissa on luokan 0 pistorasiat. Suojausluokan 0 sähkölaitteiden myynti ja pistorasioiden asentaminen on nykyään kielletty. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 31 2) Suojausluokka I (suojamaadoitettu) suojamaadoituksen merkki Suojausluokan I laitteen liitäntäjohdossa on kolme johdinta, vaihe (L) ja nolla (N) ja suojamaa (PE). Pistotulppana käytetään suko-pistotulppaa. Suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään laitteen peruseristyksen varassa. Sähkölaitteen jännitteelle alttiit osat on yhdistetty laitteen liitäntäjohdon suojajohtimen kautta sähköverkon maadoitukseen. (Kun laite on liitetty maadoitettuun pistorasiaan) SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 32 16

17 Jos laitteen runko tulee vikatilanteessa jännitteiseksi ja laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan vikavirta kulkee suojajohtimen kautta sulake palaa SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 33 3) Suojausluokka II ( suojaeristetty ) suojaeristetyn laitteen merkki Suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään laitteen peruseristyksen varassa, vaan laitteessa on kaksoiseristys tai vahvennettu eristys. Peruseristyksen pettäessä laitteen runko ei tule jännitteiseksi. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 34 17

18 Suojaeristetyn sähkölaitteen liitäntäjohdossa on kaksi johdinta, vaihe (L) ja nolla (N). Pistotulppana käytetään joko litteää europistulppaa tai täysprofiilitulppaa Vioittuneen pistotulpan tilalle saa vaihtaa suojamaadoitetun laitteen pistotulpan. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 35 4) Suojausluokka III ( pienois- eli suojajännitteinen ) suojajännitemuuntajan merkki Suojaus sähköiskulta on toteutettu pienemmän jännitteen avulla ja suuremman jännitteen syntyminen laitteessa on estetty. Suoja- eli pienoisjännite voi olla korkeintaan 50 V AC tai 120 V DC Yleisesti käytettyjä jännitteen arvoja ovat 6V, 12 V, 24 V, 42 V ja 48 V vaihtojännitteellä. Suojajännitemuuntajat on suojattava oikosululta ja ylikuormitukselta. SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSLUOKAT 36 18

19 5. SÄHKÖLAITTEIDEN KOTELOINTILUOKAT IP- luokitus (IP = international protection) IP XY X = kosketus- ja vierasainesuojausominaisuudet Y = vesisuojausominaisuudet Sähkölaitteiden kotelointiluokat 37 Kotelointiluokan kosketus- ja vierasainesuojausominaisuudet (1. numero) 0 Avoin, suojaamaton rakenne 1 Suuruudeltaan vähintään 50 mm kappaleiden sisääntunkeutuminen on estetty. Myös suurten kehon osien, kuten käsien tahaton sisäänpääsy on estetty. 2 Sormisuojaus. Suuruudeltaan vähintään 12 mm kappaleiden sisääntunkeutuminen on estetty. Enintään 80 mm pituisten ja halkaisijaltaan enintään 12 mm paksuisten osien ulottuminen vaarallisiin osiin on estetty. 3 Suuruudeltaan vähintään 2,5 mm kappaleiden esim. puikkojen, ruuvien ja työstöjätteiden sisääntunkeutuminen on estetty. 4 Suuruudeltaan vähintään 1 mm kappaleiden esim. lankojen, nauhojen ja työstöjätteiden sisääntunkeutuminen on estetty. 5 Laitteen toiminnan kannalta haitallisen pölyn sisääntunkeutuminen on estetty. 6 Pölyn sisääntunkeutuminen on estetty. Sähkölaitteiden kotelointiluokat 38 19

20 Kotelointiluokan vesisuojausominaisuudet (2. numero) 0 Avoin, suojaamaton. 1 Pystysuoraan pisaroina tippuva vesi ei aiheuta haittaa. 2 Pystysuoraan pisaroina tippuva vesi ei aiheuta haittaa, vaikka kotelo kallistetaan enintään 15 0 mielivaltaiseen suuntaan normaaliasennosta. 3 Enintään 60 0 kulmassa suihkuava vesi ei aiheuta haittaa. 4 Kaikista suunnista roiskuva vesi ei aiheuta haittaa. 5 Kaikista suunnista suuttimella ohjattu vesisuihku ei aiheuta haittaa. 6 Vesiaalto tai kaikista suunnista suuttimella ohjattu voimakas vesisuihku ei aiheuta haittaa. 7 Lyhytaikaisesti veden peittämään koteloon ei tunkeudu haitallisessa määrin vettä. 8 Laitetta voidaan pitää veteen upotettuna valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti, jolloin kotelon sisään ei tunkeudu haitallisessa määrin vettä. Sähkölaitteiden kotelointiluokat SÄHKÖLAITTEIDEN MERKINNÄT Suomessa ja muualla Euroopassa myytävissä sähkölaitteissa tulee olla CE-merkintä CE- merkintä on laitteen valmistajan tai tämän Euroopan talousalueella toimivan edustajan laitteeseen kiinnittämä Sähkölaitteesta on oltava saatavilla kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä tekninen tiedosto. Näistä selviää mm. valmistajan tai tämän edustajan yhteystiedot, standardit joihin vakuutus perustuu ja laitteen testausselosteet Sähkölaitteiden merkinnät 40 20

21 Sertifiointimerkintä Ei ole sähkölaitteessa pakollinen Ilmoittaa, että laite on läpäissyt puolueettoman turvallisuustarkastuksen ja laite täyttää ko. maan määräyksien vaatimukset FI- merkki ilmoittaa, että laite on läpäissyt Fimkon testit ja että se täyttää suomalaiset turvallisuusvaatimukset Sähkölaitteiden merkinnät 41 Eri maiden kansallisten testauslaitosten merkkejä Sähkölaitteiden merkinnät 42 21

22 CE-merkin ja mahdollisten sertifiointimerkkien lisäksi laitteen arvokilvestä löytyy esim. seuraavat tiedot: valmistaja nimellisjännite teho (ja/tai virta) suojausluokka kotelointiluokka käyttöolosuhteet, johon laite on tarkoitettu energialuokka... Sähkölaitteiden merkinnät SÄHKÖVERKON SUOJALAITTEET a) Sulake tai johdonsuojakatkaisija. b) Vikavirtasuojakytkin c) Suojaerotusmuuntaja d) Lämpörele e) Ylijännitesuoja jne Sähköverkon suojalaitteet 44 22

23 a) Sulake tai johdonsuojakatkaisija Suojaa asennuksia ylivirtaa vastaan. Ylivirta aiheutuu joko ylikuormituksesta tai oikosulusta. Oikosulkutapauksissa sulakkeen on toimittava nopeasti (korkeintaan 0,4 tai 5 sekunnissa) Sekä sulakkeita että johdonsuojakatkaisijoita on nopeita, hitaita jne. Hitaita sulakkeita käytetään moottorilähdöissä (suuri käynnistysvirta) Nopeita sulakkeita käytetään yleensä muissa asennuksissa Sähköverkon suojalaitteet 45 kolmivaiheinen kahvasulake sulake, yleispiirrosmerkki johdonsuojakatkaisija pienillä virroilla (63 A asti) käytetään tulppasulaketta Nykyään tulppasulakeen asemasta käytetään usein johdonsuojakatkaisijaa Suurilla virroilla (yli 63 A) käytetään kahvasulakkeita tai katkaisijaa Sähköverkon suojalaitteet 46 23

24 b) Vikavirtasuojakytkin Sulake ei suojaa ihmistä sähköiskua vastaan Vikavirtasuojaa käytetään pistorasiaryhmissä sulakkeen lisäksi henkilösuojana Vikavirtasuojan käyttö laajeni syksyn 2007 standardiuudistuksen yhteydessä. Uusissa asennuksissa lähes kaikissa pistorasiaryhmissä käytetään vikavirtasuojaa. Poikkeuksena ovat yhtä kiinteästi asennettua laitetta syöttävät pistorasiat, esim. lieden, astianpesukoneen, pesukoneen tai kuivausrummun pistorasiat Sähköverkon suojalaitteet 47 Henkilösuojaukseen käytettävän vikavirtasuojan nimellistoimintavirta on 30 ma Vikavirtasuojana pitää käyttää A- tai B-tyypin suojaa. Aikaisemmin yleistesti käytetyn AC-tyypin suojan asentaminen on nykyään kielletty Tulipalosuojaukseen käytetään 300 tai 500 ma VVS:aa yhdellä vikavirtasuojalla ei voi suojata esim. koko rakennuksen sähköasennuksia (laitteiden vuotovirta) 48 24

25 vikavirtasuojakytkimen toimintaperiaate kun Ik suojan nimellinen toimintavirta, suoja toimii Sähköverkon suojalaitteet 49 vikavirtasuojakytkimen toimintaperiaate: Suoja laskee yhteen vaihe- ja nollajohtimen virtaa. Normaalisti summa on noin nolla (sama virta palaa takaisin) Kun virtojen summa on enemmän kuin suojan nimellistoimintavirta (esim. 30 ma), suoja toimii ja erottaa piirin verkosta Vikavirtasuojan toiminta kannattaa testata valmistajan ohjeiden mukaan testinappia painamalla. Saman vikavirtasuojan taakse ei kannata kytkeä liikaa laitteita (laitteiden vuotovirta, )

26 c) Suojaerotusmuuntaja Suojaerotusmuuntajaa käytetään sähkölaitekorjaamoissa ja laboratorioissa Muuntajan toisiopiiriä ei ole maadoitettu. Vikatapauksessa ei voi syntyä virtapiiriä viallisen laitteen rungosta maahan, koska virralle ei ole paluureittiä Sähköverkon suojalaitteet 51 N 1 = N 2 Suojaerotusmuuntaja on muuntaja, joka ei muuta jännitteen suuruutta. Sähköverkon suojalaitteet 52 26

27 d) Lämpörele Lämpörelettä käytetään moottorilähdöissä ylikuormitussuojana. Lämpörele on yleensä sijoitettuna sähkökeskukseen kontaktorin yhteyteen Pienillä moottoreilla lämpörele voi olla myös kytkimen yhteydessä (moottorinsuojakytkin) e) Ylijännitesuoja Ylijännitesuojaa käytetään verkossa suojaamaan laitteita esim. ukkosylijännitteitä vastaan Sähköverkon suojalaitteet 53 Kirjallisuutta Sähköalan Säännökset 2008, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy Pienjännitesähköasennukset SFS 6000, SFS Ry Sähkötyöturvallisuus SFS 6002, SFS Ry Sähkölaitostekniikan perusteet, Jarmo Elovaara Sähköasennustekniikka, Jukka Ahoranta Sähkötekniikkaa Sivuaineopiskelijoille, Erkki Ruppa 54 27

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9)

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9) Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähköturvallisuus Sähkövirran (50 Hz) aiheuttamat aistimukset Virran voimakkuus I eff ma 5 % 50 % 95 % Aistimus 0,7 1,2 1,7 Havaitsemiskynnys 1,0 2,0 3,0 Pientä

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä esitys on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari

Sähkötapaturmat. Tuomas Martansaari Tuomas Martansaari Kuuluisia viimeisiä sanoja Ei siellä ole ennenkään sähköä ollut! Otin itse sulakkeen pois ei varmasti ole sähköä! Kytkin on nollilla, eikun hommiin vaan! Turvallisuussäännöt ovat aloittelijoita

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT

Lisätiedot

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL ASEUS- JA HUOLTO-OHJE 7.2.2012 LÄIILAPUHALLI HEL A. ASEUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Puhallinmoottorit...1 Pyörimisnopeudensäädin...1 ittakuva...2 Kytkentäkaaviot...2

Lisätiedot

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1.

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1. AT 3 kw FI AT A min 300 mm B 0 A B 3 355 55 76 5 355 55 76 9 405 35 335 min 300 mm min,8 m Minimum distance in a permanent assembly Fig. AT Technical data Type E-nr (SE) EL-nr (O) Output [kw] 3 87 03 49

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Malli ZB06-25A T Ä R K E Ä Ä T U R V A L L I S U U S T I E T O A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ TÄRKEITÄ TURVATOIMIA... 1-3 MUISTIINPANOJA:

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa

Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Sähkötyöturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1 Tämä teos on tuotettu

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013

LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI DNRO 7875/06/2013 Tekijät: Leila Öhman, Markku Suvanto, Sakari Hatakka LVI-asentajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma Rovaniemellä 6.9.2013 ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2013 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Tekijänoikeudellinen huomautus

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje

Sensor-Leuchten Typ 400 FIN Käyttöohje 110010759 03/2011 Technische Änderungen vorbehalten. Sensor-Leuchten Typ 400 Käyttöohje normal/ not dimmable dimmable (all dimmers) Tipp! Halogen 15 sec. 30 min. Watt-o-matic 0 50% min. 5 min. Watt-o-matic

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 2: Sähkötapaturmat ja tapaturmien ehkäiseminen, sähkövirran vaikutus ihmiseen 9.1.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötapaturmat Kuolemaan johtanut sähkötapaturma johtuu joko sähköiskusta

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA. Oy AIRAM ELECTRIC Ab

TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA. Oy AIRAM ELECTRIC Ab TIETOJA AIRAMIN JOULUTUOTEVALIKOIMASTA Oy AIRAM ELECTRIC Ab Yleistä Airamista Airam on suomalainen perheyritys. Markkinajohtaja myös joulu- ja koristevaloissa 2009 mallistossa yli 300 tuotetta. Olemme

Lisätiedot

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R Järjestelmävalaisin Turvallisuus fin EN 1 Turvallisuus Valaisin on suunniteltu viimeisintä tekniikkaa hyväksi käyttäen Valmistettu ja testattu erittäin

Lisätiedot

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET Jani Lehtoniemi 2014 Lait ja asetukset Rakennustyömaiden toimintaohjeet ja määräykset pohjautuvat lakeihin ja asetuksiin, näitä ovat sähkötekniikkaan liittyen mm: - Valtioneuvoston

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

Sivu:1/8. Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165

Sivu:1/8. Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165 Sivu:1/8 Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165 Sivu:2/8 Sisällysluettelo: 1. Alkusanat... 3 2. Toimintakuvaus... 3 3. Turvallisuus... 3 4. Asennus... 4 5. Yleiset käyttöohjeet... 4 6. Huolto...

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot