OAMK:n opinto-oppaassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OAMK:n opinto-oppaassa"

Transkriptio

1 Sähköturvallisuuden perusteet T Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen liittyvät säännökset. Opiskelija osaa toimia turvallisesti laboratorioharjoituksissa ja osaa käyttää tavanomaisia sähkömittauslaitteita. Sisältö: Rakennuksen pienjännitejärjestelmän rakenne ja ominaispiirteet. Sähkötapaturmat, sähkön fysiologiset vaikutukset Sähköalan turvallisuusmääräykset, suojausmenetelmät. Kosketus- ja vikasuojauksen toteutusesimerkkejä laitteissa ja asennuksissa. Sähkömittauslaitteiden käyttö ja laboratorioturvallisuus. 1

2 Toteutus Opintojakson sisällön voi jakaa kahteen suurempaan asiakokonaisuuteen: sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus + alussa sähkötekniikan perusteita Lähiopiskelua luokassa yhteensä 26 tuntia (sisältää kokeet) Lähiopiskelua laboratoriossa yhteensä 12 tuntia = 6 kpl töitä á 2 h Itsenäistä opiskelua 3 (op) 27 h 38 h = 43 tuntia yhteensä 81 tuntia Laboratoriossa tehtävät työt ovat kaikille pakolliset. Tällä opintojaksolla opiskelija perehdytetään sähkön vaaroihin ja opastetaan oikeisiin toimintatapoihin. Opintojakson teoria -kokeiden ja laboratoriotöiden hyväksytty suorittaminen on edellytys, jotta jatkossa pääsee tekemään töitä sähkölaboratorioissa. Arviointiperusteet Koemenestys (suurin painoarvo) Tuntiaktiivisuus ja asiallinen käyttäytyminen Laboratoriossa toimiminen Asiallinen käyttäytyminen Ohjeiden noudattaminen TURVALLISUUS! Tehtäviin paneutuminen 2

3 Sisältö Sähkötekniikan perusteita Tasa- ja vaihtosähkö Kiinteistön sähköverkko Sähköturvallisuus Minkälainen pitää sähkölaitteen ja -laitteiston olla, että se on turvallinen käyttää ja huoltaa Sähkön vaikutus ihmiseen, sähkötapaturmien ensiapu Luvalliset sähkötyöt, sähköpätevyydet Sähkötyöturvallisuus Miten sähkötyöt tehdään turvallisesti Laboratoriossa työskentely Sisältö 1. Sähköturvallisuutta sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. Kiinteistön sähköverkko 4. Suojaus sähköiskulta 3

4 1. Sähköturvallisuutta sääteleviä säännöksiä Sähköturvallisuuslaki Sähköturvallisuusasetus Kauppa- ja teollisuusministeriön (Ktm) päätökset SFS-standardit (Standardisarja SFS 6000 (2012)) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeet (S10 (2012)) Sähköturvallisuuslaki 410/ LUKU Sähköturvallisuuden taso, 5 Sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että: 1. Niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2. Niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3. Niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. 4

5 KTM:n päätös Sähkölaitteistojen turvallisuudesta 1193/1999 Sähköasennusten turvallisuutta koskeva velvoittava julkaisu Ei anna yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä, vaan periaatteita, että vaatimukset täyttyvät, kun noudatetaan aihetta koskevia standardeja. HUOM! Standardien käyttö ei ole pakollista, vaan niistä voidaan tietyin menettelyin poiketa. Standardien käyttö on kuitenkin aina helpoin tapa toteuttaa vaatimukset ja tämän vuoksi standardeja yleensä noudatetaan. SFS 6000 standardisarja (2012) Pienjännitesähköasennukset Standardisarja SFS 6000 sisältää 39 standardia Koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on korkeintaan 1000 V AC (tai 1500 V DC) Perustuu pääosin eurooppalaisiin harmonisointiasiakirjoihin Genelec HD Low-voltage electrical installations ja vastaavaan kansainväliseen standardisarjaan IEC Standardisarjassa on mukana myös kansallisia lisäyksiä, jotka on koottu SFS standardeiksi. 5

6 SFS 6000 standardisarjan soveltamisala (kohta 11) Sovelletaan esim. Asuinrakennukset Liikerakennukset Julkiset rakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Lääkintätilat Näyttelyt, messut Rakennustyömaat EI sovelleta esim. Sähköratalaitteet Moottoriajoneuvojen sähkölaitteet Laivat, lentokoneet Sähköaitaukset Rakennusten salamasuojaus (Huom! Ylijännitesuojaus) Hissit Koneiden sähkölaitteet Sovelletaanko auton lämmitystolppien asennuksiin? Sovelletaanko matkailuajoneuvojen sähköasennuksiin? SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 1 Perusperiaatteet, termit, yleisten ominaisuuksien määrittely Osa 4: Suojausmenetelmät Suojaus sähköiskulta (4-41) Suojaus lämmön vaikutuksilta (4-42) Ylivirtasuojaus (4-43) Suojaus jännite- ja sähkömagn. häiriöiltä (4-44) Osa 5: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen Johtojärjestelmät (5-52) Erottaminen, kytkentä ja ohjaus (5-53) Maadoittaminen ja suojajohtimet (5-54) Muut sähkölaitteet (5-55), esim. valaisimet Turvajärjestelmät (5-56) Osa 6: Tarkastukset Käyttöönottotarkastus (61) 6

7 SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 2 Osa 7: Erikoistilojen asennukset (alla lueteltu vain osa) Kylpy- ja suihkutilat, uima-altaat, saunat (701, 702, 703) Rakennustyömaat (704) Maa- ja puutarhatalouden tilat (705) Leirintäalueet, Venesatamat (708, 709) Lääkintätilat (710) Valosähköiset laitteet (Aurinkokennot) (712) Kalusteet (713) Huvipuistojen tilapäiset asennukset (740) Osa 8: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset (Suomessa noudatettavat kansalliset lisäykset) Asennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt (vanhat asennukset) (802) Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot (803) Tukesin ohje S10 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes julkaisee ohjeen S10, jossa on lueteltu ne standardit, joiden mukaan toimittuna täytetään määräysten vaatimukset. Keskeisimmät vanhat määräykset annettiin Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A1 Sähköturvallisuusmääräykset (StM). (viimeisin 1989) 7

8 2. Sähkötekniikan perusteita Sähkösuureita Jännite U voltti, V Virta I ampeeri, A Resistanssi R ohmi, Ω Teho P watti, W U = R I U R I P = U I P U I 8

9 Virtapiiri Virta I Jännitelähde (teholähde) Jännite U Kuorma (= vastus R) Teholähde tuottaa tehon P Kuormassa kuluu/häviää/käytetään teho P Vertaa sähkön virtaamista veden virtaamiseen! Tasasähkö, DC = Direct Current Sähkölähteessä on kiinteät plus- ja miinus-navat. Virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Esimerkkejä tilanteista, joissa on tasasähköä: Paristot ja akut Auton akku Kännykän tai tietokoneen laturin antama sähkö Elektroniikan käyttöjännite Aurinkopaneeli Sähkölähteenä kemiallinen pari tai elektroniikan kytkentä. 9

10 Vaihtosähkö, AC = Alternating Current Virran kulkusuunta vaihtuu jatkuvasti, virta kulkee edestakas. Sähkölähteessä ei ole pysyvää plus ja miinus-napaa. Esimerkkejä tilanteista, joissa on vaihtosähköä: Kodin pistorasiat Liesituulettimen moottori Pellolla näkyvät sähköjohdot Muuntajat Sähkölähteenä tyypillisesti pyörivä generaattori, esim. vesivoimalaitos tai tuulimylly. Kodin pistorasia Minkälaista sähköä saadaan tavallisesta pistorasiasta? 10

11 Kodin pistorasia Minkälaista sähköä saadaan tavallisesta pistorasiasta? nollajohdin N yhteydessä maahan vaihejohdin L kuuma karva suojamaajohdin PE yhteydessä maahan Pistorasia vaihe L nolla N Virta I Kuorma (= valaisin) maadoitus suojamaa PE Vaihtosähkö, AC = Alternating Current û α[astetta] T -5 Vaihtosähkö on sini-signaalin muotoista. Se syntyy luonnostaan tasaisesti pyörivästä generaattorista. Jaksonpituus T on aika, jonka jälkeen kuvio alkaa toistamaan itseään uudestaan, alkaa uusi kierros. Suomessa T = 20 ms. Sähköverkon taajuus f on Suomessa 50 Hz, sekuntiin mahtuu 50 jaksoa. û on jännitteen huippuarvo = V 11

12 3-vaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännite Vaihejohtimet L1 L2 L3 Nollajohdin N Vaihejännite 230 V (tehollisarvo) Vaiheen ja nollan välillä valovirta Pääjännite 400 V (tehollisarvo) Kahden vaiheen välillä voimavirta Eri jänniteluokat Pienoisjännite (ELV = Extra Low Voltage) Max. 50 V AC tai 120 V DC suojajännite Pienjännite (LV = Low Voltage) Max V AC tai 1500 V DC Suurjännite (HV = High Voltage) Enemmän kuin pienjännite 12

13 Katkotaan jännitettä Sähkölaitteiden ohjauskytkimet kytketään kuumaan karvaan Nolla-johdin on jatkuvasti kytkeytyneenä laitteeseen Erikoistapauksissa voidaan katkoa 2-napaisesti sekä vaihetta että nollaa L L L N N N katkotaan jännitettä EI NÄIN 2-napainen kytkin Suojamaa Suojajohdin PE kytketään sähkölaitteen jännitteelle alttiiseen osaan eli tyypillisesti metallikoteloon Suojajohtimen liittimen tunnus on Suojajohtimen väri on AINA keltavihreä Keltavihreää EI SAA käyttää mihinkään muuhun Suojajohtimessa EI SAA olla kytkinlaitetta ( ) L N PE 13

14 3. Kiinteistön sähköverkko Pienen kiinteistön sähköverkko 14

15 Ryhmäjohto Kulutuskojetta tai pistorasiaa syöttävä johto Johdolla on tietty kuormitettavuus Millä virralla johtoa voi jatkuvasti kuormittaa, niin että se ei kuumene liikaa = mitoitusvirta Ryhmäjohdon suojalaitteiden pitää reagoida ylivirtaan (> mitoitusvirta), joka voi olla Ylikuormitusvirta (ei aina vikatilanne) tai Oikosulkuvirta (on vikatilanne) Hyvin usein ryhmäjohdoissa pitää olla suojalaitteena myös vikavirtasuoja (VVSK) 3 Ryhmäkeskus, ryhmäjohto syöttö L1, L2, L3 5 pistorasiaryhmä N PE (tai PEN) pääkytkin ylivirtasuojat vikavirtasuojat ryhmäjohdot valaisinryhmä Ryhmäkeskus = ryhmäjohtoja syöttävä keskus Ylivirtasuoja on joko sulake tai johdonsuojakatkaisija eli automaattisulake, stotsi 15

16 Termejä Äärijohdin (vaihejohdin): L, L1, L2, L3 = kuuma karva Nollajohdin: N Suoja(maadoitus)johdin: PE (Protected Earth) PEN-johdin: PE+N, yhdistetty suoja- ja nollajohdin Jännitteelle altis osa (on osa sähkölaitetta) Muu johtava osa (ei ole sähkölaitteen osa) L1 L2 L3 N PE TN-S järjestelmä (Terra Neutral Separate) 16

17 TN-C järjestelmä (Terra Neutral Combined) Järjestelmän maadoitus TN-S-C järjestelmä L1 L2 L3 PEN 17

18 TT- ja IT-järjestelmä TT-järjestelmä IT-järjestelmä Kumpikin näistä järjestelmistä on harvinainen Suomessa pienjänniteasennuksissa. Euroopassa näitä kyllä käytetään muissa maissa. IT-järjestelmää käytetään Suomessa esim. leikkaussaleissa. Jakeluverkko ja sisäverkko Jakeluverkko TN-C järjestelmä 4-johdin järjestelmä liittymisjohto 4 Kiinteistön sisäverkko TN-S järjestelmä 5-johdin järjestelmä Paikallinen maadoituselektrodi Liittymispisteessä: PEN erilliset PE ja N N PE 18

19 4. Suojaus sähköiskulta Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen tulee vika? tarvitaan vikasuojaus 19

20 Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian tilanne: Kosketeltavat johtavat osat eivät saa tulla vaarallisesti jännitteisiksi Vikasuojaus Suojaus sähköiskulta 2/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Normaalissa asennuksessa pitää olla sekä perusettä vikasuojaus. Suojausmenetelmän pitää koostua: Sopivasta yhdistelmästä, jossa on erilliset perusja vikasuojaus TAI Menetelmästä, jolla saadaan aikaan molemmat Pelkkä perussuojaus vastaa suojausluokkaa 0 Tarpeeksi vanhoissa asennuksissa sai olla ainoastaan perussuojaus, uusissa asennuksissa Suojausluokka 0 ei ole enää luvallinen 20

21 Perussuojaus (ent. kosketussuojaus) Suojaa sähköiskulta, kun kaikki OK (ei vikaa) Tarkoitus estää jännitteisten osien koskettaminen Toteutuskeinoja: Jännitteisten osien peruseristys Voidaan poistaa vain rikkomalla Suojukset ja kotelot Voidaan avata vain avaimella tai työkalulla Esteet tai sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Vain kun ammattihenkilöt valvovat käyttöä EI SAA käyttää esim. asunnoissa Vikasuojaus (ent. kosketusjännitesuojaus) Suojaa sähköiskulta yhden vian tilanteessa Toteutuskeinoja: 1. Syötön automaattinen poiskytkentä (yleisin tapa asennuksissa) 2. Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys 3. Pienoisjännite 4. Sähköinen erotus syöttämään yhtä kulutuskojetta 21

22 Suojausmenetelmä: Syötön automaattinen poiskytkentä kiinteässä asennuksessa = suojausluokka I Perussuojauksen on oltava kunnossa Jännitteelle alttiit osat yhdistetään suojamaadoitusjohtimeen Pistorasiat ovat maadoitettuja suojakosketinpistorasioita Syötön automaattinen poiskytkentä 230 VAC, poiskytkentäaika enint. 0,4 s Erityistilanteissa saa olla 5 s (esim. pääjohdot) Rakennuksessa on oltava suojaava potentiaalintasaus, jossa liitetään yhteen mm. Maadoitusjohdin (maadoituselektrodi) Metalliset vesi- ja ilmanvaihtoputket PE-johtimella pitää olla hyvä yhteys maahan kaikista asennuksen kohdista (= suojajohdon jatkuvuus) 22

23 Suojausmenetelmä: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys = suojaeristys = suojausluokka II Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä ja vikasuojaus lisäsuojauksella TAI Perus- ja vikasuojaus on toteutettu yhdistetyllä vahvistetulla eristyksellä Tunnus Laitteessa mahdollisesti myös merkki Luokan II laitteita syöttävä asennus Luokan II laitteita syöttävissä piireissä pitää olla suojamaadoitusjohdin, joka kulkee piirin mukana. Suojamaadoitusjohdin liitetään asennuksen jokaisessa pisteessä ja joka laitteessa. Poikkeuksena jotkin valaisinkytkimet 23

24 Suojausmenetelmä: pienoisjännite (= suojajännite) = suojausluokka III Perus- ja vikasuojaus saavutetaan, kun: nimellisjännite ei ylitä 50 VAC tai 120 VDC (= ELV = Extra Low Voltage = Pienoisjännite) Syöttö tehdään standardin mukaisesta jännitelähteestä Muut standardin vaatimukset täyttyy (414.4) Tunnus vaakuna vastaa pienoisjännitettä (joka saadaan suojaerotusmuuntajasta) Suojausmenetelmä: sähköinen erotus (ei numeroitua luokkaa) Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä Vikasuojauksena käytetään erotettujen osien sähköistä erotusta muista piireistä ja maasta Tunnus tai 24

25 Suojaerotus Erotetun virtapiirin mikään osa ei saa olla yhteydessä toisiin virtapiireihin eikä maahan. Toteutetaan kelluva virtapiiri Suojaerotetulla virtapiirillä saa syöttää vain yhtä laitetta. (muutama poikkeus) Vertaus: toimii kuin auton akusta saatava sähkö, täysin oma virtapiiri, irrallaan maasta Yhteenveto: Suojausluokat Luokka 0 Pelkkä peruseristys ei saa käyttää uusissa asennuksissa Luokka I Syötön nopea poiskytkentä Suojamaadoitettu Luokka II Suojaeristetty Luokka III Suojajännite (pienoisjännite) Suojaerotus (ei omaa numeroa tälle tavalle) 25

26 Lisäsuojaus (maadoitetuissa pistorasioissa) Käytetään perussuojauksen ja vikasuojauksen lisänä, ei riitä yksinään Mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa pitää käyttää suojaamaan esim: Kaikki mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaiset maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat (ei tarvitse esim. pakastimen, APK:n pistorasia) Ulkona käytettävät enintään 32 A pistorasiat tai siirrettävät laitteet VVSK, vikavirtasuoja(kytkin) Ehjä sähkölaite Viallinen sähkölaite 26

27 Turvakytkin Jokaisen koneen (jota voidaan huoltaa) syötössä on oltava luotettava erotuskohta. Syötön erotus toteutetaan tyypillisesti turvakytkimellä. 27

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016 Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Ohje 19/ (7) Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 19/2017 27.1.2017 0 (7) Tukes-ohje 19/2017 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2017) Ohje 19/2017 27.1.2017 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S )

Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S ) Ohje 20/2018 31.1.2018 0 (7) Tukes-ohje 20/2018 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2018) Ohje 20/2018 31.1.2018 1 (7) Sisältöalue Säädöksien vaatimukset

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Sähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016

Sähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköpätevyydet Tapio Kallasjoki 1/2016 Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköturvallisuuden säädösperusta Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ministeriön päätökset (Ktm/TEM) Valvova viranomainen

Lisätiedot

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tuotenumero: 411175 98,00 (+ alv 10%) normaalihinta 73,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää runsaas alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä

Lisätiedot

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Sähkölaitteistojen tarkastukset Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op 1 Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op syksy 2013, Pekka Rantala Opintojakson sisällön voi jakaa kolmeen suurempaan asiakokonaisuuteen: sähkötekniikka, sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus.

Lisätiedot

Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät

Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt: Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä, niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä.

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Rakennusten sähköasennukset

Rakennusten sähköasennukset Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai

Lisätiedot

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä esitys on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

Ohje S (11)

Ohje S (11) Ohje S5-2012 31.10.2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ

LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä koulutusaineisto on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja uudistettiin vuonna 2015 uuden standardin mukaiseksi. Samalla kirjan sisältö käytiin kokonaisuudessaan

Lisätiedot

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistettu 3. painos julkaistiin huhtikuussa 2015. Aikaisempi

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT S10-2002 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite

Lisätiedot

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset 2 Tuotenumero: 411163 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT S10-2005 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

S SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ

S SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ S10-2006 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

Työskentely jännitteettömänä

Työskentely jännitteettömänä Työskentely jännitteettömänä 1/44 Työskentely jännitteettömänä Tässä kalvosarjassa esitetään havainnollistettuna sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 kohdan 6.2 mukainen työskentely jännitteettömänä.

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköremontti Tuotenumero: 411319 74,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja käsittelee määräyksiä, ohjeita ja käytännön toteutustapoja, jotka on syytä tuntea rakennusten sähköasennuksia

Lisätiedot

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkotieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-OHJE S10-2004 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9)

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9) Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköalan töistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 11: Sähkötyöturvallisuus 19.2.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötyöturvallisuus Standardin SFS 6002 mukaisesti Standardi sisältää kansainvälisen EN-standardin EN 50110-1:2004,

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09 JÄNNITETYÖOHJE ENSTO RAPID KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ UUDET MÄÄRÄYKSET VIKAVIRTASUOJAUKSESTA JA NIIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖKESKUSTEN RAKENTEISIIN JA SÄHKÖSUUNNITTELUUN Työn tekijä: Ville Kurvinen

Lisätiedot