Sähköasennusten perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköasennusten perusteet"

Transkriptio

1 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko 6. Suojaus sähköiskulta 1

2 1. Sähkötekniikan perusteita Sähkösuureita Jännite U voltti, V Virta I ampeeri, A Resistanssi R ohmi, Ω Teho P watti, W U = R I U R I P = U I P U I 2

3 Virtapiiri Virta I Jännitelähde (teholähde) Jännite U Kuorma (= vastus R) valaisin, lämmitin, TV, Teholähde tuottaa tehon P Kuormassa kuluu/häviää/käytetään teho P Vertaa sähkön virtaamista veden virtaamiseen! Tasasähkö, DC = Direct Current Sähkölähteessä on kiinteät plus- ja miinus-navat. Virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Esimerkkejä tilanteista, joissa on tasasähköä: Paristot ja akut Auton akku Kännykän tai tietokoneen laturin antama sähkö Elektroniikan käyttöjännite (esim. PC:n sisällä) Aurinkopaneeli Sähkölähteenä on kemiallinen pari (paristot, akut, aurinkopaneeli) tai elektroniikan kytkentä (laturit, teholähteet) 3

4 Vaihtosähkö, AC = Alternating Current Virran kulkusuunta vaihtuu jatkuvasti, virta kulkee edestakas. Sähkölähteessä ei ole pysyvää plus ja miinus-napaa. Esimerkkejä tilanteista, joissa on vaihtosähköä: Kodin pistorasiat Liesituulettimen moottori Pellolla näkyvät sähköjohdot Muuntajat Sähkölähteenä tyypillisesti pyörivä generaattori, esim. vesivoimalaitos tai tuulimylly. Kodin pistorasia Minkälaista sähköä saadaan tavallisesta pistorasiasta? Mikä merkitys on töpselin eri rei illä? 4

5 Kodin pistorasia nollajohdin N yhteydessä maahan vaihejohdin L kuuma karva suojamaajohdin PE yhteydessä maahan Pistorasia 230 V vaihe L nolla N Virta I Kuorma (= valaisin) maadoitus suojamaa PE Kodin sähköverkko on käyttömaadoitettu. = virtapiirin nollajohto on yhteydessä maahan. Vaihtosähkö, AC = Alternating Current û α[astetta] T -5 Vaihtosähkö on sini-signaalin muotoista. Se syntyy luonnostaan tasaisesti pyörivästä generaattorista. Suomessa sähköverkon taajuus f = 50 Hz, 50 kierrosta sekunnissa Jaksonpituus T on aika, jonka jälkeen kuvio alkaa toistamaan itseään uudestaan, alkaa uusi kierros. Suomessa T = 20 ms (= 1/50 Hz). û on jännitteen huippuarvo = V 230 V on vaihtojännitteen tehollisarvo. 5

6 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä Sähköturvallisuuslaki Sähköturvallisuusasetus Kauppa- ja teollisuusministeriön (Ktm) päätökset SFS-standardit (Standardisarja SFS 6000 (2012)) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeet (S10 (2012)) Sähköturvallisuuslaki 410/ LUKU Sähköturvallisuuden taso, 5 Sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että: 1. Niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2. Niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3. Niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. 6

7 KTM:n päätös Sähkölaitteistojen turvallisuudesta 1193/1999 Sähköasennusten turvallisuutta koskeva velvoittava julkaisu Ei anna yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä, vaan periaatteita, että vaatimukset täyttyvät, kun noudatetaan aihetta koskevia standardeja. HUOM! Standardien käyttö ei ole pakollista, vaan niistä voidaan tietyin menettelyin poiketa. Standardien käyttö on kuitenkin aina helpoin tapa toteuttaa vaatimukset ja tämän vuoksi standardeja yleensä noudatetaan. SFS 6000 standardisarja (2012) Pienjännitesähköasennukset Standardisarja SFS 6000 sisältää 39 standardia Koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on korkeintaan 1000 V AC (tai 1500 V DC) Perustuu pääosin eurooppalaisiin harmonisointiasiakirjoihin Genelec HD Low-voltage electrical installations ja vastaavaan kansainväliseen standardisarjaan IEC Standardisarjassa on mukana myös kansallisia lisäyksiä, jotka on koottu SFS standardeiksi. 7

8 SFS 6000 standardisarjan soveltamisala (kohta 11) Sovelletaan esim. Asuinrakennukset Liikerakennukset Julkiset rakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Lääkintätilat Näyttelyt, messut Rakennustyömaat EI sovelleta esim. Sähköratalaitteet Moottoriajoneuvojen sähkölaitteet Laivat, lentokoneet Sähköaitaukset Rakennusten salamasuojaus (Huom! Ylijännitesuojaus) Hissit Koneiden sähkölaitteet Sovelletaanko auton lämmitystolppien asennuksiin? Sovelletaanko matkailuajoneuvojen sähköasennuksiin? SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 1 Perusperiaatteet, termit, yleisten ominaisuuksien määrittely Osa 4: Suojausmenetelmät Suojaus sähköiskulta (4-41) Suojaus lämmön vaikutuksilta (4-42) Ylivirtasuojaus (4-43) Suojaus jännite- ja sähkömagn. häiriöiltä (4-44) Osa 5: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen Johtojärjestelmät (5-52) Erottaminen, kytkentä ja ohjaus (5-53) Maadoittaminen ja suojajohtimet (5-54) Muut sähkölaitteet (5-55), esim. valaisimet Turvajärjestelmät (5-56) Osa 6: Tarkastukset Käyttöönottotarkastus (61) 8

9 SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 2 Osa 7: Erikoistilojen asennukset (alla lueteltu vain osa) Kylpy- ja suihkutilat, uima-altaat, saunat (701, 702, 703) Rakennustyömaat (704) Maa- ja puutarhatalouden tilat (705) Leirintäalueet, Venesatamat (708, 709) Lääkintätilat (710) Valosähköiset laitteet (Aurinkokennot) (712) Kalusteet (713) Huvipuistojen tilapäiset asennukset (740) Osa 8: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset (Suomessa noudatettavat kansalliset lisäykset) Asennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt (vanhat asennukset) (802) Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot (803) Tukesin ohje S10 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes julkaisee ohjeen S10, jossa on lueteltu ne standardit, joiden mukaan toimittuna täytetään määräysten vaatimukset. Keskeisimmät vanhat määräykset annettiin Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A1 Sähköturvallisuusmääräykset (StM). (viimeisin 1989) 9

10 3. 3-vaihejärjestelmä Miksi 3-vaihejärjestelmä? Miksi kolmivaihejärjestelmä ( 3~) on niin yleisesti käytössä? Jotakin hyvää siinä varmasti pitää olla!? 10

11 1-vaihe- ja 3-vaihejärjestelmä Miksi kannattaa käyttää 3-vaihejärjestelmää? L N L1 N L2 L3 Sama teho saadaan siirrettyä vähemmillä (tai ohuemmilla) johtimilla kuin 1-vaihejärjestelmässä. 3-vaihejärjestelmän etuja Vaiheiden välillä on 120 vaihesiirto saadaan helposti aikaan pyörivä magneettikenttä (sähkömoottori) Eri vaiheiden virtojen huippuhetki on eri tasaisella kuormituksella summa on nolla, EI TARVITA NOLLAJOHDINTA lainkaan Miksi 2- tai 4-vaihejärjestelmä ei ole yhtä hyvä? 11

12 3-vaihejärjestelmä Û U pp Vaihe1 Vaihe2 Vaihe3 GND Û = huippuarvo Huipusta huippuun arvo U pp = 2 Û (= U hattu) (= peak to peak) Tehollisarvo U RMS = Û 2 RMS = Root Mean Square Vaihe- ja pääjännite L1 L2 L3 N Vaihejännite 230 V (tehollisarvo) Vaiheen ja nollan välillä Pääjännite 400 V (tehollisarvo) Kahden vaiheen välillä 12

13 Vaihe- ja pääjännite L3 400 V N L1 230 V L2 4. Muutamia perusjuttuja Pienoisjännite (ELV = Extra Low Voltage) Max. 50 VAC Niin pieni jännite, että ei ole vaarallinen Pienjännite Max VAC tavallinen jännitetaso asennuksissa Suurjännite Yli 1000 VAC Sähkönsiirrossa ja suuritehoisissa järjestelmissä 13

14 Katkotaan jännitettä Sähkölaitteiden ohjauskytkimet kytketään kuumaan karvaan Nolla-johdin on jatkuvasti kytkeytyneenä laitteeseen Erikoistapauksissa voidaan katkoa 2-napaisesti sekä vaihetta että nollaa (pistotulppa-liitos) L L L N N N katkotaan jännitettä EI NÄIN 2-napainen kytkin Suojamaa, PE (= Protected Earth) Suojajohdin PE kytketään sähkölaitteen jännitteelle alttiiseen osaan (tyypillisesti metallikotelo) Suojajohtimen liittimen tunnus on Suojajohtimen väri on AINA keltavihreä Keltavihreää EI SAA käyttää mihinkään muuhun Suojajohtimessa EI SAA olla kytkinlaitetta ( ) L N PE KeVi KeVi keltavihreä 14

15 Suojamaa Normaalitilanteessa, kun kaikki on kunnossa suojamaajohdossa ei kulje virtaa Suojamaajohto on varaventtiili vikatilanteita varten Jos laitteen runko tulee viassa jännitteiseksi sähkö pääsee pois suojamaajohtoa pitkin L N PE KeVi 5. Kiinteistön sähköverkko 15

16 Suomen sähköverkon rakenne Voimalaitos Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Voimalaitos Fingrid Jakeluverkko Jakeluverkko kiinteistöjen sähköverkot Pienen kiinteistön sähköverkko 16

17 Etäluettava mittari Etäluettavan mittarin pitää olla kytkettynä verkkoon koko ajan. Mittarin lukemisen ja vikatilanteiden selvittämisen vuoksi pitää olla sähköt päällä jatkuvasti. Termejä, osa1 Liittymisjohto, liittymiskohta Maadoitus ja potentiaalintasaus Potentiaalintasaus on johtavien osien sähköinen liitäntä, jonka tarkoituksena on saavuttaa tasapotentiaali. ( ) Maadoitus on sähköinen liitäntä järjestelmän ja paikallisen maan välillä. ( ) Ryhmäjohto (Final Circuit) Voimalaitokselta kuluttajalle ulottuvan sähköverkon viimeinen pätkä 17

18 Ryhmäjohto Kulutuskojetta tai pistorasiaa syöttävä johto Johdolla on tietty kuormitettavuus Millä virralla johtoa voi jatkuvasti kuormittaa, niin että se ei kuumene liikaa = mitoitusvirta Ryhmäjohdon suojalaitteiden pitää reagoida ylivirtaan, joka voi olla Ylikuormitusvirta (ei vikatilannetta) tai Oikosulkuvirta (on vikatilanne) Lähes kaikissa kotitalouden ryhmäjohdoissa pitää olla suojalaitteena myös vikavirtasuoja (VVSK) Ryhmäkeskus, ryhmäjohto syöttö L1, L2, L3 5 pistorasiaryhmä N PE (tai PEN) pääkytkin ylivirtasuojat vikavirtasuojat ryhmäjohdot 3-vaiheryhmä valaisinryhmä energian kulkusuunta Ryhmäkeskus = ryhmäjohtoja syöttävä keskus Ylivirtasuoja on joko sulake tai johdonsuojakatkaisija eli automaattisulake, stotsi 18

19 Johdon kuormitettavuus Johdolla on tietty kuormitettavuus [A], johon vaikuttaa: Johtimen paksuus (= poikkipinta-ala mm 2 ) Johtimen eriste (PVC vai PEX) Materiaali (Al vai Cu) Asennustapa pinta-asennus, uppo-asennus, maakaapeli, ilmajohto Muut tekijät, esim. ympäristön lämpötila, useita johtoja nipussa, läpivienti lämpöeristeen läpi Nyrkkisääntö: 1,5 mm 2 10 A sulake 2,5 mm 2 16 A sulake Ryhmäjohtoon liitettävä teho P [W] 1-vaiheinen ryhmäjohto, jännite U V = 230 V P = U V I 10 A:n sulake, max. teho on 2300 W = 2,3 kw 16 A:n sulake, max. teho on 3680 W = 3,6 kw 3-vaiheinen ryhmäjohto, jännite U P = 400 V P = 3 U P I (= 3 U V I) 10 A:n sulake, max. teho on 6,9 kw 16 A:n sulake, max. teho on 11 kw 19

20 Termejä, osa 2 Äärijohdin (vaihejohdin): L, L1, L2, L3 = kuuma karva (ruskea, musta, harmaa) Nollajohdin: N (sininen) Suoja(maadoitus)johdin: PE (Protected Earth) PEN-johdin: PE+N, yhdistetty suoja- ja nollajohdin Jännitteelle altis osa (on osa sähkölaitetta) Esim. sähkölaitteen metallikotelo Muu johtava osa (ei ole sähkölaitteen osa) Esim. vesikiertoiset lämmityspatterit, yhteys maahan Ison kiinteistön sähköverkko Pienessä kiinteistössä (esim. omakotitalo) on vain yksi keskus, joka hoitaa kaikki tehtävät. Isossa kiinteistössä (esim. kerrostalo) on useita sähkökeskuksia, joilla on omat tehtävänsä: Pääkeskus (liittyminen jakeluverkkoon) Mittauskeskus (eri käyttöpaikkojen energiamittarit) Ryhmäkeskukset (jokaisella käyttöpaikalla omansa) Nousukeskus (pää- ja ryhmäkeskuksen välissä) Samassa sähkötilassa voi olla useampi keskus kylki kyljessä, esim. mittaus- ja nousukeskus. 20

21 Kiinteistön sähköverkon osia Pääkeskus Jakeluverkko Sähköliittymä Jakokeskuksia ja johdotuksia Kulutuslaitteet Rivi- tai kerrostalon sähköverkko 21

22 Jakelujärjestelmät Sähkönjakelujärjestelmien luokittelun keskeinen peruste on se, miten järjestelmä on maadoitettu. TN järjestelmät (Terra Neutral) Virtapiirin yksi piste on suoraan maadoitettu. Tavallisesti maadoitettu piste on kolmivaihejärjestelmän tähtipiste. = on tehty käyttömaadoitus Suomessa kaikki tavalliset sähköverkot ovat TNjärjestelmien mukaisia. TN-S järjestelmä (Terra Neutral Separate) 22

23 TN-C järjestelmä (Terra Neutral Combined) TN-C-S järjestelmä L1 L2 L3 PEN 23

24 TT- ja IT-järjestelmä TT-järjestelmä IT-järjestelmä Kumpikin näistä järjestelmistä on harvinainen Suomessa pienjänniteasennuksissa. Euroopassa näitä kyllä käytetään muissa maissa. IT-järjestelmää käytetään Suomessa esim. leikkaussaleissa. Jakeluverkko ja sisäverkko Jakeluverkko TN-C järjestelmä 4-johdin järjestelmä liittymisjohto 4 Kiinteistön sisäverkko TN-S järjestelmä 5-johdin järjestelmä Paikallinen maadoituselektrodi Liittymispisteessä: PEN erilliset PE ja N 24

25 6. Suojaus sähköiskulta Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen tulee vika? tarvitaan vikasuojaus 25

26 Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian tilanne: Kosketeltavat johtavat osat eivät saa tulla vaarallisesti jännitteisiksi Vikasuojaus Suojaus sähköiskulta 2/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Normaalissa asennuksessa pitää olla sekä perusettä vikasuojaus. Suojausmenetelmän pitää koostua: Sopivasta yhdistelmästä, jossa on erilliset perusja vikasuojaus TAI Menetelmästä, jolla saadaan aikaan molemmat Pelkkä perussuojaus vastaa suojausluokkaa 0 Suojausluokka 0 ei uusissa asennuksissa ole luvallinen 26

27 Perussuojaus (ent. kosketussuojaus) Suojaa sähköiskulta, kun kaikki OK (ei vikaa) Tarkoitus estää jännitteisten osien koskettaminen Toteutuskeinoja: Jännitteisten osien peruseristys Voidaan poistaa vain rikkomalla Suojukset ja kotelot Voidaan avata vain avaimella tai työkalulla Esteet tai sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Vain kun ammattihenkilöt valvovat käyttöä EI SAA käyttää esim. asunnoissa Vikasuojaus (ent. kosketusjännitesuojaus) Suojaa sähköiskulta yhden vian tilanteessa Toteutuskeinoja: 1. Syötön automaattinen poiskytkentä (yleisin tapa asennuksissa) 2. Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys 3. Pienoisjännite 4. Sähköinen erotus syöttämään yhtä kulutuskojetta 27

28 Suojausmenetelmä: Syötön automaattinen poiskytkentä kiinteässä asennuksessa = suojausluokka I Perussuojauksen on oltava kunnossa Jännitteelle alttiit osat yhdistetään suojamaadoitusjohtimeen Pistorasiat ovat maadoitettuja suojakosketinpistorasioita Syötön automaattinen poiskytkentä 230 VAC, poiskytkentäaika enintään 0,4 s Erityistilanteissa saa olla 5 s (esim. pääjohdot) Rakennuksessa on oltava suojaava potentiaalintasaus, jossa liitetään yhteen mm. Maadoitusjohdin (maadoituselektrodi) Metalliset vesi- ja ilmanvaihtoputket PE-johtimella pitää olla hyvä yhteys maahan kaikista asennuksen kohdista käyttöönottotarkastuksessa mitataan suojajohdon jatkuvuus 28

29 Suojausmenetelmä: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys = suojaeristys = suojausluokka II Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä ja vikasuojaus lisäsuojauksella TAI Perus- ja vikasuojaus on toteutettu yhdistetyllä vahvistetulla eristyksellä Tunnus Laitteessa mahdollisesti myös merkki Luokan II laitteita syöttävä asennus Luokan II laitteita syöttävissä piireissä pitää olla suojamaadoitusjohdin, joka kulkee piirin mukana. Suojamaadoitusjohdin liitetään kiinteän asennuksen jokaisessa pisteessä ja joka laitteessa. Poikkeuksena jotkin valaisinkytkimet 29

30 Suojausmenetelmä: pienoisjännite (= suojajännite) = suojausluokka III Perus- ja vikasuojaus saavutetaan, kun: nimellisjännite ei ylitä 50 VAC tai 120 VDC (= ELV = Extra Low Voltage = Pienoisjännite) Syöttö tehdään standardin mukaisesta jännitelähteestä Muut standardin vaatimukset täyttyy (414.4) Tunnus vaakuna vastaa pienoisjännitettä (joka saadaan suojaerotusmuuntajasta) Suojausmenetelmä: sähköinen erotus (ei numeroitua luokkaa) Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä Vikasuojauksena käytetään erotettujen osien sähköistä erotusta muista piireistä ja maasta Tunnus tai 30

31 Suojaerotus Erotetun virtapiirin mikään osa ei saa olla yhteydessä toisiin virtapiireihin eikä maahan. Toteutetaan kelluva virtapiiri Suojaerotetulla virtapiirillä saa syöttää vain yhtä laitetta. (muutama poikkeus) Vertaus: toimii kuin auton akusta saatava sähkö, täysin oma virtapiiri, irrallaan maasta Yhteenveto: Suojausluokat Luokka 0 Pelkkä peruseristys ei saa käyttää uusissa asennuksissa Luokka I Syötön nopea poiskytkentä Suojamaadoitettu Luokka II Suojaeristetty Luokka III Suojajännite (pienoisjännite) Suojaerotus (ei omaa numeroa tälle tavalle) 31

32 Lisäsuojaus vikavirtasuojalla (maadoitetuissa pistorasioissa) Käytetään perussuojauksen ja vikasuojauksen lisänä, ei riitä yksinään Mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa pitää käyttää suojaamaan esim: Lähes kaikki mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaiset maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat (ei tarvitse esim. pakastimen, APK:n pistorasia) Ulkona käytettävät enintään 32 A pistorasiat tai siirrettävät laitteet VVSK, vikavirtasuoja(kytkin) Ehjä sähkölaite Viallinen sähkölaite 32

33 Turvakytkin Jokaisen koneen (jota voidaan/tarvii huoltaa) syötössä on oltava luotettava erotuskohta. Syötön erotus toteutetaan tyypillisesti turvakytkimellä. 33

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset 2 Tuotenumero: 411163 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkotieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-OHJE S10-2004 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö 1 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 1 krs 2 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 2.krs 3 Ryhmien määrän arviointi Teho/kW B10 B16 C10 C16

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT S10-2005 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE SUIHKUN KANSSA Kysymys: Onko bidee (bidé) -suihkulla vaikutusta pistorasian asennuskohtaan? 2 SUOSITUS

Lisätiedot

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Ollila, Heli Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma huhtikuu 2012 Ohjaaja: Pulkkinen,

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima FIBOX PIHARASIAT Nopeasti asennettavilla Fibox-piharasioilla suuretkin sähköistysprojektit hoituvat vaivattomasti. Fibox-piharasiat ovat oikea ratkaisu piha-alueiden

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi 7.5 ALARMS SYSTEM CERTIFICATIO SYSTEM CERTIFICATIO KÄYTTÖOHJE BRUKSAVISIG OPERATIG ISTRUCTIO BEDIEUGSALEITUG RAK 48 27.12.2004 L IPUT ESMART 202 AC O OUTPUT COMMO BAT LOW AC FAIL TEMP COMP BAT OK O CUTOFF

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

6.5 VALAISTUSASENNUKSET

6.5 VALAISTUSASENNUKSET 6.5 VAAISTUSASEUKSET imitys numero piirrosmerkki Periaate Valaistuskytkimet ja valaistuskytkennät Seuraavassa taulukossa etetään tavallimpien valaistuskytkimien nimitykset, piirrosmerkit ja johdotuskaaviot.

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot