Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä

Transkriptio

1 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä

2 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto IEC = International Electrotechnical Commission CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization

3 Standardisointijärjestelmä Perustyö tehdään yleensä IEC:ssä 68 jäsenmaata, 178 komiteaa, yli 1000 työryhmää, n asiantuntijaa CENELEC käyttää hyväkseen IEC:n työtä 30 jäsenmaata, 73 komiteaa, 220 työryhmää 85 % standardeista perustuu IEC:n työhön SESKO edustaa Suomea IEC:ssä ja CENELECissä 21 jäsenyhteisöä, 44 komiteaa, yli 450 asiantuntijaa

4 Sähköalan suomalaisten standardien valmistelu Lähes kaikki uudet suomalaiset standardit perustuvat CENELECin tai IEC:n standardeihin Standardeista vain pieni osa julkaistaan suomenkielisenä Kansallisten standardien käytöstä luovutaan ja käytetään kansainvälisiä ja eurooppalaisia

5 IEC-standardien valmistelu

6 Standardisoinnin aihepiirejä Lisätietoja Horisontaaliset ja perusstandardit, esim. TC 1 Sanastot, TC 3 Dokumentointi, TC 16 Merkintöjen perusperiaatteet, TC 25 Suureet ja yksiköt, TC 111 Ympäristönäkökohdat Komponentit ja rakenneosat, esim. TC 15 Eristysmateriaalit, TC 40 Elektroniikan vastukset ja kondensaattorit, TC 51 Ferriittimateriaalit

7 Standardisoinnin aihepiirejä Laitteet, esim. TC 2 Pyörivät sähkökoneet, TC 14 tehomuuntajat, TC 17 kytkinlaitteet, TC 20 Energiakaapelit, TC 23 Asennustarvikkeet, TC 48 Telekaapelit, TC 61 Kotitaloussähkölaitteet, TC 108 Elektroniikkalaitteiden turvallisuus Laitteistot ja asennukset TC 18 Laivojen sähköasennukset, TC 44 koneiden sähkötekniikka, TC 64 Pienjännitesähköasennukset, TC 99 Suurjännitesähköasennukset

8 Standardisoinnin aihepiirejä Testausstandardeja, esim. TC 89 Palavuustestaus, TC 104 Ympäristöluokitus ja testaus Erityisalueita esim. TC 31 Räjähdysvaaralliset tilat, TC 65 Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus, TC 77 EMC, TC 81 Ukkossuojaus, TC 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka, TC 101 Staattinen sähkö

9 Kuka valmistelee standardit Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja standardeja valmistelevat siitä kiinnostuneet tahot Yritykset, erityisesti laitevalmistajat Tutkimus- ja testauslaitokset Järjestöjen edustajat Viranomaiset, harvoin vetovastuussa Jopa yksittäiset asiasta kiinnostuneet henkilöt Ei tilastoja yksittäisten henkilöiden tehtävänkuvista

10 Miten osallistutaan standardisointiin? Sähköalan standardisointiin voit osallistua SESKOn kautta liittymällä standardointikomiteaan tai seurantaryhmään Mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa kansainvälisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin standardeihin Paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa Osallistujilta peritään vuosittain 650 euron maksu, joka on yritykselle tuotekehityskustannusta

11 Sähköasennusstandardien aiheet Pienjännite Suurjännite Sähkötyöturvallisuus Exasennukset SFS 6000 SFS 6001 SFS 6002 SFS-EN 60079, HD 384, IEC HD 637 IEC EN 50XXX EN EN EN

12 (Sähköasennus)standardien asema Varsinaiset määräykset annetaan säädöksissä Kun noudatetaan vahvistettuja standardeja, säädösten vaatimukset täytetään Standardit hyväksytty ja luetteloitu TUKESin ohjeessa S10 Vastaava menettely kuin New Approach direktiiveissä

13 Sähköasennusstandardien muutokset SFS 6000 muutokset johtuvat pääosin kansainvälisten esikuvastandardien IEC ja CENELEC HD muuttumisesta IEC rakenne uudistettu vuonna 2001 Standardien tekniset vaatimukset ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina IEC- ja CENELEC-standardit valmistellaan rinnakkaismenettelyllä; CENELEC-standardien valmistelu nopeutunut Uudessa SFS 6000:ssa otettu huomioon IEC- ja CENELEC-standardit vuoden 2007 alkupuolelle saakka

14 SFS 6000 uudistus Valmistelee SESKOn komitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset Käytännön työtä tekee työryhmä, jossa eri tahojen edustajia Puheenjohtaja Esa Tiainen STUL Sihteeri Tapani Nurmi SESKO

15 SFS 6000 julkaiseminen ja käyttöönotto Uudet SFS 6000 standardit ja käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus ilmestyy lokakuussa Käsikirja sisältää kaikki 37 SFS 6000 standardia ja sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 Käyttöönotosta ja siirtymäajoista päättää TUKES Standardi otetaan mukaan S 10-ohjeeseen Sovelletaan uusiin asennuksiin

16 SFS 6000 uusi rakenne Uusi otsikko Vanha tunnus SFS 6000 vanha otsikko Osa 1 Perusperiaatteet SFS Soveltamisala, käyttötarkoitus ja perusperiaatteet SFS Määritelmät SFS Yleisten ominaisuuksien määrittely Osa 4-41 SFS Suojaus sähköiskulta Suojausmenetelmät SFS Suojausmenetelmien käyttö Suojaus sähköiskulta SFS Suojaus sähköiskulta Osa 4-42 Suojaus lämmön SFS Suojaus lämmön vaikutuksilta vaikutuksilta SFS Palosuojaus Osa 4-43 Ylivirtasuojaus SFS Ylivirtasuojaus SFS Ylivirtasuojaus Osa 4-44 Suojaus SFS Ylijännitesuojaus sähkömagneettisilta ja SFS Alijännitesuojaus jännitehäiriöiltä (SFS ) Tietotekniikan laitteistojen maadoitukset ja potentiaalintasaukset

17 20 Määritelmät IEC sarjassa ei ole omaa osuutta sanastoille, vaan käytetään sanastostandardia IEC SFS 6000:ssa sanastostandardi sisältyy lukuun 20 Perussuojaus, suojaus sähköiskulta ilman vikaa (aik. kosketussuojaus) Vikasuojaus, suojaus sähköiskulta yhden vian olosuhteissa (aik. kosketusjännitesuojaus) Lisäsuojaus, perussuojauksen ja/tai vikasuojauksen lisäksi käytetty suojausmenetelmä

18 Sähköiskulta suojauksen perussääntö SFS-EN Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa ja kosketeltavat johtavat osat eivät saa olla vaarallisesti jännitteisiä Normaaliolosuhteissa (aiotussa käytössä ja ilman vikaa, perussuojaus) Yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus tai lisätty suojaus)

19 Osa Johdanto 411 Syötön automaattinen poiskytkentä 412 Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys 413 Sähköinen erotus 414 Pienoisjännite SELV tai PELV 415 Lisäsuojaus

20 Uusi osa A Perussuojauksen menetelmät Jännitteisten osien peruseristys Suojukset ja kotelointi 41 B Esteet ja sijoittaminen kosketusetäisyyden ulkopuolelle 41 C Suojausmenetelmät, joita voidaan soveltaa vain kun asennusta valvoo ammattihenkilö tai opastettu henkilö Eristävä ympäristö Paikallinen maasta erotettu potentiaalintasaus Sähköinen erotus syöttämään useampaa kuin yhtä kulutuslaitetta

21 Syötön automaattinen poiskytkentä Kaikilla korkeintaan 32 A ryhmäjohdoilla käytetään lyhyttä poiskytkentäaikaa (230 V~ 0,4 s) Muille piireille ja pääjohdoilla sallitaan 5 s poiskytkentäaika

22 Lisäsuojaus Vaihtosähköjärjestelmissä pitää käyttää kohdan mukaisesti lisäsuojana mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojaa: suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta

23 Lisäsuojausvaatimuksen poikkeukset Poikkeus lisäsuojausvaatimuksista voidaan tehdä: erityiselle määrätyn laitteen liittämiseen tarkoitetulle pistorasialle, tai pistorasioille, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Lisäohjeita liitteessä 41X

24 44 Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä 442 Suurjänniteasennusten ylijännitteet 443 Ilmastolliset ja kytkentäylijännitteet 444 Sähkömagneettiset häiriöt 445 Suojaus alijännitteeltä

25 Uusi 444 Sähkömagneettisten häiriöiden välttäminen TN-S-järjestelmän käyttö mahdollisimman aikaisessa vaiheessa PE- ja N-yhdistys vain yhdessä pisteessä Usean syötön tilanteiden käsittely Ohjeita häiriöiden välttämiseen

26 Yhdistys vain yhdessä kohdassa Teholähde 1 Asennus Teholähde 2 AP E Jännitteelle alttiit osat

27 Usean syötön käyttö a) Suora liitäntä maahan muuntajan nollanavasta tai generaattorin tähtipisteestä ei ole sallittu. b) Muuntajien nollapisteiden tai generaattorien tähtipisteiden välinen yhdistysjohdin on eristettävä. Tämän johtimen toiminta vastaa PEN:iä, sitä ei kuitenkaan saa liittää kulutuslaitteeseen. c) Vain yksi liitäntä teholähteiden yhdistettyjen nollapisteiden ja PE:n välillä. Tämä liitäntä on tehtävä pääkeskuksen sisällä. d) Asennuksessa voi olla PE:n lisämaadoituksia. a ) Teholähde 1 b) c) Syöttöjen maadoitus Jännitteelle alttiit osat Asennus Teholähde N Teholähde 2 a) L 1L 2 L 3N P E d)

28 Osa 5-51 Sähkölaitteiden valinta- ja asentaminen - Yleiset vaatimukset Systemaattinen luokittelu ympäristöolosuhteille Ulkoiset olosuhteet luokat AA1... AS3 Henkilöt ja palovaara BA1... BE4 Rakenteet ja materiaalit CA1... CB

29 Esim. veden esiintyminen AD1 Mitätön IPX0 AD2 Vapaasti putoavat pisarat IPX1 tai X2 AD3 Sade IPX3 AD4 Roiskeet IPX4 AD5 Vesisuihku IPX5 AD6 Aallot IPX6 AD7 Ajoittainen upottaminen IPX7 AD8 Jatkuva upottaminen IPX

30 SFS Maadoitukset Uudisrakennuksiin suositellaan aina asennettavaksi perustusmaadoituselektrodi Yleensä suljetun renkaan muotoinen johtava osa, joka on upotettu maahan rakennuksen perustusten alle tai ensisijaisesti upotettu rakennuksen perustuksen betoniin

31 Maadoitusten kytkennät (SFS 6000/uusi IEC)

32 Osa 6 Tarkastukset 61 Käyttöönottotarkastukset Aistinvarainen tarkastus ja testaus Testaus tehdään standardisarjan IEC sarjan mukaisilla laitteilla Eristysresistanssi verkkojännitteellä 1 MΩ Testataan myös kiertosuunta

33 6 Tarkastukset 62 Kunnossapitotarkastukset Käyttäjän/haltijan tekemät tarkastukset määrävälein Liittyy määräysten vaatimukseen laitteiston kunnon tarkkailusta Ei koske KTMp mukaisia valtuutetun tarkastajan/laitoksen määräaikaistarkastuksia

34 Uusi osa 7 Osan 7 rakenne ennallaan, annetaan muutokset ja lisävaatimukset osiin 1 6 Otsikointi muuttuu osien 1 6 otsikoinnin mukaan

35 Osa 7 uudet ja muuttuneet 701 Kylpy- ja suihkutilat 702 Uima-altaat ja vastaavat 703 Saunat 704 Rakennustyömaat 705 Maa- ja puutarhatalouden rakennukset 706 Ahtaat johtavat tilat 708 Leirintäalueet 709 Venesatamat 710 Lääkintätilat 711 Näyttelyt, esitykset ja näyttelyosastot 712 Aurinkosähköiset järjestelmät 713 Kalusteet 714 Ulkovalaistusasennukset 715 Pienoisjännitteiset valaistusjärjestelmät 717 Liikkuvat tai siirrettävät laitteistot 740 Huvipuistot 753 Lämmitysjärjestelmät 754 Matkailuajoneuvot

36 Uudet 7-osat yleispiirteitä Korostetaan lisäsuojausta 30 ma vikavirtasuojilla Usein kaikki ryhmäjohdot Myös 300/500 ma vikavirtasuojia palosuojauksen tai suojauksen varmistamisen takia Isot pistorasiat EN mukaisia teollisuuspistorasioita, pienet voivat olla kansallisia Yksityiskohtaisia asennusvaatimuksia

37 Osa 8 (kansallinen) 801 Jakeluverkot 802 Korjaus-, muutos- ja laajennustyöt 803 Sähkökorjaamot ja -laboratoriot 804 Kuivat, kosteat ja märät tilat sekä ulkotilat 810 Jakokeskukset 812 Pistoliitinasennukset 813 Pistokytkimet (ennen 538) 814 Maakaapeliasennukset (ennen )

38 Sähkötyöturvallisuuden huomioon ottaminen Sähkötyöturvallisuusvaatimuksia (SFS 6002) pitää noudattaa aina, myös vanhoissa asennuksissa Suunnittelulla voidaan helpottaa vaatimusten noudattamista Työskentely jännitteettömänä on ensisijainen työmenetelmä, jonka käyttö pitää olla helppoa

39 Työskentely jännitteettömänä SFS 6002, kohta 6.2 Täydellinen erottaminen Jännitteen kytkemisen estäminen Jännitteettömyyden toteaminen Työmaadoittaminen Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Miten nämä voidaan toteuttaa helposti Vaihtoehtona turvallinen jännitetyö

40 Kiitos mielenkiinnosta Kysymyksiä tai kommentteja?