Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Transkriptio

1 Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus (SFS sähkön vaarat + sähköstä johtuvat tapaturmat) SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 1 I 30

2 SFS 6002 edellyttää, että Kaikille sähkötöihin osallistuville: sähköalan ammattihenkilöille myös työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan luettuna sekä näissä töissä avustamaan opastetuille henkilöille on tarpeen antaa ensiapukoulutus Ensiapukoulutusten väli on korkeintaan kolme (3) vuotta. 1. SPR:n hätäensiapukurssi, joka sovelletaan erityisesti sähkötapaturmien ensiapuun 2. SPR:n järjestämä laajempi ensiapukurssi, esim. ensiavun peruskurssi EA 1 3. muu ensiapukoulutus, joka käsittää ainakin palovammoihin sekä ruhje- ja viiltohaavoihin annettavan ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen opettamisen ja niitten käytännön harjoittelemisen. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 2 I 30

3 SFS 6002 soveltaminen Standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttö- ja ohjaustoimintaan sekä työntekoon (sähkötyö tai muu työ) sähkölaitteistoissa ja niiden lähellä. Sovelletaan myös sähköllä toimiviin hisseihin. Lisäohjeita hissityöturvallisuudesta annetaan standardissa: SFS 5880 Hissityöturvallisuus. Sähkölaitteistojen käyttöjännitteenä voi olla: Pienoisjännite 0-50 V a.c V d.c. Pienjännite 50 V V a.c. 120 V V d.c. Suurjännite > V a.c. > V d.c. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 3 I 30

4 Standardin soveltaminen Riskialttiita muita töitä ovat esimerkiksi rakennustyöt ilmajohtojen ja maakaapeleiden lähellä. Sähkölaitteistot ovat esimerkiksi: voimalaitoksia, suurjännitesiirtolinjoja, muuntamoita, pien- ja suurjännitejakeluverkkoja sekä erilaisia sähköä energialähteenä käyttäviä kulutuslaitteita Kuva: Lauri Mannermaa, TUKES SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 4 I 30

5 Lähialueen määrittely SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 5 I 30

6 Lähityöt yleensä Työt jännitteisten osien läheisyydessä tehdään kussakin Euroopan maassa kansallisten säännösten mukaisesti. Suomessa noudatetaan standardin SFS 6002 liitteen Z mukaisia vaatimuksia. Ristiriitatilanteessa, jossa EN -standardin vaatimukset ja kansalliset vaatimukset eroavat toisistaan, noudatetaan Suomessa liitettä Z. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 6 I 30

7 Lähityöt yleensä Jännitteisten osien läheisyydessä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekijä joko on lähialueen sisällä, tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla lähialueelle, muttei ulotu jännitetyöalueelle. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 7 I 30

8 Lähityöt yleensä Lähitöissä työalue määritetään etukäteen ja se on tarvittaessa rajattava. Ellei koko laitteistoa ole tehty jännitteettömäksi, on merkittävä selvästi mitkä osat tai kennot jäävät jännitteisiksi. Esimerkiksi lippusiima voidaan ripustaa jännitteisten kennojen ovien eteen. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 8 I 30

9 Lähityötä on Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön (s) lähialueella tekemä sähkötyö. Alue alkaa jännitetyöalueen ulkoreunasta ja jatkuu lähialueen ulkomitan D V etäisyydelle (taulukko 3.2) jännitteisestä osasta. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 9 I 30

10 Taulukko 3.2 Lähialueen ulkomitan D V arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla Nimellisjännite U N /kv Lähialueen ulkomitta/m ,70 1,20 1,20 1,40 1,40 1,60 1,60 2, ,60 4,50 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 10 I 30

11 Lähitöiden jako 2 (2) Maallikoiden tai opastettujen henkilöiden (m) tekemä rakennustyö tai muu työ kuten siivous, nosto ja kuljetus jännitteisten osien lähellä. Näiden töiden turvalliset etäisyydet avojohdoista, riippukaapeleista ja muista jännitteisistä osista on annettu taulukossa 3.3. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 11 I 30

12 Taulukko 3.3. Liikkuvan tai siirrettävän koneen ja liikuteltavan työvälineen työalueen vähimmäisetäisyys avojohdosta tai muusta paljaasta jännitteisestä osasta ja riippukaapelista. (Suluissa oleva arvo tarkoittaa pienintä työskentelyetäisyyttä avojohdon jännitteisen osan alapuolella). Nimellisjännite Vähimmäisetäisyys / m U N / kv Avojohto Riippujohto = < 1 2 (2) 0,5 > (2) 1, (3) (4) (5) SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 12 I 30

13 Työt ilmajohtojen läheisyydessä Ellei töitä voida tehdä noudattaen edellisen taulukon 3.3. etäisyyksiä, voi verkonhaltija lyhytaikaisissa töissä antaa luvan taulukon Y.1. mukaiseen ilmajohdon jännitetyöalueen etäisyyden DL2 noudattamiseen. Tällöin sähköalan ammattihenkilön on valvottava turvallisuutta ja ryhdyttävä työkohteessa mahdollisiin lisävarotoimiin. Kuva: Lauri Mannermaa SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 13 I 30

14 SFS 6002 taulukko Y.1. Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Nimellisjännite Jännitetyöalueen ulkorajan mitta 1 Jännitetyöalueen ulkorajan mitta ilmajohdoilla 2 U N / kv D L1 m D L2 m 1 0,20 (0,05) 0,50 3 0,22 6 0, , , , ,63 1,50 (1,00) 110 1,00 1,50 (1,20) 220 1,60 2, ,50 3,50 1 Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. 2 Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan alapuolella. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 14 I 30

15 Kuljetukset ilmajohtojen läheisyydessä Kuljetuksissa sekä konetyöskentelyssä, jonka ulottuma on vakio, saa soveltaa samaa etäisyyttä D L2 jännitteisenä olevista osista, ei kuitenkaan suluissa olevaa. Tarvittaessa esimerkiksi ilmajohdon alituksissa on paikalla oltava sähköalan ammattihenkilö, joka valvoo alituksen turvallisuutta. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 15 I 30

16 Rakennustyö ja muu työ Rakennustyössä ja muussa työssä pitää säilyttää koko ajan määritelty etäisyys. minimi aina D V (lähialue) mielellään D V + lisäetäisyys Etäisyys on säilytettävä varsinkin silloin, kun kuormia käännetään, laitteita kuljetetaan ja tarvikkeita nostetaan. Tämä etäisyys arvioidaan lähimmistä johtimista tai paljaista jännitteisistä osista. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 16 I 30

17 Nyrkkisääntö alueista! Sähköalan ammattilainen ja opastettu henkilö (s) ei saa joutua jännitetyöalueelle työn aikana ja Maallikot eivät saa joutua lähialueelle työn aikana SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 17 I 30

18 Muut työt sähkötiloissa, jännitteisten osien läheisyydessä Sellaisissa vanhoissa sähkötiloissa, joissa on suojaamattomia avokojeistoja jotka eivät täytä kotelointiluokan IP 2X (IP XX B) vaatimuksia tai uusissa sähkötiloissa joissa kotelointeja on jouduttu avaamaan tilapäisesti huollon, korjauksen, mittauksen tai testauksen takia, tehtävät muut työt ovat vaarallisia. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 18 I 30

19 Tehtävään opastettu henkilö saa tehdä yksin seuraavia tehtäviä: SÄHKÖTEKNIIKKA rakennus-, maalaus- ja siivoustöitä kosketussuojaisia sähkölaitteita (IP2X tai IPXXB) sisältävässä sähkötilassa, jossa kojeistoihin tehdään vain ulkopuolista puhdistusta. Näihin töihin ei tarvita myöskään erillistä opastusta, jos tilassa on pelkästään pienjännite- tai pienoisjännitelaitteita relehuoneiden, valvomoiden ja niihin verrattavien tilojen lattian puhdistuksen, jos vaara pienen oikosulkutehon ja kosketeltavien jännitteisten osien pienuuden ja sijainnin vuoksi tällaisissa tiloissa on vähäinen yhtenäisellä metallilevyllä tai -verkolla suojatun kojeistotilan hoitokäytävän lattian puhdistuksen. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 19 I 30

20 Sähkötilojen siivous opastamisen minimivaatimukset Sähkön vaarallisuus Toimenpiteet sähkötapaturman sattuessa Sähkötilaan pääsyä ja laitteiden käyttöä koskevat kiellot Sähkötiloissa liikkuminen ja työskentely SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 20 I 30

21 Pääkytkimen sijoitus ETÄ luennan aiheuttamat muutokset

22 VNa 66/2009 sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta Uudet yli 3 x 63A kohteet tulee varustaa tuntimittauksella heti. SÄHKÖTEKNIIKKA Olemassa olevat yli 3 x 63A kohteet tulee siirtää tuntimittaukseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Mittausasetus velvoittaa verkonhaltijat varustamaan vähintään 80% käyttöpaikoista tuntimittauslaitteistolla vuoteen 2014 mennessä. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 22 I 30

23 Mittauslaitteiston lukemista sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset VNa 66/2009, 8. luku, 4 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 :n 1 momentissa säädetystä tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä enintään 3 x 63 A pääsulakkeilla varustetun sähkönkäyttöpaikan osalta 31 päivään joulukuuta 2011, jos sähkönkäyttöpaikkaan ei osteta sähköä tuntipohjaisella sähkötuotteella. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa taseselvitykseen näiden sähkönkäyttöpaikkojen tiedot sähkönmyyjäkohtaisina summatietoina. Jakeluverkonhaltijalla on lisäksi oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa sähkönmyyjille laskutusta varten näistä sähkönkäyttöpaikoista enintään kuukauden pituista jaksoa koskeva lukema. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 :n 2 momentissa säädetystä muun mittauslaitteiston kuin tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä 31 päivään joulukuuta SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 23 I 30

24 Mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavat yleiset vaatimukset sähköverkossa VNa 66/2009, 6. luku, 4 Sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan (tuntimittausvelvoite). Jakeluverkonhaltija voi poiketa tuntimittausvelvoitteesta enintään 20 % jakeluverkon sähkönkäyttöpaikoista, jos poikkeuksen piiriin kuuluva sähkönkäyttöpaikka: 1) on varustettu enintään 3 x 25 A pääsulakkeilla; 2) on varustettu yli 3 x 25 A pääsulakkeilla, sähkönkulutus sähkönkäyttöpaikassa on enintään kwh vuodessa ja sähkö ostetaan sähkönkäyttöpaikkaan sähkömarkkinalain 21 :ssä tarkoitetuilla ehdoilla. Jakeluverkonhaltijan tulee laatia suunnitelma tämän pykälän mukaiset vaatimukset täyttävän mittauksen järjestämiseksi jakeluverkossaan. Suunnitelma tulee toimittaa sähkömarkkinaviranomaiselle. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 24 I 30

25 Pääkytkimen sijoitus ajatuksena saada mm. ennen pääkytkintä olevat turvajärjestelmät mittauksen taakse pääkytkin ei vaikuta etäluentaan Energiateollisuuden aloitteesta TUKES hyväksynyt, kunhan merkinnät saatetaan turvallisuuden kannalta ajan tasalle konkreettinen muutos: pääkytkin siirtyy mittauksen jälkeen SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 25 I 30

26 TUKESin hyväksymät kilpimallit PÄÄKYTKIN EI KATKAISE JÄNNITTEITÄ PÄÄSULAKKEILTA, MITTAUSLAITTEILTA EIKÄ TURVAJÄRJESTELMIEN SULAKKEILTA PÄÄKYTKIN EI KATKAISE JÄNNITTEITÄ PÄÄSULAKKEILTA EIKÄ MITTAUSLAITTEILTA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 26 I 30

27 Pääkytkimen sijoitus mittauksen jälkeen SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 27 I 30

28 Ennen pääkytkintä tulevat laitteet ylijännitesuojat (tilavaraus) kaukolämpö (mittaustieto) sähköenergian ohjaus (tariffitieto) sprinkleripumppu kaukolämmön mittaus savunpoisto vähintään 1 varasyöttö SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 28 I 30

29 Ennen pääkytkintä tulevat laitteet SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 29 I 30

30 KIITOS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 30 I 30