ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN JA SEN TUKEMINEN. Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

Transkriptio

1 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN JA SEN TUKEMINEN Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

2 TAPAHTUU KONTEKSTISSA MITÄ ON OPPIMINEN? Oppimisen motivaatio Mitä muistat? Oppimisen taidot Opi oppimaan! Yhdessä oppiminen Sosiaalinen vuorovaikutus -> Oppimisprosessi on monitasoinen systeeminen kokonaisuus

3 LUENTOTEHTÄVÄ 3 1. Tee miellekartta siitä, mikä erottaa hyvän ja huonon oppijan 2. LAAJENNA, MUOKKAA ja TÄYDENNÄ miellekarttaa luennon aikana (ohjeiden mukaisesti) 3. Luennon lopuksi valmistaudu esittelemään vierustoverillesi, mitkä asiat ovat keskeisiä motivoituneen, taitavan oppijan ominaisuuksia. Valitkaa yhdessä yksi asia, jonka haluatte jakaa muiden kanssa

4 LUENTOTEHTÄVÄ mikä erottaa hyvän ja huonon oppijan VAIHE 1 Minkälaisia ovat hyvän oppijan ominaisuudet? Mitä oppiminen edellyttää? Käytä miellekartan tekoon n. 5min

5 Oppimisen itsesäätely self-regulated learning (Pintrich, 2001; Zimmerman, 2008; Winne, 2005) Selittää miksi ihmiset erilaisissa oppimis- ja suoritustehtävissä käyttävät vaihtelevasti kognitiivisia strategioitaan ja miten he pystyvät säätelemään ja ylläpitämään ponnistelujaan tehtävänsuorituksen aikana Prosessi, jossa kognitiiviset, motivationaaliset ja ympäristön erilaiset tekijät kietoutuvat yhteen. Tavoitteellisen toiminnan suunnittelua, ylläpitoa, tarkkailua ja säätelyä

6 OPPIMISEN ITSESÄÄTELY Toiminnan tarkkailu ja kontrolli TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta & Suunnittelu Arviointi ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA (Boekaerts, 2011; Pintrich, 2000; Winne & Perry, 2000; Zimmerman, 2011)

7 OPPIMISEN ITSESÄÄTELY Oppimisen Itsesäätely on läpi oppimistilanteen käynnissä oleva prosessi, joka koostuu erilaisista oman tavoitteellisen toiminnan tarkkailuun liittyvistä vaiheista. Oppimisen itsesäätely ei ole pelkästään strategista toimintaa se on strategisen toiminnan säätelyä! Ei ole aina helppoa vaan edellyttää sekä taitoja että tahtoa. Haastavat tilanteet paikkoja aktivoida säätelyä!

8 ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA SUUNNITTELEE MONITOROI ARVIOI ASETTAA TAVOITTEITA KONTROLLOI MOTIVAATIO, KOGNITIO, EMOOTIOT, TOIMINTA

9 TAITAVA OPPIJA On aktiivinen ja proaktiivinen Osaa ja haluaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan Osaa käyttää vaihtelevia oppimisen strategioita ja soveltaa niitä erilaisissa oppimisen tilanteissa Tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa OPPIMISEN TAITOJA VOI OPPIA, KEHITTÄÄ JA OPETTAA KOKO ELÄMÄN AJAN Zimmermann, 2001; Winne & Perry, 2001

10 VAIHE 2 LUENTO TEHTÄVÄ mikä erottaa hyvän ja huonon oppijan Arvioi itseäsi oppijana - Osaatko säädellä omaa oppimistasi? Miten? - Oletko taitava oppija? Miksi? - Miten motivaatiosi vaikuttaa opinnoissasi? Millaisia strategioita käytät? Miten itsesäätöisen oppimisen eri vaiheet näkyvät? Vertaa vastauksiasi tekemääsi miellekarttaan. Miten voisit kehittyä oppijana? Pitääkö jotain muuttaa? Täydennä miellekarttaa ja lisää sinne omia oppijan ominaisuuksiasi.

11 Miten tukea oppijaa? OPPIMISEN ITSESÄÄTELY KÄYTÄNNÖSSÄ

12 Tutkimus on osoittanut 6 haastetta: 1. Tehtävää ei ymmärretä 2. Tavoitteet ja suunnittelu puuttuu 3. Heikot strategiat 4. Oppimisen tarkkailun puute 5. Arvioinnin heikkous 6. Motivaatio-ongelmat (esim. Bransford et al.1986; Cao and Nietfeld 2007; Graham et al. 2008; Hadwin& Webster, 2013; Järvelä, Malmberg & Koivuniemi, 2013; Winne & Hadwin, 1998)

13 OPPIMISEN ITSESÄÄTELY KÄYTÄNNÖSSÄ Miten tukea oppijaa Tee näkyväksi, mallinna, harjoittele MIKÄ TEHTÄVÄ? MIKÄ TAVOITE? MIKÄ STRATEGIA? MITEN TOIMII? PITÄÄKÖ JOTAIN MUUTTAA? MITEN ONNISTUI?

14 ESIMERKKI KOULULUOKASTA (Esim. Järvelä, Järvenoja, & Malmberg, 2012; Järvenoja, Malmberg, Järvelä, Kontturi, & Näykki, (submitted); Malmberg, Järvenoja, & Järvelä, 2013)

15 VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7 ITSE- SÄÄTELY SRL Harkinta Sitoutuminen SRL Suunnittelu Käynnistäminen SRL Monitorointi Kontrolli SRL Monitorointi Kontrolli SRL Reflektio Reagointi (OPPIMIS)- TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kontekstin luominen - Oppimis-ympäristön mieleenpalautta minen: gstudyn muistelu tunti - Aiheeseen tutustuminen: Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms. > Opiskeltavan aiheen merkitykselliseks i tekeminen > Oppilaiden sitouttaminen Tietoperustan varmistaminen - Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan johdanto ), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms. - Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman > Tavoitteiden asettaminen? Perustiedon hankkiminen Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista - Opettajan alustukset - Aiheen työstäminen kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL harjoittelu Ymmärryksen syventäminen Yksilö- ja ryhmätyöskentel yä aiheen alateemoista - Aiheen työstäminen kitissä (yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmätyöskentely) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL > tiedon jakaminen Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus - Ryhmätöiden esitys - Miellekartan teko koko aihealueesta yms. OPPIMIS- YMPÄRISTÖ gstudy Oma kit Muistelutunnit gstudy Oma kit - Miellekartta aikaisemman tiedon pohjalta - Taktiikkakirjastossa suunnitelma työskentelyn etenemisestä gstudy Oma kit - Kitti/kitit aiheen perusteemoista - alleviivaus, muistiinpanot, miellekartta yms. gstudy ryhmän jaettu kit - Kittien/ muistiinpanojen jakaminen gstudy ryhmän jaettu kit - Ryhmätyöt - Miellekartta

16 Suunnittelu Käynnistäminen Monitorointi Kontrolli TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA Reflektio Reagointi

17

18 Miten orientoidun tulevaan tehtävään? HARKINTA JA SITOUTUMINEN Keskustelu... Kokemukset... Aiempi tieto osaksi uutta...

19 1. TEHTÄVÄN YMMÄTÄMINEN JA SITOUTUMINEN Mistä tässä (tehtävässä) on kyse? Mitä tiedän etukäteen? Olenko tehnyt aikaisemmin vastaavanlaisia tehtäviä? Miksi tehtävä on minulle merkityksellinen?

20 Miten orientoidun työskentelyyn? SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN Kuvaile tehtäväsi. Mitkä käsitteet liittyvät tähän tehtävään? Aseta itsellesi yksi tavoite liittyen tähän tehtävään

21 2. TAVOITTEET JA SUUNNITTELU Mitä tavoittelen, mihin tähtään? Miksi? Miten voin saavuttaa nämä tavoitteet? Minkälaisia strategioita käyttämällä voin onnistua ja saavuttaa tavoitteet? Mistä tiedän miten ja milloin olen ne saavuttanut? Olenko ymmärtänyt tehtävän ja sen edellytykset oikein?

22 Miten toimin tehtävän aikana? MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI

23 TEHTÄVÄN TEKEMISEN VAIHE 3. MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI Eteneekö tehtävä suunnitellusti? Käytänkö oikeita strtegioita? Miten ylläpidän motivaatiota? Miten toimin, jos kaikki ei menekään suunnitelman mukaisesti? when to use the strategy why the strategy works how to apply the strategy check if the strategy works customize strategies IF THEN..ELSE

24 Miten onnistuin tehtävässä? REFLEKTOINTI JA REAGOINTI

25 4. ARVIOINTI JA REFLEKTOINTI Muuttuiko ymmärrykseni? Saavutinko tavoitteeni? Toimivatko valitsemani strategiat? MIKSI?????? Ei vain oppimisprosessin lopussa.

26 Tutkiva oppiminen Inquiry learning (Bereiter & Scardamalia, 1999; Hakkarainen et al. 2000) Oppiminen on tutkimusprosessi, joka synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä Ongelmalähtöistä kysymykset ohjaavat työskentelyä Jäljitellään tutkijayhteisön tehokkaista käytäntöjä Pyrkii ilmiöiden selittämiseen Huomio keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin Intuitiivisten käsitysten reflektointi arvostetaan oppilaiden ajatuksia!

27 Tutkiva Oppiminen Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999 & 2004)

28 Vastavuoroinen opetus - Reciprocal teaching (Brown & Palincsar, 1992) Oppilaat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun johtajina Strategiset toiminnat kysyminen (questioning) selkeyttäminen (clarifying) yhteenvetäminen (summarizing) ennustaminen (predicting) Korkeatasoisten kognitiivisten (tiedollisten) käytäntöjen muuttaminen ulkoisiksi Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen Yhteisöllinen vastuu tuloksista

29 Asiantuntijuuden hajauttaminen Vastavuoroisen opettamisen ryhmät Asiantuntijaryhmät

30 VAIHE 3 LUENTOTEHTÄVÄ mikä erottaa hyvän ja huonon oppijan Kun toimin opettajana ja oppimisen ohjaajana - Miten suunnittelen oppimista? Mitä asioita otan huomioon? - Miten tuen oppilaita kehittymään taitaviksi oppijoiksi? Täydennä miellekarttaa. Muuttuuko mikään, kun muutat perspektiiviä oppilaan näkökulmasta opettajan näkökulmaan?

31 Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa OPPIMISEN SÄÄTELY SOSIAALISENA ILMIÖNÄ

32 Oppimisen säätely yhteisöllisesä oppimisessa suunnittelen, monitoroin, säätelen, arvioin suunnittelen, monitoroin, säätelen, arvioin :suunnittelen, monitoroin, säätelen, arvioin Suunnittelen, monitoroin, säätelen, arvioin Itsesäätöisen oppimisen tukeminen (Hadwin, Järvelä & Miller, 2010)

33 SSRL-SOCIALLY SHARED REGULATION OF LEARNING Monitor Control Emootioiden säätely Kognitiivinen säätely Yhteinen ymmärrys Task understanding Goal setting Planning Reflecting Motivaation säätely Järvelä & Hadwin, 2013; Järvenoja, Järvelä, & Malmberg, 2015

34 LUENTOTEHTÄVÄ Tee miellekartta siitä, mikä erottaa hyvän ja huonon oppijan 2. LAAJENNA, MUOKKAA ja TÄYDENNÄ miellekarttaa luennon aikana (ohjeiden mukaisesti) 3. Luennon lopuksi valmistaudu esittelemään vierustoverillesi, mitkä asiat ovat keskeisiä motivoituneen, taitavan oppijan ominaisuuksia. Valitkaa yhdessä yksi asia, jonka haluatte jakaa muiden kanssa

35 KUN SUUNNITTELET OPETUSTA, MIETI Onko mahdollisuus itsesäätöiseen oppimiseen? Edellyttääkö kognitiivisten strategioiden monipuolista käyttöä? Miksi kysyminen on tärkeää - Kysyminen ja selittäminen on ymmärtämisen ydin Millaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä oppimiseen liittyy? Miten motivaation kontrollia voi tukea ja harjoitella? Onnistuuko yhteistyö? Onko aikaa ja tilaa neuvotella ja olla eri mieltä? Onko aito tarve tehdä yhteistyötä? Syntyykö todellista yhteistyötä vai ryhmässä suoritettujen yksilöllisten töiden kokoelma? Miten saada aikaan kognitiivisia ei sosiaalisia konflikteja Yhteisöllisyys ja sitoutuminen? Symmetria ja status?

36 TENTISTÄ Ryhmätentti aukeaa klo 9.00 kurssiwikissä ja sulkeutuu klo mennessä (Tämän jälkeen lähetettyjä vastauksia ei huomioida). Wikistä löytyy ohjeet tentin tekemiseen. Hyväksytty tenttisuoritus edellyttää: Tentin palauttaminen määräaikaan mennessä henkilölle Yhdessä laadittu vastaus, josta käy ilmi perehtyneisyys tenttimateriaaliin (tekstiin merkittyjä lähdeviitteitä ja viittauksia kurssikirjallisuuteen Hakkarainen et al. + Dumond et al.). Vastauksesta näkyy jaettu asiantuntijuus ja yhteinen ideointi. Lyhyt arvio ryhmän yhteisestä toiminnasta tenttivastauksen laadinnassa.

37 RYHMÄTYÖSKENTELY ENNEN TENTTIÄ: Sopikaa ryhmänne jäsenten kanssa hyvissä ajoin ennen tentin alkua yhteisistä käytänteistä: Mitä materiaaleja olette lukeneet? Pitäisikö vielä lukea jotain? Miten toteutatte ryhmätyöskentelyn? (Esim. työskentelettekö kasvokkain vai jokainen kotoa käsin etänä?) Mikä on työnjako tentin aikana ja millä aikataululla luotte tenttivastauksen?

38 ONNEA JA MENESTYSTÄ RYHMÄTENTTIIN!

39 LISÄÄ KIINNOSTUNEILLE.

40 IF THE TASK UNDERSTANDING IS ACCURATE More likely to successfully regulate learning Perform better Choose good strategies for task completion BECAUSE Know what to aim for and what success might look like Can tell if you are on track along the way

41 WHAT TYPES OF GOALS YOU CAN SET? Short term goals in early stages of learning outline ways you can attain an eventual target or outcome break an outcome goal into processes or steps used to monitor and evaluate progress Long term goals later in the mastery process performance improvement performance targets (e.g. master the learning material or accomplish the course) used to monitor and evaluate performance

42 General learning strategies COGNITIVE LEARNING STRATEGIES ü REHEARSAL ACTIVITIES UNDERLINE, COPYING WORDS ü ELABORATION ü ORGANISATIONAL EXPLAINING, MAKING NOTES AND DRAWING CONNECTIONS CONCEPT- OR MIND MAPPING TIME LINES These strategies are not equally effective in all the learning situations, but it has been ackowledged that use of these strategies helps to learn and understand (Weinstein & Mayer, 1986),

43 REHEARSAL STRATEGY 1) Repeating words in the correct serial order 2) Using highlighting Identifying only main ideas Not effective when used alone Main ideas might not be recognised

44 ORGANISATIONAL STRATEGY The purpose of organisational strategies is to translate information into another form, such as creating concept maps, diagrams or timelines (Weinstein, & Mayer, 1986). The use of organisational strategies fosters externalization of knowledge and enhances selection of the most important concepts (Hilbert & Renkl, 2007). What is already known and how the knowledge structures change.

45 ELABORATION STRATEGY Paraphrasing or summarising, explaining ideas by making notes to link to-be-learned information to prior knowledge structures, asking questions, compare/contrast. Additional ways on how to recall information. Requires thinking (to be learned information). Helps to connect what is already known.