HYVINVOINTIPALVELUALUE

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUALUE 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät sosiaali-, terveys-, opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärven kaupungin väestömäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syntyneiden määrä on tasaantumassa n. 50 lapseen vuodessa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa edelleen. Muuttotase on todennäköisesti kääntymässä vuoden 2015 aikana positiiviseksi. Turvapaikanhakijoita on vuodenvaihteessa n Palveluiden tarve kasvaa siksi mm. valmistavan perusopetuksen, kotouttamisen ja terveydenhoidon osalta. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen punaisen ristin ja vastaanottokeskuksen kanssa. Kaupungin taloustilanne on vaikea ja haasteena on siten tarjota laadukkaat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti kaikille ikäryhmille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaupungin organisaation muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti palveluiden taustalla tapahtuvaan työhön. Tukipalveluiden ja johdon toiminnan merkitys kasvaa ja oletettavaa on, että muutos vie oletettua enemmän resursseja kunnes tilanne vakiintuu. Tavoitteena on, että resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin peruspalvelutyöhön. Muutostilanteessa korostuu avoin itsearviointi, johtopäätökset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy perustettavalle itsehallintoalueelle. Myös palveluiden rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta valtiolle. Siirtymäkaudella pääpaino on tulevan sote-kokonaisuuden valmistelussa. Omaa palvelurakennemuutosta jatketaan niin, että siirtyminen itsehallintoalueelle on kitkatonta ja että Kemijärvellä turvataan kuntalaisten ja alueen tarpeista lähtevät riittävät ja korkeatasoiset palvelut. Raskasta laitoshoitoa kevennetään edelleen, palveluprosessit hiotaan vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja nykyisestä sairaala Lapponiasta muodostetaan osittain koko Itä-Lappia palveleva hyvinvointikeskus. Todellista soteintegraatiota toteutetaan keskittämällä myös hallinnon, ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun ja muu sosiaalityön palvelut nykyisestä Lapponiasta vapautuneisiin tiloihin. Toimintakonsepteja muutetaan korostaen kaikissa toiminnoissa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa otetta, kotiin annettavia ja sähköisiä palveluja. Siirtymäkaudella tulee suunnitella, miten kunnan muissa hallintokunnissa ja esim. ns. kolmannella sektorilla tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kunnan ja soten rajapinnassa olevia kohteita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, maahanmuuttajatyö ja asumisen erityiskysymykset. 3. Toiminnan painopistealueet Hyvinvointipalvelualue on toiminnaltaan laaja. Tarvetta on arvioida, mitä ja missä määrin eri palveluita kyetään tarjoamaan. Toiminnan laadun arviointia on muutostilanteessa perusteltua toteuttaa. Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja heidän sopeutuminen ympäröivään yhteiskuntaan on uusi haaste palvelualueelle, vaikka sitä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja sähköisten oppimisympäristöjen ja palveluiden käyttöä lisätään. Organisaatiomuutokseen sopeutuminen ja toimintojen yhtenäistäminen sekä talouden tasapainottaminen leimaavat vuotta Palvelualueen tavoitteena on myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työmarkkinaaseman parantaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Keinoina ovat mm. hanketyö, moniammatillinen ja monialainen verkostotyö sekä henkilöresurssin lisääminen/siirtäminen työllisyyden hoitoon.

2 Palvelurakennetta kevennetään laitoshoitopaikkoja edelleen vähentämällä ja resursseja kohdentamalla tukemaan kotona asumista. Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään palveluprosessien muutoksilla sekä toimitilojen ja toimintojen keskittämisellä. Investointeja (omana/ulkoistettuna) toteutetaan tavoitteena keventää palvelurakennetta ja helpottaa siirtymistä erityispalveluista kotikunnassa tuotettaviin palveluihin. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,0 465,5 434,8 427,8 422,2 421,7 Henkilöstömenot Muutos % -21,6 1,8-4,0-0,7 0,0 Palvelujen ostot Muutos % -9,3 6,5-2,0-0,2-0,2 Toimintakate /asukas Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Palvelualueen sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunnat valvovat, että palvelualue toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa.

3 SIVISTYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vastuuhenkilö: Juha Narkilahti Virka-asema: Sivistysjohtaja Vastuualue vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen sekä kansalais- ja musiikkiopiston ja kaikkia niitä tukevan hallinnon palveluista. Vastuualueen tehtävät ovat kaupungin entisen sivistysosaston tehtäviä lukuun ottamatta ruokapalvelua, joka siirtyy teknisten palveluiden vastuualueelle. Vastuualueen palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja kaikilta osin kuntalaisten hyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminta-ajatuksena on tukea ja ohjata inhimillistä kasvua ja hyvinvointia, sivistymistä ja osaamisen lisääntymistä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Ruokapalvelut siirtyvät teknisten palveluiden puolelle. Varhaiskasvatuksessa on havaittavissa selvästi palvelun tarpeen kysynnän kasvua, mikä asettaa haasteita tilojen ja henkilöstön oikealle ja ennakoivalle mitoitukselle. Yhteistyötä niissä tehdään perusopetuksen kanssa. Valtuusto päättänee kouluverkosta, jonka valmistelu aloitetaan talousarviovuonna. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Toteutetaan turvapaikanhakijoiden valmistavaa perusopetusta ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa tavoitellaan yhteistyön lisäämisen kautta henkilöstö- ja tilasäästöjä. Palveluiden mitoitusta, laajuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kaupungin talouden sopeuttamiseksi. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteutuminen Organisaatiomuutoksen Osittain toteutettu toteuttaminen Tukipalveluiden ja toimintojen sopeutuminen, palvelujen tarjonnan arviointi 2. Toiminnan laadun arvioiminen Itsearviointi, ulkoinen arviointi 3. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen tukeminen 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstömäärät, toimenkuvien muutokset Toteutuminen eri yksiköissä ja toimipisteissä Valmistava opetus, Toteutuminen, SPR:n koulutuksen ja kotouttamistoimenpit tapahtumien määrä eiden tukeminen, koulutus ja tapahtumat, yhteistyö VOK:n kanssa Toteutunut perusopetuksessa, musiikkiopistossa, varhaiskasvatuksessa, lukiossa ja kirjastossa. Valmistavassa opetuksessa 21 oppilasta, kursseja kansalaisopistossa ja palavereja VOK:n kanssa. Yhteistoimintaa nuorisopalveluissa ja konsertteja mus.opistossa. Varhaiskasvatuksessa on selkeästi havaittavaa ja edelleen jatkuvaa palvelun tarpeen kasvavaa kysyntää. Uusia lastentarhanopettajia on todennäköisesti tarvetta rekrytoida talousarviovuonna. Tarvetta on myös uusille päivähoitajille. Varhaiskasvatuksessa tehdään myös mahdollisesti nimikemuutoksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan asetuksen mukainen henkilöstömäärä. Lapsiperheiden tukemiseen ja ennaltaehkäisevän työn vuoksi on perusteltua resursoida myös kotihoitoon. Turvapaikanhakijoiden valmistavaa perusopetusta järjestetään kevätlukukaudella 2016, mihin tarvitaan luokanopettaja. Vakinaisten luokanopettajien määrä ei muutu olennaisesti. Aineenopettajien määrä vähenee, samoin erityisopettajien määrä. Koulunkäynninohjaajissa on osa-aikaisia, eläköitymistä ei tapahdu ja tuen tarve jatkuu.

4 Kansalaisopiston rehtorin virka on täyttämättä. Liikuntatoimessa henkilöstön määrä vähenee, jos Poukaman kahviotoiminta ulkoistetaan erillisellä lautakunnan päätöksellä. Kirjaston henkilöstömäärä vähenee. Vastuualueen toimistohenkilöstö siirtyy Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut palvelualueelle. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 189,5 184,5 167,7* 166,7 165,7 164, Henkilöstömenot ** Muutos % , Palvelujen ostot ** Muutos % -40-4, Toimintakate /asukas *Huomioitu toimistotyöntekijöiden siirtyminen hallinto ja tukipalvelualueelle sekä ruokapalveluiden siirtyminen teknisiin palveluihin. ** Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää ammattiopiston toimintamenot ja tulot. Ammattiopisto on alkaen siirtynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen.

5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: Auvo Kilpeläinen Virka-asema: Sosiaali- ja terveysjohtaja 1. Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät, todellista tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennakoivasti edistävät väestön terveyttä ja pärjäämistä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen; yöpäivystyksen siirto LKS:n yhteispäivystykseen vuoden 2016 alussa, Tunturilaan perustettava 12-paikkainen intervalliyksikkö, työterveyshuollon ulkoistaminen vuoden 2016 alusta. Henkilöstön eläköitymisen maksimaalinen hyödyntäminen ja esimiestasojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen Lapponian tiloihin, lisäresurssointi työllisyyden hoitoon, kotona asumisen tuleminen. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteutuminen Aktiivinen elinkeinoelämä 1. Työllisyyden edistäminen Resurssien lisääminen Työmarkkinatuen kuntaosuuden ja käytön tehostaminen alentaminen Toimivat ja laadukkaat palvelut 2. Laadukkaat kustannustehokkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen omissa ja erikoispalveluissa 3. Asiakas- ja tarvelähtöiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien muuttaminen vastaamaan tulevaa sotea 4. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä ote kaikissa palveluissa Omien palveluprosessien tehostaminen Omien palveluprosessien kehittäminen ja osallistuminen Lapin soten valmisteluun. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Moniammatillinen verkostotyö Pitkäaikaistyöttömien rakenteen muutos ja maksuosuuden aleneminen Erikoissairaanhoidon käyttö ja laitospaikkojen määrä Kuntatilastot (vertailutietokanta) Kaupunki sotekunnossa 2019, toimivat palveluketjut Jonot palveluihin Kustannustason aleneminen Pitkäaikaistyöttömyys kääntynyt laskuun. Maksuosuus alentunut vuoden takaisesta Kuumaniemen ryhmäkoti ja Tunturilan intervallihoito vähentäneet laitospaikkoja. Erikoissairaanhoidon hoitopäivät vähentyneet. Koko ajan työn alla. Tehostetussa palveluasumisessa on jonoa. Mobiilikotihoito, Virtupiste. Toimitaan koko ajan tavoitteen mukaisesti.

6 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma päivitetään. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,5 281,0 265,1 259,1 254,5 255 Henkilöstömenot Muutos % Palvelujen ostot Muutos % Toimintakate /asukas