Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Yhteiset hyvinvointipalvelut

Transkriptio

1 Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Yhteiset hyvinvointipalvelut

2 1 HYVINVOINTIPALVELUALUE 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät sosiaali-, terveys-, opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärven kaupungin väestömäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syntyneiden määrä on tasaantumassa n. 50 lapseen vuodessa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa edelleen. Muuttotase on todennäköisesti kääntymässä vuoden 2015 aikana positiiviseksi. Turvapaikanhakijoita on vuodenvaihteessa n Palveluiden tarve kasvaa siksi mm. valmistavan perusopetuksen, kotouttamisen ja terveydenhoidon osalta. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen punaisen ristin ja vastaanottokeskuksen kanssa. Kaupungin taloustilanne on vaikea ja haasteena on siten tarjota laadukkaat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti kaikille ikäryhmille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaupungin organisaation muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti palveluiden taustalla tapahtuvaan työhön. Tukipalveluiden ja johdon toiminnan merkitys kasvaa ja oletettavaa on, että muutos vie oletettua enemmän resursseja kunnes tilanne vakiintuu. Tavoitteena on, että resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin peruspalvelutyöhön. Muutostilanteessa korostuu avoin itsearviointi, johtopäätökset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy perustettavalle itsehallintoalueelle. Myös palveluiden rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta valtiolle. Siirtymäkaudella pääpaino on tulevan sote-kokonaisuuden valmistelussa. Omaa palvelurakennemuutosta jatketaan niin, että siirtyminen itsehallintoalueelle on kitkatonta ja että Kemijärvellä turvataan kuntalaisten ja alueen tarpeista lähtevät riittävät ja korkeatasoiset palvelut. Raskasta laitoshoitoa kevennetään edelleen, palveluprosessit hiotaan vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja nykyisestä sairaala Lapponiasta muodostetaan osittain koko Itä-Lappia palveleva hyvinvointikeskus. Todellista soteintegraatiota toteutetaan keskittämällä myös hallinnon, ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun ja muu sosiaalityön palvelut nykyisestä Lapponiasta vapautuneisiin tiloihin. Toimintakonsepteja muutetaan korostaen kaikissa toiminnoissa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa otetta, kotiin annettavia ja sähköisiä palveluja. Siirtymäkaudella tulee suunnitella, miten kunnan muissa hallintokunnissa ja esim. ns. kolmannella sektorilla tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kunnan ja soten rajapinnassa olevia kohteita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, maahanmuuttajatyö ja asumisen erityiskysymykset. 3. Toiminnan painopistealueet Hyvinvointipalvelualue on toiminnaltaan laaja. Tarvetta on arvioida, mitä ja missä määrin eri palveluita kyetään tarjoamaan. Toiminnan laadun arviointia on muutostilanteessa perusteltua toteuttaa.

3 2 Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja heidän sopeutuminen ympäröivään yhteiskuntaan on uusi haaste palvelualueelle, vaikka sitä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja sähköisten oppimisympäristöjen ja palveluiden käyttöä lisätään. Organisaatiomuutokseen sopeutuminen ja toimintojen yhtenäistäminen sekä talouden tasapainottaminen leimaavat vuotta Palvelualueen tavoitteena on myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työmarkkina-aseman parantaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Keinoina ovat mm. hanketyö, moniammatillinen ja monialainen verkostotyö sekä henkilöresurssin lisääminen/siirtäminen työllisyyden hoitoon. Palvelurakennetta kevennetään laitoshoitopaikkoja edelleen vähentämällä ja resursseja kohdentamalla tukemaan kotona asumista. Henkilöstön eläköityminen hyödynnetetään palveluprosesssien muutoksilla sekä toimitilojen ja toimintojen keskittämisellä. Investointeja (omana/ulkoistettuna) toteutetaan tavoitteena keventää palvelurakennetta ja helpottaa siirtymistä erityispalveluista kotikunnassa tuotettaviin palveluihin. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,0 465,5 434,8 427,8 422,2 421,7 Henkilöstömenot Muutos % -21,6 1,8-4,0-0,7 0,0 Palvelujen ostot Muutos % -9,3 6,5-2,0-0,2-0,2 Toimintakate /asukas

4 3 VASTUUALUE: YHTEISET HYVINVOINTIPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vastuuhenkilö: Auvo Kilpeläinen Virka-asema: Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät, todellista tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennakoivasti edistävät väestön terveyttä ja pärjäämistä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen; yöpäivystyksen siirto LKS:n yhteispäivystykseen vuoden 2016 alussa, Tunturilaan perustettava 12-paikkainen intervalliyksikkö, työterveyshuollon ulkoistaminen vuoden 2016 alusta. Henkilöstön eläköitymisen maksimaalinen hyödyntäminen ja esimiestasojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen Lapponian tiloihin, lisäresurssointi työllisyyden hoitoon, kotona asumisen tuleminen. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Aktiivinen elinkeinoelämä 1. Työllisyyden edistäminen Työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen Resurssien lisääminen ja käytön tehostaminen Pitkäaikaistyöttömien rakenteen muutos ja maksuosuuden aleneminen Toimivat ja laadukkaat palvelut 2. Laadukkaat kustannustehokkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen omissa ja erikoispalveluissa 3. Asiakas- ja tarvelähtöiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien muuttaminen vastaamaan tulevaa sotea 4. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä ote kaikissa palveluissa Omien palveluprosessien tehostaminen Omien palveluprosessien kehittäminen ja osallistuminen Lapin soten valmisteluun. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Moniammatillinen verkostotyö Erikoissairaanhoidon käyttö ja laitospaikkojen määrä Kuntatilastot (vertailutietokanta) Kaupunki sotekunnossa 2019, toimivat palveluketjut Jonot palveluihin Kustannustason aleneminen 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

5 4 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,5 281,0 265,1 259,1 254,5 255 Henkilöstömenot Muutos % Palvelujen ostot Muutos % Toimintakate /asukas Hallinnon (johto ja lautakunnat) kustannukset ovat vastuualueella.

6 5 Yksikkö: PERHEPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Perhepalvelut on. ns. Imatran mallia mukaileva palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen sekä erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen tunnistaminen ja auttaminen. Perhepalvelut vastaa lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta, kasvatus- ja perheneuvonnasta, lapsiperheiden kotipalvelusta. Perhepalvelut yhdistää em. palvelut fyysisesti matalan kynnyksen palveluyksiköksi Hyvinvointikeskus Lapponian tiloissa. Palveluyksikön tuottamia erityispalveluja myydään Itä-Lapin kunnille. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Omavalvontasuunnitelman laatiminen lastensuojeluun Asiakkaat saavat palvelut lakien määräämässä ajassa SHL:n mukaisten perhepalveluiden käyttöönotto Osallistutaan Sociopolis-hankkeen koulutukseen. Laaditaan suunnitelma Selkeytetään työnjakoa ja kehitetään palveluohjausta Hankitaan Pro Consona ohjelmaan tarvittavat lisätoiminnot Omavalvontasuunnitelma on otettu käyttöön. Oma ja valvontaviranomaisten seuranta Asiakasmäärä perhepalveluissa 3. Tunnusluvut Lastensuojeluilmoitukse t Lastensuojelun asiakkaita Sijoitettuja (joista huostassa) TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS (11) 24 (9) 18 (8) 18 (6) 18 (6) 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset

7 6 Toimintaan ja talouteen vaikuttavat monet lakimuutokset. Uusi sosiaalihuoltolaki alkaen antoi perheille entistä vahvemman oikeuden palvelujen saamiseen, esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu. Lakimuutoksen myötä perheille on tullut oikeus myös moniin palveluihin, joihin aikaisemmin oli kriteerinä lastensuojelun asiakkuus. Valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestäminen siirtyi kuntien tehtäväksi sosiaalihuollon lakiuudistuksessa. Valvotut ja tuetut tapaamiset hankitaan pääsääntöisesti Lapin Ensi- ja turvakodilta. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskeva muutos on tullut Kiireellisen sijoituksen muuttuneet kriteerit otetaan huomioon. Isyyslaki tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Lakiuudistus muuttaa avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten isyyden tunnustamismenettelyä. Uuden isyyslain vaikutuksia neuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojan työhön voidaan arvioida ensimmäisen toimintavuoden kuluessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tulee voimaan vuoden 2016 aikana mikä merkitsee tiukennusta mm sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusvaatimuksiin. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirtymiseen Kelalle vuoden 2017 alusta. Kuntaan jää ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta päättäminen. Lainsäädännön ja asetusten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin ja säännöllisesti. Lakien määräaikoja koskeva tiedonkeruu tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, tämä aiheuttaa lisäpaineita prosessien muodollisten vaatimusten toteutumiselle. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Asiakkuusprosessien etenemistä lakien mukaisesti ja määräajoissa pysymistä vahvistetaan omavalvonnalla. Ehkäisevää työtä ja avohuollon palveluja tehostetaan sijoitusten vähentämiseksi, perheitä tuetaan varhaisessa vaiheessa sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon palveluilla. Tämä on huomioitu talousarvioita tehdessä niin, että lastensuojelun määrärahoja on vähennetty ja määrärahoja on sosiaalihuoltolain mukaisissa perhepalveluissa. 6. Perhepalvelut määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos +MUUT 2016 % Perhepalvelut (Yksikkötaso) MENOT TULOT ,3 NETTOMENO ,7

8 7 Vuodet 2015 ja 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. 7. Perhepalvelut käyttösuunnitelma TP TA TA KS Perhepalvelut Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vuosina erilainen organisaatiorakenne, joten ei täysin verrannollinen vuoteen 2016.

9 8 Yksikkö: SAIRAUKSIEN EHKÄISY- JA HOITOPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon palveluiden tuottaminen kuntalaisille asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti ja taloudellisesti siten, että saavutetaan optimaalinen terveyshyöty. Tavoitteena ovat joustavat ja saumattomat palveluketjut hyvässä yhteistyössä hoiva- ja hoitopalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Terveydenhuollon palvelut tuotetaan tasapuolisesti, kustannustehokkaasti ja palveluprosessin läpinäkyvyyttä lisäämällä. Palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, akuuttiosasto, kotiutustiimi, laboratorio, radiologia, lääkinnällinen kuntoutus, lääkehuolto, ensihoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Turvataan potilaan hoitoon pääsy lain edellyttämässä ajassa Huolehditaan siitä, että oikeita palveluja on riittävästi tarjolla oikea-aikaisesti Hoitoon pääsytietojen seuranta omana toimintana ja THL:n toimesta Laitospaikkojen vähentäminen Yöpäivystyksen siirto klo keskussairaalan yhteispäivystykseen Työterveyshuollon ulkoistaminen Työnjakoa avoterveydenhuollossa selkiytetään eri ammattiryhmien välillä ja resursseja kohdennetaan optimaalisesti Intervallihoitojen siirtäminen Tunturilaan 8/2016. Osasto ss 8/2016 alkaen. Avoterveydenhuollon panostus päiväaikaiseen toimintaan. Akuuttiosaston roolin kehittäminen. Ulkoistaminen Sairaansijamäärä/kuormitus Päivätoiminnan suoritteet vs päivystysajan toiminta. Yhteispäivystyksen käyttö, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito, ensihoidon käyttö Tth:n toimivuus, kustannukset, sairastavuus (sairaspäivien määrä/työntekijä) Lääkinnällinen kuntoutus Oman aktiivisen kuntouttamisen Määrärahan riittävyys

10 9 Yhteistyö ensihoidon kanssa Erikoissairaanhoidon käytön lisääntymisen hillitseminen hyödyntäminen sekä avo- että vuodeosastohoidossa Ensihoidon työntekijöiden hyödyntäminen terveyskeskustyössä ja yöpäivystysaikana Terveyskeskustyön diagnostiikan ja hoidon turvaaminen Toteutuminen Erikoissairaanhoidon käyttö 3. Tunnusluvut TP 2014 TPE 2015 TA 2016 TS 2017 Lääkäripäivystyskäynnit/vastaanottokäynnit 5658/ / / /11000 Hoitopäivät/kuormitus* /78% /97% /85% /85% *akuuttiosasto Somaattinen esh-käyttö hpv/avokäynnit 4357/ / / /9400 Mielenterveys esh-käyttö 2844/ / / / Toimintaympäristö ja sen muutokset Yli 85-vuotiaiden määrä lisääntyy Kemijärvellä noin 32 % vuoteen 2017 mennessä verrattuna vuoteen Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa, mikä näkyy myös erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän lisääntymisenä. Myös erityistason erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy samasta syystä. Suuret ikäluokat tulevat ikään jossa sairastaminen lisääntyy. Sairastavuus alueella on muutoinkin keskimääräistä suurempi. Työttömyys on suurta, varsinkin pitkäaikaistyöttömyydessä. Päivystysasetuksen takia yöpäivystys siirtyi vuoden alusta keskussairaalan yhteispäivystykseen. Sekä avoterveydenhuollon että akuuttiosaston toimintaa kehitetään siten, että potilaat, jotka voidaan hoitaa Lapponiassa hoidetaan täällä kehittäen mm yhteistyötä ensihoidon kanssa. Yöpäivystyksen siirron vaikutuksia seurataan tarkasti saatavista tilastoista ja ns. käsikirjapidolla. Tehostettu seuranta tammi-helmikuun ajan. Päivystysasetus ei vaikuta vielä 2016 hammashuollon- ja sosiaalipäivystykseen, joissa päivystys jatkuu entisellä tavalla. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Toiminnan kehittämisessä huomioidaan tuleva Sote-uudistus. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, varhaisessa puuttumisessa ja väestön hyvinvoinnissa sekä itsehoidossa. Toimintaa kehitetään

11 10 asiakaspalveluprosessien lähtökohdista. Sosiaalitoimen siirtyminen Lapponian tiloihin mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön ja palveluprosessien sujuvoitumisen. Toiminnan yksi painopiste on ottaa haltuun paljon palveluita käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuus; 10 % asukkaista käyttää 81% sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Avoterveydenhuollon työnjakoa kehitetään edelleen huomioiden hoitojen/diagnostiikan priorisointi, resurssien tarpeellisuus asiakasmääriin ja sairastavuuteen liittyen siten että pääpaino on päiväaikaisessa työssä, jolloin virkatyöajan ulkopuolinen toiminta on päivystys ja kiirevastaanottotoimintaa. Henkilökuntaresurssit kohdennetaan em huomioiden oikein ja tasapuolisesti pyrkien säästötavoitteisiin mm eläköitymisen kautta. Potilaiden hoitamisessa ja diagnostiikassa hyödynnetään oman osaamisen lisäksi ulkopuolista osaamista, jossa keskeisenä osana on Lapponiassa järjestettävät erikoislääkärivastaanotot, -tutkimukset ja konsultaatiot. Näitä pyritään tekemään yhteistyönä sairaanhoitopiirin kanssa kuten esim kardiologia. Toimintoja kehitettäessä tarjotaan yhteistyötä Itä-Lapin kunnille jo olemassa olevan yhteistyön rinnalle. Pitkäaikaissairaansijoja pyritään vähentämään samoin akuuttivuodeosastohoitoa mm hoitoaikoja lyhentäen käyttäen hyväksi kotiuttamistiimiä ja kotihoitoa. Akuuttiosaston potilaat ovat suurelta osin hyvin iäkkäitä potilaita ja heidän kotihoitoisuuden lisäämiseen pyritään tehokkaalla terveydenhuollolla ja kuntouttamisella sekä kiinnittämällä huomiota sosiaaliseen kanssakäymiseen. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos +MUUT 2016 % Sairauksien ehkäisy ja hoitopalv. (Yks.) MENOT ,7 TULOT ,1 NETTOMENO ,3 Vuodet 2015 ja 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. 7. Sairauksien ehkäisy- ja hoitopalvelut käyttötalous Sairauksien ehkäisy- ja TP TA TA KS hoitopalvelut Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot

12 11 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vuosina erilainen organisaatiorakenne, joten ei täysin verrannollinen vuoteen 2016.

13 12 Yksikkö: AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Aikuisten psykososiaalisten palvelujen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa, edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ongelmien ehkäisyä ja korjaamista avopalveluja painottaen. Palveluja myydään Itä-Lapin kunnille ja tarkoitus on, että erityispalveluja tuotetaan myös jatkossa tulevassa sote-kokonaisuudessa Hyvinvointikeskus Lapponian tiloissa. Aikuisten psykososiaalisina palveluina järjestetään aikuissosiaalityötä, talous- ja velkaneuvontaa, mielenterveys- ja päihdetyön avopalveluja sekä kuntouttavaa päivä- ja asumistoimintaa. Työllisyydenhoidon tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotukimenojen alentaminen. Palvelut sisältävät työttömien lakisääteisen terveystarkastuksen, johon kuuluvaa työ- ja toimintakykyarviota voidaan tarvittaessa täydentää työkokeilulla ja/tai eläkeselvittelyllä. sosiaalipalveluna järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa, jota ostetaan pääasiassa Itä-Lapin työhönvalmennussäätiöltä sekä tuotetaan kaupungin omana toimintana palkkatuettua työtä, koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä ja yrityksille työllistämistukea. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen, kuntoutumiseen tähtäävä jatkopolku. Tarkoitus on jatkossa nykyistä enemmän osallistaa koko kaupunkikonserni eri toimialoineen mukaan työllisyydenhoidollisiin toimenpiteisiin. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Palveluohjauksen Käynti kerrallaan menetelmän Asiakasmäärät (myös kehittäminen (KKT) pilotoinnista käytännöksi vaikuttavuusnäkökulma) Avokuntoutuksen kehittäminen Laitoshoidon (Muurola, Lapin päihdeklinikka ym.) vähentäminen Aikuissosiaalityön tehostaminen pitkäaikaistyöttömien ja paljon palveluja käyttävien palveluissa Entistä enemmän kotiin tarjottavia palveluja, työntekijöiden jalkautuminen kotkäynneille, asumis- ja kuntoutuspalveluihin (asumisyksiköt, toimintapäivät ym.) yksi aikuissosiaalityöntekijä työskentelee pääasiassa työllisyydenhoitopalvelujen tiimissä Kotikäyntipaikat Laitoshoidon hoitopäivät Pitkäaikaistyöttömien määrä Toimeentulotulomenot ja työmarkkinatuen kuntaosuus

14 13 Yhteistyön tehostaminen perhepalvelujen kanssa Työttömien terveyspalvelut Yhteinen tahtotila työllistymisasioissa Yritysyhteistyö Parityöskentely ja verkostokokoukset Terveystarkastukset Työ- ja toimintakykyarviot Eläkeselvittelyt Kaupunkikonserni mukana työllisyydenhoidon toimenpiteissä Kaupunki tukee yrittäjiä ja yhdistyksiä, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän (500 /kk). Kaupunki tukee yrittäjiä ja yhdistyksiä, jotka ottavat pitkäaikaistyöttömän oppisopimuskoulutukseen (500 /kk). Asiakasmäärät Toteutuneet, lukumäärä. Toteutuneet, lukumäärä. Myönteiset eläkepäätökset, toteutuneet, lukumäärä. Asiakkaat toimenpiteissä kaupunkiyksiköissä. Toteutuneet, lukumäärää. Yrityksiin työllistyneet, lukumäärä. Yhdistyksiin työllistyneet, lukumäärä. Työllistävien yritysten lukumäärä. Oppisopimuskoulutuksessa, lukumäärä. 3. Tunnusluvut Aikuisten mielenterveystyö/käynnit Toimeentulotukimenot /asukas Työmarkkinatuen kuntaosuus TP 2014 TPE 2015 TA 2016 TS ,1 46, Mielenterveystyö /asukas Työmarkkinatuen saajat k.a , Pitkäaikaistyöttömät k.a Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristö ja palvelujärjestelmä on asiakkaan kannalta monimutkainen, jopa sekava. Lisäksi asiakkaan voimavarat ja sitä kautta mahdollisuudet palvelujen hyödyntämiseen ovat usein muita rajallisemmat. Toiminnasta tulee herkästi kustannustehotonta. Tarve tehokkaalle palveluohjaukseen perustuvalle, verkostoituvalle toiminnalle on ilmeinen. Aikuisten psykososiaalisissa palveluissa mielenterveys- ja päihdetyötä sekä aikuissosiaalityötä katsotaan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Kotipolun asumisyksikkö ja Karpalon asumisyksikkö ja päivätoiminta yhdistyvät ja siirtyvät Pekankadun kiinteistöön, jolloin Kotipolun kerrostalo ja Metsämiehentien rivitalo vapautuvat myyntiin ja henkilöstön

15 14 käyttö tehostuu Perustoimentulotuki siirtyy v.2017 Kelalle ja kuntiin jää harkinnanvarainen toimeentulotuki. Työllisyydenhoidon toimintaympäristöön kuuluvat työttömien terveyspalvelut, kuntouttava työtoiminta, palkkatukityö, sosiaalinen työllistäminen, Kemijärvi-lisä, velvoitetyöllistettävät sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen. Itä-Lapin työhönvalmennus-säätiö on merkittävässä roolissa laadukkaan kuntouttavan työtoiminnan järjestäjänä ostopalvelusopimuksen kautta. HIIOP- opinnollistetut työpajat kehittämishanke toimii toimintaympäristössä vuoteen 2017 loppuun saakka kehittäen matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksia varsinkin nuorille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa mm. useiden koulukeskeytysten vuoksi. Työttömyysturvalain 14 luvun 3 a pykälä muuttui voimaan tulleella lakimuutoksella siten, että työmarkkinatuen kuntaosan maksu alkaa 300 päivää työttömyyden perusteella entisen 500 päivän sijaan. Lisäksi kaupunki maksaa työmarkkinatukea 70 % sen jälkeen kun työttömyyttä on jatkunut yli tuhat päivää. Tämä on merkinnyt kuntarahan osuuden jyrkkää nousua. Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelulaki tuli voimaan TE- toimistojen, kuntien ja Kelan yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan. Vuosi 2015 oli siirtymäaikaa verkostojen muodostamiselle ja sopimiselle sekä resursoinnille. TYP- toimintamalli otetaan käyttöön vuonna Vuonna 2016 työllisyydenhoito järjestäytyy omaksi yksiköksi sairaala Lapponian tiloihin. Yksikön muodostavat työllisyyskoordinaattori, kuntoutussairaanhoitaja, kuntoutuslääkäri (0,5), sekä kuntoutussosiaalityöntekijä. Työllisyydenhoidon palveluja (terveyspalvelut, työ- ja toimintakyvyn arviointi, työkokeilu, kuntoutus, eläkeselvittelyreitti, neuropsykiatrinen valmennuspalvelu, opinnollistaminen) on mahdollista myydä ympäristökuntiin. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Toiminnan painopisteenä on varhainen ja oikea-aikainen arvio sekä ohjaus palveluihin. Toiminnan vaikuttavuutta pyritään tutkimaan ja kehittämään jatkuvan asiakaspalautteen kautta. Omien palveluprosessien hiominen vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja tarpeita yhdessä Itä-Lapin kuntien kanssa, päihde- ja mielenterveysohjelman tekeminen em. kontekstissa Aktiivinen osallistuminen tulevan soten valmisteluun Huomio on kiinnitettävä siihen, että palvelua hakiessaan asiakas on aina oikeassa paikassa. Tavoitteena on yhden oven/arvion palvelujärjestelmä. Huomio on kiinnitettävä ennalta ehkäisyyn ja varhaisuuteen, mutta myös paljon tarvitseviin asiakkaisiin eli hoitoketjun molempiin päihin. Tehokas kustannusten minimointi tapahtuu sitä kautta. Päämääränä on nopea, tiivis ja ketterä palvelujärjestelmä.

16 15 Kemijärven kaupunkistrategian yksi tavoite on työllisyyden edistäminen. Toimenpiteinä mainitaan aktiivisen työllisyyden tukeminen ja vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten parantaminen. Kemijärvestä on tarkoitus tehdä työllisyydenhoidon pilottialue. Työllisyydenhoito kuuluu 2016 vuodesta alkaen yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Toiminnallisina tavoitteina on työllisyyden edistäminen. Toimenpiteinä se edellyttää työllisyydenhoidon resurssien lisäämistä ja käytön tehostamista sekä koko kaupunkikonsernin toimialojen mukaan tuloa työllistämistoimiin. Työttömien lakisääteiset terveyspalvelut ovat merkittävä osa työllisyydenhoitoa. Työ- ja toimintakykyarvio sekä jatkopolutus tulee tehdä huolella, että saadaan pysyviä ratkaisuja ja tuloksia pitkäaikaistyöttömyyden kentällä. Ratkaisu on realistinen kuntoutussuunnitelma, toimintakyvylle sopiva työllistyminen tai työkyvyttömyyteen perustuva etuusratkaisu (työkyvyttömyyseläke). Vuonna 2016 kaupunki tukee yrittäjiä ja yhdistyksiä, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän joko suoraan tai oppisopimuksen kautta. Tuki yrittäjälle ja yhdistyksille on 500 / kk. Näillä keinoin saadaan kaupungin omilla ratkaisuilla ohjata työttömiä työllistymään paikkakunnan yrityksiin. Kunnan maksuosuus saadaan alenemaan ja pitkäaikaistyöttömien määrää vähenemään. TA 2015 TA Muutos Muutos +MUUT 2016 % Aikuisten psykososiaaliset palvelut (Yks MENOT ,8 TULOT ,9 NETTOMENO ,5 Vuodet 2015 ja 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen 6. Määrärahat 7. Aikuisten psykososiaaliset palvelut käyttösuunnitelma Aikuisten psykososiaaliset TP TA TA KS palvelut Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT

17 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vuosina erilainen organisaatiorakenne, joten ei täysin verrannollinen vuoteen

18 17 Yksikkö: VAMMAISPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vammaisten ja kehitysvammaisten erityispalvelujen tuottaminen kuntalaisille. Palvelut perustuvat lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) ja sosiaalihuoltolakiin (301/2014). Vammaisuuden perusteella järjestettävillä palveluilla ja tukitoimilla edistetään vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat yleensä vaihtelevia, pitkäkestoisia ja monimuotoisia tuki- ja palvelumuotoja elämän eri vaiheissa ja solmukohdissa. Kehitysvamman lisäksi henkilöllä saattaa olla muita sairauksia tai lisävammoja, jotka rajoittavat tai estävät päivittäistoimintoja. Kehitysvammaisten erityispalveluilla turvataan yleisten palvelujen lisäksi suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista, sopeutuminen yhteiskuntaan sekä muu hoito ja huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat muun muassa tutkimus, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Raskaan laitoshoidon vähentäminen ja laitoshoidon palvelujen korvaaminen ympärivuorokautisilla asumispalveluilla. Uusi kehitysvammaisten 12-paikkainen ryhmäkoti. Asumispalveluja tukevien päiväja tukipalvelujen monipuolistaminen. Ryhmäkoti toiminnassa Suunnitelma päivä- ja tukipalvelujen kehittämisestä valmis Kotona asumisen tukeminen. Vaikeimmin vammaisten asukkaiden turva- ja hälytysjärjestelmän uudistaminen. Palveluketjujen kehittäminen. Palvelutarpeen kartoitukset ja palvelusuunnitelmat. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Henkilöstömitoitus on valtakunnallisten suositusten ja omavalvontaohjelman mukainen. Hankitaan uusi asukkaiden hälytys- ja valvontajärjestelmä. Palvelusuunnitelma ja päätös palveluista kaikilla asiakkailla. Henkilöstön koulutusohjelma. Henkilöstösuunnitelma on mitoituksen mukainen. Järjestelmä on käytössä

19 18 3. Tunnusluvut Vammaispalvelut /asukas Kehitysvammaisten laitoshoidon päivät Kehitysvammaisten palveluasumisen päivät Kehitysvammaisten päivätoiminnan päivät Kuljetuspalvelun asiakasmäärä TP 2014 TPE 2015 TA 2016 TS 2017 TS Toimintaympäristö ja sen muutokset Sosiaalihuoltolakiin tehdyt muutokset täsmentävät muun muassa vammaisten asiakkaiden oman edun arviointia palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnitelmien laatimista, palvelujen omavalvontaa ja päätöksentekoa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen piirissä on noin 160 henkilöä. Asiakasmäärä kasvaa vuosittain 3-5 henkilön verran vuoteen 2020 saakka. Kehitysvammaisia henkilöitä on noin 110. Kehitysvammaisten määrä väestöstä on 1,4 %. Kehitysvammaisten määrä on 2,3-kertainen valtakunnan keskiarvoon nähden. Kehitysvammaisten määrä säilyy muuttumattomana vuoteen 2020 saakka. Nordic Healthcare Grupin raportti : Laitoshoitoa on paljon. Valtakunnallisena linjauksena on laitoshoidon purkaminen. Laitoshoitoa on korvattava muilla palveluilla. Ympärivuorokautista asumispalvelua ja henkilökohtaista apua on vähän. Osavuorokautista asumispalvelua on paljon. Kuljetuspalveluasiakkaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin ja palvelu on kohdistettu alle 65-vuotiaisiin. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Laitoshoidon purkaminen ja laitoshoitoa korvaavien avohuollon asumis- ja päiväpalvelujen laajentaminen paikkakunnalla Ympärivuorokautisen asumispalvelun ja yksilöllisten palveluratkaisujen lisääminen

20 19 Erityisosaajien, kuten kehitysvammalääkärin, psykiatrin ja toimintaterapeutin, yksilöllisten suositusten mukaisten hoitojen järjestäminen avopalveluissa Hälytys- ja kutsujärjestelmien modernisoiminen asumisyksiköissä ja päiväpalveluissa 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos +MUUT Vammaisten palvelut (Yksikkö) 2016 % MENOT ,9 TULOT ,6 NETTOMENO ,8 Vuodet 2015 ja 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen Yksikön käyttösuunnitelma Vammaisten TP TA TA KS palvelut Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot

21 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vuosina erilainen organisaatiorakenne, joten ei täysin verrannollinen vuoteen

22 21 Yksikkö: IKÄIHMISTEN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Ikäihmisten palvelut sisältävät kuntouttavat ja kotiin tarjottavat palvelut, palveluasumisen, laitoshoidon, omaishoidontuen, veteraanikuntoutuksen sekä kaikki ikäihmisten hoidonporrastuksen mukaiset palvelut. Ikäihmisten palveluiden turvin mahdollistetaan asiakkaiden pärjääminen kotona mahdollisimman pitkään niin, että hänellä säilyy omaehtoinen arkipärjääminen huomioiden asiakkaan voimavarat, itsemääräämisoikeus. Turvataan asiakkaan tarpeen mukainen hoito vanhuspalvelulain mukaisesti (7/2013 sekä vanhuspalvelulain toteutus 1/2015 STM). Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai asiakkaalle tehdyn hoitosuunnitelman mukaan tarjotaan muu asumismuoto asiakkaalle, jos kotona pärjääminen ei enää ole mahdollista. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Ikääntyvien hyvinvointi ja osallisuus Palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa Ikääntyvien mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä Laitospaikkojen vähentäminen Uusien vaihtoehtoisten, kevyempien asumismuotojen kehittäminen Kehitetään asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa. Pyydetään kehittäjäasiakkaat/kokemusasiakkaa t mukaan palvelujen kehittämiseen. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen on aloitettu ja otettu käyttöön kotihoidon parantamisen välineitä mm. Rai-toimintakykymittari sekä kotihoidon mobiili. Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on aloitettu, avoterveydenhuollon palvelut, laitoshoitoon tulevat muutokset vuoden 2016 Ikäihmisten perhehoito toiminnan valmistelu aloitetaan sekä muiden asumisvaihtoehtojen selvittäminen Palveluiden asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun parantaminen asiakaskyselyt jatkuva palaute Asiakaskohtainen hoidon laatu paranee Asiakkaan oikea-aikainen hoidonporrastus Kotona asuvien ikäihmisten mittaristo: kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa vuosittain vuonna 2015 kotihoidon asiakkaita noin 250 henkilöä Laitoshoitopaikat vähenevät suositusten mukaisiksi (2-3 % 75-vuotiaat) vuoteen 2017 mennessä

23 22 Tunturilan omaishoidettavien jaksohoitopaikat valmistuttuaan vähentävät os.2 laitospaikkoja Palveluorganisaation ja prosessien kehittäminen Laatutyö yhtenä osana organisaation ja palveluprosessien kehittämistä Tavoitteena on tuottaa laadukkaita yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaslähtöisyys Vaihtoehtoisten asumismuotojen selvittäminen jatkuu ja nykyisten asumispalvelupaikkojen tehokas käyttö selvitetään Kemijärven kaupungin INNO-koulutuksessa on useita ikäihmisten osaajia ja heidän tavoitteena on tuottaa kotihoidon, laitoshoidon ja hoidon kehittämisen suunnitelmat, jotka ensin arvioidaan ja tämän mukaan toteutetaan Vanhusneuvosto ja järjestöt mukaan palveluiden kehittämiseen Hoidon laadun ja tehokkuuden parantaminen Ikäihmisten kehittämissuunnitelmassa, joka tehdään vuoden aikana INNO-koulutuksen tulokset vuonna 2017 Vanhusneuvoston sekä järjestöjen avoin palaute Jatkuva palaute Parempaa tietoa ikäihmisten toiminnasta sekä sen suunnittelusta Työnjaon ja toimintaprosessien, työtapojen ja sijaisten käytön tehostaminen kaikissa yksiköissä Kotihoidon palvelukriteerien päivittäminen sekä asiakasmaksuhinnaston kokoaminen yhteen kaikista terveydenhuollon maksuista Uusien toimintamallien kehittäminen eri yksiköissä sekä toimintaprosessien läpikäynti kaikissa yksiköissä Kotihoidon kriteerien päivitys vuonna 2016 Yhtenäinen asiakasmaksuhinnasto, jonka valmistelu on jo aloitettu Kotihoidon ja laitoshoidon selkeytys asukasvalinnat helpottuvat Asiakkaiden palvelut kehittyvät Henkilöstön monipuolisen osaamisen varmistaminen/ vahvistaminen sekä työhyvinvointi. Henkilökunnan osaaminen vahvistaminen työnkierron, saattohoito koulutuksen, eri ammattiryhmien koulututuksien sekä talon sisäisellä koulutuksella Työntekijöiden motivaation kasvu Henkilöstön toteutuneet koulutusten määrä sekä osallistujat

24 23 Tavoitteena on, että henkilökunta jaksaa tehdä hoitotyötä sekä voi hyvin työssään tarpeen mukaisesti Henkilöstön määrää sekä koulutusrakennetta tarkastellaan jatkuvasti, jotta ne ovat oikealla tasolla ja mahdollistetaan joustava yhteiskäyttö Kemijärven kaupungissa Henkilöstön peittävyystavoitteet tarkistetaan vuoden 2016 sekä hyväksytään ne tuleville vuosille Koulutussuunnitelmat on tehty Varahenkilöstön käyttö tehokkuus (tilastot) Työhyvinvointikyselyt Työtyytyväisyyden lisääntyminen Sairauspoissaolojen vähentyminen Valtakunnalliset suositukset henkilöstömitoitukset huomioidaan kaikissa yksiköissä lain ja asetusten mukaiseksi 3. Tunnusluvut TPE 2014 TA 2015 TA 2016 Kustannukset /asukas 986, , Vuodet eivät suoraan verrannollisia vuoteen 2016 organisaatiomuutoksen takia. 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ikäihmisten toiminta-ajatusta linjaavat lait, suositukset sekä ohjelmat: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki, joka tuli voimaan Tästä tuli myös voimaan tullut vanhuspalvelulain muutos, joka täsmentää laitoshoidon kriteereitä siten, että se entistä paremmin toteuttaa lain tavoitteita kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta. Lain mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suorittamisen tukemiseksi. Myös ikääntyvien palvelujen suunnitelma tulee laatia yhteistyössä. Muita lakeja: sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, omaishoidon tuki, kehitysvammaisten erityishuollosta annetut lait, vammaispalvelulaki, päihde- ja mielenterveyslait, asiakas- ja potilaslait sekä yksityistä sosiaalipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta annetut lait. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä, eikä ketään saa asettaa iän, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perustella ilman hyväksyttävää perustetta muihin nähden erilaiseen asemaan. Palvelut käsittävät koko elinkaaren aikaisia palveluja terveydenhoidosta sairaanhoitoon ja aina saattohoitoon. Lait ja asetukset sekä laatusuositukset ohjaavat toimintaa ja sen toteuttamista valvoo aluehallintovirasto ja Valvira. Valtakunnallisten laatusuositusten toteuttaminen huomioiden paikalliset olosuhteet ohjaavat toiminnan sisältöä. Ikärakenteessa on edelleen nähtävissä yli

25 24 75-vuotiaiden kemijärveläisten suhteellisen ja absoluuttisen määrän lisäys aina vuoteen 2017 saakka, jonka jälkeen luku vakiintuu. Väestön ikääntymisen vuoksi tulisi uuden ryhmäkodin suunnittelu aloittaa kuluvana vuonna 2016, koska muistisairaiden määrät ovat kaikissa Lapin kunnissa olleet nousussa tilastojen mukaan. Uusia asumisvaihtoehtoja tulee suunnitella, koska ikäihmisten määrä kasvaa tasaisesti ja kaupungin väestö vanhenee sekä tarvitsee yhä enemmän hoitoa. Vanhojen palveluasuntojen kohdalla tulee miettiä, miten niiden käyttöä voidaan tehostaa, koska kuluneen vuoden aikana on tullut esille, että kaikki Kemijärven palvelutalon vuokra-asuntoihin ei ole ollut hakijoita ja ne ovat ns. tyhjäkäytöllä. Tässä kohdassa tulee miettiä uusia asumisvaihtoehtoja, voidaanko niitä toteuttaa kustannustehokkaasti Kemijärvellä. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Toiminnan painopistealueet ikäihmisten palveluissa: ikäihmisten palvelujen yhteinen kehittäminen ja tarkoituksenmukainen tarkastelu (sisältäen mm. avotervedenhuolto, asumispalvelut, kotihoidon sekä kotihoidon tukipalvelut) toimintojen kehittäminen niin, että ne ovat kaupungin tasapainottamisohjelman mukaisesti mietitty ja ovat kaupungille kustannustehokkaita toiminnan asiakas- ja toimintaprosessien tarkastelu sekä yksiköiden sisällä, että niiden välillä ja niistä johdettavat toimenpiteet henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen TA 2015 TA Muutos Muutos +MUUT Ikäihmisten palvelut (Yksikkö) 2016 % MENOT ,9 TULOT NETTOMENO ,1 Vuodet 2015 ja 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen 6. Määrärahat Yksikön käyttösuunnitelma

26 Ikäihmisten TP TA TA KS palvelut Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vuosina erilainen organisaatiorakenne, joten ei täysin verrannollinen vuoteen