KV Kemijärven kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 1 KV Kemijärven kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

2 2 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät Kemijärven toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Väkiluvun kehitys Työvoima- ja työllisyystilastot Henkilöstö Tilivelvolliset vuonna KÄYTTÖTALOUSOSA 9 Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut 19 Hyvinvointipalvelualue 20 Tekniset palvelut TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 42 LIITTEET 55

3 3 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Euroopan komission mukaan alustavan talousarviosuunnitelman esittäneiden euroalueen 16 maan julkisten talouksien yhteenlaskettu alijäämä on supistunut merkittävästi (2,4 % suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,9 % vuonna 2015), ja sen odotetaan alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella supistuvan edelleen 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Tämä vastaa komission omaa, syksyn talousennusteessa esitettyä arviota, jonka mukaan julkisten talouksien yhteenlaskettu alijäämä kohenisi vuoden prosentista suhteessa BKT:hen 1,7 prosenttiin vuonna Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella myös euroalueen kokonaisvelkasuhde laskee hieman vuodelle 2015 arvioidusta 91,1 prosentista suhteessa BKT:hen vähän alle 90 prosenttiin vuonna Tämä vastaa suurin piirtein komission syksyn talousennustetta, jossa ennustetaan hienoista laskua (91,6 % vuonna 2015 ja 90,5 % vuonna 2016). Suomen julkisen talouden alijäämän odotetaan vuonna 2016 supistuvan alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen. Tältä pohjalta SEUT-sopimuksessa (sopimus Euroopan unionin toiminnasta) asetetun 3 prosentin kynnysarvon tämänhetkistä ylittymistä (vuoden 2014 ilmoitettu alijäämä 3,3 % ja vuodeksi 2015 arvioitu alijäämä 3,4 % suhteessa BKT:hen) voidaan pitää vähäisenä ja väliaikaisena ja vuoden 2014 osalta poikkeuksellisena. Velkakriteerin osalta komissio ennustaa, että Suomen julkinen velka on BKT:hen suhteutettuna 62,5 prosenttia vuonna 2015 ja 64,5 prosenttia vuonna Komission arvion mukaan Suomen odotetaan vuosina 2015 ja 2016 pitkälti noudattavan vaadittua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeutusuraa. Tämän perusteella se katsoo, että Suomi noudattaa tällä hetkellä velka- ja alijäämäkriteeriä. Koska velkasuhde kasvaa, julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi on tärkeää nopeasti hyväksyä ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia. Talousennusteet antavat viitteitä yleisen taloustilanteen pysymisestä vaikeana. Pitkällä aikavälilläkään ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä vaan näkymät ovat haastavat, sillä Suomen kasvu on komission talousennusteen mukaan alle yhden prosentin. Tämä heijastuu Suomen työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Valtiovarainministeriön kuntatalousohjelma (VM julkaisu 35 a/2015) mukaan hallitus on julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti asettanut tasapainotavoitteen myös kuntataloudelle. Hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tuottaa kustannussäätöä tai vahvistaa kuntatalouden tulopohjaa vuosina Tavoitteen mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen kuntatalous saisi olla vuonna 2019 korkeintaan 0,5 prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus asettaa tavoitteen saavuttamiseksi kuntatalouteen sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Tämän rajoitteen toimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2019 vähintään 540 miljoonaa euroa kuntatalouden menoja alentavana. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen lisäksi tehdään aktiivisesti toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Viime vuosien heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu näkyvät kuntataloudessa. Säästöjä, verojen korotuksia ja toiminnan tehostamista on tehty kunnissa, mutta siitä huolimatta kuntien väliset erot ovat suuret ja osa kunnista on toimintakatteeltaan rankasti alijäämäisiä ja velkaantuneita (kunnan omavaraisuusaste heikko). Rahoituksellinen tasapaino (toiminnan ja investointien rahavirta) vaihtelee kuntaryhmittäin merkittävästi tällä taloussuunnittelukaudella Haasteellisin tilanne tulevina vuosina on kokoluokaltaan asukkaan kunnissa ja alle asukkaan kunnissa. Lähimpänä rahoitustasapainoa ovat asukkaan kunnat. Asukasluvultaan suurten kuntien rahoituksen epätasapainon takana ovat suuret investoinnit vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kasvu niissä on suurempaa kuin asukasluvultaan pienemmissä kunnissa.

4 4 Toiminnan ja investointien rahavirran heikkous näkyy kaikissa kuntakokoryhmissä paineena lainakannan kasvuun. Lainakanta näyttäisi kasvavan eniten yli asukkaan, yli asukkaan sekä alle asukkaan kuntakokoryhmässä. Hallitusohjelman lähtökohtana on että kunnille ei anneta uusia tehtäviä ja mikäli uusia tehtäviä annetaan, niin uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan 100 prosenttinen valtionosuus. Kunnilta poissiirrettäviä tehtäviä ovat mm. perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtäminen vuoden 2017 alusta kunnilta Kelan hoidettavaksi. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa tarkistetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositusta on tarkoitus muuttaa siten, että henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40 hoitotyöntekijää/asiakas aiemman 0,5 sijaan. Erikoissairaanhoidossa otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon toimijoille maksetaan kannustintukea tiettyjen mittareiden mukaisesti, kun ne tehostavat toimintaansa. Kannustinjärjestelmän arvioidaan vähentävän kuntien menoja vuodesta 2017 alkaen. Valtion talouden vakauttamistoimenpiteiden lisäksi myös kuntien omilla toimenpiteillä on keskeinen merkitys kuntatalouden vakauttamisessa. Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien investointien omarahoitusosuudet tulevat kasvamaan, joten kuntien on harkittava entistä tarkemmin investointitarvetta ja laajuutta. SOTE-uudistus ja perustettavat itsehallintoalueet muuttavat kuntien roolia merkittävästi. Uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeiden palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Hallitusohjelman mukaan uudistuksella ja tuottavuustoimilla tavoitellaan 3 mrd. euron säästöä. Isoina haasteina SOTE-uudistuksessa ovat mm. omaisuusjärjestelyt, henkilöstön siirrot, tietojärjestelmäratkaisut sekä kysymys palvelujen rahoitusmallista ja vastuusta. Valmistelussa on huolehdittava, että uudistus ei vaaranna kuntien vastuulla edelleen pysyvien peruspalvelujen järjestämistä eikä niiden rahoitusta. Kunnat vastaavat jatkossakin mm. varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, kaavoituksesta, maapolitiikasta, ympäristöstä ja alueen elinvoimaisuudesta. Kunnilla säilyy laaja vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä KEMIJÄRVEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT Kemijärven kaupunki kuuluu Lapin maakuntaan. Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski muodostavat Itä-Lapin seutukunnan. Itä-Lapin neljällä kunnalla on virallinen ja oikeustoimikelpoinen yhteistyö - ja edunvalvontaelin: Itä-Lapin kuntayhtymä. Kemijärven pinta-ala on 3 931,48 km 2, josta maa-pinta-ala 3504,98 km2 ja sisävesi-pinta-ala 426,5 km2. Väestötiheys on 2,3 as/ km2. Metsää on noin 3050 km2 ja peltoa noin 4500 ha, josta viljeltyä noin 2000 ha. Itä-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2014 lopussa henkilöä. Vuoden 2014 aikana väestö väheni 266 henkilöllä. Vuoden 2015 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 19,8 % ja työttömiä työnhakijoita oli

5 VÄKILUVUN KEHITYS Taulukko 1. Kemijärven kaupungin väkiluvun kehitys vuosina Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väkiluku Muutos Muuttotase Syntyneiden hlöä % enemmyys , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , *arvio

6 6 Taulukko 2. Kemijärven kaupungin väestönmuutokset vuosina Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väestö Syntyneet *47 Kuolleet *134 Synt. Ja kuoll. erotus Kuntaan muuttaneet *307 Kunnasta muuttaneet *312 Muuttotase Väestömuutos ed. vuodesta Väestö vuoden lopussa *7 800 Taulukko 3. Kemijärven kaupungin väestösuunnite ja Tilastokeskuksen trendiennuste vuosille Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite (TT 08/15) Kaupungin väestösuunnite Tilastokeskuksen ennuste (2012) Vuosi Väkiluku Muutos Vuosi Väkiluku Muutos abs. % abs. % * arvio/tt 09/ , , , , , , , , , ,3 Taulukko 4 : Kemijärven kaupungin ikärakenne vuonna 2014 ja ennuste vuosille ( ) Lähde: Tilastokeskus 2014 ja kaupungin ikärakennesuunnite ( TT 08/15) Ikäluokka Yhteensä

7 TYÖVOIMA- JA TYÖLLISYYSTILASTOT Taulukko 5. Kemijärven kaupungin väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1990 ja 2013 (31.12.) Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto Muutos Muutos % Koko väestö ,2 Työvoima ,9 Työlliset ,8 Työttömät ,4 Työvoiman ulkopuolella ,4 joista: 0-14 v ,0 opiskelijat, koululaiset ,2 eläkeläiset ,8 varusmiehet ,6 muut ,7 Huoltosuhde 1,39 2,14 +0,75 +54,0 Huoltosuhde (elatussuhde): kuinka monta työhön osallistumatonta (työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä) yhtä työllistä kohti. Taulukko 6. Kemijärven kaupungin työpaikat vuonna 2015 (arvio) ja suunnite vuodelle 2019 Lähteet: Arvio ja kaupungin suunnite ( TT 09/15 ) Elinkeino Työpaikat Työpaikat 2015 % 2019 % Maa- ja metsä- ja kalatalous 180 7, ,8 Teollisuus ja kaivostoiminta 170 7, ,2 Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 60 2,5 60 2,4 Rakentaminen 110 4, ,0 Kauppa , ,0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 70 2, ,8 Kuljetus ja varastointi 100 4, ,0 Informaatio ja viestintä 30 1,3 30 1,2 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistötoimi 40 1,6 40 1,6 Ammatillinen, tekninen, tieteell. toim , ,0 Julkinen ym.hallinto, tukipalv.toiminta , ,0 Koulutus ,8 Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,0 Muut hlökohtaiset palvelut, järj.toiminta 100 4, ,0 Toimiala tuntematon 30 1,3 30 1,2 Yhteensä , ,0

8 8 Taulukko 7. Kemijärven kaupungin työttömyys vuonna 2015 (tammi- elokuu) keskimäärin Lähde:Lapin Ely-keskus lkm % Työttömät (lomautetut ml.) ,7 (% työvoimasta:3281 ) - miehet ,8 (% työttömistä) - naiset ,2 (% työttömistä) - alle 25 v. työttömät 44 6,8 (% työttömistä) - yli 50 v. työttömät ,0 (% työttömistä) - pitkäaikaistyöttömät ,4 (% työttömistä) Lapin työttömyysaste on ollut vuonna 2015 lomautetut mukaan 16,9 % ja koko maan 13,4%, joten Kemijärven työllisyystilanne on ollut 2,8 %-yksikköä huonompi kuin Lapissa keskimäärin ja 6,3 %-yksikköä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2015 Kemijärven työttömyysaste on vähentynyt vuodesta ,6 %-yksiköllä. Elokuun 2015 lopussa työttömiä oli 597 (18,2 %) HENKILÖSTÖ Taulukko 9: Toistaiseksi voimassa olevien virkojen ja työsuhteisten tehtävien kokonaismäärän kehitys Osasto TP 2014 TA 2015 TPE 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Keskitetyt hallintoja tukipalvelut 27, ,5 47,1 45,1 43,5 43,5 Hyvinvointipalvelut 514,0 465,5 424,5 435,4 428,4 421,8 421,8 Tekniset palvelut 66 85, , Yhteensä , ,7 566,5 555,3 555,3 Henkilöstömäärät on kuvattu talousarvio- ja taloussuunnitelmassa kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden organisaatiorakenteen mukaisesti siten, että lukuihin on sisällytetty arvio kaupungissa työskentelevästä vakituisesta henkilöstöstä huolimatta siitä, onko virka-/työsuhde päätoiminen vai sivutoiminen. Projektihenkilöstö ja tukityöllistetyt eivät ole luvuissa mukana. Määrät sisältävät arvion vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesta henkilöstöstä. Henkilöstösuunnitelmassa on vuoden 2016 luvuissa huomioitu toimistohenkilöstön siirtyminen hallinto- ja tukipalveluihin sekä ruokapalveluiden siirtyminen osaksi teknisiä palveluita. Teknisten palveluiden osalta vuoden 2016 luvussa on huomioitu vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstön siirtyminen Kaukolämpö Oy:öön. Tukityöllistettyjä on tilinpäätösennusteen mukaan vuoden viimeisenä päivänä kaupungin palveluksessa viisi. Määräaikaisia sivuviranhaltijoita (pääosin kansalaisopiston tuntiopettajat) on arviolta vuoden viimeisenä päivänä 52. Kokonaisuudessaan arvio henkilöstömäärästä mukaan lukien määräaikainen henkilöstö on 751. Määräaikaisia palvelussuhteita on talousarviota laadittaessa ollut yhteensä 1217 (huom. palvelussuhteita voi olla yhdellä työntekijällä useita), joista 127 sivutoimisia ja niistä 116 sellaisia, joista koulunkäynninohjaaja on toiminut tuntiopettajana. Määräaikaisia palvelussuhteita vuonna 2014 oli yhteensä Henkilötyövuosia vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan ei vielä saa, koska tiedot ajetaan henkilöstöraportointijärjestelmään vuoden päätyttyä.

9 9 Taulukko 10: Palkkojen jakauma TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Luottamushenkilöt Kuukausipalkat Tuntipalkat Erilliskorvaukset Sairaus- ja äit.loman sijaiset Vuosiloma- ym. sijaiset Tilapäinen työvoima Jaksotetut ja aktivoidut palkat Palkat yhteensä Taulukko 11: Henkilöstömenojen (palkat ja sosiaalikulut) kehitys asukasta kohden Vuosi Palkat/1000 Sos.maksu t Yhteensä Asukasluk u Palkat Sos.maksut asukas asukas TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Keskiarvo

10 10 Taulukko 12: Kunta-alan eläkepoistuma / Kemijärven kaupunki Henk Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % ,8 3, ,0 3, ,5 3, ,7 3, ,4 3, ,1 3, ,2 3, ,2 3, ,6 3, ,4 2, ,7 2, ,3 2, ,5 2, ,5 2, ,1 2, ,2 2, ,5 2,5 1.3 TILIVELVOLLISET VUONNA 2016 Kuntalain 75 :n mukaisia tilivelvollisia ovat: Seuraavien toimielinten jäsenet: kaupunginhallitus keskusvaalilautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta sivistyslautakunta tekninen lautakunta rakennuslautakunta Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat osastoittain seuraavat viranhaltijat: Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut Kaupunginjohtaja Talous- ja kehittämisjohtaja Rantanen Atte Kuvaja Tuula Hyvinvointipalvelut Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Perusopetuksen ja lukion rehtori Kirjastonjohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Johtava sosiaalityöntekijä Hoiva- ja hoitotyön johtaja Vammaispalvelujohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Kunnallistekniikan päällikkö Narkilahti Juha Karjalainen Marja-Leena Tervonen Ilpo Ponsimaa Inkeri Kilpeläinen Auvo Poropudas Anne Korkiakangas Mirja Kesälahti Rauni-Maaria Myllykangas Antero Kankaanranta Markku Koivisto Markku

11 11 2. KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2015 TALOUSSUUNNITELMA TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 PALVELUALUEET Vaalit Tarkastustoimi Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut Elinkeinopalvelut KESKITETYT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Yhteiset hyvinvointipalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut HYVINOINTIPALVELUT Teknisen palvelut TEKNINEN PALVELUT YHTEENSÄ YHTEENSÄ

12 12 KESKITETYT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen tehtävänä on tuottaa koko kaupungin hallinto- ja tukipalvelut, johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa, huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista, edunvalvonnasta, Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toiminnasta ja elinkeinopalveluista. Elinkeinopalveluja ja edunvalvontaa johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualueen toimintaa ja toiminnan kehittämistä johtaa hallintosäännön mukaisesti palvelualuejohtaja. Palvelualueen tehtävänä on lisäksi vastata koko kaupunkiorganisaation ja konsernin talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksenteon tuesta, päätösten toimeenpanosta ja viestinnästä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärvi elää murroskauttaan väestörakenteen muutoksen ja koko Eurooppaa koettelevan turvapaikanhakijoiden virran johdosta. Elinkeinoelämän positiivinen kehitys näkyy monella tapaa yksityisellä palvelusektorilla ja sitä kautta myös kaupungin verotulokertymässä. Kaupungin roolina on tukea aktiivisilla maankäytön ratkaisuilla ja yritysneuvontapalveluilla yritysten sijoittumista Kemijärvelle ja liiketoiminnan edellytyksiä yritysten eri elinkaaritilanteissa. Hallinto- ja tukipalvelujen roolina on mahdollistaa kuntalaisten osallistuminen kaupungin palvelujen uudistamiseen, sillä kuntalaisille on jo kuntalain mukaankin taattava mahdollisuus mielipiteidensä ja kannanottojensa ilmaisemiseen ennen päätöksentekoa. Kemijärven aktiiviset kylät ja kyläläiset ovat kaupungin voimavara, josta pidetään huolta. Leader-toiminta tukee kylien kehittämistä ja kylissä järjestettäviä palveluja. Valtuuston syksyllä 2015 tekemä päätös organisaatiorakenteen uudistamisesta on pohjana toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä. Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut toimivat mallina kaupungin sisäisen yhteistyön uudistamiselle. Onnistuneen johtamisen edellytyksenä on oikea asennekulttuuri, mikä näkyy osaltaan motivoituneena tekemisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisena. 3. Toiminnan painopistealueet Kemijärvi konsernin toiminnan uudistaminen uuden organisaatiorakenteen mukaisena ja asennekulttuurin kehittäminen vahvistamaan yhteistyön tavoitteita ja asiakasnäkökulmaa. Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen palveluprosessit ja toimintojen digitalisoiminen. Konsernijohtamisen jäntevöittäminen ja palvelutoiminnan läpinäkyvyys. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien laajentaminen. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja ,1 45,1 43,5 43,5 toimet Henkilöstömenot Muutos % 4,9-13,9 71,1 0,3 0,04-1,1 Palvelujen ostot Muutos % 4,2 27,3-10,5-7,6-5,5-2,4

13 13 Toimintakate /as Asukasluku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen tehtävänä on valvoa palvelualueiden hallinnon toimivuutta ja hallintosäännön noudattamista. Päätösten laillisuus ja päätösten toimeenpanon sujuvuus. Kuntalain muutos vaikuttaa antolainauksiin siten, että kunnat eivät voi enää uuden kuntalain mukaan myöntää antolainoja tai takauksia kunnan ulkopuolisille toimijoille ja vain rajoitetusti omille tytäryhteisöilleenkään. Jo annettujen takausten ja antolainojen vastuiden seuranta. Vuoden 2016 aikana toteutetaan osavuosikatsausten yhteydessä arviointi palvelualueiden toiminnasta ja riskienhallinnasta. Palvelualuejohtajat vastaavat osaltaan tästä arvioinnista ja arvioinnit käsitellään kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa.

14 14 VAALIT 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Vuonna 2016 ei vaaleja. keskusvaalilautakunta kokoontuu tarvittaessa 2. Vuonna 2017 järjestetään Vaalilain muutosten läpikäynti ja kunnallisvaalit. vaalien toteutus lain mukaisesti. 3. Vuonna 2018 tammikuussa järjestetään Vaalilain muutosten läpikäynti ja presidentinvaalit. vaalien toteutus lain mukaisesti. 4. Vuonna 2019 järjestetään Vaalilain muutosten läpikäynti ja eduskuntavaalit. vaalien toteutus lain mukaisesti. 4. Henkilöstösuunnitelma 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet Henkilöstömenot Muutos % Palvelujen ostot Muutos % Toimintakate /as

15 15 TILINTARKASTUS 1. Toiminta-ajatus Sisältää kaupunginvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan sekä varsinaisen ammattitilintarkastajan toiminnan. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta seuraa tilintarkastusta sekä tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Tilintarkastuskertomus ja Valmistellaan valtuustolle Raportit arviointikertomus 2. Epävirallinen toiminnan ja talouden väliarviointi tilanteesta tarpeen mukaan Annetaan viimeistään syys-lokakuun valtuustoon Annettava raportti 3. Kokouksia 10/vuosi Kokouksien lukumäärä 4. Lakisääteinen JHTT-tilintarkastus 25 päivää/vuosi. Lisäksi 8 päivää/vuosi tarkastuslautakunnan avustamiseen liittyvät tehtävät ja muu arviointityö sekä erityistehtävien tai hankkeiden, kuten eu-hankkeiden tarkastus n. 7 päivää/vuosi Tilintarkastaja raportoi tarkastuksen etenemisestä Toteutuneet päivät 5. Seurataan kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymistä 4. Henkilöstösuunnitelma Osastojen selvitykset ja erilaiset tilastot Käyntikohteiden lukumäärä 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilöstömenot Muutos % -10,3 9,2 3,2 Palvelujen ostot Muutos % -33,9 15,1 Toimintakate /as Tarkastuspäivät 40, Kokouksia

16 16 KESKITETYT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja 1. Toiminta-ajatus Vastuualueen tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista sekä Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimivuudesta. Lisäksi vastuualue vastaa koko kaupunkiorganisaation talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta ja konsernijohtamisen tuesta. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talous-, tieto-, henkilöstö- ja hallinto- ja viestintäpalvelujen tehtävänä on tukea kaupunkiorganisaation ja konsernin toimintaa tarjoamalla asiantuntevat, laadukkaat ja kustannustehokkaat tukipalvelut johtamiseen, päätöksentekoon ja toimintaympäristön muutokseen. Toimintoja kehitetään osana tavoiteorganisaatiotyötä ja palveluiden toimintaprosesseja uudistetaan vastaamaan kustannustehokkaammin nykytarpeita. Hallinto- ja tukipalvelut toimivat vuoden 2016 alusta keskitetyn mallin mukaisesti ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimistohinnoittelussa oleva toimistohenkilöstö ja hallinnon asiantuntijatehtävissä toimivat ovat suoraan palvelualuejohtajan alaisuudessa. Tämä tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisin toimintaprosessien uudistamisen. Näin pystytään myös seuraamaan paremmin kustannusten muodostumista ja kaupungin toimintojen eri osa-alueiden toiminnan tehokkuutta. Vuoden 2016 aikana toteutetaan taloushallinnon digitalisointi, mikä näkyy suoraan osto- ja myyntilaskujen käsittelyn automatisoitumisena sähkö-, vuokra- ym. kuukausittain toistuvien laskulajien osalta ja vapauttaa sekä palvelualueen laskuttajien että laskunkäsittelijöiden työaikaa vaativimpiin työtehtäviin. Tämän muutostyön vaikutuksia arvioidaan syksyllä Henkilöstöhallinnon osalta ohjeet ja säännöt päivitetään ja esimiesten osaamista vahvistetaan omalla henkilöstöpalvelujen toteuttamalla koulutuksella. Myös kaupungin johtoryhmätyöskentelyä kehitetään kouluttamalla ja ohjauksella. Henkilöstöhallinnon uudet järjestelmät Personec FK (palkanlaskentaohjelma Taitoa Oy:llä), ESS (HR-työkalu; työsopimukset, viranhoitomääräykset, lakisääteiset ja harkinnanvaraiset vapaat sekä HR-raportointi) ja Travel-matkanhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ja käyttäjät koulutetaan niiden käyttöön 2015/2016 vuodenvaihteessa. Asianhallintajärjestelmä päivitetään ja uudet ominaisuudet otetaan käyttöön ja ao. henkilöstö koulutetaan. Vuoden 2016 valmistellaan kaupungin julkaisujärjestelmän uudistamista ja hanke investointeineen toteutetaan vuonna Myös arkistoinnissa varaudutaan e-arkistoinnin laajentumiseen ja osallistutaan ao. koulutuksiin. Tietohallinnossa hyödynnetään hyvää yhteistyötä LapIT:n kanssa ja lähitukipalvelut ostetaan jatkossa kokonaan LapIT:lta. Kuiturakentamiseen tehdyt satsaukset ovat tärkeitä ja tukevat niin kaupungin omien palvelujen kuin elinkeinoelämän toimintaa ja auttavat palvelujen sähköistämisessä. Vuorovaikutus kylien kanssa jatkuu vähintään pari kertaa vuodessa järjestettävien kylien iltojen ja kylille suunnattujen avustusten ja Leader-toiminnan kautta. Myös kylille suunnattujen palvelujen toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan ja valmistellaan toteutusta. Kuntalaisten aktiivisuutta pyritään tukemaan avoimen keskusteluyhteyden, asiakaspalautteiden ja palveluihin liittyen kuulemistilaisuuksien kautta.

17 17 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tasapainoinen kuntatalous 1. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja kustannusvastaavasti Keskittämällä talous-, henkilöstöja hallintopalvelut vähennetään päällekkäisyyttä ja erillistä resurssitarvetta sekä parannetaan toiminnan laatua 2. Tulot riittävät menojen kattamiseen Käyttötaloudessa ja investoinneissa ei oteta lisää velkaa Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 1. Henkilöstöresurssien joustava ja tehokas käyttö Ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja luonnollisen poistuman hyödyntäminen. Henkilöstövoimavarojen ja työajan suunnitelmallinen ja tehokas käyttö. 2. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen vuosittain. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja varhainen puuttuminen. Viihtyisä elinympäristö ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen 1. Ympäristön ja ihmisen hyvinvointi ja ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa ja toiminnassa 2. Aktiiviset kuntalaiset ja hyvät vaikutusmahdollisuudet Korostetaan kuntalaisen oman toiminnan vaikutuksia ja vastuuta Kehitetään kylien/kaupunginosien elinvoimaa yhteistyössä kaupungin, toimijoiden ja yhdistysten välillä Viestintästrategian päivittäminen Luodaan seurantatietojen koonti ja mittarit (baseline) v Velan määrä Henkilöstömäärä ja rakenne Henkilöstön vaihtuvuus; sisäisten siirtojen ja ulkoisten rekrytointien määrä, henkilötyövuodet, henkilöstökustannukset ( ) Työkyvyttömyyspäivien määrä (pv/hlö) ja kustannukset ( /hlö), koulutuspäivät (pv/hlö) ja kustannukset ( /hlö), toteutuneet kehitys- ja puheeksiottokeskustelut (% henkilöstöstä) Kuntalaiskuulemiset ja viestintä kuntalaisille ennen päätöksentekoa Palautteet Kuntalaisten tapaamisten/ kansalaisraatien/kuulemisten määrä/vuosi Viestintästrategia päivitetty 4. Henkilöstösuunnitelma Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstömäärä vuoden 2016 alussa on yhteensä 47 vakituista. Eläköityminen jatkuu vuonna 2016 vahvana ja toimintoja uudistamalla ja työtehtäviä suunnittelemalla pyritään henkilötyövuosissa saamaan kahden henkilötyövuoden säästö/vuosi mikä tarkoittaa talouden tasapainottamisohjelmassa luvattua vähintään euron säästöä henkilöstökuluissa. Tämä edellyttää uuden toimintamallin mukaiseen toimintaan sitoutumista ja panostusta henkilöstön koulutukseen.

18 18 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,1 43,1 41,5 41, Henkilöstömenot Muutos % -11,2 87, ,2 Palvelujen ostot Muutos % 31,3-10,5-8,1-6,3-2,8 Toimintakate /as Tilinpäätös 2014 ja talousarvio 2015 lukuihin lisätty maaseutuhallinto.

19 19 ELINKEINOPALVELUT Vastuuhenkilö: Rantanen Atte Virka-asema: kaupunginjohtaja 1. Toiminta-ajatus Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Itä-Lapin keskeinen menestystekijä. Riskinottokyvyn lisäksi tarvitaan olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Elinkeinoyksikön tehtävänä on tarjota laadukkaat, joustavat ja tehokkaat palvelut elinkeinoelämän tueksi ja kehittämiseksi. Erityisenä painopisteenä ovat yritystapaamiset, erilaiset aktivointitoimenpiteet, ja yritysten omistusjärjestelyt. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupan ja palveluiden toimialaan. Vahvassa kasvussa oleva metsä- ja puuala luo erityisiä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joihin kohdistetaan erilaisia toimenpiteitä. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupunki pyrkii tarjoamaan yksilöllisesti laadukkaat ja toimivat tilat yritystoiminnan tarpeisiin yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. Uusi ohjelmakausi antaa hyvät mahdollisuudet uusien kehittämishankkeiden ja erilaisten selvitysten tekemiselle. Hankkeita käytetään lisäresurssina, jotta kärkitoimialoille saadaan riittävästi resursseja ja osaamista. Hankeyhteistyössä pyritään löytämään parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit ja tahot. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Aktiivinen elinkeinoelämä 1. Yritysten toiminnan tukeminen ja työpaikkojen määrän lisääminen Kattavat neuvontapalvelut ja yritysvaikutusten arviointi 2. Kärkitoimialojen kehittäminen Kärkihankkeiden valmistelu ja toteuttaminen (edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle) 3. Selvitetään elinkeinopalvelujen tuottamistapa Arvioidaan tuottamistapa yhtiö/kaupunki Asiakaspalaute/asiakaskyselyn toteutus toteutunut yritysvaikutusten arviointi/määrä Työpaikkojen määrän kehitys, tuloverokehitys Päätös elinkeinopalvelujen tuottamistavasta 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöön ei ole lisärekrytointeja vuodelle Tarvittaessa lisäresurssit toteutetaan hankerahoituksen kautta. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

20 20

21 21 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet Henkilöstömenot Muutos % -38,2-17, Palvelujen ostot Muutos % 3,1-9,3-5,2 0 0 Toimintakate /as Vuoden 2014 ja 2015 ostopalvelumenot ja henkilöstömenot sisältävät myös projektien osuuden.

22 22 HYVINVOINTIPALVELUALUE 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät sosiaali-, terveys-, opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärven kaupungin väestömäärä on vähentynyt viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Syntyneiden määrä on tasaantumassa n. 50 lapseen vuodessa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa edelleen. Muuttotase on todennäköisesti kääntymässä vuoden 2015 aikana positiiviseksi. Turvapaikanhakijoita on vuodenvaihteessa n Palveluiden tarve kasvaa siksi mm. valmistavan perusopetuksen, kotouttamisen ja terveydenhoidon osalta. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen punaisen ristin ja vastaanottokeskuksen kanssa. Kaupungin taloustilanne on vaikea ja haasteena on siten tarjota laadukkaat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti kaikille ikäryhmille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaupungin organisaation muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti palveluiden taustalla tapahtuvaan työhön. Tukipalveluiden ja johdon toiminnan merkitys kasvaa ja oletettavaa on, että muutos vie oletettua enemmän resursseja kunnes tilanne vakiintuu. Tavoitteena on, että resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin peruspalvelutyöhön. Muutostilanteessa korostuu avoin itsearviointi, johtopäätökset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy perustettavalle itsehallintoalueelle. Myös palveluiden rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta valtiolle. Siirtymäkaudella pääpaino on tulevan sote-kokonaisuuden valmistelussa. Omaa palvelurakennemuutosta jatketaan niin, että siirtyminen itsehallintoalueelle on kitkatonta ja että Kemijärvellä turvataan kuntalaisten ja alueen tarpeista lähtevät riittävät ja korkeatasoiset palvelut. Raskasta laitoshoitoa kevennetään edelleen, palveluprosessit hiotaan vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja nykyisestä sairaala Lapponiasta muodostetaan osittain koko Itä-Lappia palveleva hyvinvointikeskus. Todellista soteintegraatiota toteutetaan keskittämällä myös hallinnon, ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun ja muu sosiaalityön palvelut nykyisestä Lapponiasta vapautuneisiin tiloihin. Toimintakonsepteja muutetaan korostaen kaikissa toiminnoissa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa otetta, kotiin annettavia ja sähköisiä palveluja. Siirtymäkaudella tulee suunnitella, miten kunnan muissa hallintokunnissa ja esim. ns. kolmannella sektorilla tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kunnan ja soten rajapinnassa olevia kohteita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, maahanmuuttajatyö ja asumisen erityiskysymykset. 3. Toiminnan painopistealueet Hyvinvointipalvelualue on toiminnaltaan laaja. Tarvetta on arvioida, mitä ja missä määrin eri palveluita kyetään tarjoamaan. Toiminnan laadun arviointia on muutostilanteessa perusteltua toteuttaa. Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja heidän sopeutuminen ympäröivään yhteiskuntaan on uusi haaste palvelualueelle, vaikka sitä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja sähköisten oppimisympäristöjen ja palveluiden käyttöä lisätään. Organisaatiomuutokseen sopeutuminen ja toimintojen yhtenäistäminen sekä talouden tasapainottaminen leimaavat vuotta Palvelualueen tavoitteena on myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työmarkkina-aseman parantaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Keinoina ovat mm. hanketyö, moniammatillinen ja monialainen verkostotyö sekä henkilöresurssin lisääminen/siirtäminen työllisyyden hoitoon.

23 23 Palvelurakennetta kevennetään laitoshoitopaikkoja edelleen vähentämällä ja resursseja kohdentamalla tukemaan kotona asumista. Henkilöstön eläköityminen hyödynnetetään palveluprosesssien muutoksilla sekä toimitilojen ja toimintojen keskittämisellä. Investointeja (omana/ulkoistettuna) toteutetaan tavoitteena keventää palvelurakennetta ja helpottaa siirtymistä erityispalveluista kotikunnassa tuotettaviin palveluihin. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,0 465,5 435,4 428,4 421,8 421,8 Henkilöstömenot Muutos % -21,6 1,8-4,0-0,7 0,0 Palvelujen ostot Muutos % -9,3 6,5-2,0-0,2-0,2 Toimintakate /asukas Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Palvelualueen sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunnat valvovat, että palvelualue toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa.

24 24 VASTUUALUE: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vastuuhenkilö: Juha Narkilahti Virka-asema: Sivistysjohtaja Vastuualue vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen sekä kansalais- ja musiikkiopiston ja kaikkia niitä tukevan hallinnon palveluista. Vastuualueen tehtävät ovat kaupungin entisen sivistysosaston tehtäviä lukuun ottamatta ruokapalvelua, joka siirtyy teknisten palveluiden vastuualueelle. Vastuualueen palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja kaikilta osin kuntalaisten hyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminta-ajatuksena on tukea ja ohjata inhimillistä kasvua ja hyvinvointia, sivistymistä ja osaamisen lisääntymistä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Ruokapalvelut siirtyvät teknisten palveluiden puolelle. Varhaiskasvatuksessa on havaittavissa selvästi palvelun tarpeen kysynnän kasvua, mikä asettaa haasteita tilojen ja henkilöstön oikealle ja ennakoivalle mitoitukselle. Yhteistyötä niissä tehdään perusopetuksen kanssa. Valtuusto päättänee kouluverkosta, jonka valmistelu aloitetaan talousarviovuonna. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Toteutetaan turvapaikanhakijoiden valmistavaa perusopetusta ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa tavoitellaan yhteistyön lisäämisen kautta henkilöstö- ja tilasäästöjä. Palveluiden mitoitusta, laajuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kaupungin talouden sopeuttamiseksi. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Tukipalveluiden ja toimintojen Itsearviointi johtoryhmissä sopeutuminen, palvelujen tarjonnan arviointi 2. Toiminnan laadun arvioiminen Itsearviointi, ulkoinen arviointi Toteutuminen eri yksiköissä ja toimipisteissä 3. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen tukeminen Valmistava opetus, SPR:n kotouttamistoimenpiteiden tukeminen, koulutus ja tapahtumat, yhteistyö VOK:n kanssa Toteutuminen, koulutuksen ja tapahtumien määrä 4. Henkilöstösuunnitelma Varhaiskasvatuksessa on selkeästi havaittavaa ja edelleen jatkuvaa palvelun tarpeen kasvavaa kysyntää. Uusia lastentarhanopettajia on todennäköisesti tarvetta rekrytoida talousarviovuonna. Tarvetta on myös uusille päivähoitajille. Varhaiskasvatuksessa tehdään myös mahdollisesti nimikemuutoksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan asetuksen mukainen henkilöstömäärä. Lapsiperheiden tukemiseen ja ennaltaehkäisevän työn vuoksi on perusteltua resursoida myös kotihoitoon. Turvapaikanhakijoiden valmistavaa perusopetusta järjestetään kevätlukukaudella 2016, mihin tarvitaan luokanopettaja. Vakinaisten luokanopettajien määrä ei muutu olennaisesti. Aineenopettajien määrä vähenee, samoin erityisopettajien määrä. Koulunkäynninohjaajissa on osa-aikaisia, eläköitymistä ei tapahdu ja tuen tarve jatkuu. Kansalaisopiston rehtorin virka on täyttämättä. Liikuntatoimessa henkilöstön määrä vähenee, jos Poukaman kahviotoiminta ulkoistetaan erillisellä lautakunnan päätöksellä. Kirjaston henkilöstömäärä vähenee. Vastuualueen toimistohenkilöstö siirtyy Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut palvelualueelle. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

25 25 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 189,5 184,5 166,2* 165,2 163,2 163, Henkilöstömenot ** Muutos % , Palvelujen ostot ** Muutos % -40-4, Toimintakate /asukas *Huomioitu toimistotyöntekijöiden siirtyminen keskitettyihin hallinto ja tukipalveluihin sekä ruokapalveluiden siirtyminen teknisiin palveluihin. ** Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää ammattiopiston toimintamenot ja tulot. Ammattiopisto on alkaen siirtynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. VASTUUALUE: YHTEISET HYVINVOINTIPALVELUT

26 26 Vastuuhenkilö: Auvo Kilpeläinen Virka-asema: Sosiaali- ja terveysjohtaja 1. Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät, todellista tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennakoivasti edistävät väestön terveyttä ja pärjäämistä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen; yöpäivystyksen siirto LKS:n yhteispäivystykseen vuoden 2016 alussa, Tunturilaan perustettava 12-paikkainen intervalliyksikkö, työterveyshuollon ulkoistaminen vuoden 2016 alusta. Henkilöstön eläköitymisen maksimaalinen hyödyntäminen ja esimiestasojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen Lapponian tiloihin, lisäresurssointi työllisyyden hoitoon, kotona asumisen tuleminen. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Aktiivinen elinkeinoelämä 1. Työllisyyden edistäminen Työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen Resurssien lisääminen ja käytön tehostaminen Pitkäaikaistyöttömien rakenteen muutos ja maksuosuuden aleneminen Toimivat ja laadukkaat palvelut 2. Laadukkaat kustannustehokkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen omissa ja erikoispalveluissa 3. Asiakas- ja tarvelähtöiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien muuttaminen vastaamaan tulevaa sotea 4. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä ote kaikissa palveluissa 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma päivitetään. Omien palveluprosessien tehostaminen Omien palveluprosessien kehittäminen ja osallistuminen Lapin soten valmisteluun. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Moniammatillinen verkostotyö Erikoissairaanhoidon käyttö ja laitospaikkojen määrä Kuntatilastot (vertailutietokanta) Kaupunki sotekunnossa 2019, toimivat palveluketjut Jonot palveluihin Kustannustason aleneminen 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

27 27 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,5 281,0 266,2 260,2 255,6 255,6 Henkilöstömenot Muutos % Palvelujen ostot Muutos % Toimintakate /asukas

28 28 TEKNISET PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Teknisten palvelujen palvelualue vastaa kaupungin strategisen maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, kunnallistekniikan palveluista, kaupungin kiinteistöomaisuuden hoidosta ja sen kunnossapidosta, ympäristönsuojelusta ja Lapin pelastuslaitosyhteistyöstä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntatekniikan haasteina lähitulevaisuudessa ovat: - talouden niukkuus suhteessa kunnossapidon ja kehittämisen tarpeisiin eläköityminen /osaamisen ja tiedon välittäminen - palvelujen järjestäminen edullisimmalla tavalla edellyttää yhä enemmän toimintojen tarkastelua ja kyseenalaistamista - omaisuuden saaminen tuottavaan käyttöön sekä toiminnan ja tilojen käytön tehostaminen Organisaatiouudistuksen toteuttaminen operatiivisella tasolla, monien tehtävien uudelleen järjestely ja luopuminen joistakin tehtävistä heikon taloustilanteen vuoksi tuo mukanaan haasteita henkilöstön jaksamisessa ja selviytymisessä muutostilanteessa. Teknisten palvelujen sisäinen taseyksikkö vesi- ja viemärilaitos yhdistetään Kemijärven kaukolämpöön (valtuusto ), joten vuoden 2016 talousarvio on aiempiin vuosiin nähden pienempi. Ruokahuoltopalvelut siirtyvät osaksi teknisten palvelujen palvelualuetta ja jatkaa toimintaansa samalla periaatteella kuin aikaisemmin. Ruoka- ja siivouspalvelut yhdistävät toimintaa osissa palvelukeittiöitä. Toiminnassa varmistetaan kehittämisen, laadun, turvallisuuden, jäljitettävyyden seuranta ja valvonta jatkuvan parantamisen mallilla. Toiminnan kehittämisessä ja päätöksissä huomioidaan ruokapalvelun ulkoisen selvityksen ehdotukset. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät on tarkoitus siirtää Pelkosenniemen-Savukosken kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon hoidettavaksi Toiminnan painopistealueet Organisaatiouudistuksen toinen vaihe toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Esimiestyön ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää toimintaympäristön muutoksessa. Palvelualueen omat resurssit eivät aina riitä kaikkien velvollisuuksiensa hoitamiseen; verkostoitumalla ja yhteistyöllä pyritään suoriutumaan välttämättömistä palveluista. Tehokkuutta nostetaan tuotteistamalla palvelut, jolloin vältytään jatkuvalta epätietoisuudelta palvelujen kustannuksista ja prosessien toimivuudesta. Samoin tilatehokkuutta parannetaan suunnittelemalla eri palvelualueiden kanssa niiden tarpeet huomioiden riittävät ja toimivat tilat. Teknisten palvelujen palvelualueen tavoitteena on turvata välttämättömät tekniset palvelut tilanteessa, jossa nopea eläköityminen vähentää henkilöstöä. Tämä antaa myös mahdollisuudet miettiä toisenlaisia palvelujen tuotantotapoja kohti tehokkaampaa ja ketterämpää organisaatiota. Seutukunnallinen yhteistyö on tärkeässä asemassa. Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Kiinteistöjen ja kaupunki-infran korjausvelan lyhentäminen ja kuntoluokan parantaminen Suunnitelmallinen pitkän tähtäimen investointiohjelma perus- korjaukseen ja kunnossapitoon. Korjausvelk / M Kuntoluokka / %