Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Transkriptio

1 2016 Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kemijärven kaupunki Sivistyslautakunta

2 1 HYVINVOINTIPALVELUALUE 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät sosiaali-, terveys-, opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärven kaupungin väestömäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syntyneiden määrä on tasaantumassa n. 50 lapseen vuodessa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa edelleen. Muuttotase on todennäköisesti kääntymässä vuoden 2015 aikana positiiviseksi. Turvapaikanhakijoita on vuodenvaihteessa n Palveluiden tarve kasvaa siksi mm. valmistavan perusopetuksen, kotouttamisen ja terveydenhoidon osalta. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen punaisen ristin ja vastaanottokeskuksen kanssa. Kaupungin taloustilanne on vaikea ja haasteena on siten tarjota laadukkaat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti kaikille ikäryhmille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaupungin organisaation muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti palveluiden taustalla tapahtuvaan työhön. Tukipalveluiden ja johdon toiminnan merkitys kasvaa ja oletettavaa on, että muutos vie oletettua enemmän resursseja kunnes tilanne vakiintuu. Tavoitteena on, että resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin peruspalvelutyöhön. Muutostilanteessa korostuu avoin itsearviointi, johtopäätökset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy perustettavalle itsehallintoalueelle. Myös palveluiden rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta valtiolle. Siirtymäkaudella pääpaino on tulevan sote-kokonaisuuden valmistelussa. Omaa palvelurakennemuutosta jatketaan niin, että siirtyminen itsehallintoalueelle on kitkatonta ja että Kemijärvellä turvataan kuntalaisten ja alueen tarpeista lähtevät riittävät ja korkeatasoiset palvelut. Raskasta laitoshoitoa kevennetään edelleen, palveluprosessit hiotaan vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja nykyisestä sairaala Lapponiasta muodostetaan osittain koko Itä-Lappia palveleva hyvinvointikeskus. Todellista soteintegraatiota toteutetaan keskittämällä myös hallinnon, ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun ja muu sosiaalityön palvelut nykyisestä Lapponiasta vapautuneisiin tiloihin. Toimintakonsepteja muutetaan korostaen kaikissa toiminnoissa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa otetta, kotiin annettavia ja sähköisiä palveluja. Siirtymäkaudella tulee suunnitella, miten kunnan muissa hallintokunnissa ja esim. ns. kolmannella sektorilla tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kunnan ja soten rajapinnassa olevia kohteita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, maahanmuuttajatyö ja asumisen erityiskysymykset. 3. Toiminnan painopistealueet Hyvinvointipalvelualue on toiminnaltaan laaja. Tarvetta on arvioida, mitä ja missä määrin eri palveluita kyetään tarjoamaan. Toiminnan laadun arviointia on muutostilanteessa perusteltua toteuttaa. Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja heidän sopeutuminen ympäröivään yhteiskuntaan on uusi haaste palvelualueelle, vaikka sitä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja sähköisten oppimisympäristöjen ja palveluiden käyttöä lisätään. Organisaatiomuutokseen sopeutuminen ja toimintojen yhtenäistäminen sekä talouden tasapainottaminen leimaavat vuotta Palvelualueen tavoitteena on myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työmarkkinaaseman parantaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Keinoina ovat mm. hanketyö, moniammatillinen ja monialainen verkostotyö sekä henkilöresurssin lisääminen/siirtäminen työllisyyden hoitoon.

3 2 Palvelurakennetta kevennetään laitoshoitopaikkoja edelleen vähentämällä ja resursseja kohdentamalla tukemaan kotona asumista. Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään palveluprosessien muutoksilla sekä toimitilojen ja toimintojen keskittämisellä. Investointeja (omana/ulkoistettuna) toteutetaan tavoitteena keventää palvelurakennetta ja helpottaa siirtymistä erityispalveluista kotikunnassa tuotettaviin palveluihin. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet ,0 465,5 434,8 427,8 422,2 421,7 Henkilöstömenot Muutos % -21,6 1,8-4,0-0,7 0,0 Palvelujen ostot Muutos % -9,3 6,5-2,0-0,2-0,2 Toimintakate /asukas Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Palvelualueen sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunnat valvovat, että palvelualue toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa.

4 3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vastuualue vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen sekä kansalais- ja musiikkiopiston ja kaikkia niitä tukevan hallinnon palveluista. Vastuualueen tehtävät ovat kaupungin entisen sivistysosaston tehtäviä lukuun ottamatta ruokapalvelua, joka siirtyi teknisten palveluiden vastuualueelle. Vastuualueen palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja kaikilta osin kuntalaisten hyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminta-ajatuksena on tukea ja ohjata inhimillistä kasvua ja hyvinvointia, sivistymistä ja osaamisen lisääntymistä. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Tukipalveluiden ja toimintojen sopeutuminen Henkilöstömäärät, toimenkuvien muutokset Toiminnan laadun arvioiminen Itsearviointi tai ulkoinen arviointi Toteuttaminen eri yksiköissä ja toimipisteissä Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen tukeminen Valmistava opetus, SPR:n kotouttamistoimenpiteiden tukeminen, koulutus ja tapahtumat, yhteistyö VOK:n kanssa Toteutuminen, koulutuksen, oppilaiden ja tapahtumien määrä 3. Tunnusluvut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 päivähoidossa olevat lapset perusopetuksen oppilaat, sis esioppilaat valmistava opetus, oppilaat lukion opiskelijat kansalaisopiston tuntimäärä musiikkiopiston opiskelijat uimahallin käyntikerrat

5 4 kirjaston lainaukset/as nuorisotilojen kävijämäärät kulttuuritilaisuudet Toimintaympäristö ja sen muutokset Organisaatiomuutoksessa alkaen perusopetus ja lukio muodostavat yhteisen, oman yksikön. Samoin kulttuuri- ja vapaa-aika yksikköön on yhdistetty Kemijärven kansalaisopisto, Koillis-Lapin musiikkiopisto, kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Esiopetus ja päivähoito muodostavat oman yksikön, varhaiskasvatus. Ruokapalvelu siirtyi teknisen palvelualueelle. Ammatillisen koulutuksen kaupungin omavastuu on varattu yleishallintoon. Vuoden 2016 erityiset lakimuutokset koskevat esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien uudistumista. Varhaiskasvatuslaki muuttuu. Kansalaisopiston hallintoa hoidetaan edelleen koulutoimiston toimesta. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston tunti- ja opiskelijamäärät pyritään pitämään entisellä tasolla. Sama koskee muita vapaa-ajan palveluita. Opistot toimivat Pelkosenniemen, Savukosken ja musiikkiopiston osalta myös Sallan kunnissa. Vastuualueen palvelut muodostavat keskeisen osan kunnan ennaltaehkäiseviä palveluita, joilla on iso vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Tavoitteena on, että palveluja kehitetään moniammatillisesta näkökulmasta arvioiden palveluihin käytettyjä resursseja niistä saataviin hyötyihin. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupungin asukasrakenteen kehitys. Kemijärven vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille järjestetään esiopetusta ja perusopetuksen valmistavaa opetusta sekä tuetaan myös aikuisten kotoutumista. Vastuualueella on opetushallituksen tukemia hankkeita kansalaisopistossa, musiikkiopistossa, perusopetuksessa ja lukiossa. Uusia hankeavustuksia haetaan, mikäli OPH julkistaa niitä haettavaksi ja mikäli niillä voidaan kehittää omaa toimintaa tai infraa. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Vastuualueen toimistohenkilöstö siirtyi yhteisiin tukipalveluihin eri palvelualueelle. Varhaiskasvatuksessa on edelleen päivähoidon tarpeen kasvua. Asetuksen vuoksi yksikköön joudutaan rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Lapsiperheiden tukemiseen ja ennaltaehkäisevän työn vuoksi on perusteltua resursoida myös kotihoitoon. Turvapaikanhakijoiden valmistava opetus käynnistettiin kevätlukukaudella 2016, mikä tarkoitti kahden opettajan lisäresurssin tarvetta. Opettajamääriä tarkastellaan kriittisesti luonnollisen poistuman kautta. Aineenopettajien ja erityisopettajien määrä vähenee. Koulunkäynninohjaajissa on osa-aikaisia, eläköitymistä ei tapahdu ja oppilaiden tuen tarve jatkuu. Poukaman kahviotoiminnan ulkoistamisesta päätetään kevään 2016 aikana. Henkilöstön määrä vähenee kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa.

6 5 Opetussuunnitelmien uudistuminen on keskeinen toiminnallinen painopiste esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Lasten, nuorten ja perheiden palvelut +MUUT 2016 % MENOT ,3 TULOT ,9 NETTOMENO/TOIMINTAKATE * ,6 *TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. Ei sisällä hyvinvointipalvelualueen niitä hallinnon kustannuksia, jotka kuuluvat Lasten, nuorten, perheiden palveluihin. Kts. alla olevat taulukot. 7. Vastuualueen käyttösuunnitelma Lasten, nuorten ja perheiden palvelut TA 2016 KS2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE * * *Luvut eivät sisällä osuutta hyvinvointipalvelualueen hallinnon kustannuksista. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate * *Sisältää osuuden hyvinvointipalvelualueen hallinnon kustannuksista.

7 6 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 189,5 184,5 167,7* 166,7 165,7 164, Henkilöstömenot ** Muutos % , Palvelujen ostot ** Muutos % -40-4, Toimintakate /asukas *Huomioitu toimistotyöntekijöiden siirtyminen hallinto ja tukipalvelualeelle sekä ruokapalveluiden siirtyminen teknisiin palveluihin. ** Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää ammattiopiston toimintamenot ja tulot. Ammattiopisto on alkaen siirtynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen.

8 7 Varhaiskasvatuspalvelut 1. Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa ja tuottaa perheille varhaiskasvatuspalveluja Jyvälän, Särkelän ja Kallaan päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Kemijärven kaupungin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaa varhaiskasvatus. Toimintaa järjestetään Särkelän, Hillatien ja Isokylän kouluilla. Esiopetusta toteutetaan päiväkodeissa sekä Särkelän koulun yhteydessä olevissa tiloissa. Kaupungissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon. Varhaiskasvatus on päivähoidon ja esiopetuksen muodostama hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Esiopetus liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uudistuneiden lakien ja opetussuunnitelmaperusteiden vaatimat paikalliset suunnitelmat laaditaan ja otetaan käyttöön. Valmistelu ja lautakunnan päätös. Kasvatusilmapiirin kehittäminen lasten, perheiden ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaksi. Toimintaympäristön kehittäminen lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukevaksi. Tehtäväkuvaukset ammattiryhmittäin. Tiimisopimukset päiväkotiryhmittäin. Asiakaskysely. Fyysinen toimintaympäristö on turvallinen ulko- ja sisätiloiltaan. Lapsiryhmien toiminta on suunniteltua ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelmat ovat valmiina toukokuussa 2016 ja käyttöönotettavissa Toteutuminen, arviointi ja laadun kehittäminen. Tilat ovat toimivia ja leikkisekä liikuntavälineet ovat standardien ja suositusten mukaisia. Laadukas varhaiskasvatus. 3. Tunnusluvut Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä Esiopetuksessa olevien lasten määrä Valmistava esiopetus turvapaikanhakijoille TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS

9 8 Aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrä Läsnäolopäivät Toimintaympäristö ja sen muutokset Esiopetuksen paikallisen opetussuunnitelman perusteiden otetaan käyttöön Uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan , joka koskee myös esiopetusta. Siinä määritellään oppilashuollon järjestämisen paikalliset periaatteet, jotka otetaan käyttöön Esiopetusikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään esiopetusta ja S2 (suomi toisena kielenä) - opetusta esiopetusryhmään integroituina. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe on astunut voimaan Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on otettava käyttöön Varhaiskasvatuksen asiakasmäärät ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa lisäystä henkilöstömenoissa ja mahdollisessa uudessa tilatarpeessa. Uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti myös alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla lastentarhanopettaja, mikä myös aiheuttaa lisäystä henkilöstömenoissa. Määrärahat on huomioitu talousarviossa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma päivitetään. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Uudessa varhaiskasvatuslaissa painottuu erityisesti pedagogiikka, jolla tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kasvatustavoitteita koskeva säännös on uudistettu ja tavoitteissa korostuu varhaiskasvatuksen tavoitteet monipuolisesti. Tähän vaatimukseen vastataan toiminnallisilla tavoitteilla, lastentarhanopettajien resursoinnilla sekä henkilöstön kouluttautumisella. Varhaiskasvatukseen on perustettu eri ammattiryhmistä koostuva koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on koulutusten suunnittelu ja toteutus henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Koulutusten sisällöissä hyödynnetään mahdollisimman paljon henkilöstön ja yhteistyökumppanien osaamista. Haasteena on lastentarhanopettajien rekrytointi, koska heitä valmistuu suhteellisen vähän ja useat muutkin paikkakunnat tarvitsevat ja tarjoavat heille työmahdollisuuksia. Yhteistyötä perusopetuksen, sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa tehdään muun muassa paikallisten esiopetuksen perusteiden ja oppilashuoltolain määrittelemällä tavalla. Lapsiperheiden tukemisen ja ennaltaehkäisevän työn varmistamiseksi resursoidaan kotihoitoon yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Tämä on jo aloitettu työkokeilussa olevalla henkilöllä. Kokeilun pohjalta saadaan kokemusta ja tietoa tehtävän tarkempaan kehittämiseen.

10 9 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Varhaiskasvatuspalvelut +MUUT 2016 % MENOT ,3 TULOT ,9 NETTOMENO/TOIMINTAKATE ,6 TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. 7. Yksikön käyttösuunnitelma Varhaiskasvatuspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TP 2014-TA2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

11 10 PERUSOPETUS- JA LUKIOKOULUTUSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Yksikkö vastaa lakisääteisen perusopetuksen toteuttamisesta Kemijärven kaupungin alueella. Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetusta annetaan kolmessa koulussa. Särkelän koulussa on luokat 1-6 ja entisen erityiskoulun oppilaita. Hillatien ja Isokylän peruskouluissa on vuosiluokat 1-9. Isokylällä on lisäksi koulujen yhteinen joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmä. Lisäksi yksikkö vastaa Kemijärven lukio-opetuksen toteuttamisesta Hillatien peruskoulun yhteydessä. Lukiokoulutuksen tehtävä on antaa opiskelijalle laaja yleissivistys, jatkoopintokelpoisuus ja tulevassa työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijan edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uudet opetussuunnitelmat Valmistelu ja lautakunnan päätös Päätös, käyttöönotto käyttöön Valmistavan opetuksen toteuttaminen Valmistelu, toteutus ja sen arviointi sekä oppilaiden Valmistavan opetuksen OPS:n päätös, toteutuminen, Sähköisten oppimisympäristöjen käytön lisääminen integrointi yleisopetukseen GoogleGafen käyttöönotto, lukion sähköiset kokeet ja yokirjoitukset, tvt-laitteiden hyödyntäminen oppilaiden lukumäärät Toteutuminen 3. Tunnusluvut perusopetuksen oppilasmäärä, sis. esiopetus valmistava opetus, oppilaat perusopetuksen toimintakate / oppilas koulukuljetukset / oppilas perusopetuksen kiinteistökulut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS

12 11 / oppilas perusopetuksen toimintakate / asukas Lukion opiskelijamäärä Lukion toimintakate / asukas Lukion toimintamenot / opiskelija Toimintaympäristö ja sen muutokset Valtuusto päätti , että kouluverkkoa jatketaan valtuuston päätöksen mukaisesti kolme vuotta. Kouluverkkotyöryhmän raportti päivitetään vuosittain. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistuvat v ja ne on otettava käyttöön Perusopetuksen ja lukion oppilas- ja opiskelijamäärät vähenevät hieman. Turvapaikanhakijoiden valmistava opetus käynnistetään vuoden alussa ja oppilaita integroidaan lukuvuonna yleisopetukseen. Se kompensoi perusopetuksen oppilasmäärien vähenemistä. Opetushallituksen rahoittamia hankkeita on perusopetuksessa koululaisten kerhotoiminnan kehittämishanke ja vaativan erityisopetuksen kehittämishanke sekä esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishanke. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Varmistetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssit oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perusopetuksen, päiväkotien ja lukion yhteistyötä tiivistetään. Turvapaikanhakijoille järjestetään perusopetuksen valmistavaa opetusta ja oppilaat integroidaan lukuvuonna yleisopetuksen ryhmiin siten, että luokkia ei tarvitse sen vuoksi jakaa. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut +MUUT 2016 % MENOT ,8 TULOT ,7 NETTOMENO/TOIMINTAKATE TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

13 12 7. Yksikön käyttösuunnitelma Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TP 2014-TA2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

14 13 KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden yksikkö tarjoaa kaupungin asukkaille ja matkailijoille kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut sekä musiikki- ja kansalaisopiston palvelut. Yksikkö tarjoaa ajanmukaiset tilat, laitteet ja verkkopalvelut. Yksikön tavoitteita ovat palveluiden asiakaslähtöisyys, seutukunnallinen yhteistyö ja toiminnan yhteisöllinen kehittäminen. Painopistealueita ovat toiminnan monipuolisuus, ajanmukaisuus, tasokkuus, saavutettavuus, toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä luovuuden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kemijärven kansalaisopisto toimii Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella. Koillis-Lapin musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja tanssissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella. Opistojen tavoitteena on tarjota mahdollisuus monipuoliseen harrastamiseen ja kouluttautumiseen. Musiikkiopisto tuottaa kelpoisuuden alan ammatti- ja korkeakouluopintoihin, ja opinnot voi lukea hyväksi seutukunnan toisen asteen oppilaitoksissa. Liikunnan toimipisteitä ovat uimahalli, liikuntahalli ja jäähalli. Kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen palvelut sijaitsevat pääasiallisesti Kulttuurikeskuksessa. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Asiakaslähtöiset, eri ikäryhmiä tukevat laadukkaat, ajanmukaiset ja monipuoliset kulttuuri-, koulutus- ja vapaaajan palvelut Monipuolinen palvelu-, aine- ja kurssivalikoima. Itsearviointi. Asiakkaiden laaja ikäjakauma ja asiakasmäärä. Asiakaskyselyt ja osaamiskartoitukset. Palveluja kehitetään yhteistyössä paikallisesti, seutukunnallisesti ja yhteisöllisesti Toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja ajanmukaistaminen. Sosiaalisen inkluusion tukeminen. Yhteissuunnittelu ja resurssien koordinoitu hyödyntäminen. Yhteistyö seutukunnan päivähoidon, koulujen, palvelutalojen ja kolmannen sektorin kanssa. Ulkopuolinen hankerahoitus. Uusien laitteiden, sovellusten hankinta, testaaminen ja koulutus. Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Alennetut asiakasmaksut sos. perustein musiikkiopistossa. Konsertit, vierailut, kurssit, koulutus, opetus ja musiikin lukiodiplomit. Tapahtumat kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa jne. Tilojen tarjoaminen ja kirjastoauton

15 14 Nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Jatketaan Etsivää nuorisotyötä. monipalvelutehtävät. Tavoitettujen ja osallistuvien nuorten määrä. 3. Tunnusluvut Teksti TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 Kansalaisopiston opetustunnit: yhteensä Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Kansalaisopiston kurssiopiskelijat Kansalaisopiston toimintakate / asukas Kansalaisopiston tuntihinta, netto Musiikkiopiston opetustuntimäärä yhteensä Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Salla Musiikkiopiston opiskelijamäärä Musiikkiopiston toimintakate / asukas Musiikkiopiston nettokustannus / opetustunti Kirjastoaineiston hankinnat, kpl Kirjaston lainaukset, kpl / asukas Kirjaston käyntikerrat Kirjaston verkkokäyntikerrat Liikuntahallin käyttötunnit Uimahallin

16 15 käyntikerrat Nuorisotapahtumien määrä Nuorisotilojen kävijämäärät Kulttuuritilaisuuksien määrä Kulttuurikeskuksen varaukset Kulttuurikeskuksen kävijämäärä Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastossa otetaan käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha syksyllä Tähän muutokseen varaudutaan osallistumalla Lapin kirjastojen yhteisiin työryhmiin ja koulutuksiin. Kirjaston henkilökunta vähenee vuoden aikana, yksi henkilö tekee osa-aikaista työtä helmikuusta lähtien ja yksi jää eläkkeelle. Näihin muutoksiin varaudutaan järjestelemällä töitä sisäisesti. Lisäksi aukioloaikojen laajuutta pitää tarkastella kriittisesti. Resurssit eivät välttämättä riitä nykyisiin aukioloaikoihin. Uimahalli Poukaman kassa-kahviopalvelun ulkoistaminen tulee sivistyslautakunnan päätettäväksi helmikuussa. Liikuntasihteeri eläköityy syksyllä ja hänen työtehtävien uudelleen järjestelyistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Musiikkiopiston toimistosihteeri on siirtynyt hallinto-osaston alaisuuteen, ja hänen tehtäväkuvaansa sisältyy musiikkiopiston toimistosihteerin työn lisäksi myös joitakin tehtäviä peruskouluilla. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Kansalais- ja musiikkiopiston opetustuntikohtainen valtionosuustaso pyritään säilyttämään vuoden 2015 tasolla. Ulkopuolisella hankerahalla kehitetään toimintaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Maksuihin tehdään indeksikorotuksia. Hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa koulutuksissa ja kokouksissa sekä opiskelija- ja tuntiopettajahallinnossa. Tilojen käytön tehostamista selvitetään ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Henkilöstön määrä vähenee ja toimenkuvia muutetaan. Edistetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Jatketaan etsivää nuorisotyötä. Lapin Aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta etsivän nuorisotyön toteuttamiseen ( ), lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon Kempan pysäkki /Cafe Capuccino (4 000 ) ja Kemppa kuuluu (6 000 ) sekä Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (4 000 ). Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Kemppa tiedottaa -hanke sai valtionavustusta nuorten vertaistiedottamiseen. Lapin aluehallintovirastosta on haettu valtionavustusta etsivään nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan.

17 16 Opetushallituksen tukemia hankkeita on kansalaisopistossa laatu- ja kehittämistoiminnan hanke. Opintoseteliavustusta haetaan myös vuonna Kirjastossa jatkuu Ikäihmiset ja tietotekniikka hanke, jossa mukana Kansalaisopisto. Musiikkiopistossa toteutetaan OPH -hankerahoituksella ( ) opetusflyygelien peruskorjaus Kemijärvellä. ipad -ympäristö mupe- ja soitinopinnoissa -hanke on jäsentynyt osaksi perustoimintaa: opettajien täydennyskoulutus jatkuu osana musiikkiteknologiapedagogiikan kehittämistyötä. Musiikkiopisto toimii Suomen Akatemian rahoittamassa ja Taideyliopiston koordinoimassa kuusivuotisessa, monitieteisessä ARTSEQUAL -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää taidekasvatusta tasa-arvoperusteisesti. Musiikkiopisto liittyy myös valtakunnalliseen Taideyliopiston koordinoimaan sävellyspedagogiikan tutkimus- ja koulutushankkeeseen. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut +MUUT 2016 % MENOT ,2 TULOT ,5 NETTOMENO/TOIMINTAKATE ,6 7. Yksikön käyttösuunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE