SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 1

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-18:10 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kokoushuone 414 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 10 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 11 Poikkeamishakemus , Kiilmanninsaari, Kiikoisjärvi , Kirkkala Teija 12 Poikkeamishakemus , Nokkamaantie 136, Poikkeamishakemus , , Kyrönsuonkatu Suunnittelutarveratkaisu , Sastamalantie 2327, , Caruna Oy 15 Oikaisuvaatimus rakennuslupaan , asuinrakennus, Nokkakyläntie 233. Koivu Mikko ja Maija 16 Rakennusvalvonnan vuoden 2016 käyttötalouden toteutuminen 17 Rakennusvalvonnan käyttösuunnitelman hyväksyminen vuodelle Lausunnon antaminen Raivion 2. asemakaavanmuutosehdotuksesta 19 Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-18:10 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kokoushuone 414 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Jarkko Pentti puheenjohtaja Palomäki Leena I varapuheenjohtaja Hituri Raija jäsen Metsälä Jarmo jäsen Pietilä Tarja jäsen Virtanen Tauno jäsen Haapahuhta Pentti khall edustaja Välimäki Olli jäsen Toivonen Vili nuorisovaltuuston edustaja Henttonen Juha rakennustarkastaja Hannuksela Merja-Liisa maankäyttöpäällikkö Hurnanen Paula Poissa pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pentti Jarkko puheenjohtaja 9-19 :t Paula Hurnanen pöytäkirjanpitäjä Tauno Virtanen Olli Välimäki Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Sastamalan kaupungin rakennusvalvontatoimisto, klo 9-15

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKLTK Lautakunnan kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on yli puolet lau takunnan jäsenistä. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta RAKLTK Pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi erikseen valittua pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Tauno Virtanen ja Olli Välimäki. Päätös: Valittiin Tauno Virtanen ja Olli Välimäki.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , Kiilmanninsaari, Kiikoisjärvi , Kirkkala Teija 52/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Teija Kirkkala on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Kii koisjär ves sä sijaitsevaa kiinteistöä Pukinsaari Kiin teis tön pinta-ala on 7340 m2. Rakennushanke Tarkoitus on korvata saarella sijaitseva vanha rantasauna uudella sauna ra ken nuk sel la. Nykyisen saunarakennuksen kerrosala on 18 k-m2. Korvaavan ra kennuk sen kerrosala tulisi olemaan 28 k-m2. Poikkeaminen MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti mää rät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus jär jestyk sen 10 määräyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Paikalla sijaitsee 1960-luvun alussa rakennettu saunamökki, joka on huo no kun toi nen, epäkäytännöllinen ja huonosti maisemaan sopiva. Suun ni tel tu sijainti sopii hyvin maaston muotoihin. Suunnitellussa sauna mö kis sä tulisi edelleen olemaan kantovesi, mutta tarkoitus on sil ti ottaa käyttöön harmaavesisuodatin. Kyseisessä paikassa har mai den vesien käsittely on mahdollista toteuttaa järkevällä tavalla. Aja tel tu sijainti ei ole esteenä eikä aiheuta haittaa mahdollisesti myö hem min toteutettavalle yleiskaavalle tai asemakaavalle. Suun ni tel tu saunamökki tulisi olemaan maisemaan sopiva (nykyistä huo mat ta vas ti paremmin) ja muutoinkin täysin ekologinen. Kiinteistö pi de tään muutoinkin luonnontilaisena. Maakuntakaava

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Kiikoinen on aiemmin kuulunut Satakuntaan eikä sen Pirkanmaahan kuu lues sa ole vielä laadittu uutta maakuntakaavaa niinpä alueella on vielä voimassa Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Kiikois jär vel lä ei ole saaren kohdalla merkintöjä. Myöskään Pir kan maan maakuntakaava 2040 ehdotuksessa saaren kohdalla ei ole mer kin tö jä. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Kiinteistö on Kiikoisjärven eteläpäässä sijaitseva saari. Saaren ni mek si on karttoihin merkitty Kiilmanninsaari, mutta kiinteistön nimi on Pukinsaari. Saareen pääsee vain veneellä. Kiinteistöllä on ra si te oi keus tiehen Soukko nimisen tilan kautta, jota kautta kiinteistölle kul ke va pääsee Kiikoisjärvelle. Naapurien kuuleminen Koska saari sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä lähimmästä jär ven rannas ta/naa pu ri kiin teis tös tä, ei naapureita ole ollut tarpeen kuulla. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikka on vanha saunarakennuksen rakennuspaikka ja vanhan huonokuntoisen saunan korvaaminen uudella sau na ra ken nuk sel la on täten mahdollista. Kaupungin rakennusjärjestyksen 10 mukaan enintään 25 k-m2 ko koisen saunan voisi saada rakentaa 15 metrin etäisyydelle ran ta vii vas ta. Tällaisen rantasaunan katettu terassi tai muu ulkokuisti saisi ol la enintään 15 m2. Kookkaampi kuin 25 k-m2 saunarakennus tu lee si joittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle rannasta ja yli 80 k-m2 ko koi nen rakennus vähintään 30 metriä rannasta. Vakiintuneen käy tän nön mukaisesti rantasaunan enimmäiskoko on noin 25 k-m2. Hakemuksen mukainen sauna olisi kerrosalaltaan 28 k-m2 ja se si joittui si noin 13 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Katettua terassia ra kennuk ses sa olisi 25,5 m2. Hakemuksen mukainen rakennus on siis 3 k-m2 kookkaampi kuin mitä rakennusjärjestys sallii, ylitys on kui ten kin vähäinen.terassi on 10,5 m2 laa jem pi kuin mitä ra ken nus jär jes tys sallii. Hankkeen mukainen ra ken nus on kuitenkin yh dys kun ta suun nit telun näkemyksen mukaan sau na ra ken nus. Vanha saunarakennus, joka nyt korvataan, sijaitsee lähes samoilla sijoil la kuin uusi, mutta vain noin 11 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Kor vaa van saunan sijoittaminen lähes samoille sijoille kuin vanha sauna on yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan suotavaa, kos ka silloin maisema muuttuu vain vähän eikä uusi sauna aiheuta uut ta maisemarikkoa. Myöskään maaston muotojen takia ei ole toi vot ta vaa,

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta että rakennus sijoitettaisiin keskemmälle saarta, koska sil loin rakennus myös nousisi maastossa ylemmäs ja vaikuttaisi voi mak kaam min maisemaan. Rakennuksen sijoittamiselle alle 15 met rin etäisyydelle rannasta on siis vahvat perusteet. Terassin koon ylitys selittyy pitkälti sillä, et tä suuri osa terassista on kesä keit tiö tä. Sillä, että kesäkeittiö on osa terassia, voidaan toi vot ta vas ti välttää erillisen katoksen tms. ra ken ta mi sel ta kiinteistölle. Yh dys kun tasuun nit te lu katsoo, että ra ken nuk sen sijoittelussa ja suun nit te lus sa on pyritty ottamaan huomioon mai se ma ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan poik kea mis ha ke muk sen mukaisella hankkeella on MRL 171 mukainen erityinen syy ja se täyttää pykälän edellytykset poikkeamiselle. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Tei ja Kirkkalan hakemuksen mukainen poikkeamislupa myön ne tään. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa,

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , Nokkamaantie 136, / /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Hemmo ja Eija Hopia ovat jättäneet poikkeamishakemuksen, joka koskee Suodenniemen Taipaleen kylän Märkäjärven rannalla olevaa kiinteis töä Kesäranta , osoitteessa Nokkamaantie 136. Kiinteis tön maapinta-ala on n m2. Rakennushanke Hakemus koskee rakennusluvan hakemista jälkikäteen lo ma-asun nolle, joka on rakennettu vastoin rakennuspaikalle myönnettyä sau nan rakennuslupaa. Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa 59/91 hir si ra ken tei sel le rantasaunalle, jonka kerrosala on 20 m2. Paikalle on val mis tu nut v tolpparakenteinen, reunavahvistetulle laatalle pys ty tet ty loma-asunto, jonka kerrosala on n. 51 m2. Rantasaunaa ei ole lopputarkastettu, eikä sen rakennusluvalle ole haettu jatkoaikaa. Tähän mennessä käytetty ja haettu kerrosala haetun ra ken nus paikan alueella Rakennuspaikalla on vapaa-ajan asuinrakennus (51 k-m2) sekä ke vytra ken tei nen vaja (n. 6 m2), jota ei ole esitetty asemapiirroksessa. Haettu kokonaisrakennusoikeus on 51 k-m2. Poikkeaminen MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti mää rät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lisäksi poiketaan rakennusjärjestyksen 8 :stä (rakennuspaikan pinta-ala).

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Harkintavalta kuuluu kaupunginhallitukselle. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Hakijat ovat ostaneet rantakiinteistön ulosmittaushuutokaupasta ja olleet siinä käsityksessä, että rakennuslupa-asiat ovat kunnossa. Kun he ovat alkaneet myydä kohdetta eteenpäin on selvinnytkin, ett ei rakennus ole luvan mukainen. Tämän vuoksi lupaa haetaan jäl ki kä teen asian saattamiseksi kuntoon. Hankkeella ei nähdä olevan eri tyi siä vaikutuksia. Maakuntakaava Ei merkintöjä. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Märkäjärven kaakkoisrannalla, Hyt tys lah della, n. 5 km linnuntietä Suodenniemen keskustasta koilliseen. Ra kennus pai kan ranta on alavaa ja kasvillisuus on niukkaa. Rannan suunnas sa pitkulaisen muotoinen rakennuspaikka rajautuu itä puo lel la avoimeen peltoaukeaan, lännessä järveen. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mau tuksia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa v hir si ra ken tei selle pienelle (20 kerros-m2) saunarakennukselle. Tämän asemesta paikal le on kuitenkin rakennettu tolpparakenteinen, lautaverhottu yk si kerrok si nen loma-asunto n. 51 k-m2. Tälle rakennukselle ei ole haet tu rakennuslupaa, eli rakennuspaikalla oleva rakennus on lu va ton. Tällaisen rakennuksen tultua tietoon rakennusvalvonta kehottaa kiinteis tön omistajaa hakemaan rakennukselle lupaa. Rakennuslupa myön ne tään jälkikäteenkin, mikäli edellytykset luvan saamiselle ovat ole mas sa. Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti Paikalla oleva ra kennus sijaitsee n. 17 m etäisyydellä rannasta. Rakennuksen lat tia ta so on silmämääräisesti riittävän korkealla vedenpinnasta. Ra ken nus paik ka on hyvin avoin. Suojapuusto puuttuu lähes kokonaan, ei kä rannan tai pellon puoleisella laidalla ole suojakasvillisuutta, joka si toi si rakentamista ympäristöönsä. Pienikokoisena rakennus ei ero tus kuitenkaan maisemassa erityisen häiritsevästi. Koska rakennuksella ei ole lupaa, vertautuu lupaharkinta ti lan tee seen, jossa rakennuspaikka on rakentamaton. Tällöin ran ta ra ken nus oi keus määrittyy emätilatarkastelun ja mitoitusrantaviivan pi tuu den perusteella. Kiinteistön Kesäranta 2:97 (lohkominen ) emä ti la

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta on Järventausta 2:36, joka on rekisteröity Sillä on ollut Märkäjärven rantaviivaa n. 690 metriä. Vastarannan lä hei syys huomioon ottaen mitoitusrantaviiva rantarakennusoikeutta mää ri tettäes sä on n. 390 m. Emätilalla on maatilan talouskeskus, jol la on kaksi asuinrakennusta. Sen lisäksi siitä on muodostettu va ki tui sen asunnon rakennuspaikka ( ) sekä loma-asunnon ra ken nus paik ka ( ). Talouskeskus ja vakituisen asun non rakennuspaikka eivät ole omarantaisia, mutta sijaitsevat ran ta vyö hyk keel lä (alle 100 m etäisyydellä Makkosselän rannasta). Oma ran tai nen loma-asunto sijaitsee Märkäjärvellä haetun ra ken nus pai kan vieressä. Ei-omarantaisten rakennuspaikkojen käyttämä las ken nal li nen rakennusoikeus on kaavoissa vaihdellut 0,5-1,0 ra ken nus paik ka na. Emätila on siten käyttänyt rantarakennusoikeuttaan 5,1-7,7 rakennuspaikkaa/rantaviiva-km, mikä jo ylittää poik kea mis me net te lyl lä mahdollisen rakennusoikeuden. Kaavallakaan ei ole yleen sä mahdollista ylittää nyt jo saavutettua rakennusoikeuden määrää. Emäti la tar kas te lu ei puolla uuden rakennuspaikan muodostamista. Rakennuspaikan pinta-ala ei täytä rakennusjärjestyksen vaatimusta vähintään 4000 m2:stä. Vapaa-ajan rakentamisessa vaatimus ei ole kuitenkaan katsottava ehdottomaksi, mikäli rakennuspaikka soveltuu pienempänäkin rakentamiseen ja kiinteistön jätevesien käsittely voidaan toteuttaa asetusten mukaisesti. Poikkeamisharkinnassa maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaa timuk ses sa on vakiintuneeksi käytännöksi muodostunut emä ti la tar kas teluun sekä mitoitusrantaviivan pituuteen perustuva tarkastelu. Tä män ohella on kuitenkin perusteltua tarkastella lupapäätöksen koh tuul li suutta hakijalle. Kiinteistön Kesäranta 2:97 jouduttua ulosottoon on Satakunnan ulos otto vi ras to tilannut rakennusvalvonnalta kiinteistöä kos ke vat rakennusluvat, piirustukset ja kaavoitustiedot. Kopiot asia kir jois ta on lähetetty merkintöjen mukaan Lu pa-asia kir jois ta on käynyt yksiselitteisesti ilmi, että kiinteistölle on lupa ai noas taan hirsirakenteiselle 20 k-m2 rantasaunalle. Satakunnan ulos ot to vi ras ton nettihuutokauppailmoituksessa rantakiinteistöä on kuitenkin myyty loma-asunnon, varasto/ulkohuussin ja leik ki mö kin kokonaisuutena. Myynti-ilmoituksen perusteella ostajilla on ollut pe rustei ta olettaa, että kiinteistöllä on luvat mainituille rakennuksille. Kiinteistön ja rakennukset ostaneilla hakijoilla on siis ollut perusteita olet taa ostaneensa luvallisen loma-asunnon, ja kiinteistön nykyiset omis ta jat eivät ole vaikuttaneet toiminnallaan rakennuksen lu vat to muuteen. Olosuhteet huomioon ottaen olisi kohtuutonta edellyttää ha ki joi ta purkamaan ostamansa rakennus tai ryhtymään oi keus tais te luun ulosottovirastoa vastaan. Päätöksen kohtuullisuus sekä ra ken nuk sen pieni koko, vakiintunut tilanne ja haettujen ra ken nus lu pien perusteella vähäinen rakennuspaine huomioon ottaen, yh dys kun ta suun nit te lu puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä 51 k-m2 lo ma-asun non sekä

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta rakennuspaikalla nyt sijaitsevien rakennelmien osal ta seuraavilla ehdoilla: 1. Rakennuspaikan rakennusoikeus on loma-asuinrakennus 51 kerros-m2 ja talousrakennus maksimissaan 9 m2 (yhteensä 60 k-m2). 2. Rakennuspaikan rannan ja pellon puoleisille reunoille tulee is tuttaa puista ja pensaista muodostuva suojakasvillisuus. 3. Kiinteistön jätevesien käsittely tulee toteuttaa asetusten mukaisesti. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että se puoltaa kau pun ginhal li tuk sel le poikkeamisluvan myöntämistä 51 k-m2 lo ma-asun non sekä rakennuspaikalla nyt sijaitsevien rakennelmien osalta seu raa vil la ehdoilla: 1. Rakennuspaikan rakennusoikeus on loma-asuinrakennus 51 kerros-m2 ja talousrakennus maksimissaan 9 m2 (yhteensä 60 k-m2). 2. Rakennuspaikan rannan ja pellon puoleisille reunoille tulee is tuttaa puista ja pensaista muodostuva suojakasvillisuus. 3. Kiinteistön jätevesien käsittely tulee toteuttaa asetusten mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Kyrönsuonkatu 7 151/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Ville-Veikko Aukee on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Sas ta ma lan Vammalassa osoitteessa Kyrönsuonkatu 7 sijaitsevaa tont tia Tontin pinta-ala on 978 m2. Rakennushanke Tarkoitus on rakentaa 52 k-m2 kokoinen autotalli. Tontilla on ny kyi sin asuinrakennus. Käytetty kerrosala on 140 k-m2. Poikkeaminen Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Autotalli on tarkoi tus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn rakennusalan ul kopuo lel le. Se sijaitsisi kaavamääräysten vastaisesti kahden met rin päässä tonttien välisestä rajasta. Asemakaavan mukainen ra ken nus oikeus ylittyisi n. 21,5 % eli n. 34 k-m2. Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Tontin mallista johtuen autotallirakennus on sijoitettu 2 m:n etäi syy del le

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta naapurin rajasta, jotta jäisi riittävän leveä kulkuväylä pää si sään käyn nille. Toisessa suunnassa sijoitus siten, että auto mahtuu juu ri tontin puolelle autotallin edessä ja mahdollisimman yhtenäinen oles ke lu pi ha jää vielä tontin takaosaan, lisäksi autotallin kulmasta naa pu ri ra ken nuksen kulmaan jää etäisyyttä n. 11,5 metriä. Lisäksi voimassa olevassa vanhassa kaavassa rakennusoikeus on mää ri tel ty rakennusalueena, joka kartasta mitattuna on 158 ne liö metriä. Nykykaavassa omakotialueella on yleisesti käytössä 0,20 te hok kuus luku, joka tällä tontilla vastaisi 195 neliömetrin ra ken nus oi keut ta. Autotallin rakentamisen jälkeen koko tontin käytetty rakennusoikeus oli si 192 neliömetriä, joka mahtuisi nykykaavojen normaaliin ra ken nusoi keu teen. Eli haetaan poikkeamista nykyisen rakennusoikeuden 21,5 % ylittämiselle (34,0 m2). Tarve suuremman kuin 18m2 autotallille olisi ilmeinen koska tontilla ei ole muutakaan varastotilaa ja lapsiperheen kaikki mm. ul ko lii kun ta vä lineet ja pihanhoitovälineet, polkupyörät yms. olisi hyvä saada jo hon kin sääsuojaan. Jos talli rakennettaisiin kaavassa osoitetulle alueelle: Tässä kohdassa tonttia sijaitsee oma kaivo jonka haluaisimme sääs tää. (Jäisi tallin alle ) Toinen ongelma on tässä kohdassa sijaitseva töyräs jossa pe lä tään olevan peruskallio. Kustannukset olisivat merkittävän suuret jos töyräs kaivettaisiin maantasalle. Autotalli peittäisi risteyksessä näkyvyyden aiheuttaen vaa ra ti lan tei ta Lisäksi talli tulisi liian lähelle asuinrakennusta. Paloturvallisuus tekijä. (Talo ja talli vierekkäin) Tontin visuaalinen yleisilme ei olisi niin sopusuhtainen Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty taa ja ma toi min to jen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa ja ma toimin to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy vir kistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken ne aluei ta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksessa alue on mer kitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan val ta kunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydin kaupun ki seu dun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden kes kus ten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työ paik ka- ja

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta muiden toimintojen alueet niihin liittyvine lii ken ne aluei neen ja puistoineen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdys kun ta ra ken teen eheys, kaupunkikuvan omaleimaisuus, asuin ym päris tön laatu ja monipuolisuus, yhteydet seudullisille vir kis tys alueil le, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset se kä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ke hit tä mi nen. Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen ar vo jen säilyminen. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa mer ki tyk seltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vä hit täis kau pan suuryksiköt on suunniteltava keskustaympäristöön soveltuviksi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yk si tyis koh tai sem mas sa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä hai tal li sia vaikutuksia muille keskusta-alueille tai seudun palveluverkon ta sa painoi sel le kehittämiselle. Yleiskaava Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaavassa vuodelta 2014 alueel la on merkintä kerrostalovaltainen alue (AK). Merkinnällä on osoi tettu asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Merkintä voi sisältää myös pie neh kö jä palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työ paik ka toi min nan alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja eri tyis aluei ta sekä pääväyliä pienempiä katualueita. Alueen toteutus tulee tut kia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Asemakaava Asemakaavassa, joka on vuodelta 1965, alue on merkitty yk si ker roksis ten ja enintään kaksiasuntoisten omakotitalojen kort te li alu eek si. Kaavan yleismääräyksissä määrätään: Korttelialueilla olevia kasvavia puita saa poistaa ainoastaan jär jes tysoi keu den luvalla. Kaksi- ja yksikerroksisen rakennuksen sekä omakotirakennuksen harjan tulee olla rakennusalan pidemmän sivun suuntainen. Rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa enintään 2,5 m ra ken nuk sesta ulkonevia avoimia portaita ja vilpoloita, ei kuitenkaan 3 m lä hem mäksi tontin rajaa. Rakennusalaa saa erityisistä syistä järjestysoikeuden luvalla siirtää enin tään 2 m, ei kuitenkaan 4 m lähemmäksi tontin rajaa eikä 8 m lähem mäk si toista rakennusta omalla tontilla. Yksikerroksisen rakennuksen tontilla, jolle ei ole piirretty ta lous ra kennuk sen rakennusalaa, saadaan rakentaa enintään 30 m2 suu rui nen talousrakennus ehdolla, että se sijoitetaan kiinni pää ra ken nuk seen. Talousrakennus saa tällöin ylittää päärakennukselle varatun ra ken nusalan edellyttäen, että se ei tule esipihalle eikä 4 m lä hem mäk si tontin

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta rajaa. Tällaisen talousrakennukseen saa sijoittaa au to säi ly tys pai kan. Tontille on merkitty päärakennuksen rakennusala, joka on n. 119 m2. Päärakennuksen rakennusalaan kiinni on merkitty ta lous ra ken nuk sen rakennusala joka on n. 39 m2. Talousrakennuksen ra ken nus alal le rakennettavaan talousrakennukseen saa sijoittaa yhden au to suo ja paikan. Tontin kokonaisrakennusoikeus on kaavaan mer kit ty jen rakennusalojen summa eli n. 158 k-m2. Sijainti Tontti sijaitsee Sastamalan Vammalan Ojansuun kaupunginosassa osoit tees sa Kyrönsuonkatu 7. Suuri osa tarpeellisista palveluista si jaitsee kilometrin säteellä. Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu ja heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 52 k-m2 kokoinen autotalli pienta lo ton til le. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alu eel la. Asemakaavassa rakennuspaikka kuuluu yksikerroksisten oma ko ti ta lojen korttelialueeseen ja siihen on merkitty tontin itälaitaan melko tar kat rakennusalat, joiden mukaisesti myös rakennusoikeus muo dos tuu. Päärakennuksen rakennusala on n. 119 m2. Pää ra ken nuk sen rakennusalaan kiinni sen pohjoispuolelle on merkitty ta lous ra ken nuksen rakennusala, joka on n. 39 m2. Talousrakennuksen ra ken nus alal le rakennettavaan talousrakennukseen saa kaavan mu kaan sijoittaa yhden autosuojapaikan. Tontin ko ko nais ra ken nus oi keus on kaavaan merkittyjen rakennusalojen summa eli n. 158 k-m2. Autotalli on tarkoitus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn raken nus alan ulkopuolelle ja se sijaitsisi kaavamääräysten vas tai ses ti kahden metrin päässä tonttien välisestä rajasta. Tontilla si jait se van asuinrakennuksen kerrosala on 140 m2 ja uuden autotallin ker ros ala tulisi olemaan 52 m2 eli yhteensä rakennusten kerrosala tu li si olemaan 192 m2. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus ylit tyi si 34 m2 eli n. 21,5 %. Kaavaan merkityn talousrakennuksen rakennusalan kohdalla on pie ni kumpare, joka pitäisi poistaa, jotta tontille voitaisiin rakentaa au to talli/ta lous ra ken nus rakennusalalle. Yhdyskuntasuunnittelun mie les tä kumpare tuo katukuvaan miellyttävän lisän ja sen säilyminen olisi suota vaa. Myös hakijan mainitsema tavoite pihakaivon säi lyt tä mi ses tä on yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan oikeutettu. Yh dys kun tasuun nit te lu katsoo, että rakennuksen sijoittamiselle muu al le kuin

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta kaavaan merkitylle rakennusalalle on riittävät perustelut. Kaavan mukainen 158 k-m2 rakennusoikeus 978 m2 kokoisella ton til la vastaa tehokkuutta e=0,16. Hakemuksen mukainen ra ken ta mi sen määrä tontilla eli 192 k-m2 vastaisi tehokkuutta e=0,20. Saman ase makaa van alueella Lemmenpolun ja Pikkusuonkadun varrella tont tien rakennusoikeus vastaa tehokkuutta, joka on n. 0,18 0,21. Kah del la uudemmalla asemakaava-alueella hakijan tontista katsoen Maa la rin kadun ja Kyrönsuonkadun toisella puolella tehokkuudet ovat e=0,25 ja e=0,20. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että ha ke muk sen mukainen rakentamisen määrä vastaa ympäristön ra ken nus oi keuk sia sekä toteutuneita rakentamisen määriä eikä ole koh tuut to man suuri. Asemakaava on vuodelta 1965 eikä monelta osaltaan vastaa ny ky käytän tö jä eikä nykyisiä tarpeita. Rakennuspaikan välittömässä lä hei syydes sä on 20 tonttia, jotka sijaitsevat tämän 1965 laaditun kaa van alueella. Näistä 5 on toteutunut kaavan mukaisesti. Lopuilla ton teil la kaavasta on poikettu, joskus hyvinkin paljon. Kaavasta poik kea mi sia on etenkin talousrakennusten ja autotallien kohdalla. Myös ra ken nus oikeuk sia on ylitetty monella tontilla. Yhdyskuntasuunnittelu kat soo, että olisi kohtuutonta ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden vas tais ta vaatia juuri tässä tapauksessa osin vanhanaikaiseksi jää neen kaavan noudattamista. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan rakennushankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukainen erityinen syy. Han ke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle. Hankkeella on myös muut 171 mu kaiset edellytykset. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntää Ville-Veikko Aukeen hakemuksen mukaisen poik kea mis luvan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa,

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Suunnittelutarveratkaisu , Sastamalantie 2327, , Caruna Oy 90/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Caruna Oy hakee suunnittelutarveratkaisua Karkkuun kiinteistölle Karkun sähköasema osoitteessa Sastamalantie Ti lan pinta-ala on 1,03 ha. Rakennushanke Tarkoituksena on uusia sähköasema. Uusi sähköasema ra ken ne taan osittain vanhan aidatun kenttäalueen sisäpuolelle. Vanha ase ma puretaan uuden valmistuttua. Aidatulle alueelle rakennetaan puo li lämmin peltiverhottu laitetila, jonka alla on kaapelikellari. Ra ken nuk ses sa ei oleskella jatkuvasti. Rakennuksen kerrosala on noin 72 m2. Lisäksi kentälle tulee päämuuntajan betoninen suoja-allas n. 60 m2, 110 kv kojeiden laiteperustuksia n. 10 kpl sekä 3 kpl te räs sei näi siä puistomuuntamorakennuksia. Puusto raivataan alueelta niin, ettei mikään puu kaatuessaan yllä 110 kv johdolle. Suunnittelutarve Rakennushanke sijaitsee rakennusjärjestyksessä osoitetulla suun nit telu tar ve alu eel la. MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tar koi te tul la suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edel lyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä misel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luon nontai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar pei den turvaamista. Hakijan antamia lisätietoja Rakentamisen vaikutusten merkittävyys vähäinen, alue on jo säh köase ma käy tös sä ja tulee siistiytymään uuden aseman myötä. Ase mapiir rok ses sa on esitetty työnaikaiset varastointialueet sekä pois tet ta van puuston alue. Kaavatilanne Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, jossa paikalle on merkitty sähköasema. Alue sijaitsee valtakunnallisesti ar vok kaal la maisema-alueella (MAv). Valmisteilla olevassa maakuntakaava 2040:n ehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ra jaus ei enää ulotu sähköaseman läheisyyteen. Sen sijaan Karkun taa ja ma toimin to jen alue on laajennettu sähköasemaan ulottuvaksi. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Karkun taajaman osa-

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta yleis kaa vas sa (2003) Sastamalantien varteen sähköaseman ete lä puolel le on osoitettu suojaviheraluetta. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Sastamalantien (seututie 249) varrella Karkun taajaman luoteispuolella. Rakennuspaikalle on tieyhteys. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapurit. Pirkanmaan ELY-keskus (liikenne ja inf rastruk tuu ri vastuualue) on antanut lupahankkeesta lausunnon. Sen mu kaan sähköasema sijoittuu tien suoja-alueen ulkopuolelle ja sin ne kulkemiseen käytettään olemassa olevaa liittymää. ELY-kes kuk sel la ei ole huomautettavaa rakentamiseen. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Lähin asutus sähköasemasta on noin 200 metrin etäisyydellä. Seu tutien 249 vartta ei liikennemelun vuoksi tulla todennäköisesti kaa voit tamaan asumistarkoituksiin. Sama koskee voimalinjaan vä lit tö mäs ti rajoittuvaa aluetta. Sähköasema ja voimalinja ovat olemassa ole via rakenteita, joten niiden kehittäminen ja sähkönjakelun tur vaa mi nen ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnalle. Haettu rakentaminen ei siten aiheuta haittaa kaavoituksella tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi selle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Maisema-alueen rajausta ollaan tarkistamassa ja sähköasema on jäämäs sä uuden maisema-aluerajauksen ulkopuolelle. Ra ken nus pai kan ympäristössä on mahdollista säilyttää suojapuustoa, joka mai se moi sähköasemaa ympäristöönsä. Täten rakentaminen ei ai heu ta haittaa myöskään maisemalle tai kulttuuriympäristölle. Alu eel la ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, eikä niiden olemassa olo ole pai kan luonteen vuoksi todennäköistä. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että hanke täyttää MRL 137 :n eri tyi set ehdot rakentamiselle. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun hakemuksen mukaisena. Perustelut: Seu tu tien 249 vartta ei liikennemelun vuoksi tulla todennäköisesti kaavoit ta maan asumistarkoituksiin. Sama koskee voimalinjaan vä lit tö mäs ti rajoittuvaa aluetta. Sähköasema ja voimalinja ovat olemassa ole via rakenteita, joten niiden kehittäminen ja sähkönjakelun tur vaa mi nen ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnalle. Haettu rakentaminen ei siten aiheuta haittaa kaavoituksella tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi selle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Maisema-alueen rajausta ollaan tarkistamassa ja sähköasema on jää-

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta mäs sä uuden maisema-aluerajauksen ulkopuolelle. Ra ken nus pai kan ympäristössä on mahdollista säilyttää suojapuustoa, joka mai se moi sähköasemaa ympäristöönsä. Täten rakentaminen ei ai heu ta haittaa myöskään maisemalle tai kulttuuriympäristölle. Alu eel la ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, eikä niiden olemassa olo ole pai kan luonteen vuoksi todennäköistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Oikaisuvaatimus rakennuslupaan , asuinrakennus, Nokkakyläntie 233. Koivu Mikko ja Maija 131/ /2017 RAKLTK Rakennustarkastaja on myöntänyt toimivaltansa mukaisesti ra ken nuslu van asuinrakennuksen rakentamiselle , lupatunnus Naapurikiinteistön omistajat ovat tehneet oikaisuvaatimuksen Oi kai su vaa ti mus on oheismateriaalina. Hankkeelle on myönnetty poikkeamislupa , kaupunginhallitus. Poikkeamislupa on myönnetty yksikerroksiselle asuinrakennukselle laajuudeltaan 133 k-m2. Poikkeamislupa on saanut lainvoiman. Rakennuslupa on myönnetty 133 k-m2 yksikerroksiselle asuinrakennukselle, jossa on kellari. Kellarissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja kellari sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Poikkeamisluvassa ei ole kielletty kellarin rakentamista rakennuksen alle. Kellari myös soveltuu paikalle koska rakennuksen korkeussijaintia olisi tullut pintavesien vuoksi nostaa joka tapauksessa olemassa olevasta maanpinnasta ylöspäin. Seuraavassa oikaisuvaatimuksen vaatimusten käsittely valmistelijan vastinein. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Rakennus on käytännössä kaksikerroksinen ja kem 260 m2. Näkyvä julkisivu jopa 100 % suurempi kuin vanhan asuinrakennuksen. Vastine: Kyseessä olevan hankeen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain sekä sen nojalla annettujen säädösten asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :ssä määritellään kerrosala, mitä sillä tarkoitetaan ja lisäksi siinä määritellään kerroksen, kellarin ja ullakon käsitteitä sekä mitä tiloja lasketaan kerrosalaan luettaviksi. Viime vuosisadalla voimassa olleen rakennusasetuksen 75 sanoi asian suoraan ja ymmärrettävästi. "Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen" Maankäyttö- ja rakennuslaista kyseinen selkeä ilmaus puuttuu, mutta sama asia on kirjoitettu 115 :n toiseen momenttiin jossa todetaan "Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen". Eli lähtökohtaisesti kellarin rakentaminen on sallittua, ellei sitä ole erikseen asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä kielletty. Kyseessä olevalla rakennuspaikalla ei ole asemakaavaa, Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole kieltoa kellarin rakentamiselle eikä lainvoimaisessa

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta poikkeamisluvassa ole kieltoa kellarin rakentamiselle. Näin ollen tarkasteltavaksi jää seikka sijaitseeko kellarissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka laskettaisiin kerrosalaan. Kun otetaan huomioon kerroksessa sijaitsevat tilat, kellarissa sijaitsevat tilat ja niiden sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus on lupaharkinnassa voitu päätyä ratkaisuun, että kellarissa ei ole kerrosalaa muodostavia tiloja eikä se ole kerros. Näin ollen käsiteltävänä ollut rakennuslupahakemus on ollut poikkeamisluvan mukainen, yksikerroksinen ja kerrosalaltaan 133 k-m2. Kellarin osalta on lupa siis ollut myönnettävissä. Näkyvän julkisivun laajuus verrattuna alkuperäiseen vanhaan rakennukseen on kieltämättä uudessa rakennuksessa suurempi kuin vanhassa asuinrakennuksessa. Asemapiirroksesta voidaan mitata vanhan rakennuksen pituudeksi itä-länsi suunnassa noin 13,8 metriä ja uuden rakennuksen vastaava mitta on noin 17,3 metriä. Asemapiirroksesta voidaan myös todentaa uuden rakennuksen sijainnin olevan poikkeusluvan mukainen ja laajuinen. Poikkeusluvassa rakennusala on osoitettu ulottuvan länsirajasta 5 metrin etäisyydeltä itärajalle 3-5 metrin etäisyydelle ja myönnetyssä rakennusluvassa kyseiset mitat ovat noin 8,1 metriä ja 4,3 metriä. On ilmeistä, että rakentaminen 2010-luvulla ei enää vastaa luvun rakentamisen ulkomuotoa ja mittasuhteita. Hankkeen on harkittu sopeutuvan riittävästi maisemaan niin järveltä kuin mantereeltakin tarkasteltuna. Uusi rakennus ei ole kopio vanhasta, mutta se täyttää kuitenkin sille asetetut kauneuden ja ympäristöön soveltuvuuden kriteerit. Hankkeen lupapäätös ja pääpiirustukset ovat oheismateriaalina. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Maisemavaikutukset ja vaikutus kaavoitukseen. Vastine: Hanke on poikkeamisluvan mukainen ja poikkeamisluvassa on tutkittu hankkeen vaikutukset kaavoitukseen. Poikkeamisen edellytys on, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamista ei olisi saanut myöntää jos edellä mainittua haittaa olisi ilmennyt. Poikkeamisen edellytykset on tutkinut kaavoituksen asiantuntija hakemusta valmistellessaan. Maisemavaikutuksia sivuttiin jo edellisessä kohtaa, mutta tämän lisäksi rakennusluvan mukaisen rakennuksen soveltuvuutta ja vaikutusta maisemaan voidaan arvioida rakennuslupahakemuksen liitteiden maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b avulla. Rakennusluvan mukaisen rakennuksen harjakorkeus on noin 1,1 metriä korkeammalla kuin idänpuoleisen naapurirakennuksen harja ja noin 1,6 metriä korkeammalla kuin vanhan asuinrakennuksen harja. Kyseisistä selvityksistä voidaan todeta, että maisemavaikutukset jäävät pieniksi varsinkin kaukomaisemassa järvelle päin. Luvan mukainen uudisrakennus on suurempi kuin vanha asuinrakennus ja suurempi kuin viereinen rakennus. Se ei kuitenkaan ole objektiivisesti tarkasteltuna niin merkittävästi paljon suurempi, että sillä olisi maisemaa pilaavaa vaikutusta mihinkään ilmansuuntaan tarkastellen. Maisemaa se kyllä muuttaa, mutta muutos luo myös kerroksellisuutta sekä

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta monipuolisuutta rakennettuun ympäristöömme ja sen historian muodostumiseen. Asiassa tulee kuitenkin huomioida myös se seikka, että kyseistä rakennuspaikkaa eikä sen rakennuksia ole rajoitettu muutosten suhteen millään keinoin. Alueella voimassaolevassa yleiskaavassa on maininta kyseisten alueiden mahdollisuudesta sisältää herkkiä maisema- ja kulttuuriympäristö ym. kohteita. Maakuntakaava ehdotuksessa on ehdotettu alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kyseiset ehdotukset koskevat kuitenkin isompia kokonaisuuksia joissa yksittäinen asuinrakennus ei vaikuta mainittavasti maisemakokonaisuuteen. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Alakerran piilottaminen vaatii paljon maansiirtoa ja vaikuttaa harjakorkeuden nousuun vanhaan verrattuna. Vastine: Edellisten lisäksi voidaan todeta, että maansiirtoa joudutaan tekemään vaikka kellaria ei rakennettaisikaan. Vanhan asuinrakennuksen korkeusasema on ajan kulumisen vaikutuksesta ja mahdollisista maankäytön muutoksista johtuen melko alhainen. Toisin sanoen vaikka paikalle rakennettaisiin rakennus ilman kellaria jouduttaisiin maanpinnan korkeuksia nostamaan joka tapauksessa pintavesien hallinnan vuoksi nykyistä korkeammalle. Maastoleikkauksista a-a ja b-b voidaan arvioida maanpinnan nousevan noin 1,0-1,2 metrin verran rakennuksen seinävierustoilla. Kellarin korkeudesta kuitenkin yli puolet sijoittuu olemassa olevan maanpinnan alapuolelle ja kokonaisuuden voidaan arvioida täyttävän kohtuulliset vaatimukset. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Tulvarajat ei selviä suunnitelmista eikä maalämmönsijoitus. Vastine: Tulvarajat ja vedenkorkeuksien vaihtelun vaikutukset suunnitteluun on esitetty maastoleikkauksissa a-a ja b-b sekä rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa erillisessä selvityksessä rakennuskorkeuksista. Kyseiset seikat vaikuttavat lähinnä hankkeen erityissuunnitelmiin. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Oikaisija esittää näkemyksensä hallinto-oikeuden linjauksesta Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksestä, rakennuspaikan pinta-alasta, rantaviivan pituudesta sekä muista poikkeamisen edellytyksistä hankkeeseen ja sen aikaisempaa käsittelyyn liittyen. Vastine: Nämä seikat on ratkaistu poikkeusluvalla ja se on saanut lainvoiman. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Oikaisija väittää hankkeen sotivan paikalle asetettuja rakentamismääräyksiä vastaan.

23 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Vastine: Hanke on poikkeamisluvan mukainen eikä siinä ole haettu poikkeamisia suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä taikka muista säädöksistä haetun poikkeamisluvan lisäksi. Rakennuslupapäätös muut lupaehdot huomioiden täyttää luvan myöntämisen edellytykset hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Oikaisijat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Oikaisija vaatii rakennusluvan kumoamista hallinto-oikeuden linjausten ja rakennusmääräysten vastaisena. Vastine: Edellä esitettyyn viitaten rakennuslupapäätöksen kumoamiseen ei ole esitetty sellaista syytä, että rakennuslupapäätös voisi olla toisenlainen. Myönnetyn luvan mukaisen rakennuksen ei voida arvioida vaa ran ta van kulttuurihistoriallisia tai arvokkaan maisema-alueen mahdollisia arvoja si jain tin sa, värityksensä eikä kokonsa vuoksi. Aiottu rakentaminen sovel tuu ympäristöönsä ja sen vaikutukset maisemaan ovat vä häi set. Lupaharkinnassa on otettu huomioon oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaa ti muk set normaalin käytännön mukaisesti objektiivisesti tarkastellen. Hakemuksen mukaisen rakentamisen on harkittu täyttävän maan käyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset. Näin ollen lupa on tullut myöntää. MRL 115 Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran.

24 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edel lä esitetyn perusteella. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

25 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan vuoden 2016 käyttötalouden toteutuminen 554/02.02/2015 RAKLTK Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan vastuualueiden on ra por toi ta va tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä talousarvion ja si tovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Oheismateriaalina on rakennusvalvonnan osaprosessiin ti lin pää tökseen 2016 liittyvät selvitykset taloudellisista ja toiminnallisista ta voit teista. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy osaltaan laaditun sel vi tyksen ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

26 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan käyttösuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2017 RAKLTK Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvion täytäntöönpanomääräykset ja käyttösuunnitelma vuodelle 2017 ovat oheismateriaalina. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Toimielintä ja viranhaltijaa sitovat valtuuston osaprosessille myöntämä nettomääräraha sekä prosessien osalta valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 (tuloskorteilla 'Tavoitetaso 2017'). Mahdollisten nettomäärärahojen ylitysten käsittely on selvitetty täytäntöönpanomääräyksissä. Ydin- ja osaprosessien tehtävänä on valmistella käyttösuunnitelmat lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakuntien tulee hyväksyä talousarvioasetelman mukaiset käyttösuunnitelmansa mennessä. Osaprosessit voivat tehdä vuoden aikana muutoksia käyttösuunnitelmaan nettomäärärahansa puitteissa. Käyttösuunnitelmamuutokset tulee saattaa tiedoksi lautakunnalle ja taloustiimille. Valmisteluvastuu:rakennustarkastaja Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy vuoden 2017 käyttösuunnitelman aliprosessi 1 tasolla oheismateriaalin mukaisena. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

27 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Lausunnon antaminen Raivion 2. asemakaavanmuutosehdotuksesta 712/ /2015 RAKLTK Sastamalan kaupunginhallitus on kokouksessaan päät tä nyt asettaa Raivion asemakaavanmuutosehdotuksen nähtäville osal lis ten kuulemista varten ja lähettää sen tiedoksi ja mahdollista lau sun toa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Caruna Oy:lle, Pir kan maan maakun-tamuseolle, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:lle, Sas ta ma lan vedelle ja rakennusvalvonnalle. Ehdotus pidetään näh tä vil lä Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Vammalassa 8. kau pun gin osassa rautatieasema-alueen itäpuolella, Porin radan, Asemakadun ja Varikon-kadun rajaamalla alueella. Tavoitteena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää Sas-ta ma lan kaupungin keskustakuva rikkaana ja ajallisesti mo ni nai sena Raivion alueella. Kaavatyössä on tutkittu kaava-alueella si jait se vien his-toriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelua kos ke vien määräysten si-sällyttämistä kaavaan. Lisäksi tavoitteena on mah dol listaa keskustara-kennetta eheyttävä asuin- ja lii ke ra ken nus ten laadukas rakentaminen Asemakadun varteen. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta keskusteelee Raivion ase ma kaa vanmuu tos eh do tuk ses ta. Päätös: Rakennuslautakunta keskusteli asiasta ja antaa lau sun to naan seuraavan: Rautatieaseman läheisyydestä johtuen rakennuslautakunta toivoisi näke vän sä kaavassa mahdollistettavan mahdollisimman monen asun non rakentaminen. AL-25 tontille voisi sallia korkeamman ra ken ta mi sen ja varsinkin Asemakadun varressa kerrosluku voisi olla vä hin tään yhtenäinen V. Asemakaava-alueella on selostuksen mukaan kiinteistöjä 22 kap pa letta. Näillä on rakennuksia asumiseen noin 22 kappaletta ja ta lous ra kennuk sia noin 21 kappaletta. Asemakaavassa on esitetty kult tuu ri his torial li ses ti arvokkaiksi rakennuksiksi merkinnällä sr-1, 8 koh det ta ja merkinnällä sr-2, 15 kohdetta. Yhteensä suojelua esitetään 23:een rakennukselle kuudellatoista tontilla. Asemakaavassa 53 pro sent tia olevista rakennuksista esitetään suojeltavaksi. Ra ken nus lau ta kun ta ehdottaa kaikki sr-2 merkinnät poistettaviksi siten, että jäl jel le jäävä kokonaisuus muodostaa kuvaavan kulttuurihistoriaa ar vos ta van yhtenäisen tiiviin alueen. Lisäksi rakennuslautakunta pois tai si

28 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta suojelumerkinnät Ulvion talon kohdalta kokonaan. Ulvion talon ton til le kaavamerkintä AL-25, rakennuskorkeus IV ja ra ken nus te hok kuus lu ku 0,9. Alueen kehittyminen voi si olla onnistuneempaa ilman pientä suojel tua tonttia kuitenkin nuo rem man rakennetun ympäristön keskiössä. Merkittiin, että Jari Andersson poistui kokouksesta tämän asia koh dan käsittelyn aikana. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen RAKLTK Sastamalan kaupunginhallitus pyytää lausuntoa päivätystä Rai vion asemakaavanmuutosehdotuksesta. Ehdotus on nähtävillä Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta keskustelee päivätystä Raivion asemakaavanmuutosehdotuksesta. Päätös: Rakennuslautakunta keskusteli asiasta ja antaa lau sun to naan seuraavan: Ehdotuksessa on esitetty kult tuu ri his to rial li ses ti arvokkaiksi rakennuksiksi merkinnällä sr-1, 5 koh det ta ja merkinnällä sr-2, 14 kohdetta. Näin ollen asemakaavassa 44 pro sent tia olevista rakennuksista esitetään suojeltavaksi. Määrä on pienentynyt ensimmäisen lausunnon jälkeen ja sitä rakennuslautakunta pitää hyvänä. Muistettakoon asemakaavan tarkoitus hyvin säilyneen rakennetun ympäristön säilyttämiseksi. Rakennuslautakunta näkee ehdotuksen potentiaalin ja pitää sitä kelvollisena. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen