Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014

Transkriptio

1 Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Ristiinarvioinnin valmistelu ja ristiinarviointiseminaari Ristiinarvioinnin valmistelun vaiheet Ristiinarviointiseminaari Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet Vahvuudet Kehittämiskohteet Kehittämisen työkirja Jatkosuunnitelma... 7 Lähteet... 8 Liite 1 Itsearviointiraporttipohja Liite 2 Ristiinarviointiseminaarin kutsu/ohjelma

3 1 1 Johdanto FUAS-jäsenkorkeakoulut ovat toteuttaneet keskinäisiä ristiinarviointeja systemaattisesti osana yhteistä laadunhallintaa. Nyt toteutettu opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi on järjestyksessään liittouman kuudes. Ristiinarviointi on yksi keskeisempiä FUAS-liittouman laadunhallinnan menetelmiä. Ristiinarvioinnin tarkoituksena on systemaattisesti arvioida ennalta määriteltyä aihealuetta kaikkien osallistujatahojen osalta. Ristiinarvioinnissa osallistujat toimivat sekä oman tahonsa edustajina, että muiden arvioitsijoina, siis inspiroituen toisesta ja toisaalta toimien esimerkkinä kumppanille. Ristiinarviointi on tapa antaa kriittistä ja rakentavaa palautetta kumppanille ja oppia samalla toisen toiminnasta. Arviointien kautta osanottajien yhteisöllisyys paranee, kun eri tahojen edustajat ovat tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa. FUAS-jäsenkorkeakouluissa opetussuunnitelmia (myöhemmin: ops) on aiemmin arvioitu eri tavoin ammattikorkeakoulukohtaisesti esim. sisäisinä itsearviointeina ja ulkopuolisten tekeminä arviointeina. Lisäksi on pyydetty työelämältä puoltolausuntoja opsien hyväksymisvaiheessa. FUAS-yhteistyössä ops-arviointeja on viime vuosina tehty kaksi: Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen, 11 koulutusohjelmaa (HAMK, LAMK, Laurea ja Metropolia) Collaborating to achieve a strategic vision an evaluation of curriculum development in FUAS institutions 12 koulutusohjelmaa (3 yamk, opettajankoulutus ja 8 amk) HAMK, LAMK ja Laurea (Curriculum Review) Opetussuunnitelmien arviointi toteutetaan FUAS-yhteistyössä Curriculum Review -arvioinnin väliarviointina sekä valmistautumisena tulevaan kansainväliseen auditointiin vuonna Arvioinnin lähtökohtana ovat aiemmat arvioinnit ja niissä kehittämisalueiksi todetut sekä ajankohtaiset opsien kehittämisalueet. Arviointi on teemoitettu kolmeen osa-alueeseen ja toteutetaan kolmessa vaiheessa. Arvioinnissa toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteita, jolloin autetaan tunnistamaan arvioinnin kohteen vahvuudet, hyvät käytänteet sekä kehittämiskohteet. Arviointi on kehittävää, osallistavaa, monitahoista ja kriteeriperustaista. Ops-arvioinnissa hyödynnetään Osaamisperusteisuus korkeakouluissa (ESR)-hankkeen ( ) puitteissa tuotettuja opetussuunnitelmien arviointikriteeristöä. Hankkeen tarkoituksena on ollut vahvistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmien osaamisperusteisuutta ja yhdistää työelämärelevanssi käytännön ops-työhön ja tutkintovaatimuksiin. Tässä raportissa esitetään ops-arvioinnin ensimmäinen vaihe, opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi (myöhemmin: ops-työn arviointi). Raporttiin on koottu arviointiprosessi, keskeiset tulokset ja näiden pohjalta toteutettu FUAS-tason kehittämisen työkirja.

4 2 2 Ristiinarvioinnin valmistelu ja ristiinarviointiseminaari Seuraavissa kappaleissa on esitetty keskeiset ops-työn ristiinarvioinnin valmisteluvaiheet ja ristiinarviointiseminaarin kulku. 2.1 Ristiinarvioinnin valmistelun vaiheet Curriculum Review arvioinnissa todettiin, että ammattikorkeakoulujen ops-prosessit ja niiden ohjaus toteutuu hyvin eri tavoin. Prosesseja on tämän perusteella uudistettu kaikissa jäsenkorkeakouluissa ja syksyllä 2014 todettiin olevan tarve itse- ja vertaisarvioida uudistuneet prosessit. Kustakin jäsenkorkeakoulusta arvioinnin valmisteluun osallistui laadunhallinnan sekä opstyön kannalta keskeiset toimijat. Arvioinnin tavoitteiksi asetettiin: ops-prosessin kehittäminen FUAS-jäsenkorkeakoulussa hyvien käytänteiden ja osaamisen jakaminen FUAS-yhteistyössä opiskelijoiden liikkuvuutta edistävien toimintatapojen löytäminen. Ops-työn arviointi toteutettiin seuraavien vaiheiden ja aikataulun mukaisesti. Taulukko1. Ristiinarvioinnin toteutus Toimenpiteet Aikataulu Vastuutoimijat Arvioinnin suunnittelu marras 2013 Jaana Ignatius, Leena Nieminen, Marjo-Riitta - teemat kesäkuu 2014 Järvinen, Eija Mäkelä, Aija Töytäri, Pirjo Kuisma - tavoitteet ja Jaana Kullaslahti - malli Itsearvioinnin materiaalien laadinta amkeissa Itsearviointiraporttien toimittaminen kumppani-amkeille - ohjeistus Ristiinarviointiseminaarin valmistelu Ristiinarviointiseminaari (videointi) syys-lokakuu 2014 Leena Nieminen (Laurea) Marjo-Riitta Järvinen ja Eija Mäkelä (LAMK) Pirjo Kuisma (HAMK), yhteistyössä: opetuksesta vastaavat vararehtorit ja johtajat, koulutusvastaavat/ -päälliköt, ops-vastaavat, ops-työtä tekevät, tukipalvelu järjestelmät, hallinto, opiskelijoiden tuki mennessä Leena Nieminen (Laurea) Marjo-Riitta Järvinen ja Eija Mäkelä (LAMK) Pirjo Kuisma (HAMK) elo-marraskuu Sara Heikkilä, Aino-Maria Pokela Jaana Ignatius, Leena Nieminen, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Aija Töytäri, Pirjo Kuisma ja Jaana Kullaslahti Tikkurila Sara Heikkilä, Aino-Maria Pokela Jaana Ignatius, Leena Nieminen, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Pirjo Kuisma ja Jaana Kullaslahti Ristiinarvioinnin tulosten käsittely marras-joulukuu Jaana Ignatius, Leena Nieminen, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Pirjo Kuisma ja Jaana Kullaslahti Raportin laadinta joulu-helmikuu Sara Heikkilä, Jaana Ignatius, Leena Nieminen, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Pirjo Kuisma ja Jaana Kullaslahti

5 3 Kustakin jäsenkorkeakoulusta ops-työn arviointiin osallistui kaksi koulutusta, joista toinen oli liiketalouden koulutus ja toinen jäsenkorkeakoulujen itse määrittelemä koulutus: HAMK; maaseutuelinkeinojen koulutus, LAMK; sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus ja Laurea; sairaanhoitajakoulutus. Koulutusten valinnalla pyrittiin kattamaan FUAS-liittouman painoalat. Arvioinnin teemat ja kysymykset perustuvat Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeessa tuotettuun ops-arvioinnin kriteeristöön. Kriteeristön teemoista ops-työnarviointiin valittiin: ennakointi, johtaminen, rakenteet, pedagoginen ajattelu ja yhteistyö, verkostot sekä arviointi ja kehittäminen. Etukäteismateriaaliksi toteutettu itsearviointi toteutettiin yhteisen pohjan perusteella (liite 1). Itsearviointi rakentui KKAn laatuauditoinnin itsearvioinnin (KKAn auditointikäsikirja) mukaiseen rakenteeseen: kuvaus ja itsearviointi. Itsearvioinnissa korkeakouluilta pyydettiin mahdollisimman reflektoivaa itsearviointia ja omien kehittämiskohteiden tunnistamista. Jäsenammattikorkeakoulut valitsivat itse tavan, jolla itsearvioinnit toteutettiin. Itsearviointiraporttien kokonaispituudeksi määriteltiin 10 sivua. 2.2 Ristiinarviointiseminaari Ristiinarviointiseminaari toteutettiin Ristiinarviointiseminaariin osallistuivat opetuksesta vastaavat vararehtorit ja johtajat sekä mukana olleiden koulutusten ops-prosessista käytännössä eri tasoilla vastanneita henkilöitä. Ristiinarviointiseminaariin kutsuttujen nimet on esitetty seminaarin ohjelmassa/kutsussa (liite 2). Ristiinarvioinseminaari aloitettiin seuraavilla alustuksilla: FUAS-jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi osana kansainväliseen laatuauditointiin valmistautumista Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hanke osana FUAS-jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointia Alustusten jälkeen esitettiin tiiviit kuvaukset ops-suunnitelmaprosessin etenemisestä jäsenkorkeakouluissa, jonka jälkeen aloitettiin varsinainen ristiinarviointikeskustelu. Keskustelu käytiin itsearviointimateriaalien pohjalta seminaarin puheenjohtajan johdolla. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa. Keskustelu eteni keskeisten haasteiden esiintuomisen ja hyvien käytänteiden jakamisen pohjalta. Seminaarin sihteeri kirjoitti keskustelusta muistion ja lisäksi seminaari taltioitiin videolle.

6 4 3 Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet Seuraavissa kappaleissa on esitetty ristiinarviointikeskustelun pohjalta esiin nousseet ops-työn keskeiset FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Opsarvioinnista nousseita sekä yhteisiä että jäsenkorkeakoulukohtaisia tuloksia on käsitelty jäsenkorkeakoulujen omissa kehittämisryhmissä. Kappaleessa 3.3 on esitetty FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen yhteiset kehittämiskohteet ops-työn kehittämiseksi. 3.1 Vahvuudet Ennakointi: Tiivis yhteistyösuhde työelämään. Jäsenkorkeakoulujen ennakointikäytänteet: HAMK; tulevaisuusverstaat, LAMK; ennakointisivut ja Laurea; työelämäpalautteen koonti. Johtaminen: Osaava prosessi- ja pedagoginen johtaminen. Rakenteet: Pedagogiikka lähtökohtana ops-työssä rakenteiden sijaan. Teknologian hyödyntäminen rakenteiden monipuolistamisessa. FUAS-yhteistyön tekeminen jäsenkorkeakoulujen omat rakenteet huomioiden. Pedagogiikka ajattelu, yhteistyö: Jäsenkorkeakoulukohtaiset pedagogiset linjaukset ohjaavat toimintaa ja arjen työtä. Edetty oppiainelähtöisestä toiminnasta avoimeen tiimityöhön. Pedagoginen johtaminen. Verkostot: Tiiviit yhteistyösuhteet työelämään. Arviointi ja kehittäminen: Ops-työn näkeminen jatkuvasti arvioitavana ja kehitettävänä prosessina. Laaja osallistaminen ops-työn suunnitteluun, edistää sitoutumista sen arviointiin ja kehittämisen. Yhteistyö ja systemaattisuus arvioinnissa ja kehittämisessä; itsestä ja kumppaneista oppiminen (ristiinarvioinnit). Menetelmänä kehittämisen työkirjat parantaa arviointipalautteiden hyödyntämistä; palautteen vaikuttavuuden todentaminen. 3.2 Kehittämiskohteet Ennakointi: FUAS-liittouman yhteisen ennakointityön toimintamallin kehittäminen. o Alueellisen ennakointitiedon hyödyntäminen. o Ennakointitiedon dokumentointi Johtaminen: FUAS-liittouman tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin liittyvän opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan parantaminen. Rakenteet: Tutkinnon osaamistavoitteen täsmentäminen joustavuuden rakentaminen lähtökohtana. Tietojärjestelmärakenteiden kehittäminen tukemaan ops-työn juostavuutta. FUAS-yhteistyön rakenteiden ja toimintaperiaatteiden täsmentäminen.

7 5 FUAS-virtuaalikampus tukemaan opiskelijoiden joustavaa yksilöllistä opintopolkua. Opiskelijaliikkuvuuden mahdollistaminen FUAS-jäsenkorkeakoulujen erilaisista rakenteista ja käsitteistä huolimatta (mm. opintojakso/ moduuli, opetussuunnitelma/ osaamiskuvaus, profiloivat/ täydentävät opinnot ja teema/moduuli/opintojakso) FUAS-liittouman myötä mahdollistuvien monialaisten ratkaisujen hyödyntäminen. Pedagogiikka ajattelu, yhteistyö: Sidosryhmien ja opiskelijoiden vahvempi osallistaminen pedagogiseen suunnitteluun. Monialaisuuden hyödyntäminen ops-työssä. o Innovatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen yli alarajojen Verkostot: Työelämäverkostojen hyödyntäminen luontevana osana ops-työtä. Sijoittumisseuran ja kv-verkostojen hyödyntäminen ops-työssä. Arviointi ja kehittäminen: Ops-työn juurruttaminen jatkuvan kehittämisen prosessina Ops-työn dokumentoinnin kehittäminen (vrt. opetussuunnitelmatyö kansainvälisen auditoinnin näyttönä). Arviointimenetelmien (sisäiset ja ulkoiset) jatkokehittäminen FUAS-yhteistyössä. o Osaamisen rakentava kyseenalaistaminen luonteva osa FUAS-yhteistyötä. 3.3 Kehittämisen työkirja Ops-arvioinnin ensimmäisen vaiheen, ops-työn arvioinnin pohjalta, ops-työn projektiryhmä on määrittänyt alla olevan FUAS-liittouman yhteiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Kullekin kehittämistoimenpiteelle on määritelty toteuttamisvastuut ja aikataulu sekä vaikuttavuuden arviointimenettely.

8 6 Taulukko 2. Ops-työn kehittämisen työkirja Kehittämiskohteen määrityspäivämäärä ja kehittämisfoorumi Määritetty kehittämiskohde Määritetty kehittämistoimenpide Kehittämistoimenpiteen toteuttamisvastuu, aikataulu Kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden arviointi: menettely, ajankohta Tulos FUAS-ops arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi Ops-arvioinnin projektiryhmä Yhteinen toimintamalli ennakointityöhön - ennakointitiedon hyödyntäminen Ops-arvioinnin 2.vaiheen työelämäarviointi (tulevaisuuspaneeli, avoin kaikille) Jatkossa systemaattisesti toteutettavat yhteiset tulevaisuusfoorumit (henkilökunnalle). Toiminnanjohtaja koordinoi Toteutuneet tulevaisuusfooru mit (palaute) FUAS-ops arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi Ops-arvioinnin projektiryhmä Yhteistyömahdollis uuksien tiedottamisen selkiytys (kesäopinnot, virtuaalikampus ja Graduate school) FUAS-www-sivujen informaation ja rakenteen kehittäminen opiskelijaystävällisemmä ksi Toiminnanjohtaja koordinoi. Toteutus yhdessä strategisten yhteistyöalueiden vastaavien ja suunnittelijan kanssa mennessä. Kesäopintojen osalta: Kesäopintojen palaute FUAS-mittarit (Kesä, virtuaali ja Graduate School) FUAS-ops arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi Ops-arvioinnin projektiryhmä Sijoittumisseurann an parempi hyödyntäminen Sijoittumisseurannan tulosten analysointi ja esittely tulevaisuusfoorumissa. OPS-arvioinnin projektiryhmä. Osaksi opsarvioinnin työelämäarviointipäiv ää Jatkossa osa vuosittaista FUAStulevaisuusfoorumia. FUAS-ops arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi Ops-arvioinnin projektiryhmä Arviointimenetelmi en kehittäminen FUAS-yhteistyössä Jatkuu osana opsarviointia.

9 7 4 Jatkosuunnitelma Ops-arviointia jatketaan ops-työn arvioinnin pohjalta siten, että toinen vaihe, Opetussuunnitelmien arviointi toteutetaan keväällä Tässä vaiheessa arvioidaan yleisten työelämätaitojen näkymistä opetussuunnitelmissa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Ops-arvioinnin kolmas vaihe, opetussuunnitelmien toteutuksen arviointi, toteutetaan syksyllä 2015, jolloin tarkastelun keskiössä on opiskelijoiden näkemykset ja kokemukset opsien toteutuksista ja FUAS-liittouman tarjoamista mahdollisuuksista. Ops-arvioinnin seuraavat vaiheet raportoidaan ja nousseista kehittämiskohteista toteutetaan kehittämisen työkirjat todentamaan arviointien vaikuttavuutta.

10 8 Lähteet Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A (toim.) Osaamisperusteisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskus. Turku. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 15/2012.

11 LIITE 1 Itsearviointiraporttipohja Opetussuunnitelmaprosessin arviointi - Itsearviointiraportti: FUAS-jäsenammattikorkeakoulun nimi Päiväys: Raportin laatijat: Yhteyshenkilö: Raportin laadintaan osallistuneet koulutukset: Raportin laadinnassa haastatellut henkilöt: Raportin ohjeistus: FUAS-jäsenammattikorkeakoulu valitsee itse tavan, jolla toteuttaa itsearvioinnin ja tuottaa raportin. Raportti tulee jäsentää alla olevien otsikoiden mukaisesti. Mahdollinen alaotsikointi on korkeakoulun vapaasti päätettävissä. Korkeakoululta pyydetään raportissa mahdollisimman reflektoivaa itsearviointia, kehittämiskohteiden tunnistamista. Raportin tulee painottua enemmän arviointi- kuin kuvausosuuteen. Itsearviointiraportin kokonaispituus on n. 10 sivua. Teksti riviväli 1 ja kirjasintyyppi Arial 11 pt tai vastaava. Raporttiin ei tule sisällyttää linkkejä internetsivuihin. *************

12 LIITE 1 Itsearviointiraporttipohja Opetussuunnitelmaprosessin suunnittelu ja toteuttaminen ENNAKOINTI Kuvaus ennakointityöstä ja sen merkityksestä ops-prosessissa? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän JOHTAMINEN Miten ammattikorkeakoulun strategiaa käytetään ops-prosessissa? Miten ops-työ on organisoitu ammattikorkeakoulussa? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän RAKENTEET Miten erilaiset reunaehdot (esim. hallinnolliset järjestelmät) vaikuttavat opsprosessissa? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän PEDAGOGIIKKA AJATTELU, YHTEISTYÖ Kuvaus pedagogisesta ajattelusta ja sen merkityksestä ops-prosessissa? Miten varmistetaan linjakkuuden toteutuminen ops-prosessissa? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän

13 LIITE 1 Itsearviointiraporttipohja VERKOSTOT Mikä on verkostojen ja verkostomaisen toiminnan merkitys ops-prosessissa? Mikä on työelämäläheisyyden merkitys ops-prosessissa? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän Opetussuunnitelmaprosessin arviointi ja kehittäminen ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Miten ops-prosessin sisäistä ja ulkoista arviointia toteutetaan ja saatua palautetietoa hyödynnetään? Kirjoita kuvaus tähän Itsearviointi: Kirjoita itsearviointi tähän

14 LIITE 2 Kutsu/ohjelma FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön ristiinarviointiseminaari Aika klo Paikka Kutsutut: Ohjelma Laurea Tikkurila, A306 Hely Kilpeläinen, lehtori, HAMK Jukka Korhonen, lehtori, HAMK Pirjo Kuisma, kehittämispäällikkö, HAMK Jaana Kullaslahti, tutkijayliopettaja, HAMK Risto Salminen, vararehtori, HAMK / Merja Helin, HAMK Outi Vahtila, koulutuspäällikkö, HAMK Maarit Fränti, kehitysjohtaja, LAMK Tapani Heikkilä, lehtori, LAMK Päivi Huotari, yliopettaja, LAMK Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja, LAMK Eija-Riitta Mäkelä, yliopettaja, LAMK Anu Lindström, kehittämispäällikkö, Laurea Arja-Helena Meronen, kehittämispäällikkö, Laurea Leena Nieminen, johtaja, Laurea Susanna Niinistö-Sivuranta, vararehtori, Laurea Pirjo Tiirikainen, kehittämispäällikkö, Laurea Jaana Ignatius. vs. toiminnanjohtaja, FUAS-liittouma Sara Heikkilä, laatuassistentti, FUAS-liittouma 9:00-9:30 Tervetuloa FUAS-jäsenammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi osana kansainväliseen laatuauditointiin valmistautumista, Jaana Ignatius Osaamisperustaisuus korkeakouluissa-hanke osana FUASjäsenammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointia Jaana Kullaslahti 9:30-10:00 Opetussuunnitelmaprosessin eteneminen jäsenammattikorkeakouluissa Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen ja Leena Nieminen 10:00-11:30 Ristiinarviointikeskustelu puheenjohtaja Jaana Kullaslahti sihteeri Sara Heikkilä 11:30 12:00 Yhteenveto mitä opimme? Risto Salminen, Maarit Fränti ja Susanna Niinistö-Sivuranta 12:00 Tilaisuuden päätös Salaattilounas kokoustilassa