Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana
|
|
- Noora Pirjo Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Loppuraportti FUAS-liittouman opetussuunnitelmien arvioinnin kolmannesta vaiheesta Heikkilä Sara Ignatius Jaana Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Liljander Tuija Nieminen Leena
2 1 Sisällys 1. Johdanto Arviointityöpajojen valmistelu ja toteutus Seminaaripäivän valmistelu ja toteutus Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet Opetus- ja toteutussuunnitelmat Opetussuunnitelma Toteutussuunnitelma Yhteys työelämään Opetus ja ohjaus Osaamisen arviointi Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointitulosten hyödyntäminen... 9 Liitteet: Liite 1: Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina seminaari; kutsu ja ohjelma
3 1. Johdanto 2 FUAS-liittoumassa on toteutettu yhteistä opetussuunnitelmien (OPS) arviointia syksystä 2014 lähtien. OPS-arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin marraskuussa Arvioinnin kohteena oli OPS-työ ja arvioijina olivat henkilöstön edustajat. Toinen vaihe toteutettiin huhtikuussa Tällöin arvioinnin kohteena oli OPS:ien työelämäkompetenssit ja arvioijina työelämän edustajat. Syksyllä 2015 toteutettu opetussuunnitelmien toteutusten arviointi toteutettiin opiskelija-arviointina. Tämä arviointi oli kolmivaiheisen opetussuunnitelmien arviointiprosessin vaiheista viimeinen. Arvioinnin kolmanteen vaiheeseen osallistui kustakin jäsenkorkeakoulusta yksi koulutus. Koulutusten opiskelijat toteuttivat oman arviointityöpajan, joiden tuloksia käsiteltiin yhteisessä kutsuseminaarissa Seminaarin keskiössä olivat opiskelijoiden esittämät yhteenvedot toteutetuista arvioinneista ja näiden pohjalta käyty avoin keskustelu.vuosina toteutetun Curriculum Review n tuloksena suositeltiin opetussuunnitelmien arviointia FUAS-yhteistyössä. Lisäksi arviointi liittyy kunkin liittouman jäsenkorkeakoulujen valmistautumiseen laatujärjestelmien kansainvälisiin auditointeihin vuonna Arvioinnin lähtökohtana olivat aiemmat arvioinnit, niissä esiin nousseet kehittämiskohteet sekä muut ajankohtaiset OPS:ien kehittämistarpeet. Kolmessa vaiheessa toteutetussa arvioinnissa hyödynnettiin kehittävän arvioinnin periaatteita ja siinä pyrittiin tunnistamaan arvioinnin kohteen vahvuudet, hyvät käytänteet sekä kehittämiskohteet. OPSarvioinnin kaikissa vaiheissa hyödynnettiin Osaamisperusteisuus korkeakouluissa (ESR)-hankkeen ( ) puitteissa tuotettua opetussuunnitelmien arviointikriteeristöä. Kolmivaiheisen arviointiprosessin toteuttaminen antaa merkittävää palautetietoa opetussuunnitelmien edelleen kehittämiseksi. Tässä raportissa on kerrottu tarkemmin arvioinnin kolmannen vaiheen toteutuksesta syksyllä Arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta nousseet kehittämistoimenpiteet työstettiin jäsenkorkeakoulujen yhteiseen OPS-työn kehittämisen työkirjaan, jota on tässä arvioinnin kolmannessa vaiheessa tarkasteltu ja päivitetty.
4 2. Arviointityöpajojen valmistelu ja toteutus 3 FUAS-liittouman OPS-arvioinnin työryhmä suunnitteli koulutuskohtaisissa työpajoissa käsiteltävät teemat Osaamisperusteisuus korkeakouluissa (ESR)-hankkeessa luotujen osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön ja opetussuunnitelman kriteeristön pohjalle. Kuudesta keskeisestä kriteeristä (koulutuksen perustehtävä, työelämärelevanssi, kokonaisvaltainen linjakkuus, pedagogiikka, ohjaus ja arviointi) muokattiin arviointityöpajojen teemat: opetus- ja toteutussuunnitelmat, yhteys työelämään, opetus ja ohjaus sekä osaamisen arviointi. Kunkin teeman käsittelyä helpottamaan luotiin apukysymyksiä, jotka on lueteltu taulukossa alla. Taulukko 1. Arviointikehikko OPETUS- JA TOTEUTUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma Miten olet käyttänyt opetussuunnitelmaa? Kuinka hyvin tunnet opetussuunnitelman? Mitä merkitystä opetussuunnitelmalla on sinulle? Miten selkeästi ja ymmärrettävästi tutkinnon tuottama osaaminen on kuvattu opetussuunnitelmassa? Miten opetussuunnitelma mahdollistaa henkilökohtaiset valinnat? Pystytkö tunnistamaan sinulla jo olevaa osaamista opetussuunnitelman avulla? Toteutussuunnitelma Vastaavatko toteutussuunnitelmat opetussuunnitelmaa? Miten hyödynnät toteutussuunnitelmia? Miten toteutussuunnitelmat palvelevat opintojesi suunnittelua? Miten sinut on opiskelijana otettu mukaan toteutuksien suunnitteluun? Miten kehittäisit toteutussuunnitelmia? YHTEYS TYÖELÄMÄÄN Miten selkeästi ja ymmärrettävästi opetussuunnitelmassa on kuvattu opintojen yhteys työelämän osaamis- ja tehtäväalueisiin? Miten työelämäyhteistyö on näkynyt käytännön toteutuksessa? Miten opinnot mahdollistavat oman työelämäverkostosi rakentamisen? Miten voit hyödyntää omaa osaamistasi työelämässä jo opintojen aikana? Miten voit hyödyntää aiemmin ja opintojen aikana kertyvää työelämäosaamista opinnoissasi AHOT)? OPETUS JA OHJAUS Miten opintojen käytännön toteutus on vastannut toteutussuunnitelmia? Miten hyvin opetuksen käytännön toteutus on mahdollistanut osaamistavoitteiden saavuttamisen? Miten oppimista ja osaamisen kehittymistä on käytännössä ohjattu suhteessa tutkinnon osaamistavoitteisiin? Mitkä ovat olleet opetuksen ja ohjauksen parhaita käytänteitä? Miten kehittäisit opetuksen ja ohjauksen käytännön toteutusta? OSAAMISEN ARVIOINTI Oletko saanut riittävästi tietoa osaamisen arvioinnista ja osaamisen osoittamisesta opetuksen alkaessa? Miten arviointia ja palautetta osaamisen kehittymisestä on käytännössä toteutettu? Miten osaamisen arvioinnin käytännön toteutus on vastannut toteutussuunnitelmaa? Miten käytetyt arviointimenetelmät ja kriteerit ovat auttaneet oman osaamisen arvioinnissa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä? Jäsenkorkeakoulut määrittelivät itse arviointiin osallistuvan koulutuksen ja osin niissä huomioitiin jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöiksi valikoituneet koulutukset. Arviointien kohteena olivat vuoden 2014 opetussuunnitelmat ja arvioijina olivat toisen vuoden opiskelijat. HAMKista arviointiin osallistui Maaseutuelinkeinojen koulutus (maatilatalous ja hevostalous), LAMKista Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutus ja Laureasta Sairaanhoitajakoulutus (Tikkurilan kampuksen opiskelijat). Opetussuunnitelmien toteutumisen arvioinnin koulutuskohtaiset arviointityöpajat toteutettiin jäsenkorkeakouluissa Niihin osallistui yhteensä lähes 90 opiskelijaa kolmesta mukana olleesta koulutuksesta. Työpajoissa koulutusten opiskelijat arvioivat omaa koulutustaan em. kriteeristön ja apukysymysten mukaisesti. Kunkin työpajan veti ko. koulutuksen asiantuntijat apunaan FUAS-liittouman OPSarvioinnin työryhmän jäsenet. Kustakin arviointityöpajasta kirjoitettiin raportit em. kriteerit ja apukysymykset huomioiden. Lisäksi raporteista koottiin yhteenveto, jota käytettiin apuna yhteisen seminaaripäivän suunnittelussa.
5 3. Seminaaripäivän valmistelu ja toteutus 4 Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina seminaari toteutettiin Laurean Tikkurilan kampuksella kello Seminaaripäivän ohjelmarungon muodosti mukana olleiden koulutusten arviointiworkshoppien tulosten esittely ja näiden pohjalta käyty kalamalja-keskustelu. Lisäksi seminaarissa kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa; Aija Töytäri, opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi teemasta Mitkä hallitusohjelman kärkihankkeet edistävät korkeakoulujen kehittämistä? ja Leo Aarnio, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä kertoi ja keskustelutti osallistujia teemasta Miten hyödyntää uraseurantatietoa opetuksessa ja opiskelussa? Edellä mainittujen asiantuntijoiden ja koulutusten arviointityöpajojen tulokset esitelleiden opiskelijoiden lisäksi seminaariin kutsuttiin kunkin jäsenkorkeakoulun koulutuksen vararehtorit, koulutuksen asiantuntijoita, jäsenkorkeakoulujen laatuvastaavat ja opiskelijakuntien edustajat. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 31 henkilöä. Kuva 1. Seminaaripäivän keskustelua kalamaljassa 4. Keskeiset tulokset ja kehittämiskohteet Arvioinnin keskeiset tulokset on kerätty opiskelijoiden työpajapäivistä ja yhteisen seminaarin keskusteluista. Tuloksissa tuodaan esille seikkoja, jotka ovat nousseet esiin kaikissa jäsenkorkeakouluissa. Tulokset on listattu arviointityöpajojen teemojen mukaisesti. Huomionarvoista on, ettei kolmen eri korkeakoulun ja kolmen eri koulutuksen arvioinneista nousseiden tulosten välillä ollut suuria eroja ja päätulokset oli helposti löydettävissä. Tämä tuli esille sekä arviointityöpajojen raporteista kuin myös seminaaripäivän keskusteluissa. Tulosten yhteyteen on kirjattu lainauksia arviointityöpajojen raporteista sekä arviointityöpajojen esittelyistä ja keskusteluista järjestetyssä seminaarissa. Kommentit on kirjattu mahdollisimman autenttisina Opetus- ja toteutussuunnitelmat Linjakkuutta kartoitettiin opetussuunnitelmista ja toteutussuunnitelmista.
6 Opetussuunnitelma Arvioinnin mukaan opiskelijat tuntevat opetussuunnitelmat melko huonosti ja niitä käsitellään usein vain opintojen alussa. Koska opiskelijat eivät tunne opetussuunnitelmia riittävästi, eivät he osaa suunnitella opintojaan omatoimisesti ja henkilökohtaisten valintojen teko on vähäistä. Opetussuunnitelmien toteutumista arvioineet toisen vuoden opiskelijat näkivät kuitenkin hyvänä, että ensimmäiset lukukaudet toteutetaan yhtenevästi ja opintojen valinnaisuus lisääntyy vasta opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan opiskelijat toivoivat opetussuunnitelmia käsiteltävän heidän kanssaan enemmän. Lisäksi he totesivat, että opettajilta saatavat tai eri tietojärjestelmissä olevat tiedot saattavat erota ja siten hämmentää opiskelijoita. Opiskelijat eivät myöskään koe tietojärjestelmiä helpoiksi käyttää ja opetussuunnitelmien tiedot saattavat ovat puutteellisia, esim. tarkkojen aikataulujen osalta. Opetussuunnitelma ei ole meille kovin tuttu, olemme nähneet sen ehkä joskus opintojen alussa.tähän asti opinnoissa olemme menneet valmiin suunnitelman mukaan, sooloilu eli oman tien kulkeminen vaikuttaa todella hankalalta. Alussa suunniteltu järjestys ja aikataulut, myöhempinä vuosina enemmän valinnaisuutta. 5 Opetussuunnitelmia hyödynnetään oman osaamisen tunnistamisessa mm. arviointitilanteissa ja kuvaamaan omaa osaamista, joskin päiväopiskelijat hyödyntävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) vain vähän. AHOTointia vaikeuttaa, se että opetussuunnitelmat sisältävät paljon myös opiskelijoille vierasta kieltä, joka ei aukea heille. Lisäksi opintotarjonnan tulisi olla aiemmin tiedossa, jotta opiskelijat voivat suunnitella ja tunnistaa omaa osaamistaan ajoissa. Olemme käyttäneet opetussuunnitelmaa oman osaamisen arvioinnin tukena. Osaamisen kuvaus tulee olla selkeästi kuvattuna moduuleissa, jotta ihminen osaa tunnistaa, että hänellä on jo osaaminen. Opiskelijoiden osaamistavoitteet ajoittain vaikealukuisia, halutaan käytännönläheisyyttä ja selkeää kieltä. Hyvinä käytänteinä mainittiin HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutuksessa käytössä olevat moduulikortit, joissa on pelikortteihin kuvattu kukin moduuli ja opiskelijat voivat muodostaa mahdollisia opintopolkuja konkreettisesti kortteja yhdistelemällä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat moduulit on esitelty moduulikorteissa ja kortit on hyvin tallessa. Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmat nähtiin hyödyllisiksi niin opintojen suunnittelun, etenemisen kuin arvioinninkin kannalta. Mukana olleet henkilöstön jäsenet totesivat opetussuunnitelman roolin muuttuneen yhä positiivisemmaksi ja sen olevan hyvä henkilöstön yhteinen työkalu. Sekä henkilöstö että opiskelijat toivoivat kuitenkin opiskelijoiden ja työelämän yhä aktiivisempaa roolia opetussuunnitelmien laadinnassa. Kun koulutuksen arvioinnissa otetaan opiskelijat ja sidostyhmät mukaan, niin olisi hyvä, että heidät otettaisiin mukaan jo opetussuunnitelmien tekoon Toteutussuunnitelma Toteutussuunnitelmat käydään pääasiassa läpi opintojen alussa. Opiskelijat kertoivat, toteutussuunnitelmien selkeyttävän arjen opiskeluja hyvin, joskin totesivat niiden olevan vaihtelevasti kirjoitettuja. Opiskelijat kaipasivat etenkin tarkempien aikataulujen kirjaamista hyvissä ajoin, jotta he voisivat suunnitella opintojaan ja muuta elämäänsä paremmin. Etenkin opintojen läsnäolovelvoitteesta kaivattiin tietoa. Ongelmalliseksi opiskelijat näkivät, etteivät toteutussuunnitelmat pidä aina paikkaansa. Tutustumalla toteutussuunnitelmiin orientoidumme tuleviin opintoihin. Toteutussuunnitelma on hyvin informatiivinen; näkee tulevat opinnot, aikataulut, tavoitteet, laajuudet ym.. Olisi varmaan hyödyllistä jos moduulin alussa käytäisiin tavoitteet ja työtavat perusteellisesti läpi.
7 Opettajat ilmoittavat toteutuksen eri menetelmin esim. Pepin TOTSU, Reppu-kurssit, muut kurssikuvaukset (kirjallinen ja suullinen). Tietoa löytyy nyt liian monesta kohdasta (Optima, live.laurea, Winha, Jobstep ms.). Aikataulut tulevat niin myöhään, että on hankala suunnitella syventäviä opintoja. Aikataulut vaikeasti haettavissa. Riippuu paljon opettajasta toiset noudattavat tarkkaan ja toiset eivät ollenkaan. 6 Opiskelijat kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa opintojen toteutukseen vähäisiksi ja eivät halua osallistua vain tulevia opiskelijoita hyödyttävään kehittämiseen. Mukana olleet opiskelijat kertoivat, että ovat kiinnostuneita opintojen suunnitteluun osallistumisesta. Mahdollisuus vaikuttaa toteutukseen ei konkretisoidu opintojen alussa, mutta toteutuskohtaisesti sellaisia annetaan. Kehittämistä on tiedonkulussa. Opiskelijoina emme tiedä kaikkia mahdollisuuksiamme omien toteutussuunnitelmien, HOPSien tai harjoittelupolkujen suhteen. Opiskelijat toivoivat erityistä huomiota kiinnitettävän opintojaksojen järjestykseen, jotta opittavat taidot karttuvat loogisessa järjestyksessä. Kurssien järjestys epälooginen välillä, mitä taitoja tarvitaan alussa ja arvioidaanko taitoja vai projektia, jos ko. taitoa ei ole ollut vielä lukujärjestyksessä. Hyvänä käytänteenä opiskelijat näkivät pienempien opintojaksojen yhdistämisen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joissa yhdistyy esim. suunnittelu, toteutus, työelämäyhteistyö ja asiakaskontaktit. Yhdistelmäkurssit hyvä asia, mutta vaatii opettajilta yhteistyötä, jotta tavoitteet toteutuvat ja ovat selkeät Yhteys työelämään Opiskelijat totesivat, että yhteys työelämään on huomioitu opinnoissa, joskaan sitä ei ole kuvattu heille riittävän selkeästi. Harjoittelut nähtiin selkeimpänä työelämäyhteistyön muotona. Harjoittelujen lisäksi opiskelijat ovat suunnitelleet projekteja työelämäasiakkaille, toteuttaneet työelämälähtöisiä projekteja ja toimeksiantoja, käyneet tutustumiskäynneillä, kuulleet vierailijaluennoitsijoita, osallistuneet julkisiin kilpailuihin sekä järjestäneet alan avoimia ovia. Opiskelijat kokivat työelämän kanssa toteutetut projektit erityisen mielekkäiksi, motivoiviksi ja hyödyllisiksi oman ammatillisen kehityksensä kannalta ja toivoivat niitä lisättävän. Yhteys työelämään ei selviä opetussuunnitelmasta. Opinnot mahdollistavat verkostoitumisen muodostamista ja koemme että siitä on tulevaisuudessa hyötyä. Työelämässä voi hyvin hyödyntää omaa osaamista ja harjoittelut mahdollistavat työelämäverkostoitumisen. Työelämän kanssa toimiminen on näkynyt toteutuksessamme vahvasti erilaisten projektien kautta ja mahdollistavat täysin oman osaamisen käytön. On ollut miellyttävää huomata, miten paljon opetusta on jo kehitetty harjoittelun työelämäohjaajien mielestä. Projekteissa on usein mukana yritys tai asiakas ainakin taustalla yhteys ja motivaatio opiskeluun on hyvä, vaikka ei olisikaan oikea tilaava asiakas. Opiskelijat kokivat myös, että opiskelu tiimeissä valmentaa hyvin työelämään. Lisäksi he totesivat työelämäprojektien auttavan hahmottamaan kuvaa työelämästä. Yhteys työelämään tarkoittaa muiden kollegoiden eli opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä yhteistyön kautta ja on suora linkki tulevana työelämäverkostona. Totta kai on edullista että joillain tiimin jäsenistä on myös käytännön kokemusta ja sitä kautta näkemystä ns. arjesta. Työelämäyhteys projektien aiheissa luo vahvan uskon tulevaisuuteen, vaikka ei ole vielä konkreettisia suhteita työelämään, niin on selkeä käsitys siitä missä voisi olla tulevaisuudessa töissä.
8 Kun opiskelijoilta kysyttiin aiemmin ja opintojen aikana kertyneen työelämäosaamisen hyödyntämisestä opinnoissa AHOToinnin kautta, he totesivat sen olevan mahdollista, joskin vaikeaa ja työlästä. AHOTointi nähtiin helpoimpana, kun opintojen osaamiskuvaukset on kirjattu mahdollisimman yksiselitteisesti. Seminaaripäivän keskusteluissa todettiin, että korkeakoulujen AHOTointikulttuuria tulisi kehittää ja nyt tulisi toteuttaa rohkeita kokeiluja toimivien ratkaisujen löytämiseksi. AHOT-prosessi hankala, on vain helpompaa mennä kursseille. Osaamisen kuvaus tulee olla selkeästi kuvattuna moduuleissa, jotta opiskelija osaa tunnistaa, että hänellä on osaaminen Opetus ja ohjaus Opiskelijat totesivat toteutusten vastaavan pääasiassa suunnitelmia, mutta poikkeuksiakin on heidän opinnoissaan ollut. Opiskelijoiden mukaan opettajan rooli on merkittävä ja toteutuksen riippuvan paljon opettajan aktiivisuudesta ja läsnäolosta. Opiskelijat toivoivatkin opettajille aktiivista roolia, niin oppimisen tukena kuin heidän kysymyksiin vastaamisessa. Pääteemat toteutuu todennäköisesti ihan hyvin. Opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen on hyvin pitkälti opettajasta riippuvaista. Yhden opintojakson käytännön toteutus ei vastannut lainkaan toteutussuunnitelmaa; sisältö ja kurssin suoritusvaatimukset olivat kohtuuttomia. Opinnoilta opiskelijat toivoivat enemmän opetus- ja oppimismenetelmien vaihtelua ja tekemistä pienissä sykleissä. Opiskelijat kokivat pitkät luennot puuduttaviksi, joskin teoriaopetuksen tarpeelliseksi. Opiskelijoiden mielestä asiantuntijaluennoitsijoiden käyttö on hyväksi opettajan työn tukena. Käytännön töiden kautta oppiminen on tehokasta. Ryhmätöitä paljon: ei aina ehdi paneutua kunnolla tehtävään eikä muiden töihin ehdi kunnolla tutustua. Luentojen määrä kokonaisuutena on hyvä, mutta ajoitusta pitäisi kehittää, max. 1/2 päivää ja loppupäivä yhdessä tiimityöskentelyä. Hyvä opetusmenetelmä = lyhyt teoria ja sitten käytännön kautta tehtävä teoria. Oppimisen kannalta olisi tärkeää saada luentojen kautta asiantuntijoiden kokemuksia ja mielipiteitä aiheista. Asiantuntijat osaavat herättää mielenkiinnon ja innostuksen. Tieto pitäisi saada sovellettua nopeammin luentojen kautta esim. monta tehtävää pitkin teoriakurssia parempi kuin pitkä luento ja yksi iso tehtävä. Koulutuksen tietojärjestelmät ovat usein opiskelijoille sekavia. Opiskelijat toivovatkin selviä kansiorakenteita sekä toteutussuunnitelmien ja arviointiperusteiden helppoa saatavuutta. Lisäksi opiskelijat painottivat, että verkossa annettavien tehtävänantojen tulee olla tarkempia. Ohjelmat hämmentävät entisestään. Moodlesta näkee suhteellisen hyvin - kunhan sen löytää - arviointiperusteet ja moduulista riippuen aikataulun. Olisi suotavaa, että opettajat käyttäisivät enimmäkseen samoja sovelluksia (moodle, skype, google yms.). Tehtävien antoja pitäisi kehittää, että tiedetään aina, mikä on tavoitteena. Opiskelijat toivoivat, että opintojen aikataulujen suunnitteluun kiinnitetään erityisesti huomiota, jotta heillä on aikaa oppia ja tehdä tehtävät huolella. Lisäksi opiskelijat painottivat kuormituksen eli opintopisteiden määrän ja tehtävän työn suhteen tarkistamista. Tämä on tärkeää opiskelun kuormittavuuden, jaksamisen ja opintoihin keskittymisen kannalta. Opintopistekokonaisuuteen on tungettu liikaa asiaa opintopisteisiin nähden, jolloin ei pysty keskittymään olennaisiin osaamistavoitteisiin. Tällä hetkellä liian laajoja opintokokonaisuuksia liian lyhyessä ajassa.
9 4.4. Osaamisen arviointi Opiskelijoilla on tieto arviointikriteereistä ja ne kiinnostavat heitä, mutta arviointi ei aina heistä vastaa kriteerejä ja he eivät tiedä, kuinka arviointi käytännössä tehdään. Opiskelijat eivät myöskään aina näe yhteyttä saamansa palautteen ja numeerisen arvosanan välillä. Hyvä jos käydään arviointi alussa, mutta mitkä ovat tekijät loppupalautteessa, jotka on huomioitu arvosanassa. 8 Opiskelijat toivoisivat lisää henkilökohtaista palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan niin opintojen aikana kuin niiden lopussa. Saatu palaute auttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamista ja osaamisen vajeita ja siten auttaa kehittymään. Välikritiikit ja välivaiheet - nähdään mitä muut tekevät, voidaan tehdä vertaisarviointia, mahdollisuus jakaa ideoita, joutuu vastaamaan kysymyksiin omista ideoista, mikä kehittää omaa ajattelua ja osaamista. Ensimmäisen moduulin alussa homma takkuili, mutta nykyisessä moduulissa palautetta otetaan vastaan jo huomattavasti paremmin. Välipalaute ja face to face -palaute opetuksen aikana auttaa kehittämään omaa osaamista.
10 5. Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointitulosten hyödyntäminen 9 Opetussuunnitelmien toteutusten arvioinneissa oli löydettävissä yhteisiä kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet on koottu taulukkoon alle. Taulukko 2. Yhteiset vahvuudet ja kehittämiskohteet Opetus- ja toteutussuunnitelmat VAHVUUDET Toteutussuunnitelmat käydään läpi opintojen alkaessa Pienempien opintojaksojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi KEHITTÄMISKOHTEET Toteutussuunnitelmien taso vaihtelee ja aikataulujen tulisi olla tarkemmin kirjattu Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Opintojen looginen etenemisjärjestys Yhteys työelämään VAHVUUDET Yhteys työelämään huomioitu opinnoissa hyvin KEHITTÄMISKOHTEET Lisää projekteja työelämän kanssa AHOToinnin kehittäminen Opetus ja ohjaus VAHVUUDET Toteutukset vastaavat pääasiassa suunnitelmia Asiantuntijoidenkäyttö opetuksen tukena KEHITTÄMISKOHTEET Opettajan aktiivisempi rooli oppimisen tukena Enemmän vaihtelua menetelmiin ja oppimista pienissä sykleissä Toteutusta tukevat järjestelmät opiskelijalähtöisemmiksi Aikataulutus ja työmäärän suunnittelu (kuormittavuus) Osaamisen arviointi VAHVUUDET Opiskelijoilla on tieto arviointikriteereistä Saatu palaute auttaa opiskelijoita kehittymään KEHITTÄMISKOHTEET Arviointi ei linjassa kriteerien tai saadun palautteen kanssa Opiskelijat eivät tiedä kuinka arviointi toteutetaan Opiskelijat toivovat lisää henkilökohtaista palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan Yhdessä toteutettu arviointi ja avoin keskustelu toivat jälleen esiin myös jäsenkorkeakoulukohtaisia opetussuunnitelmien vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Yhteinen arviointi mahdollisti oppimisen kumppaneiden hyvistä käytänteistä. Kumppaneiden kanssa toteutettu arviointi tuotti monipuolisempaa arviointi- ja benchmarking-tietoa kuin mitä amkien sisäinen arviointi olisi tuottanut. Jäsenkorkeakoulut vastaavat kuitenkin itse opetussuunnitelmiensa kehittämistyöstä ja jäsenkorkeakoulut hyödyntävät tuloksia omien laatujärjestelmien mukaisesti. Ensimmäisiä tulosten mukaisia toimenpiteitä alettiin toteuttaa välittömästi arviointityöpajojen jälkeen. FUAS-liittouman OPS-arvioinnin ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella toteutettiin yhteinen OPS-työn kehittämisen työkirja. Kehittämisen työkirjan mukaisia toimenpiteitä arvioitiin kolmannen vaiheen päätyttyä ja kehittämisen työkirja päivitettiin.
11 10 Taulukko 3. Kehittämisen työkirja Kehittämiskohteen määrityspäivämäärä ja kehittämisfoorumi Määritetty kehittämiskohde Määritetty kehittämistoimenpide Kehittämistoimenpiteen toteuttamis-vastuu, aikataulu Kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden arviointi: menettely, ajankohta Tulos FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi OPS-arvioinnin projektiryhmä Yhteinen toimintamalli ennakointityöhön - ennakointitiedon hyödyntäminen OPS-arvioinnin 2.vaiheen työelämäarviointi (tulevaisuuspaneeli, avoin kaikille) Jatkossa systemaattisesti toteutettavat yhteiset tulevaisuusfoorumit (henkilökunnalle). Toiminnahtaja koordinoi Toteutuneet tulevaisuusfoorumit (palaute) Tulevaisuuspaneeli (OPSarviointi 2. yhteydessä). Vuosittaiset tulevaisuus-seminaarit (jäsenkorkeakoulujen johto ja hallitukset). Palvelut yritykselle ja yhteisölle yhteistyöalueen ennakointitiedon tuottaminen yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin (osatavoite 2016). FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi OPS-arvioinnin projektiryhmä Yhteistyömahdollis uuksien tiedottamisen selkiytys (kesäopinnot, virtuaalikampus ja Graduate school) FUAS-www-sivujen informaation ja rakenteen kehittäminen opiskelijaystävällisemmäksi Toiminnanjohtaja koordinoi. Toteutus yhdessä strategisten yhteistyöalueiden vastaavien ja suunnittelijan kanssa mennessä. Kesäopintojen osalta: Kesäopintojen palaute FUAS-mittarit (Kesä, virtuaali ja Graduate School) Tiedotusta ja tiedotuksen vastuunjakoa selkiytetty ja tiedotusta lisätty, mutta palautteen mukaan tiedotuksen riittävyys pysynyt samana. FUAS-OPS - arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi OPS-arvioinnin projektiryhmä Sijoittumisseurannan parempi hyödyntäminen Sijoittumisseurannan tulosten analysointi ja esittely tulevaisuusfoorumissa. OPS-arvioinnin projektiryhmä. Osaksi 22.4.OPSarvioinnin työelämäarviointipäiv ää Jatkossa osa vuosittaista FUAStulevaisuusfoorumia. Sijoittumisseurannan tuloksia käsiteltiin tulevaisuuspaneelin yhteydessä Sijoittumisseurannan tuloksia hyödynnetään jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien mukaisesti. FUAS-OPS arviointi, itsearviointi ja ristiinarviointi OPS-arvioinnin projektiryhmä Arviointimenetelmien kehittäminen FUAS-yhteistyössä Jatkuu osana OPSarviointia. FUAS-laatu- ja tietotuotantoryhmä / projektiryhmä Jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien kehittyminen. Jatkuu osana FUASlaadunhallintayhteisty ötä. Yhdessä toteutettu kolmivaiheinen OPS-arviointikokonaisuus nähdään erinomaisena, jokaisen jäsenkorkeakoulun toimintaa kehittävänä käytänteenä. Arvioinnin yhteydessä luotiin toimintamalleja ja arviointikehikkoja, joita pystytään hyödyntämään jäsenkorkeakouluissa myös jatkossa. OPSarviointikokonaisuudesta pyritään julkaisemaan artikkeli vuoden 2016 aikana. FUASliittoumayhteistyössä jatketaan toiminnan laadun kehittämistä pohjautuen erityisesti vuonna 2016 toteutettavien laatujärjestelmien auditointien keskeisiin kehittämistuloksiin.
12 FUAS-liittouman OPS-arviointi Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Liite 1 Liite 1: Opiskelijat opetussuunnitelmien toteutuksen arvioijina Seminaari; kutsu ja ohjelma
Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014
Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena 14.1.2015 SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Ristiinarvioinnin
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotHAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI
HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta
LisätiedotOsaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotTUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE
TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotFUAS-opinnot Irina Salminen
FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja
LisätiedotTyöelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotLIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotTyöelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa
Työelämäyhteistyö: haasteet ja mahdollisuudet ops-työssä ja opetuksessa Maria Kääriäinen 16.9.2016 Haasteet ei yhteistä näkemystä työelämässä tarvittavasta osaamisesta ja työelämäyhteistyön toteuttamisesta
LisätiedotRaportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien
Raportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien kehitystyöhön Toukokuu 2016 Heikkilä Sara, FUAS Ignatius Jaana, FUAS Kuisma Pirjo, HAMK Kullaslahti Jaana, HAMK Liljander Tuija, LAMK
LisätiedotInkubion opintokysely 2015 * Required
Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotPALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen
PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotPalautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.
Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotLaadukas verkkototeutus - valmennus
3.10.2018 Laadukas verkkototeutus - valmennus Pedagogiset mallit ja korkeakouluoppijat 2.10.2018 klo 14-15.00 Tervetuloa digipedavalmennuksen ensimmäiseen webinaariin! Oletko jo aiemmin osallistunut digipedavalmennukseen
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotAHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk
AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana
LisätiedotOpetussuunnitelma alkaen
Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotCampusOnline Opiskelijapalaute syksy 2018
CampusOnline Opiskelijapalaute syksy 218 Tilanne 16.12., palautekysely auki 31.12. asti Yhteensä 395 vastausta, 44:ltä eri opintojaksolta (syksyllä 218 CampusOnlinessa tarjolla yhteensä 68 opintojaksoa)
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotOpiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotStadin ammattiopisto
Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotMITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista
LisätiedotOsaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
LisätiedotHENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA Kirsti Haihu & Matti Lappalainen, Turun yliopisto Tari Rantasuo & Tytti Tenhula, Oulu yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Aalto-yliopisto
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen
Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotOpettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet
Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet VALIDOINTITEHTÄVÄ OSAAVAA ARVIOINTIA -HANKE luonnos 28. elokuuta
LisätiedotTOTEEMI Työstä oppimassa, työhön
TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön Opiskelija keskiössä (HAMK) YAMK liiketalous -osahanke 1.9.2017-30.9.2019 Leena Nikander / Helena Turunen T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotAROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen
perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja
LisätiedotTyöryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö
Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotKorkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri
Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA 30.9.2019 opetusneuvos Aija Töytäri 1.10.2019 1 Edellisen hallituksen panostukset korkeakoulutuksen kehittämiseksi Nopeutetaan siirtymistä
LisätiedotOsaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen
Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen Taustat välineen kehittämisessä Valtakunnallisessa hankkeessa, "Urareitti korkeasti koulutetun maahan muuttaneen
LisätiedotCurriculum mapping - mikä, miten ja mihin?
Maria Kääriäinen, Eila Pajarre, Päivi Palosaari-Aubry Peda-forum, 17.8.2017 Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin? Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA
HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA P8315SJ Yhteisöpedagogi ylempi Opiskelijan nimi: OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOJAKSOITTAIN YDINOSAAMISEN OPINTOJAKSOT, 30 op Nuorisokasvatuksen muuttuvat toimintaympäristöt
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotTyöpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016
Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS 21.8.2019 Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu.
LisätiedotMaija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk
Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotTULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS
TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotPERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu
PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen
Lisätiedot