Raportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien"

Transkriptio

1 Raportti: FUAS-liittoumayhteistyön vaikuttavuus opetussuunnitelmien kehitystyöhön Toukokuu 2016 Heikkilä Sara, FUAS Ignatius Jaana, FUAS Kuisma Pirjo, HAMK Kullaslahti Jaana, HAMK Liljander Tuija, LAMK Nieminen Leena, Laurea

2 Sisällys Johdanto Opetussuunnitelman tekijät, työelämä ja opiskelijat arvioijina Sparrausta, toisilta oppimista ja oman toiminnan kehittämistä Joustavaa ja yhdessä suunniteltua laadunhallintaa... 5 Lähteet

3 1 Johdanto FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut ovat opetussuunnitelmatyössään autonomisia, mutta verkostoitunut yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi liikkuvuuteen ja monialaisuuteen. Tässä raportissa kerromme, mitä korkeakoulujen välinen liittouma voi tarjota opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmatyön arvioinnille ja kehittämiselle. FUAS-liittouma, Federation of Universities of Applied Sciences, on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) muodostama strateginen liittouma, jonka toiminta pohjaa yhteiseen strategiaan ja liittoumasopimukseen. Vision 2020 mukaan liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet sekä jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. Kaikki kolme jäsenkorkeakoulua uudistivat samanaikaisesti opetussuunnitelmiaan, jotka otettiin käyttöön syksyllä Jäsenkorkeakoulut olivat myös mukana Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeessa ( ), jossa tuotettiin osaamisperustaisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointityökalu kehittämistyön tueksi (kts. Kullaslahti & Yli-Kauppila 2014). FUAS-jäsenkorkeakouluissa opetussuunnitelma haluttiin nähdä joustavana, dynaamisena ja ajassa elävänä, joten hankkeen aikana pohdittiin jatkuvan palautteen ja arvioinnin erilaisia mahdollisuuksia käytännön kehittämistyön tukena. Liittouman perustamisesta lähtien on tehty yhteistyötä laadunhallinnan kehittämisessä ja luotu näin hyvä perusta liittoumayhteistyön vahvistamiselle ja jatkamiselle. FUAS-laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä yhteisiä toiminnan suunnittelun (Plan), toteuttamisen (Do), arvioinnin (Check) ja kehittämisen menettelyjä (Act), joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään toiminnan laatua. Laadunhallintaa toteutetaan itsenäisten jäsenkorkeakoulujen omia toimintakulttuureja toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Yhteistyön tavoitteena on PDCA-mallin hyödyntäminen ja vahvistaminen liittoumayhteistyössä, yhteisen arviointimallin ja -käytäntöjen kehittäminen sekä toiminnanohjauksen yhteisten elementtien luominen ja vahvistaminen. FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde Sisäisten itsearviointien ja jäsenkorkeakoulujen välisten ristiinarviointien (esim. Heikkilä, Friman, Ignatius & Järvinen (ed.) 2013 ja 2012; Huotari 2012) lisäksi liittoumassa on toteutettu yhteisiä kansainvälisiä arviointeja. Yksi näistä on vuonna 2012 toteutettu opetussuunnitelmien arviointi, Curriculum Review (Pratt, Rot &

4 2 Auvinen 2012), jonka jatkumona ja väliarviointina jäsenkorkeakoulujen yhteinen opetussuunnitelmien arviointi toimi. Lisäksi työelämä on ollut eri tavoin opetussuunnitelmien arvioinneissa aiemmin mukana. Jäsenkorkeakouluissa on esimerkiksi pyydetty työelämältä puoltolausuntoja opetussuunnitelmien hyväksymisvaiheessa sekä toteutettu työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi koulutuksen työelämävastaavuudesta (Kariniemi 2014). Opetussuunnitelmien arvioinnilla edistettiin myös liittouman jäsenkorkeakoulujen valmistautumista kansainvälisiin laatujärjestelmien auditointeihin, jossa tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta ja siihen liittyvät näytöt olivat keskiössä. Auditoinnit toteutettiin kaikissa jäsenkorkeakouluissa alkukeväästä vuonna Opetussuunnitelman tekijät, työelämä ja opiskelijat arvioijina Opetussuunnitelmatyön ja opetussuunnitelmien arviointi toteutettiin FUAS-yhteistyössä kolmessa vaiheessa, jossa kussakin oli mukana jäsenkorkeakoulukohtaiset yksi tai kaksi koulutusta. Arvioinnit etenivät teemoittain seuraavasti: opetussuunnitelmatyön henkilöstöarviointi syksyllä 2014, yhteisten kompetenssien työelämärelevanssin sidosryhmäarviointi keväällä 2015 ja opetussuunnitelmien toteutumisen opiskelija-arviointi syksyllä Arvioinnin eri vaiheissa mukana oli kaikkiaan yli 90 opiskelijaa, 42 henkilöstön jäsentä ja 16 työelämän edustajaa. Kolmeen eri vaiheeseen teemoitetun arvioinnin taustalla oli kansainvälisessä arvioinnissa (Pratt, Rot & Auvinen 2012) kehittämiskohteiksi nousseet seuraavat asiat: 1) ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön prosessien erilaisuus, kehittämistarpeet ja mahdollisuus oppia toisen prosessista 2) yhteisten kompetenssien ymmärrys, toteutuminen ja näkyminen opetussuunnitelmissa sekä työelämän edustajien näkemyksen hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä 3) opiskelijoiden osallistaminen ja heidän äänensä kuuleminen opetussuunnitelmatyössä ja sen kehittämisessä. Kussakin arvioinnin vaiheessa arvioinnin teemat, kysymykset ja työtavat muokattiin opetussuunnitelmien arvioinnin projektiryhmässä käyttäen apuna Osaamisperustaisuus korkeakoulussa -hankkeessa tuotettua osaamisperustaisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointityökalua (Kullaslahti, Nisula & Mäntylä 2014, 51-61; Mäntylä & Haihu 2014, 62-72). Arvioinnin kolme vaihetta nostivat esiin niin jäsenkorkeakoulukohtaisia kuin FUAS-liittouman yhteisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita, joista esitämme keskeisimmät yhteiset tulokset. Ensimmäisessä vaiheessa jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olleet henkilöstön edustajat arvioivat tehtyä opetussuunnitelmatyötä ristiinarvioinnin menetelmällä. Arviointi nosti esiin yhteiset tarpeet ennakointi- ja sijoittumisseurannan tiedon paremmasta hyödyntämisestä, yhteistyömahdollisuuksien tiedotuksen parantamisesta sekä arviointimenetelmien ja ennakointityön toimintamallin kehittämisestä FUAS-yhteistyössä. (Heikkilä, Ignatius, Järvinen, Kuisma, Kullaslahti, Mäkelä & Nieminen, 2015a.) Toisessa vaiheessa arvioinnin kohteena oli yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi ja arvioijina työelämäedustajat. Arviointi toteutettiin työpajatyöskentelynä tarkastellen koulutusten yhteisiä kompetensseja (oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen ja innovatiivisuus). Oppimisen taitojen todettiin olevan entistä tärkeämpiä tulevaisuuden työelämässä, jossa jokaisen on jatkuvasti itse ylläpidettävä ja kehitettävä sekä omaa että organisaationsa osaamista. Etenkin oman osaamisen näkyväksi tekemiseen tu-

5 3 lisi kiinnittää huomiota. Eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa muuttuvassa ja globaalissa työelämässä. Nykyisten opetussuunnitelmien sisältöä tulisi tarkastella kriittisesti ja sisällyttää mukaan vahvemmin monikulttuurisuusosaamisen taitoja. Työyhteisöosaamisen osalta korostuivat aktiivisuus työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen sekä kansainvälistyminen. Innovaatio-osaamisen kannalta olennaista on opettaminen ja ohjaaminen suurempien kokonaisuuksien kautta, yrittäjämäisen toiminnan tukeminen sekä eri alojen opiskelijoiden yhteistyöt ja monialaiset projektit, joiden toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista sekä oman osaamisen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. (Heikkilä, Ignatius, Järvinen, Kuisma, Kullaslahti, Mäkelä & Nieminen, 2015b.) Kolmannessa vaiheessa koulutusten opiskelijat arvioivat opetussuunnitelmien toteutumista. Opiskelija-arvioinnissa vahvuuksina näkyivät opintojaksojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö opetuksen tukena ja tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, opintojen toteutusten vaihtelevuuden lisääminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) kehittäminen ja arviointikäytänteiden avaaminen opiskelijoille. (Heikkilä, Ignatius, Kuisma, Kullaslahti, Liljander & Nieminen, (toim.) 2015.) Kuva 1. Keskustelua kalamalja-menetelmällä opetussuunnitelmien toteutumisen opiskelija-arvioinnissa syksyllä 2015

6 4 2. Sparrausta, toisilta oppimista ja oman toiminnan kehittämistä Kun idea FUAS-yhteistyössä toteutetusta opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmatyön arvioinnista syntyi, koottiin laatutyön ja opetuksen kehittämisen toimijoita koolle työryhmäksi suunnittelemaan ja organisoimaan arviointia. Toisilta oppiminen ja hyvien käytänteiden levittäminen onkin ollut luonteva ja toimiva tapa tehdä yhteistyötä sekä kehittää omaa toimintaa kumppanikorkeakoulujen avulla ja tuella. Arviointiin osallistuneet kokivat saaneensa sparrausapua vastaavaa työtä tekeviltä kollegoilta, sillä joskus omassa korkeakoulussa voi olla melko yksin joidenkin asioiden ja tehtävien kanssa. Lisäksi yhteinen arviointi on antanut vahvistusta jo tehdyille ratkaisuille ja toimintatavoille sekä laajentanut näkemystä oman ammattikorkeakoulun koulutusten ja toimintatapojen ulkopuolelle. Opetussuunnitelmatyö oli organisoitu eri tavoin kumppanikorkeakouluissa ja toisen tavoista oli mahdollisuus oppia hyviä käytänteitä oman prosessin parantamiseksi. Prosessia pystyi arvioimaan sekä oman ammattikorkeakoulun että koulutuksen prosessin tasoilla. Yhteisten reunaehtojen määrittelytyö on tarpeellista liikkuvuuden mahdollistamiseksi ja se olikin antanut suuntaviivat jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehitystyölle. Arviointi toi esille ennakointityön merkityksen ja sen vaatiman ajan opetussuunnitelmatyössä sekä mahdollisuuden hyödyntää FUAS-yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja ennakointityössä. Lisäksi huomattiin, miten järjestelmien asettamat rajoitukset voivat haitata tai jopa estää täysin vapaan suunnittelutyön. Yhteisten kompetenssien työelämärelevanssin arvioinnin perusteella yleisen työelämäosaamisen merkitys työllistymisessä ja tulevaisuuden työelämässä korostuu. Se antoi vahvistusta sille, kuinka tärkeitä yleiset työelämätaidot ovat kaikissa koulutuksissa riippumatta koulutusalasta. Näiden kompetenssien yhteiselle tarkastelulle, niiden määrittelylle ja arviointitapojen kehittämiselle on edelleen tarvetta ja tätä työtä voidaan tehdä ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Yhteisten kompetenssien näkyvyyteen opetussuunnitelmissa tulee kiinnittää enemmän huomiota ja on tärkeää, että yhteiset kompetenssit on selkeämmin kuvattu moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteissa. Opiskelijoiden ja opettajien tietoisuus opetus- ja toteutussuunnitelmista ja niiden merkityksestä kasvoi arvioitavan koulutuksen osalta. Selvästi on entistä enemmän tarvetta systemaattiseen ja jatkuvaan opetus- ja toteutussuunnitelmien käsittelyyn sekä kehittämistyöhön opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapalautteen perusteella tuli suoria parannusehdotuksia koulutuksen vastuuopettajille esimerkiksi opintojaksojen toteutusjärjestyksestä sekä osaamisen arvioinnista. Opiskelijakeskeisten oppimistapojen ja arviointimenetelmien kehittäminen on alue, jolla voitaisiin tehdä yhteistyötä eri ammattikorkeakoulujen kesken. Toteutettu opetussuunnitelmien arviointityö koettiin kokonaisuutena hyödylliseksi, sillä se vaati koko opetussuunnitelmaprosessin systemaattista tarkastelua ja auttoi huomaamaan, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota ja mitä pitää vahvistaa. Kyseessä oli ennen kaikkea yhteisöllinen oppimisprosessi. Kumppanikorkeakouluilta oppiminen koettiin innostavaksi, rikastavaksi ja palkitsevaksi. Prosessi antoi toimijoille uudenlaisia tapoja opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmatyön arviointi- sekä kehittämistyöhön. Arviointiprosessi herätti myös kysymyksen, miten systemaattisesti erilaista palautetta ja arvioinnissa opittua dokumentoidaan ja hyödynnetään opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämistyössä.

7 5 3. Joustavaa ja yhdessä suunniteltua laadunhallintaa FUAS-liittoumassa tehtävässä laadunhallinnan yhteistyössä keskeistä on hyvien käytänteiden jakaminen ja toisten erilaisuudesta oppiminen. Yhteinen laatutyö on näin mahdollistanut luontevan benchmarking-toiminnan jäsenkorkeakoulujen välillä. Se on mahdollistanut palautteen saamisen kumppanikorkeakouluilta oman toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi yhteinen laatutoiminta on mahdollistanut jäsenkorkeakoulujen yhteisen kehittämistoiminnan tilanteessa, jossa erilaisissa yhteisesti toteutetuista arvioinneista saadut tulokset ovat olleet yhtenäiset. Yhteinen laatutoiminta nähdään liittoumassa yleisesti hyvänä tapana toteuttaa tiedon jakamista, kriittistä arviointia, rakentavaa keskustelua, palautteenantoa ja toisilta oppimista. Liittouman yhteisen laadunhallinnan myötä jäsenkorkeakoulut ovat saaneet käyttöönsä arviointimenetelmiä, joita ne voivat hyödyntää jatkossa omissa sisäisesti toteutettavissa arvioinneissa. Yhteinen toiminta on mahdollistanut myös olemassa olevien laadunhallintamenetelmien edelleen kehittämisen ja osin myös niistä luopumisen. Omista laadunhallintamenetelmistä luopuminen voi olla vaikeaa, mutta laadunhallinnan mahdollisen kuormittavuuden näkökulmasta välttämätöntä. FUAS-liittouman ja yhteisen laadunhallinnan lisäarvo näkyy yhä vahvemmin myös toiminnan tuloksissa. Yhteistyöllä ja laajalla asiantuntijaverkostolla toteutetut arvioinnit tuottavat vaikuttavampaa tulostietoa kuin jäsenkorkeakoulujen sisäisesti toteutetut. Tuloksista hyötyvät kaikki liittouman jäsenkorkeakoulut; opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät. FUAS-laadunhallinta sen menetelmät ja tulokset, ovat vahvistaneet liittoumayhteistyötä sekä edistäneet käytäntöjen tarkoituksenmukaista yhdenmukaistamista. Ne ovat auttaneet rakentamaan yhteiseen ymmärrykseen perustuvaa toimintaa edistäen näin FUAS-vision saavuttamista. Esim. opiskelijaliikkuvuuden mahdollistaminen jäsenkorkeakoulujen välillä edellyttää toiminnan osittaista yhtenäistämistä ja yhteisistä pelisäännöistä sopimista. FUAS-laadunhallintayhteistyötä on tarkoitus jatkaa vuonna 2016 erityisesti kansainvälisten laatujärjestelmien auditointien tulosten pohjalta. Tavoitteena on analysoida jäsenkorkeakoulukohtaiset auditointitulokset ja tuoda esille mahdolliset yhteneväiset kehittämiskohteet. Näihin kehittämiskohteisiin on tarkoitus yhteisesti puuttua esimerkiksi ristiinarvioinnin keinoin. Tavoitteena on yhteisellä arvioinnilla saavuttaa lisäarvoa jäsenkorkeakoulukohtaiseen kehittämistoimintaan. FUAS-laadunhallintaa ja sen jatkuvan kehittämisen kehän Plan-Do-Check-Act sisältöä kehitetään ja se jäsentyy jatkuvasti FUAS-yhteistyön kehittymisen myötä. Laadunhallintaa ei kehitetä muusta toiminnasta erillisenä. Avoin kommunikointi, osallistaminen ja vuorovaikutus ovat menestyksekkään laatutoiminnan lähtökohtia. Toiminnan tulee olla joustavaa ja yhdessä suunniteltua, ei byrokraattista ja pakotettua. Yhteistyö edellyttää yhteisen ajan löytymistä, digitaalisten toimintatapojen hyödyntämistä, osallistumisinnokkuutta, uskaltautumista uuteen ja näkemystä toiminnasta koituvasta lisäarvosta oman toiminnan kehittämiseen. Yhteinen laatutoiminta edellyttää yhteistä kieltä ja osin yhteistä ymmärrystä arvioinnin kohteena olevasta ilmiöstä. Jäsenkorkeakoulukohtainen ilmiö on osattava ilmaista siten, että kumppanikorkeakoulujen toimijatkin sen ymmärtävät. Tämä edellyttää avoimuutta ja luottamuksellisen suhteen synnyttämistä kumppanien kanssa sekä edistää kollegiaalisuuden rakentumista ja vertaistuen saamista. Luottamus toisten osaamiseen ja asiantuntijuuteen syntyy vuosien yhteisen tekemisen myötä. Kun se on syntynyt, voi aidosti jakaa, oppia ja myös luopua.

8 6 Lähteet Heikkilä S., Friman M., Ignatius J. & Järvinen M-R. (ed.) Cross-evaluation 3 final Report. International Activities of Federation of Universities of Applied Sciences (FUAS) Heikkilä S., Friman M., Ignatius J. & Järvinen M-R. (ed.) Cross-evaluation 4 final report. FUAS Quality Policy. Heikkilä S., Ignatius J., Järvinen M-R., Kuisma P., Kullaslahti J., Mäkelä E. & Nieminen L. (toim.) 2015a. Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi. Heikkilä S., Ignatius J., Järvinen M-R., Kuisma P., Kullaslahti J., Mäkelä E. & Nieminen L. (toim.) 2015b. Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi. Heikkilä S., Ignatius J., Kuisma P., Kullaslahti J., Liljander T. & Nieminen L. (toim.) Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Loppuraportti FUAS-liittouman opetussuunnitelmien arvioinnin kolmannesta vaiheesta Huotari, P Ylempi ammattikorkeakoulututkinto - ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen. Kariniemi, M Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. HAMKin e-julkaisuja 4. Kullaslahti, J., Nisula, L. & Mäntylä, R Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmassa. Teoksessa J. Kullaslahti & A. Yli-Kauppila. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3, Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3. Mäntylä R. & Haihu K Osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö. Teoksessa J. Kullaslahti & A. Yli- Kauppila. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3, Pratt J., Rot, G. & Auvinen, P Collaborating to achieve a strategic vision. An evaluation of curriculum development in the FUAS universities of applied sciences. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja C, 118.

Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014

Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena 14.1.2015 SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Ristiinarvioinnin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:

Lisätiedot

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA 30.9.2019 opetusneuvos Aija Töytäri 1.10.2019 1 Edellisen hallituksen panostukset korkeakoulutuksen kehittämiseksi Nopeutetaan siirtymistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana

Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Opetussuunnitelmien toteutumisen arviointi opiskelijoiden arvioimana Loppuraportti FUAS-liittouman opetussuunnitelmien arvioinnin kolmannesta vaiheesta Heikkilä Sara Ignatius Jaana Kuisma Pirjo Kullaslahti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Miten työn opinnollistamista johdetaan ammattikorkeakoulussa?

Miten työn opinnollistamista johdetaan ammattikorkeakoulussa? Miten työn opinnollistamista johdetaan ammattikorkeakoulussa? Yliopettaja HAMKin Verkkovirtatiimi: Irma Kunnari, Tuomas Eerola, & Elina Rantala 1 Etunimi Sukunimi Sisältö Lyhyt kuvaus Verkkovirtahankkeesta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ITK-konferenssi 18.4.2008 Jouni Huotari & Annu Niskanen 18.4.2008, JH/IT & AN/AOKK 1 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA TUNNUSTAMINEN

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari

OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Alisa Pettersson Opintokoordinaattori Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Opintokoordinaattorin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Turun työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Turun työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Turun työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Kriittisen ajattelun taitojen kehittäminen ja

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 3 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Opintojaksot: Tuotteistan palveluni Minä esimiehenä Palveluliiketoiminnan koulutus Tuija Heikkilä ja Tuija Ylä-Viteli Valmennussuunnitelma Vuositeemat 1. vuoden teema:

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA Kirsti Haihu & Matti Lappalainen, Turun yliopisto Tari Rantasuo & Tytti Tenhula, Oulu yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa Teemaryhmä 13: Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa Peda Forum päivät 17.8.2016 yliopettaja Jenni Koponen ja asiantuntija Tiina Kokko

Lisätiedot

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin #foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015

Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015 Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena SISÄLLYS

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot