Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015"

Transkriptio

1 Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Ops-arvioinnin valmistelu ja -arviointipäivän toteutus Ops-arvioinnin valmistelun vaiheet Ops-arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus Keskeiset tulokset Palaute ja itsearviointi Osallistujapalaute Ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi Johtopäätökset Lopuksi Lähteet Liite 1 Liite 2 Itsearviointiraporttipohja Arviointipäivän kutsu/ohjelma

3 1 1 Johdanto FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut toteuttavat yhteistyössä opetussuunnitelmien (myöhemmin ops) arviointia. Opsien arvioinneilla edistetään osaltaan liittouman jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien auditointiin valmistautumista vuonna Yhtenä auditointikohteena ovat tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt. Näytöt tulee antaa tutkintoon johtavien kokonaisuuksien suunnittelusta, toteutuksesta ja laatutyön vaikuttavuudesta. Näihin tekijöihin paneudutaan osin opsarvioinnin toteutusten eri vaiheissa. Jäsenkorkeakoulujen keskinäinen ops-arviointikokonaisuus on kolmivaiheinen. Arvioinnin ensimmäinen vaihe; opetussuunnitelmatyön arviointi toteutettiin jäsenkorkeakoulujen henkilöstön välisenä ristiinarviointina syksyllä Arvioinnin loppuraportti on luettavissa liittouman Internetsivuilla. Arvioinnin toisessa vaiheessa keväällä 2015 osallistettiin jäsenkorkeakoulujen sidosryhmätoimijoita ja alumneja sekä koulutuksen edustajia arvioimaan työelämässä yhteisesti tarvitun osaamisen, työelämäkompetenssien, näkymistä opseissa. Arvioinnin kolmannessa vaiheessa syksyllä 2015 jäsenkorkeakoulujen opiskelijat arvioivat opetussuunnitelmien toteutusta. Tässä raportissa esitettään ops-arvioinnin toinen vaihe; FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi - yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi. Raporttiin on koottu arviointiprosessi ja keskeiset tulokset sekä arviointiin osallistuneiden osallistujapalaute ja opsarvioinnin projektiryhmän itsearviointi toteutuksesta. Raportin lopussa on esitetty johtopäätökset työelämäkompetensseista suhteessa työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi raportin lopussa esitellään lyhyesti ops-arvioinnin toisen vaiheen tulosten hyödyntämisestä ja opsarviointiprosessin etenemisestä sen kolmanteen vaiheeseen.

4 2 2 Ops-arvioinnin valmistelu ja -arviointipäivän toteutus Seuraavissa kappaleissa on esitetty keskeiset opsien yhteisten kompetenssien arvioinnin valmisteluvaiheet ja arviointipäivän kulku. 2.1 Ops-arvioinnin valmistelun vaiheet Arvioinnin suunnittelun lähtökohtana oli saada selville, miten yhteiset työelämäkompetenssit näkyvät opseissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on antanut suositukset kaikille aloille yhteisestä työelämäosaamisesta. Arenen suosituksia on hyödynnetty opsien kehittämisessä, joskin työelämäkompetensseja on muokattu korkeakoulukohtaisesti. Ops-arviointiin valittiin seuraavat kompetenssit: Työyhteisöosaaminen (HAMK ja LAMK)/ viestintäosaaminen (Laurea) Elinikäisen oppimisen taidot (HAMK)/ Oppimisen taidot (LAMK)/ Reflektio-osaaminen (Laurea) Eettinen osaaminen Innovaatio-osaaminen FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen asiantuntijat tuottivat etukäteismateriaaliksi itsearvioinnit kompetenssien näkymisestä opseissa (itsearviointipohja liitteessä 1). Arviointiin osallistuivat seuraavat koulutukset: HAMK: liiketalouden koulutus ja maaseutuelinkeinojen koulutus LAMK: sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) ja konetekniikan insinöörikoulutus Laurea: sairaanhoitajakoulutus ja liiketalouden koulutus Opsien arvioinnin suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli myös opsien arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa esille noussut kehittämiskohde; liittouman yhteinen toimintamalli ennakointityöhön - ennakointitiedon systemaattinen hyödyntäminen. Kehittämistoimenpiteeksi määritettiin, että opsarvioinnin toisessa vaiheessa toteutetaan opsien työelämäarviointi, jonka yhteydessä järjestetään kaikille avoin tulevaisuuspaneeli. Ensimmäinen yhteinen kaikille avoin tulevaisuuspaneeli toteutettiin ops-arvioinnin toisen vaiheen yhteydessä. Ops- arviointi toteutettiin seuraavien vaiheiden ja aikataulun mukaisesti.

5 3 Toimenpiteet Aikataulu Vastuutoimijat Arvioinnin suunnittelu helmi-huhtikuu HAMK: Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma teemat 2015 LAMK: Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä tavoitteet Laurea: Leena Nieminen malli FUAS: Jaana Ignatius, Sara Heikkilä Itsearvioinnin materiaalien laadinta jäsenkorkeakouluissa. Työelämäedustajien ja alumnien haaviointi. Itsearviointiraporttien toimittaminen arviointipäivään osallistuville kutsu/ohjelma ohjeistus Arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus Ops-arvioinnin tulosten käsittely ja raportin laadinta maalis-huhtikuu 2015 Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä Leena Nieminen yhteistyössä koulutuksista opetuksesta vastaavien toimijoiden kanssa Jaana Ignatius, Jaana Kullaslahti Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Leena Nieminen, Jaana Ignatius, Sara Heikkilä + kutsut koulutuksen vararehtorit, koulutusten edustajat, työelämäedustajat, alumnit sekä ulkopuolinen asiantuntija: Antti Kauhanen, ETLA. huhti-toukokuu 2015 Taulukko 1. Ops-arvioinnin ja tulevaisuuspaneelin toteutus 2.2 Ops-arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Leena Nieminen, Jaana Ignatius, Sara Heikkilä Ops-arviointi ja sen yhteydessä pidettävä tulevaisuuspaneeli toteutettiin Arviointi toteutettiin kiertävänä työpajatyöskentelynä, johon oli ennakkoon kutsuttu jäsenkorkeakoulujen koulutusten vararehtorit, koulutusten edustajia, työelämäedustajia, joista osa oli alumneja. Työpajoihin osallistuneiden nimet on esitetty kutsussa/ohjelmassa (liite 2). Arviointipäivä aloitettiin seuraavilla alustuksilla: FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään sijoittumisseurannan tuloksia Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja yhteiset kompetenssit Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuivat työpajaryhmiin kompetenssien - 1) oppimisen taidot (vetäjänä Jaana Kullaslahti), 2) työyhteisöosaaminen (vetäjänä Jukka Korhonen), 3) innovaatioosaaminen (vetäjinä Pekka Lavikainen, Lea Heikinheimo), 4) eettinen osaaminen (vetäjinä Erja Annola, Kirsi Ronkainen, Leena Nieminen) mukaisesti. Jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus osallistua kolmeen työpajaan. Työpajoissa käytiin työpajojen vetäjien toimesta 35 minuuttia keskustelua opsien työelämärelevanttiudesta seuraavien kysymysten pohjalta: Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot Millaisia uusia kompetensseja näette tulevaisuudessa tarvittavan?

6 4 Työpajan tulokset koottiin yhteen ja tuloksia esitettiin iltapäivällä toteutetussa tulevaisuuspaneelissa. Tulevaisuuspaneelin alusti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen teemasta Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Paneelin puheenjohtajana toimi Jaana Kullaslahti ja sihteerinä Sara Heikkilä. Panelisteina toimivat Antti Kauhanen/ETLA, Jukka Korhonen/HAMK, Petri Kymäläinen/Dieffenbacher, Kirsi Ronkainen/Laurea, Juha Urkko/Kesko, Tuuli Vahla/opiskelija, Laurea, Sirkku Vesa/Jousivesa, Pekka Lavikainen/LAMK. Tulevaisuuspaneelia oli mahdollisuus seurata etäyhteyden välityksellä. Alle on koottu Antti Kauhasen alustuksen ja tulevaisuuspaneelin keskeiset sisällöt. Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla Alustuksessaan Kauhanen nosti keskeisiksi muutosvoimiksi globaalien arvoketjujen muutoksen sekä informaatio ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehityksen. Kauhasen mukaan arvoketjujen muutokseen ovat vaikuttaneet suuresti kuljetus- ja informaatiokustannusten alentuminen ja siitä seurannut mahdollisuus hajauttaa eri toiminnot maantieteellisesti laajallekin alueelle. Kun sekä tavaroiden, ihmisten että ideoidenkin siirtäminen on halpaa, tuotantoprosessinkin tehtävät voidaan ostaa sieltä, mistä ne saadaan kustannustehokkaammin. Siksi Suomessa kannattaa tehdä niitä työtehtäviä, joita pystytään täällä tuottamaan globaalisti kustannustehokkaasti. Kauhanen uskoo satsauksen korkean arvonlisän tehtäviin, kuten tutkimukseen, kehitykseen, suunnitteluun, rahoitukseen, markkinointiin ja huoltoon kannattavan, mutta toteaa työmarkkinoilla olevan tilaa myös matalan arvonlisän tehtäville esimerkiksi hoiva-alalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla. Tulevaisuudessa jokaisen tuleekin miettiä, kuinka pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja mitä on se osaaminen, jota ei voi korvata tietotekniikalla. Kauhasen mukaan opiskelijoiden kannattaa ottaa vastuu omasta kilpailukyvystä ja keskittyä etenkin oppimistaitojen, vuorovaikutustaitojen, luovan ongelmanratkaisukyvyn ja itsensä johtamisen kehittämiseen. Tulevaisuuspaneeli Keskustelussa korostui korkeakoulujen hyvinä käytänteinä toteutetut monialaiset projektimaiset opinnot, joissa opiskelijat työskentelevät läheisessä kontaktissa työelämän edustajien kanssa. Työelämän edustajat painottivat, että juuri ongelmanratkaisutaitojen osaaminen korostuu tulevaisuuden työelämässä, johon tietotekniikan kehitys tuo mahdollisuuksia automatisoida rutiinitöitä. Ongelmanratkaisutaidon lisäksi tarvitaan prosessimaisen ajattelun sisäistämistä ja taitoa kehittää omaa toimintaansa yhä tuottavammaksi. Kiristynyt taloustilanne ja kilpailun globalisoituminen nostavat tuottavuuden kehittämisen keskeiseksi osaksi työelämää. Panelistit totesivat tuottavuuden kehittämisen edellyttävän työntekijältä mm. uuden oppimisen taitoa, innovatiivisuutta ja työyhteisöosaamista. Panelistit toivoivat korkeakouluilta opiskelijoiden innostamista itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja kertoivat onnistuneesta täydennyskoulutusprojektista, joka oli suunnattu muutaman vuoden työelämässä olleille insinööreille. Näin tuetaan substanssiosaamisen ja yleisten työelämäkompetenssien muodostaman kokonaisuuden kehittymistä. Puheenjohtaja tiivisti, että on muistettava elinikäisen oppimisen periaate. Korkeakoulut saivat vahvistusta kansainvälisyysosaamisen tärkeydestä, kun panelistit kertoivat konkreettisia esimerkkejä, kuinka kansainvälistyminen on tullut osaksi niin maatalousmyyjien kuin hoitajien arkea. Keskustelussa todettiin, että kansainvälisyysosaaminen korostuvan kulttuurisensitiivisyytenä työyhteisössä sekä kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Puheenjohtaja tiivisti tulevaisuuspaneelin keskustelun annin sanoin: on innostettava opiskelijat oppimaan uutta rohkeasti yhdessä.

7 5 3 Keskeiset tulokset Seuraaviin taulukkoihin on koottu ops-arviointipäivän työpajoissa ja tulevaisuuspaneelissa esiin nousseita vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Taulukot on koottu kompetensseittain ja viimeiseen taulukkoon on koottu päivän aikana mainittuja tulevaisuuden työelämässä tarvittavia kompetensseja. Eettinen osaaminen Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - eettiset periaatteet on melko kevyesti kuvattu - osin epätarkkoja ilmaisuja (esim. kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen, kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen, tasa-arvoisuuden periaatteiden soveltaminen ja kollektiivinen etiikka ) - yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen tason etiikan huomiointi tärkeää - arviointi haasteellista, koska vain näkyvä toiminta voidaan arvioida - osaamisen tasot eivät näy tavoitteista (ensin tunnistetaan, sitten sovelletaan jne.) Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - työntekijöiden ja toiminnan arviointia myös asiakkaiden toimesta - opiskelijan epäeettiseen toimintaan tulee tarttua jo opintojen aikana - työelämän näkökulmasta eettisessä osaamisessa keskityttävä erityisesti ammattietiikkaan - eettinen osaaminen on kivijalka kaikelle koulutukselle ja toiminnalle - eettiset toimintatavat on huomioitava, kun opinnoissa toteutetaan työelämäprojekteja ja tki-toimintaa - tutkimuseettiset periaatteet -ohjeen tärkeys - kansainvälisyys tulisi huomioida paremmin eettisissä periaatteissa Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - kestävän kehityksen periaatteet koskettavat kaikkia aloja ja koko prosessin ymmärtäminen on erityisen tärkeää - pitäisikö tämä nostaa kokonaan uudelle tasolle? - eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa globaalissa työelämässä - eettisyyden tulkintaan vaikuttavat mm kulttuuriset seikat - kulttuurisensitiivisyys ja monikulttuurisuusosaaminen vahvemmin osaksi eettistä osaamista - etiikan rooli kasvaa esim. liike-elämässä, sosiaali- ja terveysalalla sekä julkishallinnossa - eettinen johtaminen nouseva trendi esim. julkishallinnossa - kiristyvä taloustilanne nostaa eettisen toiminnan arvoa - esim. sosiaali- ja terveysalalla toteutettava priorisointia, kun palveluja ei pystytä tarjoamaan kaikille samalla tasolla - miten toimia, kun ei resurssipuutteiden vuoksi voi toimia omien eettisten periaatteidensa mukaisesti? Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - liiketaloudessa on omia eettisiä periaatteita esim. juridisissa tehtävissä ja tilintarkastuksessa - liikekumppanin toiminnan eettinen arviointi - eettisen osaamisen tavoitteet ja sisällöt elintärkeitä sosiaali- ja terveysalalla - vaikutetaan toisen ihmisen elämään - ensimmäiset sairaanhoitajan kollegiaaliset ohjeet julkaistu erityisesti yksilötason toiminta korostuu - arvioidaan jo työharjoittelun aikana - insinööritieteissä etiikka on usein taka-alalla eikä yleensä kirjoitettuna auki osaamiskuvauksissa Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - eettistä osaamista vaikea arvioida arvosanalla - etiikka kuuluu osana jatkuvaan ammatilliseen kasvuun - jo opintojen alussa pitää osata erottaa, mitä asioita voi ottaa esille missäkin yhteydessä. Esim. sosiaalinen media tuo haasteita - opiskelijan oma eettinen asenne on kaiken perusta - miten tätä opetetaan vai voiko tätä opettaa?

8 6 - kuinka pitkälle amk voi opettaa opiskelijoita etiikassa? Mitä on ydinosaaminen? - opintojen yhteydessä tulee olla tilaisuuksia käydä turvallisesti ja luottamuksellisesti keskustelua eettisistä kysymyksistä - myös amk:n pitää ottaa huomioon eettiset periaatteet kumppanien valinnassa (esim. millaista liiketoimintaa harjoittaa ja miten toimii) Taulukko 2. Koontitaulukko, eettinen osaaminen Elinikäisen oppimisen taidot (HAMK)/ Oppimisen taidot (LAMK)/ Reflektio osaaminen (Laurea) Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - huomioitava, että kompetenssin nimeen liittyy vahvasti kuvattava osaamisen taso - hierarkia kapeammasta laaja-alaisempaan ja syvällisempään osaamiseen olisi oppimisen taidot -> reflektio-osaaminen -> elinikäinen oppiminen - tavoitteena tulisi olla, että valmistuva opiskelija osaa myös työelämässä kehittää itseään jatkuvasti ja pitää huolta omasta (ryhmänkin) osaamisesta - kompetenssin tulee näkyä opseissa koko opintopolun ajan - näkyi tarkastelluissa tradenomin, agrologin ja sairaanhoitajan opseissa - tavoitteet tulisi ilmaista konkreettisesti ja kohdennetummin, jotta opsit ymmärrettävämpiä Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - kompetenssi on tärkeä ja sen kehittyminen vaatii paljon opastusta sekä keskustelua - huomioitava ettei opiskelija tule koskaan valmiiksi tätä sanomaa tulee viedä opiskelijoille paremmin jatkuvaa kasvua ja kehitystä, joka jatkuu työelämässä - työelämä ja opiskelijakunta tulee osallistaa vahvemmin kompetenssin kehittämiseen - työelämän osallistaminen kuvaamaan ja kertomaan, miten työelämässä pidetään omasta ja muiden osaamisesta huolta - monet kompetenssin osatavoitteet kehittyvät opiskelijakunnan toiminnassa ja ne tulee saada näkyväksi - erityisesti monialaiset projektit sekä työelämäyhteydet haastavat opiskelijaa ja kehittävät kompetenssiin liittyvää osaamista - pari haastavaa projektia vuodessa ja työelämän tapainen toiminta valmentaa työelämän haasteisiin - tavoitteesta puuttui tärkeä työelämän tarve: oman osaamisen kuvaaminen ja sen näkyväksi tekeminen oman osaamisen sokerointi Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - opiskelijan omaksuttava oman itsensä ja työnsä jatkuvan kehittämisen ajattelu - tuottavuuden kehittäminen keskiössä työelämässä Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - konetekniikan opsissa oppimisen taidot näkyivät kevyesti, pääosin vain ensimmäisenä vuotena Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - omaa osaamista on oleellista hahmottaa osana kokonaisuutta ja osana työryhmää: mitä minä osaan ja mitä muut? miten voin hyödyntää muiden osaamista? - työelämässä kompetenssi on paitsi yksilön, niin entistä enemmän yhteisön ja työryhmän ominaisuus. - elinikäinen oppiminen edellyttää vaativaa, haasteellista ja innostunutta toimintaa - tavoitteena oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja ammattiylpeys Taulukko 3. Koontitaulukko, oppimisen taidot

9 7 Työyhteisöosaaminen (HAMK ja LAMK)/ Viestintäosaaminen (Laurea) Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - työyhteisössä toimimisessa innokkuus ja aktiivisuus tärkeitä - tunnettava työyhteisön pelisäännöt - esim. työajan noudattaminen, alaistaidot - ymmärrettävä merkityksensä osana työpaikan prosesseja ja lisäarvon tuottamista - viestintä ja vuorovaikutustaidot hyvin keskeisiä - Suomessa pitää osata toimia suomenkielellä - osattava viestiä tilanteen vaatimalla tavalla - neuvottelutaidot - tiedonhaku tärkeää ja tiedon päivitys resursoitava, esim. asiakaspalvelutyössä asiakkaalla usein enemmän tietoa tuotteesta, kuin myyjällä - monipuoliset tietotekniset taidot tärkeitä - tietojärjestelmien ymmärtäminen edellyttää rakenteellisen tiedon hallintaa ja järjestelmien kehittämiseen liittyvää osaamista - korkeakoulun työelämäyhteyksillä ja verkostoilla on merkittävä osa opiskelijan kompetenssin kehittymisessä - korkeakoulussa otettava mallia yritysten tavasta toimia (päätöksenteko, itsenäinen työskentely, johtaminen, tuottavuus, tehokkuus, taloudellinen toiminta), jotta opiskelijat sisäistävät kompetenssin - opiskelijan asenteen ja toimintatavan sisäistäminen jo korkeakoulussa - opiskelijan pystyttävä kehittämään toiminnan tuloksellisuutta Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - yrittäjämäisen toimintatavan sisäistäminen tärkeää - esim. talouden tunnuslukujen ymmärtäminen - opintojen monialaisuus voisi tuoda lisää kiinnostavuutta yrittäjyysopintoihin - kielitaito keskeinen kaikilla aloilla - harjoiteltava luontevaa kanssakäyntiä monikulttuurisissa ympäristöissä on tilanteissa - ICT-teknologian muutos korostaa tulevaisuudessa ongelmanratkaisutaitojen roolia ja prosessimaista ajattelua - oltava valmis toimintatapojen muutokseen, jotta tuottavuus paranee Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - osaamisen arvioinnissa kuvaamisessa ja arvioinnissa tulisi hyödyntää itse- tai vertaisarviointia - kompetenssin kehittymisen kannalta jatkuva palautteen anto opiskelijalle tärkeää Taulukko 4. Koontitaulukko, työyhteisöosaaminen

10 8 Innovaatio-osaaminen Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - innovaatio sanana voidaan käsittää monella tapaa - osa osaamistavoitteista liian ylimalkaisesti kuvattu - opetussuunnitelman väljät raamit vaativat tarkemman osaamistavoitteiden määrittelyn Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - yrittäjämäisyyden lisääminen opetussuunnitelmiin tärkeää - hyvä käytänne: Laurean P2P: opiskelijatiimit yritysprojektien ratkaisijoina Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - työelämän monialaistuminen huomioitava myös opetuksessa - edellyttää eri alojen opiskelijoiden yhteistyötä ja monialaisia projekteja - projektimainen toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista ja oman osaamisen tunnistamista ja myyntiä Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - esim. sosiaali- ja terveysalan vanhanaikainen ja hierarkkinen tapa toimia heikentää innovaatio-osaamisen kehittymistä - opittava kuitenkin haastamaan vanhoja toimintamalleja, jotta kehitys mahdollista Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - kompetenssin kehittyminen edellyttää sen huomiointia korkeakoulupedagogiikassa - projektimainen oppiminen, monialaisuus, lupa ajatella oudosti, erilaisuuden hyväksyminen, vanhan haastaminen, innostaminen, koordinointitaidot, - kompetenssin kehittymistä mahdollista edesauttaa osuuskuntatoiminnalla - edellyttää opetussuunnitelman väljää raamitusta - korkeakoulun asenne ja tapa toimia kokonaisuudessaan vaikuttaa kompetenssin kehittymiseen - innovointi osana oppilaitoksen arvoja - oppiminen suurempien kokonaisuuksien kautta, pois yksittäisten opintojaksojen suorittamisesta - hyväksyttävä epäonnistuminen Taulukko 5. Koontitaulukko, innovaatio-osaaminen Millaisia uusia kompetensseja näette tulevaisuudessa tarvittavan? - argumentointitaito sisällytettävä kompetensseihin - opiskelijan pitää kyetä perustelemaan valintojaan - vastuunotto omasta toiminnasta ja sen seurauksista - yrittäjämäisen asenteen oppiminen - kulttuurisensitiivisyys korostuu tulevaisuuden monikansallisessa työelämässä kaikilla aloilla - tiedon jakamisen ja saamisen helpottuessa entisestään tarvitaan osaamista sen käsittelyyn, analysointiin ja hyödyntämiseen Taulukko 6. Koontitaulukko, tulevaisuuden kompetenssit Edellä mainittujen kommenttien lisäksi, päivän aikana todettiin: - Yhteiset kompetenssit on usein kirjoitettu sisään muihin osaamistavoitteisiin eivätkä ne aina näy erillisinä osaamistavoitteina. - Kompetenssien työelämärelevanssia ja tuoreutta tulee tarkastella säännöllisesti. - Kuvauksissa tulee huomioida amk-lain mukainen korkeakoulun yhteiskunnallinen perustehtävä työelämään ja aluekehityksen osalta. - Substanssiosaamisen ja yhteisten kompetenssien yhdistäminen luo parhaan osaamisen tulevaisuuden työmarkkinoille. Ratkaisuna opsien riittävän väljät rakenteelliset ratkaisut, jotka mahdollistavat kompetenssien jatkuvan kehittymisen opintojen aikana, pois luokka > kurssi > tentti raamista. - Vaaditaanko opiskelijoilta riittävästi suhteessa työelämän haasteisiin nähden? - Miten kompetenssit näkyvät korkeakoulun arjessa ja henkilöstön tavassa toimia?

11 9 4 Palaute ja itsearviointi Seuraavissa kappaleissa on esitetty osallistujapalaute arviointipäivästä ja ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi. 4.1 Osallistujapalaute Ops-arvioinnin toiseen vaiheeseen osallistuneilta pyydettiin palautetta arviointipäivän onnistumisesta FUAS-tapahtumapalaute kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin yhteensä 28 päivään osallistuneelle alumnille ja työelämän ja koulutuksen edustajalle. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus 12:sta osallistujalta (viisi työelämäedustajaa, kuusi koulutuksen edustajaa, yksi ei taustatietoa). Palautteessa osallistujien kokemuksia seminaarista kartoitettiin yhteensä 18 väittämän avulla. Väittämät käsittelivät seuraavia teemoja: tilaisuuden sisältö ja toteutus, yleisarvio tilaisuuden esiintyjistä, tilaisuuden käytännön järjestelyt ja tilaisuuden anti. Vastaajat arvioivat kutakin väittämää asteikolla 1 Täysin eri mieltä - 5 Täysin samaa mieltä. Väittämien vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3,8 4,6. Huomionarvoista on, etteivät vastaajat arvioineet mitään väittämää arvosanalla 1 Täysin eri mieltä ja vain yksi vastaaja arvioi väittämiä arvosanalla 2 jokseenkin eri mieltä. Parhaiten vastaajat arvioivat esiintyjien myönteistä työotetta (KA 4,6). Lisäksi vastaajat arvioivat tilaisuuden esiintyjien valmistautuneisuutta, arviointipäivän aikataulutusta, tilojen toimivuutta, ruokailua ja kahvituksia keskiarvolla 4,5. Huonoin arviointi liittyi tilaisuuden ennakkotiedottamiseen (KA 3,8). Alle on koottu keskiarvot kunkin väittämän saamista keskiarvoista. 1.1 Tilaisuus muodosti rakenteeltaan hyvän kokonaisuuden. 4,2 1.2 Ilmapiiri oli miellyttävä ja innostava. 4,3 1.3 Tilaisuuden tavoitteet olivat tarkoituksenmukaiset. 4,3 1.4 Työskentelymenetelmät olivat sopivia. 4,5 1.5 Ryhmätyöskentely sopi tilaisuuteen ja työskentelyssä saavutettiin asetetut tavoitteet. 4,1 2.1 Esiintyjät olivat valmistautuneet hyvin. 4,5 2.2 Esiintyjien asiantuntemus tuki tilaisuuden sisältöä. 4,5 2.3 Esiintyjillä oli myönteinen työskentelyote. 4,6 3.1 Tilaisuudesta tiedotettiin ennakkoon hyvin. 3,8 3.2 Tilaisuuden ilmoittautumisjärjestelyt olivat toimivat. 4,3 3.3 Tilaisuuden aikataulutus oli hyvä. 4,5 3.4 Tilaisuuden tilat olivat toimivat. 4,4 3.5 Ruokailu ja kahvitukset olivat onnistuneita. 4,5 4.1 Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma. 4,4 4.2 Tilaisuudessa oli hyvät verkostoitumismahdollisuudet. 4,0 4.3 Pystyn hyödyntämään tilaisuuden antia jatkossa. 4,2 4.4 Opin uutta. 4,1 4.5 Kokonaisarvio tilaisuudesta. 4,1 Taulukko 7. Koonti tapahtumapalautteen väittämien keskiarvoista, asteikolla 1 Täysin eri mieltä - 5 Täysin samaa mieltä. Ns. kriittisen rajan alittavia; väittämien arvioiden keskiarvo alle 3 (arviointiasteikko 1-5) ei palautteesta tullut, joten varsinaisia kehittämiskohteita esim. seuraavan vastaavanalaisen

12 10 tapahtuman osalle ei tästä palautteesta tullut. Tilaisuuksien ja tapahtumien tiedottamiseen on joskin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomioita. 4.2 Ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi Seuraaviin kappaleisiin on koottu kunkin jäsenkorkeakoulun itsearviointi ops-arvioinnin toisen vaiheen toteutuksesta. Arviointi on toteutettu projektiryhmän jäsenten toimesta. Itsearviointi, HAMK HAMKissa ops-arvioinnin toisen vaiheen itsearviointi toteutettiin samoissa koulutuksissa kuin 1.vaiheen ops-prosessin arviointi eli Liiketalouden koulutuksessa ja Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa. Arvioinnin kohteen oli em. koulutusten syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijoiden OSKUt (tutkintojen osaamiskuvaukset). Arvioinnin kohteen oli se, miten yleiset työelämäkompetenssit (elinikäinen oppiminen, työelämäosaaminen, eettinen osaaminen ja innovaatio-osaaminen) näkyvät OSKUn moduulien osaamistavoitteissa ja arviointiperusteissa sekä miten ne ajoittuvat opintopolulle. Aineiston materiaali on HAMKissa SoleOPS-järjestelmässä. Arviointikriteerit oli kirjattu Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa kaikille moduuleille tasoilla, mutta liiketalouden koulutuksesta ne pääsääntöisesti puuttuivat. Kehittämispäällikkö Pirjo Kuisma kävi HAMKissa 2014 päivitettyjen yleisten kompetenssien osaamiskuvausten kanssa läpi molempien koulutusten OSKUt moduuleittain (moduulien osaamistavoitteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin ne olivat kirjattuna OSKUun) ja kirjasi vastaavuudet liittyen työelämäkompetensseihin koontitaulukkoon. Tämän jälkeen pidettiin kummankin koulutuksen edustajien kanssa palaveri, jossa käytiin tarkentavaa keskustelua työelämäkompetenssien tunnistamisesta moduulien osaamistavoitteiden perusteella. Samalla täsmennettiin moduulin sijaintia opintopolulla, joko koulutuksen rakenteen pohjalta (ydinosaaminen) tai opiskelijan HOPSin valintojen pohjalta (profiloiva osaaminen). Työelämäkompetenssit löytyivät OSKUjen moduulien osaamistavoitteista yllättävä kattavasti. Heikoin yhtymäpinta näissä koulutuksissa oli eettiseen osaamiseen, kun tarkastelun kohteena on vain OSKUjen kirjallinen dokumentaatio. Toteutussuunnitelmatasoa tässä arvioinnissa ei katsottu ollenkaan. Pääsääntöisesti työelämävalmiudet todentuvat ja vahvistuvat toteutustapojen kautta eli ne ovat enemmän toimintatapoja kuin erillisinä opittavia tai esim. luennoitavia asioita. Tästäkin näkökulmasta oli yllättävää, kuinka kattavasti yleiset työelämävalmiudet kuitenkin oli arvioinnin kohteena olevien koulutusten moduulien osaamistavoitteissa kirjattuina. Tämä lisäsi luottamusta siihen, että työelämävalmistuksien vahvistumista seurataan ja arvioidaan myös osana opiskelijan ammatillista kasvua ja osaamisen kehittymistä. Itsearvioinnin tekeminen herätti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten työelämävalmiudet pitäisi ehkä kirjoittaa tiiviimmin ja selkeäsanaisemmin, jotta ne ovat konkreettisia ja ymmärrettävästi siirrettävissä moduulien osaamistavoitteisiin ja siitä edelleen arviointikriteereihin ja osaamisen arviointiin. Arvioinnin jälkeen mietityttää se, miten tässä opittu olisi parhaiten siirrettävissä myös muihin koulutuksiin, kun HAMKissa edelleen kehitetään moduulimaista OSKUa vuodelle Itsearviointi antoi tähän työhön uusia näkökulmia ja lisäsi osaamista osaamisperustaisuudesta sekä työelämäkompetenssien käytöstä OSKU-työssä.

13 11 Itsearviointi, LAMK Lahden ammattikorkeakoulusta ops-arvioinnin toiseen vaiheeseen valittiin mukaan konetekniikan koulutus (AMK) sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAMK). Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksen osalta yhteisiä kompetensseja arvioitiin YAMK-yliopettajien kesken. Tekniikan koulutuksen itsearviointia koostaessa kompetenssikeskusteluihin osallistui alan opettajien lisäksi myös OPS-arvioinnin projektiryhmän jäsen yliopettaja Eija Mäkelä. LAMKin opetussuunnitelmalinjausten mukaan opetussuunnitelmat noudattavat Arenen kansallista suositusta yhteisistä kompetensseista. Yhteiset kompetenssit määritellään eri koulutusohjelmille yhteisiksi osaamisalueiksi, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Opetussuunnitelmalinjausten mukaisesti yhteiset kompetenssit sisällytetään integroidusti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Molempien koulutusten itsearvioinnin yhteydessä ilmeni vaikeudeksi se, että yhteiset kompetenssit integroituivat LAMKin OPS-linjausten mukaisesti moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteiden sisään ja siten niitä oli vaikeaa eritellä itsearviointitaulukon edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi konetekniikan opetussuunnitelmassa on pääosin keskitytty kuvaamaan ammatillisia kompetensseja ja yhteisten kompetenssien kuvaus on jäänyt varsin löyhälle tasolle. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen (YAMK) opetussuunnitelmassa korostuu opinnäytetyöprosessin merkitys yhteisten kompetenssien kehittymisessä. Opinnäytetyöprosessi pakottaa opiskelijaa reflektoimaan ja arvioimaan osaamistaan läpi prosessin. Yhteiset kompetenssit integroituvat muutoinkin suurelta osin kaikkiin moduuleihin - tämä korostunee siitä syystä, että kyseessä on nimenomaan kehittämiseen ja johtamiseen painottuva YAMK-koulutus, jossa työelämäkompetenssien kehittyminen on keskeisessä roolissa. Niin tutkinto-, moduuli- kuin opintojaksotavoitteisiin on pyritty sisällyttämään Arenen yhteiset kompetenssit. FUAS-ops-arvioinnin tuloksena todettiin, että jatkossa yhteisten kompetenssien näkyvyyteen LAMKin opetussuunnitelmissa tulee kiinnittää enemmän huomiota ja on tärkeää, että yhteiset kompetenssit on selkeämmin kuvattu moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteissa. OPS-arviointipäivässä työelämäkompetenssien merkitys työllistymisessä ja tulevaisuuden työelämässä vahvistui entisestään. Itsearviointi, Laurea Itsearviointiraporttia varten käytiin läpi Laurean liiketalouden ja sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmat yhteisten valittujen työelämäkompetenssien näkökulmasta. Tarkastelu vaati opetussuunnitelmien moduulien ja opintojaksojen sekä saatavilla olevien opintojaksototeutuskuvausten läpikäyntiä, sillä kaikkia työelämäkompetensseja ei oltu kuvattu moduulitasolla eikä edes opintojaksotasolla. Koska kaikkien opintojaksojen osalta ei toteutuskuvauksia vielä ole tehty (opetussuunnitelmat otettu käyttöön vasta syksyllä 2014), niin joidenkin kompetenssien osalta näkyminen opetussuunnitelmissa jäi vähän vajaaksi. Kuvaukset kompetensseista olivat myös osittain puutteellisia. Erityisen hankalaa oli saada näkemystä siihen, miten osaamisen kehittyminen eri kompetensseissa oli kuvattu ja missä kohden opetussuunnitelmaa tämä oli näkyvillä. Itsearvioinnin tuloksena voidaan todeta, että kompetenssien kuvaamiseen opetussuunnitelmissa on opetussuunnitelmia kehitettäessä kiinnitettävä enemmän huomiota. Nykyisellään kuvaukset eivät kaikilta osin ole riittäviä. Arviointiprosessi ja erityisesti ops-arviointipäivä tulevaisuuspaneeleineen osoittivat sen, kuinka tärkeitä tulevaisuuden työelämässä toimimisen kannalta yleiset kompetenssit ovat. Työelämän edustajien puheenvuoroissa tuli ilmi, että joillakin opiskelijoilla ja jo tutkinnon

14 12 suorittaneillakin on puutteellisuuksia näiden kompetenssien osalta. Työelämäkompetenssien kehittäminen opiskelun aikana on otettava toteutuksiin johdonmukaisemmin mukaan. Laurean toimintatapana on kehittämispohjainen oppiminen, joka perustuu kiinteään yhteistyöhön työelämän kanssa. Tällainen toimintatapa antaa hyvät edellytykset työelämäkompetenssien kehittämiseen. Kuitenkin ne on selvästi kirjattava osaamistavoitteisiin ja niiden kehittymistä on seurattava.

15 13 5 Johtopäätökset Tässä kappaleessa esitetään työelämäedustajien keskeisimmät johtopäätökset ops-arvioinnissa mukana olevista työelämäkompetensseista ja niiden suhteessa työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Eettinen osaaminen Arvioinnin mukaan eettinen osaaminen on tärkeä osa ammatillista osaamista ja tämä korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen aikana tulee omaksua oman alan ammattietiikka sekä tutkimuseettiset periaatteet. Eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa muuttuvassa ja globaalissa työelämässä. Myös sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää eettistä osaamista, jotta ymmärtää, mitä asioita voi kertoa ja missä. Eettisen osaamisen nykyistä sisältöä on syytä tarkastella kriittisesti; ovatko periaatteet liian kevyesti ilmaistuja (esim. kestävä kehitys) ja puuttuuko osaamisesta jotain. Eettiseen osaamiseen pitäisi vahvemmin sisällyttää monikulttuurisuusosaaminen. Pohdintaa herätti eettisen osaamisen ja sen kehittymisen arviointi; miten arvioidaan ja millä kriteereillä. Osaamisen kehittyminen ja tunnistaminen vaatii havainnointia ja keskustelua luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ammattikorkeakoulutoimintaan sisältyvä työelämää ja aluekehitystä edistävä ja uudistava tehtävä asettaa myös ammattikorkeakoulun pohtimaan oman toimintansa eettisyyttä esim. kumppaneiden ja hankkeiden valinnassa yhteistyöhön. Oppimisen taidot Arvioinnissa todettiin Oppimisen taidot -kompetenssin olevan entistä tärkeämpi tulevaisuuden työelämässä, jossa jokaisen on jatkuvasti itse ylläpidettävä ja kehitettävä sekä omaa että ryhmänsä osaamista. Tavoitteet tulisi kuvata konkreettisemmin ja niistä puuttui yksi tärkeimmistä: oman osaamisen kuvaaminen ja sen näkyväksi tekeminen. Kompetenssin ja sen kehittymisen tukeminen tulisikin näkyä opetussuunnitelmassa koko opintojen ajan. Tavoitteiden toteutuminen vaatii haastavaa, innostavaa ja monialaista työskentelyä sekä ohjausta, jossa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän työelämäkumppanuutta ja oppilaskunnan toimintaa. Työyhteisöosaaminen Arvioinnissa työyhteisöosaamisen kompetenssin osalta korostuivat aktiivisuus työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen sekä kansainvälistyminen. Vuorovaikutustilanteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pitää osata toimia työelämässä suomenkielellä ja luontevasti kansainvälisissä yhteyksissä vähintään englannin kielellä. Pitkien raporttien lisäksi työelämässä odotetaan selkeää ja lyhyttä kirjaamista. Omatoiminen ja monipuolinen tiedonhakeminen on tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikka on muutakin kuin pelkkä Office-paketti. Työelämä odottaa opiskelijoilta rakenteellisen tiedon hallintaa sekä tieto- ja laatujärjestelmien käyttötaitoa. Innovaatio-osaaminen Innovaatio-osaamisen kannalta olennaisiksi seikoiksi arvioinnissa nousi asioiden opettaminen suurempien kokonaisuuksien kautta (pois yksittäisestä opintojakso ajattelusta), yrittäjämäisen toiminnan tukeminen sekä eri alojen opiskelijoiden yhteistyöt ja monialaiset projektit, joiden toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista sekä oman osaamisen tunnistamista ja myyntiä.

16 14 Innovaatio-osaamisen avaintekijöiksi muodostuivat: 1) asenne, 2) tapa toimia, 3) ajatteleminen oudosti, 4) epäonnistumisen hyväksyminen, 5) pienet asiat, 6) väljät raamit, 7) vuorovaikutus, porukan samaan suuntaan meneminen, 8) johtajuus ja 9) oman osaamisen myynti.

17 15 6 Lopuksi Liittouman jäsenkorkeakoulujen koulutusten työelämäkompetenssien arviointi ei tuottanut liittoumalle erityisiä yhteisiä kehittämiskohteita, joita liittoumatasolla olisi syytä yhteisesti lähteä kehittämään. Arviointi tuotti pääasiassa jäsenkorkeakoulu- ja koulutuskohtaista palautetta. Liittouman jäsenkorkeakoulut käsittelevät arviointituloksia laatujärjestelmiensä mukaisesti ja määrittävät opsien työelämäkompetenssien kehittämiseksi omat kehittämiskohteensa ja toimenpiteensä. Liittoumayhteistyössä toteutettava ops-arviointiprosessissa edetään ops-työn arvioinnin (syksy 2014) ja opsien työelämärelevanssin arvioinnin (kevät 2015) pohjalta kolmanteen vaiheeseen; opsien toteutuksen arviointiin. Suunnittelu aloitetaan alkusyksystä 2015, varsinaisen opsien toteutusten arvioinnin toteutuessa Tarkastelun keskiössä ovat opiskelijoiden näkemykset ja kokemukset opsien toteutuksista ja FUAS-liittouman tarjoamista mahdollisuuksista.

18 16 Lähteet Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A (toim.) Osaamisperusteisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskus. Turku. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Kansalllinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2015:1.

19 LIITE 1 Itsearviointiraporttipohja Yhteiset/yleiset kompetenssit Ammattikorkeakoulu: Tutkinto: Kompetenssi: Osaamistavoitteet amk-kohtainen osatavoite Ajankohta Moduuli missä moduulissa / opintokokonaisuudessa mukana Osaamistavoitteet Arviointikriteerit

20 LIITE 2 Kutsu/ Ohjelma FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi - yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Aika klo Paikka Kutsutut asiantuntijat Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurilan kampus, auditorio 3krs. B303 (Ratatie 22, Vantaa) Jäsenkorkeakoulujen sidosryhmäedustajat Jäsenkorkeakoulujen henkilöstön edustajat Antti Kauhanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Ohjelma 9:00 9:45 Tervetuloa, B303 FUAS-jäsenkorkeakoulujen tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään sijoittumisseurannan tuloksia Jaana Ignatius, vs. toiminnanjohtaja FUAS-liittouma Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja yhteiset kompetenssit Jaana Kullaslahti, tutkijayliopettaja, HAMK 10:00 12:00 Kiertävä työpajatyöskentely, B301, B302, B304 ja B306 12:00 13:00 Lounas, Amican kabinetit A121, A122 13:00 15:00 Tulevaisuuspaneeli (avoin tilaisuus), B303 Alustuspuheenvuoro: Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla Antti Kauhanen, tutkimuspäällikkö ETLA 15:00 Tilaisuuden päätös Paneelikeskustelu: pj. Jaana Kullaslahti, HAMK Antti Kauhanen, ETLA Jukka Korhonen, HAMK Petri Kymäläinen, Dieffenbacher Kirsi Ronkainen, Laurea Juho Urkko, Kesko Tuuli Vahla, opiskelija, Laurea Sirkku Vesa, Jousivesa Pekka Lavikainen, LAMK Tulevaisuuspaneelia on mahdollista seurata myös etänä, osoitteessa: https://connect.funet.fi/laureaheikkila/

Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014

Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Opetussuunnitelmatyön ristiinarviointi Syksy 2014 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena 14.1.2015 SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Ristiinarvioinnin

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Duunista opintopisteiksi - OPAS Osataan! Yhteistyöllä vahvemmaksi workshop 25.9.2013 Jyväskylä

Duunista opintopisteiksi - OPAS Osataan! Yhteistyöllä vahvemmaksi workshop 25.9.2013 Jyväskylä Duunista opintopisteiksi - OPAS Osataan! Yhteistyöllä vahvemmaksi workshop 25.9.2013 Jyväskylä 27.9.2013 Mäki 2013 1 Työn opinnollistaminen? opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnistamista,

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot