Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
|
|
- Petri Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
2 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne... 4 Sylvöjärven lajikohtaiset saaliit... 5 Sylvöjärven ekologinen tila... 7 Tulosten tarkastelu... 8 Istutukset... 9 Kuhan ikä- ja kasvu Viitteet... 12
3 3 (13) Johdanto on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä seurantamittarina on vesistöjen tila. Vuoden 2013 pintavesien ekologisen luokittelun mukaan Sylvöjärvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa, mutta luokittelu on tehty vedenlaadun ja niukan kasviplanktonaineiston perusteella. Lahden ympäristöpalvelut (LYP) koekalasti Sylvöjärven kesällä Verkkokoekalastuksen tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Koekalastuksen tuloksia on tarkoitus käyttää EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisen ekologisen tilan arvioinnissa. Uuden vesienhoidon käytännön mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila. Sylvöjärvi on pintavesityyppiä Mh (matalat humusjärvet). Verkkokoekalastukset Aineisto ja menetelmät Lahden ympäristöpalveluiden työntekijät koekalastivat Sylvöjärven (218 ha) Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa 1,5 x 30 m, joka koostuu 12 eri solmuvälistä kunkin hapaan pituuden ollessa 2,5 m (kuva 1). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 1999). Tätä varten järvi jaettiin kahteen eri syvyysvyöhykkeeseen (0-3 m ja 3-10 m). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen (Liite 1.). Myös verkkojen suunta rantaviivaan nähden satunnaistettiin. Syvyysvyöhykkeellä 0-3 m käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. Syvyysvyöhykkeellä 3-10 m kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla (1 m tapsit). Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi tuntia. Pyyntikertoja oli neljä ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä 26, joten pyynnissä oli 6-7 verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä kuten säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa. Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( 15 cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten. Kuva 1. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit.
4 4 (13) Ekologisen tilan luokittelu Osana vesienhoidon käytäntöä Sylvöjärven ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetään muuttujina yksikkösaaliin painoa (g/verkko), kalojen lukumäärää (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen osuutta saaliin painosta ja rehevöitymisestä kärsivien indikaattorilajien esiintymistä (Tammi ym. 2006). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologinen tila luokitellaan viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytettävät vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna 2012, minkä vuoksi kalastoperusteinen luokittelu on hieman tiukentunut (Aroviita ym. 2012). Tulokset Sylvöjärven kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Sylvöjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 2016 koekalastuksissa 2856 g/verkko ja 150 kpl/verkko (kuva 2, taulukko 1). Koekalastussaalis koostui yhdeksästä eri kalalajista: ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, pasuri, salakka, suutari ja särki. Koekalastusten perusteella runsaimmat lajit painosaaliin ja yksilömäärän osalta olivat särki ja ahven (kuva 2 ja taulukko 1). Painosaaliin osalta särkikalat (särki, pasuri, lahna, salakka ja suutari) olivat vallitseva lajiryhmä 63 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden jäädessä 32 % (taulukko 1). Petokalojen (kuha, 15 cm ahven ja hauki) osuus koekalastussaaliin biomassasta oli 22 % (taulukko 1). Lohikaloja ei saaliissa ollut lainkaan. Kuva 2. Eri kalalajien yksikkösaaliit Sylvöjärvessä vuonna 2017.
5 5 (13) Taulukko 1. Sylvöjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna Kokonaissaalis (g) Yksikkösaalis g/verkko Biomassaosuus % Kokonaissaalis (kpl) Yksikkösaalis kpl/verkko Lukumääräosuus % Laji Ahven ,7 24, ,4 40,4 Hauki ,7 5,1 7 0,3 0,2 Kiiski ,9 0, ,0 4,0 Kuha ,7 6,3 9 0,4 0,2 Lahna ,6 7, ,7 4,5 Pasuri ,6 10, ,2 6,8 Salakka ,8 3, ,2 5,5 Suutari ,2 1,4 1 0,0 0,0 Särki ,9 39, ,3 38,3 Yhteensä ,0 100, ,5 100,0 Ahvenkalat ,3 31, ,8 44,7 Särkikalat ,0 63, ,4 55,1 Petoahvenet (>15 cm) ,1 10,3 82 3,2 2,1 Petokalat yht ,5 21,8 98 3,8 2,5 Sylvöjärven lajikohtaiset saaliit Särkisaalis (1139 g/verkko ja 57 kpl/verkko) koostui 6-21 cm yksilöistä (taulukko 1, kuva 4). Runsaimmat pituusluokat olivat välillä cm. Ahvensaalis (703 g/verkko ja 60 kpl/verkko) koostui 3-32 cm yksilöistä. Ylivoimaisesti runsain pituusluokka oli 8 cm (kuva 3), jonka yksikkösaalis oli lähes 40 kpl/vekko. Petokalaksi luokiteltujen ahventen (>15 cm) yksikkösaalis oli 295 g ja 3,2 kpl/verkko. Pasurin Yksikkösaalis oli 309 g ja 10 kpl/ verkko (taulukko 1). Pasurisaalis koostui 7-27 cm pituisista yksilöistä (kuva 4). Lahnasaalis (223 g ja 7 kpl/ verkko, (taulukko 1)) koostui 6-29 cm pituisista yksilöistä (kuva 4). Kuhia saatiin saaliiksi 9 kpl. Kuhan yksikkösaalis oli 181 g ja 0,4 kpl/verkko. Saaliiksi saadut kuhat olivat cm pituisia. Hauen yksikkösaalis oli 146 g ja 0,3 kpl/verkko. Haukia saatiin saaliiksi 7 kpl pituusväliltä cm. Salakan yksikkösaalis oli 98 g ja 8,2 kpl/ verkko (taulukko 1). Salakkasaalis koostui 7-16 cm pituisista yksilöistä (kuva 4). Kiisken Yksikkösaalis oli 20 g ja 6 kpl/ verkko (taulukko 1). Kiiskisaalis koostui 5-10 cm pituisista yksilöistä (kuva 3). Koekalastuksessa saatiin saaliiksi yksi 40 cm suutari.
6 6 (13) Kuva 4. Ahvenkalojen kokojakaumat Sylvöjärven koekalastussaaliissa vuonna 2017.
7 7 (13) Kuva 5. Runsaimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuonna Sylvöjärven ekologinen tila Sylvöjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi fysikaalis-kemiallisten muuttujien, kahden kasviplanktonaineiston sekä a-klorofyllipitoisuuden perusteella (suppea ekologinen aineisto). Luokittelun perusteella Sylvöjärven kasviplanktonaineisto kuvasi tyydyttävää tilaa ja fysikaalis-kemialliset muuttujat oli hyvän ja tyydyttävän rajalla (Ympäristöhallinnon hertta-tietojärjestelmä). Nyt saatujen koekalastustulosten perusteella kalaston ekologinen tila näyttäisi olevan välttävä, eli yhtä tilaluokkaa heikompi kuin suppeaan ekologisen aineiston perusteella määritelty järven ekologinen tila
8 8 (13) (taulukko 2). Kalaston tila oli painossa mitatun yksikkösaaliin perusteella välttävä ja kappalemääräisen saaliin osalta huono. Särkikalojen biomassaosuuden osalta tila oli välttävä ja indikaattorilajien osalta tyydyttävä. Kalastoluokituksessa käytettävä ekologisen laatusuhteen lukuarvo oli 0,31, mikä on välttävälle tilaluokalle asetettujen raja-arvojen (0,2-0,4) välissä. Nyt saatua tietoa kalaston ekologisesta tilasta voidaan hyödyntää seuraavassa luokittelussa. Taulukko 2. Sylvöjärven kalaston ekologinen tila. Tulosten tarkastelu Sylvöjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäaikaan enimmäkseen rehevällä tasolla (20-50 µg/l), mutta ajoittain yli 50 µg/l, mikä on jo erittäin rehevä taso (Ketola 2016). Sylvöjärven pintavesityyppi on matala humusjärvi (Mh), jonka vertailuarvojen mukaan järven fosforipitoisuus kuvaa hyvää tilaa. Nyt saadut koekalastustulokset kuvaavat selkeästi muuta aineistoa heikompaa ekologista tilaa, mikä voi kertoa siitä että järven rehevöityminen on edennyt pidemmälle kuin muu aineisto antaa ymmärtää. Tämän koekalastuksen saalis oli hyvin samankaltainen, kuin vuonna 2000 tehdyn koekalastuksen saalis. Vuonna 2000 yksikkösaalis oli 3229 g ja 187 kpl/verkko ja särkikalojen osuus saaliin biomassasta oli 72 % (Ketola 2016). Vuoden 2017 koekalastussaalis oli hieman alhaisempi, mutta erot voivat selittyvät sääolosuhteilla. Vuoden 2000 koekalastus oli erittäin suppea, mikä lisää satunnaistekijöistä johtuvaa vaihtelua. Sylvöjärven kalasto on särkikalavaltainen, särkikalojen (särki, pasuri, lahna, salakka ja suutari) biomassaosuuden ollessa 63 %. Sylvöjärven yksikkösaalis oli rehevöityneelle järvelle tyypilliseen tapaan melko runsas. Kokonaissaalis muodostui valtaosalta särjestä ja ahvenesta. Kappalemääräinen saalis oli runsas ja huonoa ekologista tilaa. Kappalemääräistä saalista nosti eniten 8 cm ahven sekä cm särjet. Kappalemääräinen saalis oli erityisen runsas olosuhteet huomioon ottaen, koska kylmän kesän vuoksi saaliista puuttuivat lähes kokonaan tämän kesän poikaset, jotka muodostavat usein merkittävän osan kappalesaaliista. Petokalojen osuus saaliista on melko normaali (biomassaosuus 22 %), eikä sinällään osoita erityisiä tarpeita kalastonhoidolle. Sarvilinnan ja Sammalkorven (2010) mukaan hoitokalastustarvetta arvioitaessa alle viidennekseen kokonaissaaliista jäävä petokalasaalis voisi olla yksi merkki hoitokalastustarpeesta. Sylvöjärven runsain petokalalaji näyttäisi olevan petoahven ( 15 cm), jonka osuus kokonaissaaliin biomassasta oli 10,3 %. Kuhan osuus kokonaissaaliin biomassasta oli 6,3 % ja hauen 5,1 %. Koekalastusmenetelmä ei yleensä anna luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Ahvensaalis koostui 3-32 cm kaloista. Ahvensaaliista 42 % oli petoahventa (yli 15 cm). Tämän kesän ahvenia (3 ja 4 cm) saatiin niukasti, mikä johtuu todennäköisesti kylmästä kesästä. Kylmän kesän takia sekä poikasten määrä että keskikoko on jäänyt alhaiseksi. Todennäköisesti vuoden 2016 vuosiluokkaa edustavat 8 cm ahventa oli sen sijaan runsaasti. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi 9 kuhaa (13-49 cm). Kuhasaalis jäi suhteellisen vähäiseksi esimerkiksi Kymijärven ja Kärkjärven koekalastuksiin verrattuna. Kuhasaalis saattaa viitata heikkoon luonnonlisääntymiseen. Tämän kesän poikasia ei saatu saaliksi lainkaan, mikä johtuu todennäköisesti
9 9 (13) kylmästä alkukesästä. Myöskään viikkoa aikaisemmin toteutetussa Kärkjärven koekalastuksessa ei saatu vuonna 2017 syntyneitä kuhia. Kuhasaalista voi verrata Kymijärveen, jossa kuha lisääntyy luontaisesti. Edellisenä vuonna samalla menetelmällä tehdyssä Kymijärven koekalastuksessa (Lahden ympäristöpalvelut) saatiin yhteensä 189 kuhaa. Särkikalasaaliin osuus kokonaissaaliista oli korkea. Särki oli ylivoimaisesti runsain särkikalalaji. Lahna-, pasuri- ja salakkasaalis olivat vähäisempiä. Useissa Lahden järvissä ei tavata pasuria, mutta Sylvöjärvessä pasuria oli runsaasti. Pasurin tarkka levinnäisyysraja ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti joko Immilänkoski tai Kumiankoski ovat estäneet pasurin levittäytymisen järviketjun ylimpiin järviin. Viileää ja hapekasta vettä vaativia indikaattoriljeja ei saatu saaliiksi. Istutusrekisterin mukaan siikaa ei ole pitkään aikaan istutettu Sylvöjärveen, eikä sitä myöskään koekalastuksessa saatu saaliiksi. Tämän koekalastuksen perusteella arvioituna Sylvöjärven ekologinen tila on välttävä. Muut muuttujat osoittivat välttävää ekologista tilaa, kappalemääräinen yksikkösaalis huonoa ja indikaattorilajit tyydyttävää ekologista tilaa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila. Sylvöjärven tila on luokiteltu suppean ekologisen aineiston perusteella (Ympäristöhallinnon hertta-tietojärjestelmä). Tämä koekalastus viittaa melko selkeästi huonompaan ekologiseen tilaan, kuin muu Sylvöjärveltä kerätty aineisto. Sylvöjärven tila edellyttää lisätoimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on aina tärkein toimenpide, vaikka Sylvöjärven tyylisessä matalassa järvessä sisäinen kuormitus on yleensä suurempaa kuin ulkoinen. Sisäinen kuormitus on kuitenkin käytännössä aina seurausta järveen kohdistuneesta ulkoisesta kuormituksesta. Särkikalasaaliin perusteella hoitokalastus voisi periaatteessa olla perusteltua Sylvöjärvessä, mutta tehokkaan hoitokalastuksen toteuttaminen voi käytännössä olla Sylvöjärvessä vaikeaa järven mataluuden vuoksi. Myös yhteys Arrajärveen voi heikentää hoitokalastuksen tehoa, koska särkikalat voivat siirtyä Arrajärvestä Sylvöjärveen jos Sylvöjärvessä vapautuisi elintilaa hoitokalastuksen seurauksena. Sylvöjärven ekologisen tilan arvioimiseksi olisi hyvä saada tietoa myös muista biologisista muuttujista. Kalaston osalta ekologinen tila ei todennäköisesti ole ainakaan nyt saatuja tuloksia parempi, koska poikkeuksellisen kylmä kesä 2017 todennäköisesti rajoitti jonkin verran saalista ja lämpöisempänä kesänä kalaston tila olisi voinut näyttää vielä huonommalta. Tähän viittaavat myös vuoden 2000 koekalastustulokset. Istutukset Sylvöjärven mataluuden ja rehevyyden takia tuottoisia istutuslajeja on melko vähän. Todennäköisesti kuha, ankerias ja karppi menestyvät Sylvöjärvessa ja niihin istutukset ovat myös painottuneet viime aikoina (taulukko 3). Lohikalaistutusten tuotto jää Sylvöjärvessä todennäköisesti olemattomaksi, koska Sylvöjärvessä ei ole lohikalojen vaatimaa viileää ja hapekasta alusvettä. Koekalastuksen perusteella Sylvöjärvessä on runsaasti ravintoa petokaloille. Kuhakanta näyttää lisääntyvän heikosti, tai on myös mahdollista että se on lähes kokonaan istutusten varassa, joten tämän koekalastuksen perusteella kuhaistutukset näyttävät perustelluilta. Kuhaistutuksissa voisi olla myös järkevää kokeilla suuria (yli 8 cm) poikasia, jotka ovat paikoitellen osoittautuneet kustannustehokkaiksi korkeammasta hinnasta huolimatta.
10 10 (13) Taulukko 3. Sylvöjärven istutukset Lähde: Istutusrekisteri (haettu ) Laji ikä Kuha Yksikesäinen Kuha Vastakuoriutunut Planktonsiika Yksikesäinen 8400 Järvisiika Yksikesäinen 7650 Ankerias Kaksivuotias 1000 Karppi Kolmevuotias Kuhan ikä- ja kasvu Sylvöjärveltä kerättiin tätä raporttia varten suomunäytteitä kuhilta. Näytteitä saatiin yhteensä 22 kpl, joista 14 oli peräisin harrastajakalastaja Jukka Makkosen verkkosaaliista ja 8 kpl saatiin koeverkkokalastuksessa. Kuhayksilöistä otettiin suomun näyte taaemman selkäevän ja kylkiviivan välistä (Raitaniemi ym. 2000). Tutkimuskaloista mitattiin pituus ja suomuista valikoitiin 7-9 kooltaan yhtenevää suomua, jotka jäljennettiin polykarbonaattilevyille. Mittauslinja valikoitiin suomun etulohkolta, minkä jälkeen suomuista mitattiin säde sekä vuosikasvurenkaiden lukumäärä iänmäärityksiä varten. Vuosirenkaiden etäisyys suomun keskustasta mitattiin mikrofilminlukulaitteen näytöltä. Kuhayksilöiden kasvu määritettiin taannehtivasti Fraser-Leen kaavalla vakiolla 4,4 (Ruuhijärvi ym. 1996). Kasvunmääritykset teki työharjoittelija Alexandr Vaitynen. Vanhimmat yksilöt elivät kahdeksatta elinvuottaan pyyntihetkellä, pituuksien ollessa cm. Ensimmäisen kasvukauden aikana kuhat kasvavat keskimäärin 7,35 cm mittaisiksi (kuva 5). Kuha saavuttaa Sylvöjärvessä lakisääteisen 42 cm alamitan keskimäärin viidennen kasvukauden aikana (Kuva 5), mitä voidaan pitää selvästi keskimääräistä nopeampana kasvuna (Kuva 7.). Kasvu jatkuu erittäin hyvänä myös vanhemmissa ikäryhmissä. Verkkokalastajalta saadut saalisnäytteet oli pyydetty mm verkoilla ja niillä saadut näytekuhat olivat ikäryhmiä Todennäköisesti 6-7 vuotta on paras pyynti-ikä Sylvöjärven kuhille, joten kuhakalastukseen voi hyvin suositella solmuväliltään vähintään 60 mm solmuväliä verkkopyynnissä. Koekalastuksen perusteella järven kuhakanta vaikuttaisi melko harvalta, ja pienten kuhien harvalukuisuus viittaa heikkoon luonnonlisääntymiseen. Pienten kuhien määrä oli huomattavan vähäinen esimerkiksi Kärkjärven tai Kymijärven koekalastussaaliisiin verrattuna. Istutusrekisterin mukaan Sylvöjärveen ei ole istutettu kuhia vuosina 2010, 2012 ja Näiden vuosiluokkien osuus näytekaloista oli kuitenkin huomattava. Kuhilla on esteetön vaellusyhteys Arrajärvestä Sylvöjärveen, joten on mahdotonta tietää ovatko kuhat Sylvöjärven omaa tuotantoa vai vaeltaako Arrajärvestä kuhia Sylvöjärveen. Vaellusyhteyden vuoksi kuhaistutusten tuloksellisuuden selvittäminen Sylvöjärvessä on haastavaa. Sylvöjärvi soveltuu hyvin muilta ominaisuuksiltaan kuhan elinympäristöksi, joten syitä heikolta vaikuttavaan luontaiseen lisääntymiseen on vaikea arvioida. Mahdollisesti järvessä on niukasti kuhan kutualueeksi soveltuvia kovia pohjia. Sylvöjärvessä voisi kannattaa kokeilla kuhan lisääntymisen edistämistä kututurojen avulla.
11 11 (13) Kuva 6. Kuhan ikäryhmäkohtainen kasvu ja niiden keskihajonnat Sylvöjärvessä Kuva 7. Kuhan vuosiluokkakohtainen kasvu Sylvöjärvessä Kuva 8. Kuhan kasvunopeus kuudessa Hämeen- ja Päijät-Hämeen järvessä (Aineistot: RKTL, LYP).
12 12 (13) Viitteet Aroviita J.M, Hellsten S., Jyväsjärvi J., Järvenpää L., Järvinen M., Karjalainen S.M., Kauppila P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Sutela T., Vehanen T ja Vuori K-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, moniste 53 s. Ketola M Yhteenveto Nastolan järvien tilasta. Vesijärvisäätiö. Moniste 21 s. Kurkilahti, M. & Rask, M Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s Raitaniemi J, Nyberg K, Torvi I, Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus, Helsinki. Ruuhijärvi J., Salminen M. & Nurmio T Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Ann. Zool. Fennici 33: Sarvilinna A. & Sammalkorpi I Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja s. Ympäristöopas s. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä, haettu
13 13 (13) Liite 1.
Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotAlasenjärven verkkokoekalastus 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotKymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi
Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKymijärven kalasto vuonna 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Kymijärven kalasto vuonna 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotHarvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012
Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotRYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18
RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotKANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.
Kala- ja vesimonisteita nro 232 Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 24.12.2017 Tekijät:
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotIso-Perkai -järven koekalastus 2014
Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotSOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotVesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen
Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotHauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala
12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotPuulan Otavanlahden koekalastus 2017
Puulan Otavanlahden koekalastus 2017 Johdanto Puulaan kuuluva, Otavan taajaman vaikutuspiirissä sijaitseva Kotalahti eli Otavanlahti on keskikokoinen, vesialaltaan 205 hehtaarin erillinen vesimuodostuma.
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotMÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 258/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 MÄRKJÄRVEN
LisätiedotTammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013
Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
Lisätiedot