Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet Kaupunginhallitus

2 2

3 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 3 2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3 3. TALOUDEN KEHITYS 4 4. TALOUSARVION 2015 LAADINTAPERIAATTEET 4 5. HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHOJEN ARVIOINTI 6 6. TALOUSARVION SITOVUUSTASO 6 7. TALOUSARVION TAVOITTEET 7 8. TALOUSARVIOESITYKSEN SISÄLTÖ 7 9. TALOUSARVION 2015 LAADINTA-AIKATAULU JA LISÄOHJEET TULOSLASKELMAKEHYS LAUTAKUNTIEN KEHYKSET 10 3

4 1. TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT SÄÄN NÖKSET Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden lop puun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Erityisesti korostetaan toiminnan tavoittei den asettamista, niiden seurannan merkitystä talouden ohjauk sessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioi hin. Sitoutuessaan tavoitteisiin valtuuston tulee myös osoittaa tarvittavat voimavarat so. määrärahat ja tuloarviot tavoitteiden saavuttamiseen. Ta lousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan väli neitä. Talousarviosta ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kaupunginhallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta. 2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Talousarvio ja -suunnitelma sisältävät toimielinten toimin nalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat määrärahat ja tuloarviot. Rakenteellisesti kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutuma ja tilinpäätös esitetään samalla rakenteella. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa. Talousarviossa esitetään myös tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan tunnusluvut. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, lautakunnat ja vastuualueet, joille se aset taa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hank keista ja hankeryhmis tä talousarviossa esitetään lautakunnan ja sen vastuualueiden toiminnan kuvaus, volyymitiedot, toiminnan olennaiset muutokset ja tavoitteet sekä niiden seuranta. Parkanon kaupungin Vesihuoltolaitos esitetään omana erillisenä sitovana, kohderahoitteisena yksikkönä. Tekninen lautakunta vastaa Vesihuoltolaitoksen toiminnasta ja taloudesta, mutta sitä ei yhdistetä teknisen lautakunnan talousarvioon. 4

5 Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy myös henkilöstöosa, jossa esitetään osastoittain henkilöstö, sen ikäjakautuma ja arvioitu eläköityminen. 3. TALOUDEN KEHITYS Talouden kehitystä jarruttaa edelleen heikot suhdannenäkymät maailman taloudessaa. Pientä elpymistä on ollut Euroopassa, mutta Suomen talouden orastavaa kasvua ovat heikot vientinäkymät hidastaneet. Talousarvion laadintavaiheessa eletään yleisen epävarmuuden aikaa, Venäjän talouspakotteet vaikuttavat Suomen talouteen ja kuluvan vuoden osalta kasvu jäänee toiveen tasolle. Viimeisimmät ennusteet ovat näyttäneet miinusmerkkistä kehitystä. Lähes päivittäin on uutisoitu yritysten yt-neuvotteluista ja työpaikkojen vähentämisestä. Ensi vuonna talouden odotetaan kehittyvän hitaasti. Korkotaso on ennätysalhainen eikä sen ennusteta merkittävästi nousevan lähiaikoina. Talouden hidas kehitys heijastuu Parkanon talouteen. Tasapainoisen talouden toteutumista vaikeuttaa tulojen heikko kertyminen, erityisesti valtionosuudet alenevat ja verotulojen kehityskin on niukkaa. Kuluvana vuonna kaupungin perusturvan määrärahat ovat ylittymässä noin 1,3 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta kaupunginhallitus on päättänyt 0,5 miljoonan euron säästöistä, joiden jälkeenkin tulos toteutuisi lähes -1 miljoona euroa alijäämäisenä. Kaikkien lautakuntien tulee painottaa kustannusten hallintaa ja toteuttaa vähintään annetut säästötavoitteet. Talouden heikon kehityksen vuoksi ja palvelujen tarjonnan turvaamiseksi kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa kilpailutuksen yksityisen yhteistyökumppanin löytämiseksi perusturvan palveluita tuottamaan. Tämä rakenteellinen muutos on tuomassa säästöä noin 2 miljoonaa euroa ensi vuodelle, josta puolet on laskennallisen arvonlisäveron osuutta. Näitä ohjeita annettaessa on tarjoukset saatu ja niiden vertailu on käynnissä. 4. TALOUSARVION 2015 LAADINTAPERIAATTEET Meneillään oleva talouden kehitys asettaa myös ensi vuoden talousarvion tasapainotukselle erittäin suuria haasteita. Parkanon kaupungin ensi vuoden talousarviokehys pohjautuu odotettavissa olevaan tulotasoon, ja menot pyritään sopeuttamaan siihen. Ensi vuoden talousarvio uhkaa muodostua alijäämäiseksi, vaikka se toteutettaisiinkin kuluvan vuoden tasoisena. Kaikkien lautakuntien on varauduttava talousarviossaan rakenteellisiin säästöihin, jotta tulevien vuosien kehitys olisi hallittavissa. Toimintatuloissa on otettu huomioon kuluvan vuoden toteutumassa olevat tulot, joihin on pääosin arvioitu 1 %:n kasvua, joka on myös Kuntaliiton arvio tulokasvusta. Verotulot arvioidaan talousarvioon Kuntaliiton veroennusteen mukaisina. Ennusteen mukaan Parkanon verojen kasvun arvioidaan olevan hidasta, vain + 0,5 %, kun koko kuntakentän verotulokasvuksi arvioidaan 2,1 %. Veroennuste on 21,5 miljoonaa euroa nykyisellä veroprosentilla. Yhteisöveron määräksi ennustetaan nykyistä tasoa. Kiinteistöverossa on 5

6 huomioitu kuluvan vuoden alusta tapahtuneet kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen korotukset. Valtionosuudet alenevat uudistuksen ja lukion oppilasmäärän pienenemisen vaikutuksena parilla sadalla tuhannella 16,6 miljoonaan euroon (-1,2 %), koko kuntakentällä valtionosuudet putoavat 6,2 %. Parkanossa aleneminen kohdistuu erityisesti peruspalveluiden ja lukion valtionosuuksiin, sen sijaan verotulotasaus kasvaa 4,3 miljoonaan euroon. Tasauksella tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kuntien välisiä tuloeroja. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys: milj euroa Verotulot 21,3 21,5 20,4 20,4 20,5 21,2 21,3 21,5 Verotulotasaus 2,2 2,2 2,2 2,5 2,7 3,1 3,4 4,3 Talousarvion 2015 kehyksessä toimintamenot esitetään kuluvan vuoden tasolla, koska tulopohja ei kasva. Kuntaliitto arvioi menokasvuksi ensi vuonna 1,4 %, mutta Parkanon tulopohjan kehitys ei salli kasvua. Palkkamäärärahat on laskettu KVTES:n mukaisena ks. kohta 5. Tavoitteeksi talousarvioon sisällytetään henkilöstölle tarjottava mahdollisuus palkattomiin vapaisiin tai lomarahan vapaaksi vaihtamiseen. Perusturvan sote menot arvioidaan yksityistämismallin mukaisina, jolloin saatava säästö vaikuttaa suoraan tulokseen parilla miljoonalla eurolla ja erikoissairaanhoidon määrärahaksi arvioidaan 8,65 miljoonaa euroa. Talousarvion laadinnassa tulee kaikki mahdolliset säästökeinot huomioida. Säästöinä kaikkien hallintokuntien tulee kartoittaa mm: maksujen ja taksojen tarkastelu onko korotusmahdollisuuksia? tulojen kerryttämiseen kiinnitettävä huomiota myytävien palveluiden markkinoinnin tehostaminen ydintoimintoihin keskittyminen työajan tehokas käyttö henkilöstömitoitukset/työpanoksen seuranta kustannustietoisuuden lisääminen läpi organisaation; hallintokunnilla yhtenäiset käytännöt hankintojen kriittinen tarkastelu/keskitetyt hankinnat eläköitymisten ja muutoin avoimeksi tulevien toimien kriittinen tarkastelu/tehtävien uudelleenjärjestelyt sijaisten ja muiden määräaikaisten kriittinen tarkastelu palkattomat vapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, osa-aikatyö henkilöstön motivointi ja mukaan ottaminen säästötalkoisiin, hyvien ideoiden/käytäntöjen palkitseminen 6

7 Sisäiset menot ja tulot pidetään kuluvan vuoden talousarvion tasolla, ellei esitetä erityisen painavaa syytä poikkeamaan. Poikkeama tulee esittää sekä sisäisen myynnin että sisäisen oston osalta. Perusturvan osalla sisäisiä eriä ei budjetoida ensi vuodelle. Rahoituskuluissa varaudutaan lainamäärän kasvamiseen investointien mukaisesti. Myös syksyn aikana vahvistettava uusi poistosuunnitelma tulee vaikuttamaan tulokseen. Talousarvion nettoinvestointien taso on pidettävä enintään 2,5 miljoonan puitteissa, jotta taloutta ei rasiteta liian voimakkaalla lainakannan kasvulla. Vain välttämättömät investointikohteet sisällytetään talousarvioon. Peruspalveluihin tehtävien investointien tulee olla käyttötalousmenoja vähentäviä. 5. HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHOJEN ARVIOINTI Henkilöstömäärärahat on laskettu valmiiksi talousarviopohjaan. KVTES:n mukainen vuoden 2015 palkkoja korotetaan 0,4 % alkaen, tämän vaikutus on 0,2 % vuositasolla. Tämä on huomioitu laskentapohjassa korotuksena kuluvan vuoden määrärahoihin. Laskennan voi tarkistaa ja mahdolliset muutokset arvioida seuraavan kaavan avulla: vuosipalkka = 12,6 * syyskuun palkka * 1,002 Myös palkkojen sivukulut on laskettu valmiiksi talousarviopohjaan vuoden 2015 perusteilla: Sairausvakuutusmaksu 2,15 % palkkasummasta Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % palkkasummasta Tapaturmavakuutusmaksu 0,8 % palkkasummasta KuEL maksu*palkkaperusteinen 17,05 % palkkasummasta *eläkemenoperusteinen 0,97*ennakko 2014 *varhaiseläkemenoperusteinen 1,02*ennakko 2014 VaEL/opettajat 21,08 % Työhyvinvoinnin tasapuoliseen kehittämiseen varataan kaikille työyksiköille 50 euroa / henkilö työyksiköiden virkistystilaisuuksia varten. 6. TALOUSARVION SITOVUUSTASO Talousarviokehys annetaan sitovana lautakunnittain nettomenotasolla. Lautakunnan vastuualueiden talousarviot tulee laatia siten, että koko lautakunnan nettoraamia ei ylitetä. Mikäli jollakin vastuualueella määrärahatarve kasvaa, tulee vastaava summa säästää muilta osa-alueilta. Myös Vesihuoltolaitoksen kehys on omana tasonaan sitova. Varsinaisen talousarvion sitovuustaso on edelleen lautakuntatasolla nettomääräraha (tulojen ja menojen erotus). Hallintokuntien tulee huomioida, että lisätulot eivät kuitenkaan oikeuta menojen lisäämiseen. Erikoissairaanhoito ja Vesihuoltolaitos ovat sitovia omana tasonaan. Investointien sitova taso on hankekohtainen vähintään euron hankkeiden osalta ja 7

8 irtaimiston osalta euroa. Pienten investointihankkeiden sitova määräraha määräytyy omaisuusryhmittäin. Vähintään euron hankinta katsotaan investointimenoksi ja sitä pienemmät hankinnat käyttötalouden menoksi. 7. TALOUSARVION TAVOITTEET 1. Elinvoimaisuuden ja positiivisen väestökehityksen edistäminen Aktiivinen toiminta ja markkinointi Peruspalvelut kunnossa 2. Tasapainoinen talous Säännöllinen seuranta, talouden hallinta Perustehtävän hoitaminen 3. Henkilöstön hyvinvointi Hyvä, motivoiva työyhteisö 4. Parkanon kaupunkilaisten terveyden edistäminen Lautakuntien omat tavoitteet Kaupungin yleiset tavoitteet ohjaavat koko kaupungin toimintaa ja hallintokuntien tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden ja määrärahaesitysten tulee olla linjassa siten, että tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tavoitteet tulee yksilöidä niin selkeästi, että tavoitteiden toteutuminen voidaan todentaa ja arvioida. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta tulee järjestää käyttämällä mittareita ja tunnuslukuja. 8. TALOUSARVIOESITYKSEN SISÄLTÖ Talousarviokirjassa esitetään lautakuntien, vastuualueiden ja tehtävien kuvaukset, volyymitiedot ja muutokset, tavoitteet ja niiden seurantatavat. Tekstien pohjana käytetään 2014 talousarviota, jotka hallintokuntien tulee päivittää v tasolle. Talouden tietoina esitetään edellinen tilinpäätös, kuluvan ja uuden talousarviovuoden sekä taloussuunnitelmakauden määrärahat. Määrärahaesitykset tulee laatia annettujen ohjeiden mukaan ja noudattaa annettua talouden kehystä. Määrärahat arvioidaan ja syötetään suoraan budjetointi-ohjelmaan ohjelmaan osastoittain kustannuspaikka- ja tilitasolla. Laadintaa helpottamaan on budjetointiohjelmaan siirretty talousarvion 2015 pohjaksi kuluvan vuoden talousarvio ja tehty palkkoihin oheiset korotukset. Myös sisäiset erät on siirretty. Erityisestä syystä sisäisiä eriä voi tarkentaa, jos ostaja ja myyjähallintokunta sopivat keskenään muutoksesta eli sisäisen menon ja vastaavan sisäisen 8

9 tulon pitää olla yhtä suuret. Tekstiosuudet tulee toimittaa Sirpa Teuholle sähköisessä muodossa. 9. TALOUSARVION 2015 LAADINTA-AIKATAULU JA LISÄOHJEET Osastojen tulee laatia talousarvioehdotukset mennessä. Annettua aikataulua on ehdottomasti noudatettava, jotta talousarvio saadaan valmisteltua kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn Kaupunginhallitus antaa talousarvion laadinta-ohjeet ja kehyksen Virkamiesjohtoryhmän investointineuvottelut Talousarvion virkamiesesitykset kaupunginjohtajalle ja talouspäällikölle Talousarvion tasapainotus Talousarvioesitys lautakuntien käsittelyyn Lautakuntien esitykset ja Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely Joulukuu 2014 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely Kaupunginhallituksen kehittämisseminaari Talousarviolaadinnan päävastuu ja tasapainotus kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma talouspäällikkö Sirpa Teuho Budjetointiohjelman neuvonta laskentasihteeri Anu Laihonen ja talouspäällikkö Sirpa Teuho Laskentakohteet, meno/tulolajit talouspäällikkö Sirpa Teuho ja laskentasihteeri Anu Laihonen Palkka- ja henkilöstöasiat kansliasihteeri Tuuli Tarukannel, palkanlaskijat Sirkka Kärkelä ja Hillevi Lannetta 9

10 Kaupunginjohtaja ja talouspäällikkö antavat tarvittaessa talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan tarkempia ohjeita. 10

11 10. TULOSLASKELMAKEHYS 11

12 11. LAUTAKUNTIEN KEHYKSET 12