Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Suvi M. Virtanen LT, ETM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, tutkimusyksikkö Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista. Kiinteiden ruokien kuten kasvisten ja viljojen käytön varhainen aloitusikä on syntymäkohorttitutkimuksissa ollut yhteydessä lisääntyneeseen diabetesriskiin. Lasten D-vitamiinivalmisteiden käyttö on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Alustavia viitteitä on saatu myös pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen suojaavasta yhteydestä diabeteksen kehittymiseen. Lisääntynyt pituuskasvu ja ylipaino lapsuudessa saattavat lisätä diabetesriskiä. Kirjallisuutta 1 Harjutsalo V, Sjoberg L, Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371: Patterson CC, Dahlquist GG, Gyurus E, Green A, Soltesz G. Incidence trends for childhood type 1 diabetes in Europe during and predicted new cases : a multicentre prospective registration study. Lancet 2009;373: Kulmala P, Savola K, Petersen JS ym. Prediction of insulin-dependent diabetes mellitus in siblings of children with diabetes. A population-based study. The Childhood Diabetes in Finland Study Group. J Clin Invest 1998;101: Barrett JC, Clayton DG, Concannon P ym. Genome-wide association study and meta-analysis find that over 40 loci affect risk of type 1 diabetes. Nat Genet 2009;41: Virtanen SM, Knip M. Nutritional risk predictors of beta cell autoimmunity and type 1 diabetes at a young age. Am J Clin Nutr 2003;78: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M. Natural course of preclinical type 1 diabetes in siblings of affected children. Acta Paediatr 2003;92: Vertaisarvioitu VV Suomi on tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kärkimaa maailmassa. Ilmaantuvuus on viisinkertaistunut 1950-luvulta lähtien, ja vuonna 2005 tyypin 1 diabetekseen sairastui Suomessa 64/ alle 15-vuotiasta (1). Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt nopeimmin alle 5-vuo tiailla lapsilla sekä maissa, joissa ilmaantuvuus on pieni (2). Tyypin 1 diabetes on autoimmuunitauti, jossa elimistön oma immuunipuolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia erittävät beetasolut. Kliinisen diabeteksen puhkeamista edeltää vaihtelevan pituinen esikliininen vaihe, jonka aikana vereen ilmaantuu autovasta-aineita saarekesolujen antigeeneja kohtaan. Mitä useampi tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvä autovasta-aine ihmisellä todetaan, sitä todennäköisemmin hänelle puhkeaa kliininen tauti (3). Perimällä on suuri vaikutus yksilön diabetesriskiin. Tunnetuimmat diabetesriskiä määrittävät geenit sijaitsevat HLA-alueella, mutta viime vuosina on tunnistettu useita muitakin diabetekseen kytkeytyviä geenilokuksia (4). Geneettisillä tekijöillä ei kuitenkaan pystytä selittämään tyypin 1 diabeteksen nopeaa yleistymistä, ilmaantuvuuden suuria eroja eri väestöissä, siirtolaisuuden ja vuodenaikojen yhteyttä ilmaantuvuuteen tai eroja identtisten kaksosten sairastuvuudessa. Nämä havainnot osoittavat, että ympäristötekijöillä on tärkeä merkitys taudin kehittymisessä. Diabetekselle altistaviksi ympäristötekijöiksi on epäilty eräitä virusinfektioita, liian vähäistä altistumista ympäristön mikrobeille varhaislapsuuden aikana, nopeutunutta kasvua ja ylipainoa sekä erilaisia ravintotekijöitä. Eläinkokeet, väestöjen väliset vertailut, tapaus-verrokki- ja seurantatutkimukset viittaavatkin siihen, että ravinnolla on osuutta tyypin 1 diabeteksen synnyssä (5). Tutkimuksen haasteet ja erityispiirteet Tyypin 1 diabeteksen etiologiaa käsittelevään ravintotutkimukseen liittyy monia haasteita ja erityispiirteitä. Ihmisen ruokavalio on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri ravintotekijät vaikuttavat toistensa imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Yksilöiden väliset erot altistumisessa eri ravintotekijöille ovat usein melko pieniä. Ravintotekijän pitoisuus samassakin elintarvikkeessa voi vaihdella paljon, eikä kaikkia elintarvikkeiden sisältämiä ravintotekijöitä tunneta. Ajantasaisten elintarvikkeiden koostumustietokantojen ylläpitäminen on haastavaa ja vaatii paljon resursseja, koska elintarvikevalikoima kasvaa ja muuttuu nopeasti. Epidemiologisissa tutkimuksissa ruoankäytön mittaaminen perustuu tutkittavien ilmoittamiin tietoihin, jotka ovat alttiita monille virheille. Tyypin 1 diabetesta tutkittaessa tutkittavat ovat yleensä 923

2 katsaus 7 Tuomilehto J, Lounamaa R, Tuomilehto-Wolf E ym. Epidemiology of childhood diabetes mellitus in Finland--background of a nationwide study of type 1 (insulin-dependent) diabetes mellitus. The Childhood Diabetes in Finland (DiMe) Study Group. Diabetologia 1992;35: Kupila A, Muona P, Simell T ym. Feasibility of genetic and immunological prediction of type I diabetes in a population-based birth cohort. Diabetologia 2001;44: Virtanen SM, Kenward MG, Erkkola M ym. Age at introduction of new foods and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes. Diabetologia 2006;49: The Environmental Determinants of Diabetes in the Young (TEDDY) study: study design. Pediatr Diabetes 2007;8: Knip M, Virtanen SM, Seppä K ym. Dietary intervention in infancy and later signs of beta-cell autoimmunity. N Engl J Med 2010;363: Gerstein HC. Cow s milk exposure and type I diabetes mellitus. A critical overview of the clinical literature. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Takkinen HM, Nevalainen J ym. Early introduction of root vegetables in infancy associated with advanced ss-cell autoimmunity in young children with human leukocyte antigen-conferred susceptibility to Type 1 diabetes. Diabet Med 2011;28: Verge CF, Howard NJ, Irwig L, Simpson JM, Mackerras D, Silink M. Environmental factors in childhood IDDM. A population-based, case-control study. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Hyppönen E, Läärä E ym. Cow s milk consumption, disease-associated autoantibodies and type 1 diabetes mellitus: a follow-up study in siblings of diabetic children. Childhood Diabetes in Finland Study Group. Diabet Med 1998;15: Virtanen SM, Läärä E, Hyppönen E ym. Cow s milk consumption, HLA-DQB1 genotype, and type 1 diabetes: a nested case-control study of siblings of children with diabetes. Childhood diabetes in Finland study group. Diabetes 2000;49: Wahlberg J, Vaarala O, Ludvigsson J. Dietary risk factors for the emergence of type 1 diabetesrelated autoantibodies in 21/2 year-old Swedish children. Br J Nutr 2006;95: Virtanen SM, Nevalainen J, Kronberg-Kippilä C ym. Food consumption and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes: a nested case-control design. Am J Clin Nutr 2012;95: lapsia, jolloin joudutaan turvautumaan vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden antamiin tietoihin. Mittaamiseen liittyvä epävarmuus korostuu lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä. Vaikka tyypin 1 diabetes on yleisimpiä lapsuusiän kroonisia sairauksia, sen ilmaantuvuus on väestötasolla pieni. Jotta vastetapahtumien määrä saataisiin riittävän suureksi, prospektiivisiin kohorttitutkimuksiin osallistujat valitaan yleensä perinnöllisesti suurentuneen riskin perusteella eikä näitä tuloksia voi suoraan yleistää koko väestöön. Tyypin 1 diabetes kehittyy usein hitaasti, ja kliininen tauti saattaa ilmaantua jopa vuosien kuluttua altistuksesta. Prospektiivisissa tutkimuksissa käytetäänkin usein vastetapahtumana esidiabetesta, joka määritellään seerumista mitattujen diabetekseen kytkeyty vien autovasta-aineiden perusteella. Esidiabeteksen ennustearvo kliinisen taudin puhkeamiselle vaihtelee autovasta-aineiden lukumäärän mukaan. Varhainen esidiabetes (yksi todettu autovasta-aine) ei tarkoita suurta kliinisen taudin vaaraa, kun taas edennyt esidiabetes (kaksi tai useampi autovasta-ainetta) merkitsee yli 50 %:n sairastumistodennäköisyyttä seuraavien vuo sien aikana (6). Ravintotekijöiden vaikutus voi vaihdella tautiprosessin vaiheen mukaan, eivätkä samat tekijät välttämättä ole yhteydessä esidiabetekseen ja kliiniseen tautiin. Suomi on johtavia maita tyypin 1 diabeteksen riskiin liittyvien ravintotekijöiden tutkimuksessa. Lasten diabetes Suomessa (DiMe) -tutkimus käynnistyi vuonna 1986 (7), ja siihen kuuluu sekä tapaus-verrokkiaineisto että indeksitapausten sisarusten muodostama kohorttiaineisto. Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimus on syntymäkohorttitutkimus, johon on kutsuttu Oulun, Tampereen ja Turun yliopistosairaaloissa syntyneet diabetekselle geneettiset alttiit lapset (8). DIPP-projektin ravintotutkimus alkoi vuonna 1996 (9). Suomi on mukana myös kansainvälisissä TEDDY- ja TRIGR-monikeskustutkimuksissa. TEDDY on DIPP:n kaltainen syntymäkohorttitutkimus (10), ja TRIGR on interventio, jossa selvitetään, voidaanko diabetesta ehkäistä antamalla imeväisikäisille tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen sijasta tutkimuskorviketta, jonka proteiini on voimakkaasti hydrolysoitua. TRIGR:n esitutkimus toteutettiin Suomessa (11). Lisääkö lehmänmaito tyypin 1 diabeteksen riskiä? Tyypin 1 diabetekselle mahdollisesti altistavana ravintotekijänä on eniten tutkittu lehmänmaitoa. Imetyksen on ajateltu suojaavan diabetekselta ja lehmänmaitoa sisältävien äidinmaidonkorvikkeiden varhaisen käytön altistavan sille. Tutkimusnäyttö on kuitenkin ristiriitaista, eikä varmoja päätelmiä lehmänmaidon käytön aloitusiän yhteydestä diabetesriskiin voida tehdä. Tapaus-verrokkitutkimusten perusteella lyhyt imetys ja varhainen äidinmaidonkorvikkeiden käytön aloitusikä näyttäisivät olevan yhteydessä suurempaan tyypin 1 diabeteksen riskiin (12). Tapaus-verrokkitutkimukset ovat kuitenkin alttiita valikoitumis- ja muistamisharhalle. Useimmissa prospektiivisissa kohorttitutkimuksissa, jotka ovat näiltä osin luotettavampia, imetyksen kesto tai maitopohjaisten korvikkeiden käytön aloi tusikä eivät ole olleet yhteydessä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen (13). Satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa on tutkittu lehmänmaidon eliminoimista imeväisikäisten ruokavaliosta. Tulokset viittaavat siihen, että tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantumista voidaan ehkäistä tai viivästää korvaamalla lehmänmaitopohjainen korvike pilkottuja peptidejä ja aminohappoja sisältävällä hydrolysaatilla 6 8 ensimmäisen elinkuukauden aikana (11). Maito saattaa olla diabeteksen riskitekijä myös imeväisiän jälkeen. Australialaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa maitoproteiinin saanti oli suorassa yhteydessä tyypin 1 diabeteksen riskiin (14). Koska maito on lasten ravitsemuksen kannalta keskeinen ruoka-aine, tutkimustulos vaatii vahvistusta erityisesti väestöpohjaisissa seuranta-aineistoissa. Niissä vältetään joitakin tapaus-verrokkitutkimuksille tyypillisiä virhelähteitä, kuten tapausten ja verrokkien väliset systemaattiset erot ravintoaltisteiden muistamisessa sekä tapausten ja verrokkien erilainen valikoituminen aineistoon. Suomalaistutkimuksessa seurattiin diabeetikkojen terveitä sisaruksia indeksisisaruksen sairastumisesta lähtien. Yli puoli litraa maitoa päivässä juoneiden sisarusten riski sairastua diabetekseen keskimäärin 10 vuoden seuranta-aikana oli kolminkertainen verrattuna vähemmän maitoa juoneiden riskiin nähden (15). Geneettisten HLA-DQB1-riskitekijöiden huomioon ottaminen nosti riskisuhteen viiteen (16). Ruotsalai- 924

3 tieteessä 19 Virtanen SM, Niinistö S, Nevalainen J ym. Serum fatty acids and risk of advanced beta-cell autoimmunity: a nested case-control study among children with HLA-conferred susceptibility to type I diabetes. Eur J Clin Nutr 2010;64: Vaarala O. The gut as a regulator of early inflammation in type 1 diabetes. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2011;18: Knip M, Virtanen SM, Åkerblom HK. Infant feeding and the risk of type 1 diabetes. Am J Clin Nutr 2010;91:1506S 13S. 22 Vaarala O, Ilonen J, Ruohtula T ym. Removal of bovine insulin from cow s milk formula and early initiation of beta-cell autoimmunity in the FINDIA Pilot Study. Arch Pediatr Adolesc Med 2012;166: Luopajärvi K, Savilahti E, Virtanen SM ym. Enhanced levels of cow s milk antibodies in infancy in children who develop type 1 diabetes later in childhood. Pediatr Diabetes 2008;9: Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Savilahti E ym. Maternal consumption of dairy products during pregnancy and lactation, and the development of cow s milk antibodies in the offspring. Acta Paediatr 2005;94: Norris JM, Barriga K, Klingensmith G ym. Timing of initial cereal exposure in infancy and risk of islet autoimmunity. JAMA 2003;290: Ziegler AG, Schmid S, Huber D, Hummel M, Bonifacio E. Early infant feeding and risk of developing type 1 diabetes-associated autoantibodies. JAMA 2003;290: Zipitis CS, Akobeng AK. Vitamin D supplementation in early childhood and risk of type 1 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child 2008;93: Hyppönen E, Läärä E, Reunanen A, Järvelin MR, Virtanen SM. Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. Lancet 2001;358: Simpson M, Brady H, Yin X ym. No association of vitamin D intake or 25-hydroxyvitamin D levels in childhood with risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes: the Diabetes Autoimmunity Study in the Young (DAISY). Diabetologia 2011;54: Marjamäki L, Niinistö S, Kenward MG ym. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of advanced beta cell autoimmunity and type 1 diabetes in offspring. Diabetologia 2010;53: Miettinen ME, Reinert L, Kinnunen L ym. Serum 25-hydroxyvitamin D level during early pregnancy and type 1 diabetes risk in the offspring. Diabetologia 2012;55: Stene LC, Joner G. Use of cod liver oil during the first year of life is associated with lower risk of childhood-onset type 1 diabetes: a large, population-based, case-control study. Am J Clin Nutr 2003;78: sessa syntymäkohortissa maidon kulutus yhden vuoden iässä oli yhteydessä suurempaan varhaisen esidiabeteksen riskiin (17). DIPP-tutkimuksessa lapsen maitovalmisteiden käyttö eri ikävaiheissa tarkasteltuna oli lievässä, mutta tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä suurempaan edenneen esidiabeteksen riskiin (18). DIPPaineistossa on analysoitu myös lasten seerumin rasvahappopitoisuuksia. Rasvaisten maitovalmisteiden kulutusta kuvaavien rasvahappojen pitoisuudet lähellä esidiabeteksen toteamisajankohtaa mitattuina olivat lievässä yhteydessä suurempaan esidiabeteksen riskiin (19). Maidon mahdolliset vaikutusmekanismit Lisääntyvän näytön perusteella on ehdotettu, että suolisto ja suoliston immuunijärjestelmä ovat keskeisessä asemassa tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä (20). On esitetty, että liian varhainen altistuminen maidon proteiinille saattaisi johtaa ohutsuolen limakalvon tulehdukseen, häiriintyneeseen immuunivasteeseen ja lisääntyneeseen suoliston läpäisevyyteen (21). Professori Outi Vaarala on esittänyt, että lehmänmaidon insuliinin ja ihmisen insuliinin samankaltaisuudesta johtuva immuunijärjestelmän hämääntyminen johtaisi virheelliseen risti reagointiin ja haimasolujen tulehdukseen. Tätä teoriaa tukevat tuoreen suomalaisen FIN- DIA-tutkimuksen tulokset, joissa insuliinitonta äidinmaidonkorviketta saaneilla lapsilla oli kolmen vuoden ikään mennessä pienempi esidiabetesriski kuin tavallista äidinmaidonkorviketta saaneilla (22). Myöhemmin diabetekseen sairastuvilla lapsilla havaittiin suurempi maitovasta-aineiden pitoisuus seerumissa 3 18 kuukauden iässä (23), mikä kuvastaa näiden lasten heikentynyttä maitoproteiinien sietoa. Äidin raskauden- ja imetyksenaikaisen maitoproteiinin saannin havaittiin olevan lievässä yhteydessä pienempiin seerumin maitovasta-aineiden pitoisuuksiin lapsella (24). Tämä viittaa siihen, että lapsen altistuminen maitoproteiinille äidin kautta saattaa johtaa sietokyvyn kehittymiseen, mikä ehkäisisi virheelliseen autoimmuniteettiin johtavan immuunivasteen kehittymistä. Tätä hypoteesia tutkitaan parhaillaan DIPP-aineistossa tarkastelemalla sitä, miten äidin raskauden- tai imetyksenaikainen maitotuotteiden kulutus on yhteydessä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Myös kiinteiden lisäruokien käytön aloitusiällä ja ylipainolla saattaa olla merkitystä Kohorttitutkimusten tulokset viittaavat siihen, että viljavalmisteiden ja kasvisten käytön varhainen aloittaminen on yhteydessä lisääntyneeseen tyypin 1 diabeteksen riskiin. Yhdysvaltalaisessa DAISY-tutkimuksessa varhaisen esidiabeteksen riski oli pienin, kun lapsi sai gluteenipitoisia viljoja (vehnä, ruis, ohra, kaura) tai riisiä ensimmäisen kerran 4 6 kuukauden iässä. Sekä varhaisempi että myöhäisempi aloitusikä olivat yhteydessä suurempaan varhaisen esidiabeteksen riskiin (25). Saksalaisessa BABY- DIAB-tutkimuksessa gluteenipitoisten ruokien käytön aloittaminen ennen 3 kuukauden ikää oli varhaisen esidiabeteksen riskitekijä (26). DIPP-tutkimuksessa perunan, porkkanan tai muiden juuresten käytön aloittaminen alle 4 kuukauden iässä oli yhteydessä suurentuneeseen edenneen esidiabeteksen riskiin (13). Lisääntynyt pituuskasvu lapsuuden aikana ja painon nousu imeväisiässä ovat olleet johdonmukaisesti yhteydessä suurempaan diabetesriskiin eri tutkimuksissa. Myös myöhempi ylipaino ja lihavuus saattavat olla tyypin 1 diabeteksen vaaratekijöitä. Kasvun ja ylipainon mahdollinen yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen saattaa välittyä insuliiniresistenssin ja beetasolujen ylikuormituksen kautta (21). D-vitamiini on eniten tutkittu mikroravintoaine D-vitamiini vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, ja sen osuutta tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä on tutkittu useissa tapaus-verrokkitutkimuksissa. Niiden tulokset on yhdistetty meta-analyysissä, jonka mukaan lapsuudenaikainen D-vitamiinivalmisteiden käyttö oli yhteydessä pienempään diabetesriskiin (27). Vastaava tulos saatiin myös suomalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa, jonka tapausmäärä kuitenkin oli pieni (28). Yhdysvaltalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa D-vitamiinin saanti tai status eivät ennustaneet varhaisen esidiabeteksen kehittymistä eivätkä esidiabeteksen etenemistä kliiniseksi sairaudeksi (29). Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin saannin ja D-vitamiinistatuksen yhteyttä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen lapsella on selvitetty useassa tutkimuksessa, mutta tulokset ovat ristiriitaisia (30,31). 925

4 katsaus 33 Norris JM, Yin X, Lamb MM ym. Omega-3 polyunsaturated fatty acid intake and islet autoimmunity in children at increased risk for type 1 diabetes. JAMA 2007;298: Miller MR, Yin X, Seifert J ym. Erythrocyte membrane omega-3 fatty acid levels and omega-3 fatty acid intake are not associated with conversion to type 1 diabetes in children with islet autoimmunity: The Diabetes Autoimmunity Study in the Young (DAISY). Pediatr Diabetes 2011;12: Knekt P, Reunanen A, Marniemi J, Leino A, Aromaa A. Low vitamin E status is a potential risk factor for insulin-dependent diabetes mellitus. J Intern Med 1999;245: Uusitalo L, Knip M, Kenward MG ym. Serum alpha-tocopherol concentrations and risk of type 1 diabetes mellitus: a cohort study in siblings of affected children. J Pediatr Endocrinol Metab 2005;18: Uusitalo L, Nevalainen J, Niinistö S ym. Serum alpha- and gammatocopherol concentrations and risk of advanced beta cell autoimmunity in children with HLAconferred susceptibility to type 1 diabetes mellitus. Diabetologia 2008;51: Prasad M, Takkinen HM, Nevalainen J ym. Are serum alpha- and beta-carotene concentrations associated with the development of advanced beta-cell autoimmunity in children with increased genetic susceptibility to type 1 diabetes? Diabetes Metab 2011;37: Dahlquist GG, Blom LG, Persson LA, Sandstrom AI, Wall SG. Dietary factors and the risk of developing insulin dependent diabetes in childhood. BMJ 1990;300: Glatthaar C, Whittall DE, Welborn TA ym. Diabetes in Western Australian children: descriptive epidemiology. Med J Aust 1988;148: Virtanen SM, Roivainen M, Andersson MA ym. In vitro toxicity of cereulide on porcine pancreatic Langerhans islets. Toxicon 2008;51: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. Viitteitä kalan rasvahappojen suojavaikutuksesta Erityisesti kalasta saatavilla pitkäketjuisilla n-3-rasvahapoilla on useita solutason vaikutusmekanismeja, joiden kautta ne saattaisivat suojata tyypin 1 diabeteksen kehittymiseltä. Toistaiseksi epidemiologista näyttöä n-3-rasvahappojen yhteydestä tyypin 1 diabetekseen on kuitenkin niukasti. Norjalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin, että kalanmaksaöljyn käyttö ensimmäisen ikävuoden aikana oli yhteydessä vähäisempään kliinisen taudin riskiin (32). Kalanmaksaöljyssä on paljon sekä n-3-rasvahappoja että D-vitamiinia. Amerikkalaisessa DAISYkohorttitutkimuksessa havaittiin, että lasten runsaampi n-3-rasvahappojen saanti ravinnosta ja niiden pitoisuus punasolujen solukalvoilla olivat yhteydessä vähäisempään esidiabeteksen riskiin (33). Sen sijaan lasten runsas n-3-rasvahappojen saanti tai pitoisuus punasoluissa ei ehkäissyt esidiabeteksen kehittymistä kliiniseksi taudiksi (34). Suomalaisessa DIPP-kohortissa lasten seerumin n-3-rasvahappopitoisuus ei ollut yhteydessä esidiabeteksen kehittymiseen (19). DIPP-tutkimuksessa tutkitaan parhaillaan sekä lasten että äitien raskauden- ja imetyksenaikaisen n-3-rasvahappojen saannin yhteyksiä esidiabeteksen ja kliinisen diabeteksen riskiin. Näyttö antioksidanttien osuudesta vähäistä Reaktioherkillä happiyhdisteillä eli vapailla radikaaleilla on esitetty olevan osuutta tyypin 1 diabetekseen johtavassa kehityskulussa. Erilaiset antioksidanttiyhdisteet neutraloivat vapaita radikaaleja, ja ravinnon antioksidanttien on oletettu suojaavan diabetekselta. E-vitamiinin yhteyttä tyypin 1 diabetekseen on tutkittu kolmessa suomalaisessa kohortissa seerumin pitoisuuksien perusteella. Autoklinikkatutkimuksen aineistossa seerumin suuri alfatokoferolipitoisuus oli yhteydessä pienempään kliinisen tyypin 1 diabeteksen riskiin (35). Tutkittavat olivat aikuisia miehiä. DiMe-tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä (36). Diabetestapausten määrä oli kummassakin tutkimuksessa pieni, joten tulokset tulee vahvistaa suuremmassa aineistossa. DIPP-tutkimuksessa seerumin alfatokoferolipitoisuus ei ollut yhteydessä edenneen esidiabetekseen riskiin (37). E-vitamiinin vaikutus voi olla erilainen tautiprosessin eri vaiheissa: se ei ehkä estä tyypin 1 diabetekseen johtavan autoimmuuniprosessin käynnistymistä, mutta voimakkaana antioksidanttina se saattaa ehkäistä kliinisen taudin puhkeamista suojaamalla haiman beetasoluja. DIPP-tutkimuksessa pieni seerumin beetakaroteenipitoisuus oli yhteydessä vähäisempään esidiabeteksen riskiin (38). Tulos ei tue hypoteesia antioksidanttien suojavaikutuksesta, mutta se sopii yhteen kasvisten käytön aloitusikää koskevien löydösten kanssa. C-vitamiinia on tutkittu kahdessa tapaus-verrokkitutkimuksessa. Toisessa niistä C-vitamiinin saanti ei ollut yhteydessä tyypin 1 diabeteksen riskiin (39), kun taas toisessa C-vitamiinivalmisteiden käyttö oli käänteisessä yhteydessä riskiin (40). Tapaus-verrokkitutkimuksessa harhan mahdollisuus on suurempi kuin kohorttitutkimuksissa. Tapaus-verrokkitutkimuksissa on saatu viitteitä nitraatin, nitriitin ja nitrosoyhdisteiden yhteydestä tyypin 1 diabetekseen (39). C-vitamiinin mahdollinen vaikutus saattaisi välittyä sitä kautta, että se ehkäisee nitrosoamiinien muodostumista nitriitistä. Ravintosuositusten muuttaminen ennenaikaista Tyypin 1 diabeteksen erityispiirteet asettavat tutkimukselle monenlaisia haasteita, ja tutkimusnäyttö on toistaiseksi vähäistä ja hajanaista (taulukko 1). Nykyisen tutkimusnäytön perusteella ei voida vielä antaa erityisiä ravintosuosituksia tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi. Tämä koskee sekä koko väestöä että lapsia, joiden perheenjäsenellä on tyypin 1 diabetes tai joilla on todettu lisääntynyt geneettinen alttius diabetekselle. Maito on lasten ruokavaliossa keskeinen kalsiumin, proteiinin ja B-vitamiinien lähde, ja ennen kuin riskeistä on luotettavaa näyttöä, maitovalmisteiden välttäminen saattaisi aiheuttaa monenlaisia haittoja. Sen sijaan suositusten mukainen kalan ja D-vitamiinivalmisteiden käyttö sekä ylipainon välttäminen ovat joka tapauksessa terveyttä edistäviä valintoja. Lähivuosina saadaan lisää tietoa ravintotekijöiden yhdysvaikutuksista geneettisten tekijöiden ja virusinfektioiden kanssa, mikä saattaa tarkentaa arvioita ravintotekijöiden merkityksestä tyypin 1 diabeteksen riskitekijöinä. Ruoan 926

5 tieteessä taulukko 1. Yhteenveto ravintotekijöiden ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä koskevasta tutkimusnäytöstä tutkimustyypin mukaan. = tutkimusnäyttö viittaa riskiä lisäävään vaikutukseen; = tutkimusnäyttö viittaa suojavaikutukseen; 0 = tutkimusnäyttö ristiriitaista tai ei viittaa yhteyden olemassaoloon. Ravintotekijä Tapaus- verrokkitutkimukset Kohorttitutkimukset Lyhyt imetys 0 Varhainen äidinmaidon korvikkeen käytön aloitusikä Satunnaistetut kokeet 0 Maidon käyttömäärä Varhainen viljojen käytön aloitusikä Varhainen juuresten käytön aloitusikä D-vitamiini 0 n-3-rasvahapot 0 Alfatokoferoli 0 Beetakaroteeni C-vitamiini 0 Nitraatti, nitriitti, nitrosoyhdisteet mikrobitoksiinit ovat uusi, kiinnostava tutkimusalue tyypin 1 diabeteksen riskitekijöitä etsittäessä. Soluviljelmäkokeessa juureksista ja maidosta eristetty, rakenteeltaan antibiootteja muistuttava mikrobitoksiini tuhosi haiman beetasoluja (41). Toksiinipitoisuudet voivat vaihdella samassakin elintarvikkeessa suuresti esimerkiksi kasvatus- ja säilytysolosuhteiden mukaan, ja niiden pitoisuudet ovat niin pieniä että mittaaminen on haasteellista. Toksiinien tutkimus tyypin 1 diabeteksen taustalla onkin vasta alkuvaiheessa. n English summary > in english Dietary considerations related to the development of type 1 diabetes more questions than answers Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

6 english summary Liisa Uusitalo Ph.D., Senior Researcher National Institute for Health and Welfare Sari Niinistö Suvi M. Virtanen Dietary considerations related to the development of type 1 diabetes more questions than answers There has been a worldwide increase in the incidence of type 1 diabetes, especially among children less than 5 years of age. The incidence in Finland is the highest in the world. Type 1 diabetes is an autoimmune disease in which pancreatic beta cells are destroyed by the immune system. The diagnosis is preceded by a preclinical period characterized by the appearance of diabetes-associated autoantibodies in the circulation. Susceptibility to type 1 diabetes is largely determined by genetic factors but environmental factors play an important role in its development. Cow s milk may be considered the strongest candidate for classification as nutritional risk factor. Short duration of breastfeeding and early age at the introduction of cow-milk-based infant formula have been associated with increased risk in several epidemiological studies, but the findings are inconsistent. There is evidence from both case-control and cohort studies that the amount of cow s milk consumed could be related to the risk of developing type 1 diabetes. Cow s milk could act by increasing gut inflammation and permeability or the immune system could erroneously react to human insulin because of its structural similarity with bovine insulin in cow s milk. Early exposure in infancy to gluten-containing cereals or to root vegetables has been associated with increased risk of type 1 diabetes in birth cohort studies. Vitamin D supplementation including fish liver oil supplements in early childhood was inversely associated with the risk of type 1 diabetes in a metaanalysis of case-control studies and in a birth cohort study. There are some indications of an inverse association between dietary long-chain n-3 fatty acids and the development of type 1 diabetes. Dietary antioxidants have been hypothesized to protect from diabetes but epidemiologic evidence is scarce. Findings on vitamin C and E intakes are contradictory. Greater weight gain in infancy and greater height gain in childhood have been related to increased risk of type 1 diabetes. Higher relative weight and obesity may also play a role. According to one hypothesis, insulin resistance caused by obesity may lead to an immune response and beta-cell loss. 927a

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Lasten ja nuorten diabetes Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Tyypin 1 diabetes alkoi yleistyä Suomessa ja lähes

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA?

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? Mikael Knip Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS KUKA SAIRASTUU DIABETEKSEEN, KUKA EI? GENEETTINEN OHJELMOINTI

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet Professori Mikael Knip Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, HYKS ALLE 15-VUOTIAITTEN SUOMALAISTEN LASTEN

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

DIPP-tutkimus 1997-2015

DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-TUTKIMUS www.dipp.fi DIPP -TUTKIMUSHOITAJAT Sinikka Jäminki 03 3116 9013 Merja Koskinen 03 3116 9437 Jarita Kytölä 03 3116 7620 Suvi Laurinen 03 3116 5827 Tiina Niininen 03

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Lasten ja nuorten diabetes Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Tyypin 1 diabetes luokitellaan autoimmuunisairaudeksi, koska se on seurausta haiman

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi 1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään? Outi

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai-

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai- 28 P erinnäisesti on ajateltu, että vitamiinien tehtävä on estää puutostauteja. Tälle pohjalle rakentuvat myös nykyiset viralliset ravitsemussuositukset. Ne lähtevät oletuksesta, että elimistö tarvitsee

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi Susanna Raulio FT, ETM, erikoistutkija THL, Ravitsemusyksikkö, terveysosasto susanna.raulio@thl.fi Heini Hyvärinen ETM, projektikoordinaattori

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin Professori Mikael Knip Tampereen DIPP/TEDDY-tutkimusten vastuututkija TRIGR-tutkimuksen päätutkija Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin TRIGR(Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk)

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 D-vitamiiinitilannetta kuvaava merkkiaine S-25-hydroksi-D-vitamiini ( 25(OH)D)

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201306101113

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Mitä ruokaa imeväiselle?

Mitä ruokaa imeväiselle? TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, kirsi.laitinen@utu.fi MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle?

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,

Lisätiedot