Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Suvi M. Virtanen LT, ETM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, tutkimusyksikkö Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista. Kiinteiden ruokien kuten kasvisten ja viljojen käytön varhainen aloitusikä on syntymäkohorttitutkimuksissa ollut yhteydessä lisääntyneeseen diabetesriskiin. Lasten D-vitamiinivalmisteiden käyttö on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Alustavia viitteitä on saatu myös pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen suojaavasta yhteydestä diabeteksen kehittymiseen. Lisääntynyt pituuskasvu ja ylipaino lapsuudessa saattavat lisätä diabetesriskiä. Kirjallisuutta 1 Harjutsalo V, Sjoberg L, Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371: Patterson CC, Dahlquist GG, Gyurus E, Green A, Soltesz G. Incidence trends for childhood type 1 diabetes in Europe during and predicted new cases : a multicentre prospective registration study. Lancet 2009;373: Kulmala P, Savola K, Petersen JS ym. Prediction of insulin-dependent diabetes mellitus in siblings of children with diabetes. A population-based study. The Childhood Diabetes in Finland Study Group. J Clin Invest 1998;101: Barrett JC, Clayton DG, Concannon P ym. Genome-wide association study and meta-analysis find that over 40 loci affect risk of type 1 diabetes. Nat Genet 2009;41: Virtanen SM, Knip M. Nutritional risk predictors of beta cell autoimmunity and type 1 diabetes at a young age. Am J Clin Nutr 2003;78: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M. Natural course of preclinical type 1 diabetes in siblings of affected children. Acta Paediatr 2003;92: Vertaisarvioitu VV Suomi on tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kärkimaa maailmassa. Ilmaantuvuus on viisinkertaistunut 1950-luvulta lähtien, ja vuonna 2005 tyypin 1 diabetekseen sairastui Suomessa 64/ alle 15-vuotiasta (1). Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt nopeimmin alle 5-vuo tiailla lapsilla sekä maissa, joissa ilmaantuvuus on pieni (2). Tyypin 1 diabetes on autoimmuunitauti, jossa elimistön oma immuunipuolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia erittävät beetasolut. Kliinisen diabeteksen puhkeamista edeltää vaihtelevan pituinen esikliininen vaihe, jonka aikana vereen ilmaantuu autovasta-aineita saarekesolujen antigeeneja kohtaan. Mitä useampi tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvä autovasta-aine ihmisellä todetaan, sitä todennäköisemmin hänelle puhkeaa kliininen tauti (3). Perimällä on suuri vaikutus yksilön diabetesriskiin. Tunnetuimmat diabetesriskiä määrittävät geenit sijaitsevat HLA-alueella, mutta viime vuosina on tunnistettu useita muitakin diabetekseen kytkeytyviä geenilokuksia (4). Geneettisillä tekijöillä ei kuitenkaan pystytä selittämään tyypin 1 diabeteksen nopeaa yleistymistä, ilmaantuvuuden suuria eroja eri väestöissä, siirtolaisuuden ja vuodenaikojen yhteyttä ilmaantuvuuteen tai eroja identtisten kaksosten sairastuvuudessa. Nämä havainnot osoittavat, että ympäristötekijöillä on tärkeä merkitys taudin kehittymisessä. Diabetekselle altistaviksi ympäristötekijöiksi on epäilty eräitä virusinfektioita, liian vähäistä altistumista ympäristön mikrobeille varhaislapsuuden aikana, nopeutunutta kasvua ja ylipainoa sekä erilaisia ravintotekijöitä. Eläinkokeet, väestöjen väliset vertailut, tapaus-verrokki- ja seurantatutkimukset viittaavatkin siihen, että ravinnolla on osuutta tyypin 1 diabeteksen synnyssä (5). Tutkimuksen haasteet ja erityispiirteet Tyypin 1 diabeteksen etiologiaa käsittelevään ravintotutkimukseen liittyy monia haasteita ja erityispiirteitä. Ihmisen ruokavalio on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri ravintotekijät vaikuttavat toistensa imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Yksilöiden väliset erot altistumisessa eri ravintotekijöille ovat usein melko pieniä. Ravintotekijän pitoisuus samassakin elintarvikkeessa voi vaihdella paljon, eikä kaikkia elintarvikkeiden sisältämiä ravintotekijöitä tunneta. Ajantasaisten elintarvikkeiden koostumustietokantojen ylläpitäminen on haastavaa ja vaatii paljon resursseja, koska elintarvikevalikoima kasvaa ja muuttuu nopeasti. Epidemiologisissa tutkimuksissa ruoankäytön mittaaminen perustuu tutkittavien ilmoittamiin tietoihin, jotka ovat alttiita monille virheille. Tyypin 1 diabetesta tutkittaessa tutkittavat ovat yleensä 923

2 katsaus 7 Tuomilehto J, Lounamaa R, Tuomilehto-Wolf E ym. Epidemiology of childhood diabetes mellitus in Finland--background of a nationwide study of type 1 (insulin-dependent) diabetes mellitus. The Childhood Diabetes in Finland (DiMe) Study Group. Diabetologia 1992;35: Kupila A, Muona P, Simell T ym. Feasibility of genetic and immunological prediction of type I diabetes in a population-based birth cohort. Diabetologia 2001;44: Virtanen SM, Kenward MG, Erkkola M ym. Age at introduction of new foods and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes. Diabetologia 2006;49: The Environmental Determinants of Diabetes in the Young (TEDDY) study: study design. Pediatr Diabetes 2007;8: Knip M, Virtanen SM, Seppä K ym. Dietary intervention in infancy and later signs of beta-cell autoimmunity. N Engl J Med 2010;363: Gerstein HC. Cow s milk exposure and type I diabetes mellitus. A critical overview of the clinical literature. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Takkinen HM, Nevalainen J ym. Early introduction of root vegetables in infancy associated with advanced ss-cell autoimmunity in young children with human leukocyte antigen-conferred susceptibility to Type 1 diabetes. Diabet Med 2011;28: Verge CF, Howard NJ, Irwig L, Simpson JM, Mackerras D, Silink M. Environmental factors in childhood IDDM. A population-based, case-control study. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Hyppönen E, Läärä E ym. Cow s milk consumption, disease-associated autoantibodies and type 1 diabetes mellitus: a follow-up study in siblings of diabetic children. Childhood Diabetes in Finland Study Group. Diabet Med 1998;15: Virtanen SM, Läärä E, Hyppönen E ym. Cow s milk consumption, HLA-DQB1 genotype, and type 1 diabetes: a nested case-control study of siblings of children with diabetes. Childhood diabetes in Finland study group. Diabetes 2000;49: Wahlberg J, Vaarala O, Ludvigsson J. Dietary risk factors for the emergence of type 1 diabetesrelated autoantibodies in 21/2 year-old Swedish children. Br J Nutr 2006;95: Virtanen SM, Nevalainen J, Kronberg-Kippilä C ym. Food consumption and advanced beta cell autoimmunity in young children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes: a nested case-control design. Am J Clin Nutr 2012;95: lapsia, jolloin joudutaan turvautumaan vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden antamiin tietoihin. Mittaamiseen liittyvä epävarmuus korostuu lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä. Vaikka tyypin 1 diabetes on yleisimpiä lapsuusiän kroonisia sairauksia, sen ilmaantuvuus on väestötasolla pieni. Jotta vastetapahtumien määrä saataisiin riittävän suureksi, prospektiivisiin kohorttitutkimuksiin osallistujat valitaan yleensä perinnöllisesti suurentuneen riskin perusteella eikä näitä tuloksia voi suoraan yleistää koko väestöön. Tyypin 1 diabetes kehittyy usein hitaasti, ja kliininen tauti saattaa ilmaantua jopa vuosien kuluttua altistuksesta. Prospektiivisissa tutkimuksissa käytetäänkin usein vastetapahtumana esidiabetesta, joka määritellään seerumista mitattujen diabetekseen kytkeyty vien autovasta-aineiden perusteella. Esidiabeteksen ennustearvo kliinisen taudin puhkeamiselle vaihtelee autovasta-aineiden lukumäärän mukaan. Varhainen esidiabetes (yksi todettu autovasta-aine) ei tarkoita suurta kliinisen taudin vaaraa, kun taas edennyt esidiabetes (kaksi tai useampi autovasta-ainetta) merkitsee yli 50 %:n sairastumistodennäköisyyttä seuraavien vuo sien aikana (6). Ravintotekijöiden vaikutus voi vaihdella tautiprosessin vaiheen mukaan, eivätkä samat tekijät välttämättä ole yhteydessä esidiabetekseen ja kliiniseen tautiin. Suomi on johtavia maita tyypin 1 diabeteksen riskiin liittyvien ravintotekijöiden tutkimuksessa. Lasten diabetes Suomessa (DiMe) -tutkimus käynnistyi vuonna 1986 (7), ja siihen kuuluu sekä tapaus-verrokkiaineisto että indeksitapausten sisarusten muodostama kohorttiaineisto. Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimus on syntymäkohorttitutkimus, johon on kutsuttu Oulun, Tampereen ja Turun yliopistosairaaloissa syntyneet diabetekselle geneettiset alttiit lapset (8). DIPP-projektin ravintotutkimus alkoi vuonna 1996 (9). Suomi on mukana myös kansainvälisissä TEDDY- ja TRIGR-monikeskustutkimuksissa. TEDDY on DIPP:n kaltainen syntymäkohorttitutkimus (10), ja TRIGR on interventio, jossa selvitetään, voidaanko diabetesta ehkäistä antamalla imeväisikäisille tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen sijasta tutkimuskorviketta, jonka proteiini on voimakkaasti hydrolysoitua. TRIGR:n esitutkimus toteutettiin Suomessa (11). Lisääkö lehmänmaito tyypin 1 diabeteksen riskiä? Tyypin 1 diabetekselle mahdollisesti altistavana ravintotekijänä on eniten tutkittu lehmänmaitoa. Imetyksen on ajateltu suojaavan diabetekselta ja lehmänmaitoa sisältävien äidinmaidonkorvikkeiden varhaisen käytön altistavan sille. Tutkimusnäyttö on kuitenkin ristiriitaista, eikä varmoja päätelmiä lehmänmaidon käytön aloitusiän yhteydestä diabetesriskiin voida tehdä. Tapaus-verrokkitutkimusten perusteella lyhyt imetys ja varhainen äidinmaidonkorvikkeiden käytön aloitusikä näyttäisivät olevan yhteydessä suurempaan tyypin 1 diabeteksen riskiin (12). Tapaus-verrokkitutkimukset ovat kuitenkin alttiita valikoitumis- ja muistamisharhalle. Useimmissa prospektiivisissa kohorttitutkimuksissa, jotka ovat näiltä osin luotettavampia, imetyksen kesto tai maitopohjaisten korvikkeiden käytön aloi tusikä eivät ole olleet yhteydessä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen (13). Satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa on tutkittu lehmänmaidon eliminoimista imeväisikäisten ruokavaliosta. Tulokset viittaavat siihen, että tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantumista voidaan ehkäistä tai viivästää korvaamalla lehmänmaitopohjainen korvike pilkottuja peptidejä ja aminohappoja sisältävällä hydrolysaatilla 6 8 ensimmäisen elinkuukauden aikana (11). Maito saattaa olla diabeteksen riskitekijä myös imeväisiän jälkeen. Australialaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa maitoproteiinin saanti oli suorassa yhteydessä tyypin 1 diabeteksen riskiin (14). Koska maito on lasten ravitsemuksen kannalta keskeinen ruoka-aine, tutkimustulos vaatii vahvistusta erityisesti väestöpohjaisissa seuranta-aineistoissa. Niissä vältetään joitakin tapaus-verrokkitutkimuksille tyypillisiä virhelähteitä, kuten tapausten ja verrokkien väliset systemaattiset erot ravintoaltisteiden muistamisessa sekä tapausten ja verrokkien erilainen valikoituminen aineistoon. Suomalaistutkimuksessa seurattiin diabeetikkojen terveitä sisaruksia indeksisisaruksen sairastumisesta lähtien. Yli puoli litraa maitoa päivässä juoneiden sisarusten riski sairastua diabetekseen keskimäärin 10 vuoden seuranta-aikana oli kolminkertainen verrattuna vähemmän maitoa juoneiden riskiin nähden (15). Geneettisten HLA-DQB1-riskitekijöiden huomioon ottaminen nosti riskisuhteen viiteen (16). Ruotsalai- 924

3 tieteessä 19 Virtanen SM, Niinistö S, Nevalainen J ym. Serum fatty acids and risk of advanced beta-cell autoimmunity: a nested case-control study among children with HLA-conferred susceptibility to type I diabetes. Eur J Clin Nutr 2010;64: Vaarala O. The gut as a regulator of early inflammation in type 1 diabetes. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2011;18: Knip M, Virtanen SM, Åkerblom HK. Infant feeding and the risk of type 1 diabetes. Am J Clin Nutr 2010;91:1506S 13S. 22 Vaarala O, Ilonen J, Ruohtula T ym. Removal of bovine insulin from cow s milk formula and early initiation of beta-cell autoimmunity in the FINDIA Pilot Study. Arch Pediatr Adolesc Med 2012;166: Luopajärvi K, Savilahti E, Virtanen SM ym. Enhanced levels of cow s milk antibodies in infancy in children who develop type 1 diabetes later in childhood. Pediatr Diabetes 2008;9: Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Savilahti E ym. Maternal consumption of dairy products during pregnancy and lactation, and the development of cow s milk antibodies in the offspring. Acta Paediatr 2005;94: Norris JM, Barriga K, Klingensmith G ym. Timing of initial cereal exposure in infancy and risk of islet autoimmunity. JAMA 2003;290: Ziegler AG, Schmid S, Huber D, Hummel M, Bonifacio E. Early infant feeding and risk of developing type 1 diabetes-associated autoantibodies. JAMA 2003;290: Zipitis CS, Akobeng AK. Vitamin D supplementation in early childhood and risk of type 1 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child 2008;93: Hyppönen E, Läärä E, Reunanen A, Järvelin MR, Virtanen SM. Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. Lancet 2001;358: Simpson M, Brady H, Yin X ym. No association of vitamin D intake or 25-hydroxyvitamin D levels in childhood with risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes: the Diabetes Autoimmunity Study in the Young (DAISY). Diabetologia 2011;54: Marjamäki L, Niinistö S, Kenward MG ym. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of advanced beta cell autoimmunity and type 1 diabetes in offspring. Diabetologia 2010;53: Miettinen ME, Reinert L, Kinnunen L ym. Serum 25-hydroxyvitamin D level during early pregnancy and type 1 diabetes risk in the offspring. Diabetologia 2012;55: Stene LC, Joner G. Use of cod liver oil during the first year of life is associated with lower risk of childhood-onset type 1 diabetes: a large, population-based, case-control study. Am J Clin Nutr 2003;78: sessa syntymäkohortissa maidon kulutus yhden vuoden iässä oli yhteydessä suurempaan varhaisen esidiabeteksen riskiin (17). DIPP-tutkimuksessa lapsen maitovalmisteiden käyttö eri ikävaiheissa tarkasteltuna oli lievässä, mutta tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä suurempaan edenneen esidiabeteksen riskiin (18). DIPPaineistossa on analysoitu myös lasten seerumin rasvahappopitoisuuksia. Rasvaisten maitovalmisteiden kulutusta kuvaavien rasvahappojen pitoisuudet lähellä esidiabeteksen toteamisajankohtaa mitattuina olivat lievässä yhteydessä suurempaan esidiabeteksen riskiin (19). Maidon mahdolliset vaikutusmekanismit Lisääntyvän näytön perusteella on ehdotettu, että suolisto ja suoliston immuunijärjestelmä ovat keskeisessä asemassa tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä (20). On esitetty, että liian varhainen altistuminen maidon proteiinille saattaisi johtaa ohutsuolen limakalvon tulehdukseen, häiriintyneeseen immuunivasteeseen ja lisääntyneeseen suoliston läpäisevyyteen (21). Professori Outi Vaarala on esittänyt, että lehmänmaidon insuliinin ja ihmisen insuliinin samankaltaisuudesta johtuva immuunijärjestelmän hämääntyminen johtaisi virheelliseen risti reagointiin ja haimasolujen tulehdukseen. Tätä teoriaa tukevat tuoreen suomalaisen FIN- DIA-tutkimuksen tulokset, joissa insuliinitonta äidinmaidonkorviketta saaneilla lapsilla oli kolmen vuoden ikään mennessä pienempi esidiabetesriski kuin tavallista äidinmaidonkorviketta saaneilla (22). Myöhemmin diabetekseen sairastuvilla lapsilla havaittiin suurempi maitovasta-aineiden pitoisuus seerumissa 3 18 kuukauden iässä (23), mikä kuvastaa näiden lasten heikentynyttä maitoproteiinien sietoa. Äidin raskauden- ja imetyksenaikaisen maitoproteiinin saannin havaittiin olevan lievässä yhteydessä pienempiin seerumin maitovasta-aineiden pitoisuuksiin lapsella (24). Tämä viittaa siihen, että lapsen altistuminen maitoproteiinille äidin kautta saattaa johtaa sietokyvyn kehittymiseen, mikä ehkäisisi virheelliseen autoimmuniteettiin johtavan immuunivasteen kehittymistä. Tätä hypoteesia tutkitaan parhaillaan DIPP-aineistossa tarkastelemalla sitä, miten äidin raskauden- tai imetyksenaikainen maitotuotteiden kulutus on yhteydessä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Myös kiinteiden lisäruokien käytön aloitusiällä ja ylipainolla saattaa olla merkitystä Kohorttitutkimusten tulokset viittaavat siihen, että viljavalmisteiden ja kasvisten käytön varhainen aloittaminen on yhteydessä lisääntyneeseen tyypin 1 diabeteksen riskiin. Yhdysvaltalaisessa DAISY-tutkimuksessa varhaisen esidiabeteksen riski oli pienin, kun lapsi sai gluteenipitoisia viljoja (vehnä, ruis, ohra, kaura) tai riisiä ensimmäisen kerran 4 6 kuukauden iässä. Sekä varhaisempi että myöhäisempi aloitusikä olivat yhteydessä suurempaan varhaisen esidiabeteksen riskiin (25). Saksalaisessa BABY- DIAB-tutkimuksessa gluteenipitoisten ruokien käytön aloittaminen ennen 3 kuukauden ikää oli varhaisen esidiabeteksen riskitekijä (26). DIPP-tutkimuksessa perunan, porkkanan tai muiden juuresten käytön aloittaminen alle 4 kuukauden iässä oli yhteydessä suurentuneeseen edenneen esidiabeteksen riskiin (13). Lisääntynyt pituuskasvu lapsuuden aikana ja painon nousu imeväisiässä ovat olleet johdonmukaisesti yhteydessä suurempaan diabetesriskiin eri tutkimuksissa. Myös myöhempi ylipaino ja lihavuus saattavat olla tyypin 1 diabeteksen vaaratekijöitä. Kasvun ja ylipainon mahdollinen yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen saattaa välittyä insuliiniresistenssin ja beetasolujen ylikuormituksen kautta (21). D-vitamiini on eniten tutkittu mikroravintoaine D-vitamiini vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, ja sen osuutta tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä on tutkittu useissa tapaus-verrokkitutkimuksissa. Niiden tulokset on yhdistetty meta-analyysissä, jonka mukaan lapsuudenaikainen D-vitamiinivalmisteiden käyttö oli yhteydessä pienempään diabetesriskiin (27). Vastaava tulos saatiin myös suomalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa, jonka tapausmäärä kuitenkin oli pieni (28). Yhdysvaltalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa D-vitamiinin saanti tai status eivät ennustaneet varhaisen esidiabeteksen kehittymistä eivätkä esidiabeteksen etenemistä kliiniseksi sairaudeksi (29). Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin saannin ja D-vitamiinistatuksen yhteyttä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen lapsella on selvitetty useassa tutkimuksessa, mutta tulokset ovat ristiriitaisia (30,31). 925

4 katsaus 33 Norris JM, Yin X, Lamb MM ym. Omega-3 polyunsaturated fatty acid intake and islet autoimmunity in children at increased risk for type 1 diabetes. JAMA 2007;298: Miller MR, Yin X, Seifert J ym. Erythrocyte membrane omega-3 fatty acid levels and omega-3 fatty acid intake are not associated with conversion to type 1 diabetes in children with islet autoimmunity: The Diabetes Autoimmunity Study in the Young (DAISY). Pediatr Diabetes 2011;12: Knekt P, Reunanen A, Marniemi J, Leino A, Aromaa A. Low vitamin E status is a potential risk factor for insulin-dependent diabetes mellitus. J Intern Med 1999;245: Uusitalo L, Knip M, Kenward MG ym. Serum alpha-tocopherol concentrations and risk of type 1 diabetes mellitus: a cohort study in siblings of affected children. J Pediatr Endocrinol Metab 2005;18: Uusitalo L, Nevalainen J, Niinistö S ym. Serum alpha- and gammatocopherol concentrations and risk of advanced beta cell autoimmunity in children with HLAconferred susceptibility to type 1 diabetes mellitus. Diabetologia 2008;51: Prasad M, Takkinen HM, Nevalainen J ym. Are serum alpha- and beta-carotene concentrations associated with the development of advanced beta-cell autoimmunity in children with increased genetic susceptibility to type 1 diabetes? Diabetes Metab 2011;37: Dahlquist GG, Blom LG, Persson LA, Sandstrom AI, Wall SG. Dietary factors and the risk of developing insulin dependent diabetes in childhood. BMJ 1990;300: Glatthaar C, Whittall DE, Welborn TA ym. Diabetes in Western Australian children: descriptive epidemiology. Med J Aust 1988;148: Virtanen SM, Roivainen M, Andersson MA ym. In vitro toxicity of cereulide on porcine pancreatic Langerhans islets. Toxicon 2008;51: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. Viitteitä kalan rasvahappojen suojavaikutuksesta Erityisesti kalasta saatavilla pitkäketjuisilla n-3-rasvahapoilla on useita solutason vaikutusmekanismeja, joiden kautta ne saattaisivat suojata tyypin 1 diabeteksen kehittymiseltä. Toistaiseksi epidemiologista näyttöä n-3-rasvahappojen yhteydestä tyypin 1 diabetekseen on kuitenkin niukasti. Norjalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin, että kalanmaksaöljyn käyttö ensimmäisen ikävuoden aikana oli yhteydessä vähäisempään kliinisen taudin riskiin (32). Kalanmaksaöljyssä on paljon sekä n-3-rasvahappoja että D-vitamiinia. Amerikkalaisessa DAISYkohorttitutkimuksessa havaittiin, että lasten runsaampi n-3-rasvahappojen saanti ravinnosta ja niiden pitoisuus punasolujen solukalvoilla olivat yhteydessä vähäisempään esidiabeteksen riskiin (33). Sen sijaan lasten runsas n-3-rasvahappojen saanti tai pitoisuus punasoluissa ei ehkäissyt esidiabeteksen kehittymistä kliiniseksi taudiksi (34). Suomalaisessa DIPP-kohortissa lasten seerumin n-3-rasvahappopitoisuus ei ollut yhteydessä esidiabeteksen kehittymiseen (19). DIPP-tutkimuksessa tutkitaan parhaillaan sekä lasten että äitien raskauden- ja imetyksenaikaisen n-3-rasvahappojen saannin yhteyksiä esidiabeteksen ja kliinisen diabeteksen riskiin. Näyttö antioksidanttien osuudesta vähäistä Reaktioherkillä happiyhdisteillä eli vapailla radikaaleilla on esitetty olevan osuutta tyypin 1 diabetekseen johtavassa kehityskulussa. Erilaiset antioksidanttiyhdisteet neutraloivat vapaita radikaaleja, ja ravinnon antioksidanttien on oletettu suojaavan diabetekselta. E-vitamiinin yhteyttä tyypin 1 diabetekseen on tutkittu kolmessa suomalaisessa kohortissa seerumin pitoisuuksien perusteella. Autoklinikkatutkimuksen aineistossa seerumin suuri alfatokoferolipitoisuus oli yhteydessä pienempään kliinisen tyypin 1 diabeteksen riskiin (35). Tutkittavat olivat aikuisia miehiä. DiMe-tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä (36). Diabetestapausten määrä oli kummassakin tutkimuksessa pieni, joten tulokset tulee vahvistaa suuremmassa aineistossa. DIPP-tutkimuksessa seerumin alfatokoferolipitoisuus ei ollut yhteydessä edenneen esidiabetekseen riskiin (37). E-vitamiinin vaikutus voi olla erilainen tautiprosessin eri vaiheissa: se ei ehkä estä tyypin 1 diabetekseen johtavan autoimmuuniprosessin käynnistymistä, mutta voimakkaana antioksidanttina se saattaa ehkäistä kliinisen taudin puhkeamista suojaamalla haiman beetasoluja. DIPP-tutkimuksessa pieni seerumin beetakaroteenipitoisuus oli yhteydessä vähäisempään esidiabeteksen riskiin (38). Tulos ei tue hypoteesia antioksidanttien suojavaikutuksesta, mutta se sopii yhteen kasvisten käytön aloitusikää koskevien löydösten kanssa. C-vitamiinia on tutkittu kahdessa tapaus-verrokkitutkimuksessa. Toisessa niistä C-vitamiinin saanti ei ollut yhteydessä tyypin 1 diabeteksen riskiin (39), kun taas toisessa C-vitamiinivalmisteiden käyttö oli käänteisessä yhteydessä riskiin (40). Tapaus-verrokkitutkimuksessa harhan mahdollisuus on suurempi kuin kohorttitutkimuksissa. Tapaus-verrokkitutkimuksissa on saatu viitteitä nitraatin, nitriitin ja nitrosoyhdisteiden yhteydestä tyypin 1 diabetekseen (39). C-vitamiinin mahdollinen vaikutus saattaisi välittyä sitä kautta, että se ehkäisee nitrosoamiinien muodostumista nitriitistä. Ravintosuositusten muuttaminen ennenaikaista Tyypin 1 diabeteksen erityispiirteet asettavat tutkimukselle monenlaisia haasteita, ja tutkimusnäyttö on toistaiseksi vähäistä ja hajanaista (taulukko 1). Nykyisen tutkimusnäytön perusteella ei voida vielä antaa erityisiä ravintosuosituksia tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi. Tämä koskee sekä koko väestöä että lapsia, joiden perheenjäsenellä on tyypin 1 diabetes tai joilla on todettu lisääntynyt geneettinen alttius diabetekselle. Maito on lasten ruokavaliossa keskeinen kalsiumin, proteiinin ja B-vitamiinien lähde, ja ennen kuin riskeistä on luotettavaa näyttöä, maitovalmisteiden välttäminen saattaisi aiheuttaa monenlaisia haittoja. Sen sijaan suositusten mukainen kalan ja D-vitamiinivalmisteiden käyttö sekä ylipainon välttäminen ovat joka tapauksessa terveyttä edistäviä valintoja. Lähivuosina saadaan lisää tietoa ravintotekijöiden yhdysvaikutuksista geneettisten tekijöiden ja virusinfektioiden kanssa, mikä saattaa tarkentaa arvioita ravintotekijöiden merkityksestä tyypin 1 diabeteksen riskitekijöinä. Ruoan 926

5 tieteessä taulukko 1. Yhteenveto ravintotekijöiden ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä koskevasta tutkimusnäytöstä tutkimustyypin mukaan. = tutkimusnäyttö viittaa riskiä lisäävään vaikutukseen; = tutkimusnäyttö viittaa suojavaikutukseen; 0 = tutkimusnäyttö ristiriitaista tai ei viittaa yhteyden olemassaoloon. Ravintotekijä Tapaus- verrokkitutkimukset Kohorttitutkimukset Lyhyt imetys 0 Varhainen äidinmaidon korvikkeen käytön aloitusikä Satunnaistetut kokeet 0 Maidon käyttömäärä Varhainen viljojen käytön aloitusikä Varhainen juuresten käytön aloitusikä D-vitamiini 0 n-3-rasvahapot 0 Alfatokoferoli 0 Beetakaroteeni C-vitamiini 0 Nitraatti, nitriitti, nitrosoyhdisteet mikrobitoksiinit ovat uusi, kiinnostava tutkimusalue tyypin 1 diabeteksen riskitekijöitä etsittäessä. Soluviljelmäkokeessa juureksista ja maidosta eristetty, rakenteeltaan antibiootteja muistuttava mikrobitoksiini tuhosi haiman beetasoluja (41). Toksiinipitoisuudet voivat vaihdella samassakin elintarvikkeessa suuresti esimerkiksi kasvatus- ja säilytysolosuhteiden mukaan, ja niiden pitoisuudet ovat niin pieniä että mittaaminen on haasteellista. Toksiinien tutkimus tyypin 1 diabeteksen taustalla onkin vasta alkuvaiheessa. n English summary > in english Dietary considerations related to the development of type 1 diabetes more questions than answers Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

6 english summary Liisa Uusitalo Ph.D., Senior Researcher National Institute for Health and Welfare Sari Niinistö Suvi M. Virtanen Dietary considerations related to the development of type 1 diabetes more questions than answers There has been a worldwide increase in the incidence of type 1 diabetes, especially among children less than 5 years of age. The incidence in Finland is the highest in the world. Type 1 diabetes is an autoimmune disease in which pancreatic beta cells are destroyed by the immune system. The diagnosis is preceded by a preclinical period characterized by the appearance of diabetes-associated autoantibodies in the circulation. Susceptibility to type 1 diabetes is largely determined by genetic factors but environmental factors play an important role in its development. Cow s milk may be considered the strongest candidate for classification as nutritional risk factor. Short duration of breastfeeding and early age at the introduction of cow-milk-based infant formula have been associated with increased risk in several epidemiological studies, but the findings are inconsistent. There is evidence from both case-control and cohort studies that the amount of cow s milk consumed could be related to the risk of developing type 1 diabetes. Cow s milk could act by increasing gut inflammation and permeability or the immune system could erroneously react to human insulin because of its structural similarity with bovine insulin in cow s milk. Early exposure in infancy to gluten-containing cereals or to root vegetables has been associated with increased risk of type 1 diabetes in birth cohort studies. Vitamin D supplementation including fish liver oil supplements in early childhood was inversely associated with the risk of type 1 diabetes in a metaanalysis of case-control studies and in a birth cohort study. There are some indications of an inverse association between dietary long-chain n-3 fatty acids and the development of type 1 diabetes. Dietary antioxidants have been hypothesized to protect from diabetes but epidemiologic evidence is scarce. Findings on vitamin C and E intakes are contradictory. Greater weight gain in infancy and greater height gain in childhood have been related to increased risk of type 1 diabetes. Higher relative weight and obesity may also play a role. According to one hypothesis, insulin resistance caused by obesity may lead to an immune response and beta-cell loss. 927a

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

DIPP-tutkimus 1997-2015

DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-tutkimus 1997-2015 DIPP-TUTKIMUS www.dipp.fi DIPP -TUTKIMUSHOITAJAT Sinikka Jäminki 03 3116 9013 Merja Koskinen 03 3116 9437 Jarita Kytölä 03 3116 7620 Suvi Laurinen 03 3116 5827 Tiina Niininen 03

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Marjo-Riitta Järvelin Professori, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Chair

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ravitsemus ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu iän mukanaan tuomista

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA KANSANELÄKELAITOS/ Tutkimussopimus Dnro 4/26/2010 Loppuraportti 04.08.2014 DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA - A Randomized Controlled 4-year Trial on the Effects of Regular Physical Exercise

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa 26.9.2016 Annemari Käräjämäki Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Työantajat Vaasan keskussairaala,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät 2.-3.11.216, Sokos Hotel Ilves, Tampere Mitä ovat PFAS-yhdisteet? Ryhmä 1 Ryhmä 3 Ryhmä 2 PFAS

Lisätiedot

Guideline on Similar biological medicinal products containing biotechnology-derived proteins as active substance: non-clinical and clinical issues

Guideline on Similar biological medicinal products containing biotechnology-derived proteins as active substance: non-clinical and clinical issues Guideline on Similar biological medicinal products containing biotechnology-derived proteins as active substance: non-clinical and clinical issues EMA Workshop on Biosimilars, 31 October 2014 Pekka Kurki

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari 7.2.2017, Helsinki Timo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö http://yle.fi/uutiset/3-9428915

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Riskinarviointi 2011 2005 2001 10v Evirassa Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Riskinarvioinnin historiaa MMM teki v. 2000

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot