Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study)

Transkriptio

1 Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study) Dosentti, tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Järki & Tunne Mieli 2015 päivät /HL

2 Miksi tarvitaan HKA? Ongelmakohtien ratkaisemiseksi tarvitaan monitieteellistä, kattavaa seurantatutkimusta, jossa selvitetään laaja-alaisesti yksilön kehitykseen vaikuttavien riskitekijöiden, perheen psykologisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä yhteiskunnan sosiaali-, koulutus- ja terveyspalveluiden toiminnan yhteyksiä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Ajantasaisen tutkimuksen merkitys korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä /HL

3 Hyvän kasvun avaimet Tutkimuskohde Seuraukset Muuttujat Kehitysprofiilit Fyysinen kehitys ja terveys Kielellisis-kognitiivinen kehitys Sosio-emotionaalinen kehitys Kasvu ja lihavuus Kognitio Lapsen ja vanhempien Toistuvat (hengitystie) Poikkeava kielenkehitys käyttäytyminen infektiot Yksi- ja monikielinen Lapsen sosioemotionaalinen kehitys Astma ja allergia kehitys Krooniset sairaudet Normatiivinen vertaisuhteen kielenkehitys Neurologiset häiriöt Biologiset - Sikiö- ja lapsuusiän kasvu - Vanhempien pituus, paino ja terveys - Lasten ja vanhempien geeniperimä - Sairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus - Rekisteritiedot Psykologiset - Lapsen temperamentti - Vanhempien oma arvio vanhemmuudesta, masennus, ahdistus, yksinäisyys, vanhempi-lapsisuhteen toimivuus - Vanhempien parisuhdetyytyväisyys Sosio-demografiset - Vanhempien koulutus, työllisyystilanne ja tulotaso - Siviilisääty jne.. Ympäristö - Vanhempien elämäntavat - Sosiaali- ja terveyspalveluiden (mm. päivähoito) käyttö Normaali kehitys Yksittäiset, spesifit Varhaiset, kasautuvat ongelmat ongelmat

4 Tutkittavat lapset Kohortti: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella rekrytointiaikana ( ) syntyneet suomen- ja ruotsinkieliset lapset (n=9936) perheineen Seurantaryhmä: 1797 äitiä puolisoita 1658 Lapsia 1827 (30 kaksosparia). Nyt käynnissä on 5-7 vuotiaiden lasten seuranta Lapsia seurataan aina aikuisikään saakka

5 Raskausaika Syntymä HKA-aineiston keruu 4 kk 8 kk 13 kk 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7v 8 v Kyselylomakkeet Rekisterit ja vastaavat Biologiset näytteet Tutkimuskäy nnit Lapsi, äiti, isä erikseen v v v v v v v v v v v v Äitiysneuvola Syntymärekisteri v Lastenneuvola v v v v v v v v Kouluterveys v v Koulunkäynti v v Lapsi v v v v v Äiti v v v v Isä v v Terveyden- Tila v v v v v Kyselylomakkeet: perheen sosioekonomisen tilanne, vanhemmuus, elämäntilanne, krooniset ja akuutit sairaudet, liikunta- ja muut elintavat jne. Tutkimuskäynnit: terveydentila koko perheeltä +pituus, paino, verenpaineen, kehonkoostumus Biologiset näytteet: Napaveri, äidinmaito, lapsen ulostenäyte, poskisolu ja verinäytteet koko perheeltä /HL

6 Miksi useita eri menetelmiä? Perheiden rasitus vähenee Tutkimuksen luotettavuus paranee Katoanalyysi mahdollistuu Rekisterejä voidaan kerätä läpi elämän, vaikka kyselyitä ym. vain jossakin aikapisteessä

7 Käynnissä olevat osatutkimukset Mahdollistavat syvemmän tiedon tuottamisen Aineistoja väitöskirjatöihin Lapsen hyvinvoinnin kokonaisuus Perheen psyykkinen hyvinvointi Lasten hengitystie- infektiot Kielellinen kehitys Kasvatuksen avaimet Lapsiperheen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi Lapsiperheiden ravitsemus ja hyvinvointi (sis. Liikunta)

8 Mitä on saatu selville (1)? Mukaan lähteneiden perheiden vanhemmat paremmin koulutettuja kuin väestö, lapsissa ei eroja 1 Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan tarjoama hoidon jatkuvuus lisää vanhempien tyytyväisyyttä 2,3 neuvolapalveluihin Isien emotionaalinen yksinäisyys tulee raskausaikana vahvemmin esille kuin äideillä, kun taas lapsen synnyttyä äitien yksinäisyyden tunne kasvaa 4 1 Lagström H, Rautava P, Kaljonen A, Räihä H, Pihlaja P, Korpilahti P, Peltola V, Rautakoski P, Österbacka E, Niemi P, Simell O. Cohort Profile: Steps to the Healthy Development and Well-being of Children (the STEPS Study). Int J Epidemiol 2013;42: Tuominen M, Kaljonen A, Ahonen P, Rautava P (2012). Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women's and their partners' experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. BMC Pregnancy Childbirth Sep 14;12(1):96. 3 Tuominen, M, Kaljonen, A, Ahonen, P, Rautava, P. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents service experiences. International Journal of Integrated Care 14, Junttila N, Ahlqvist-Björkroth S, Aromaa M, Rautava P, Piha J, Vauras M, Lagström H & Räihä H. Mothers and Fathers Loneliness During Pregnancy, Infancy, and Toddlerhood. Psychology and Education Journal 2013; 50:

9 Mitä on saatu selville (2)? Ylipainoiset äidit imettävät lapsiaan normaalipainoisia lyhyemmän ajan ja aloittavat myös lisäruokien antamisen varhemmin, ja tällä saattaa olla vaikutusta lapsen myöhempään kasvuun 5 Normaalipainoisten äitien äidinmaidon rasvahappokoostumuksessa on parempi kuin ylipainoisten äitien 6 Äidin raskaudenaikainen sokeriaineenvaihdunta ja ylipaino ovat yhteydessä lapsen syntymäpainoon ja varhaiseen kasvuun 7 5 Mäkelä J, Vaarno J, Kaljonen A, Niinikoski H, Lagström H. Maternal overweight impacts infant feeding patterns the STEPS Study. Eur J Clin Nutr 2014; 68: 43 49/ doi: /ejcn Mäkelä J, Linderborg K, Niinikoski H, Yang B, Kallio H, Lagström H. Breast milk fatty acid composition differs between overweight and normal weight women. Eur J Nutr 2013;52: Mäkelä J, Lagström H, Kaljonen A, Simell O, Niinikoski H. Hyperglycemia and lower diet quality in pregnant overweight women and increased infant size at birth and at 13 months of age -STEPS Study. Early Hum Dev 2013b;89:

10 Mitä on saatu selville (3)? Vanhempien syömiskäyttäytyminen ja ruokaneofobia sekä ruokavalion huono laatu ovat yhteydessä lyhyempään rintaruokintaan ja varhentuneeseen lisäruokien antamiseen 8 Aikuisilla ruokaneofobia heikentää ruokavalion laatua ja nostaa ylipainoa kuvaavaa painoindeksiä 9 Atooppista ekseemaa sairastavat lapset saattavat vauvauintiharrastuksen yhteydessä olla alttiimpia rinoviruksen aiheuttamalle hengityksen vinkumiselle 10 8 Vaarno J, Niinikoski H, Kaljonen A, Aromaa M, Lagström H. Mothers restrictive eating and food neophobia and fathers' dietary quality associates with breastfeeding duration and introduction of solid foods - the STEPS study. Publ Healt Nutr doi: /s Knaapila AJ, Sandell MA, Vaarno J, Hoppu U, Puolimatka T, Kaljonen A, Lagström H. Food neophopia associates with lower dietary quality and higher BMI in adults. Public Health Nutr Dec 22:1-11. [Epub ahead of print] 10 Schuez-Havupalo L, Karppinen S, Toivonen L, Kaljonen A, Jartti T, Waris M, Peltola V. Association between infant swimming and rhinovirus induced wheezing. Acta Paediatr 2014, published online 7 JUL 2014, DOI: 10.

11 Neuvolatiedot Kirjaamiskäytännöissä on puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia: Siviilisääty puuttuu noin 20%:lta synnytyksen jälkeisen masennuksen (EPDS) tunnistamisen tieto puuttuu noin 50%:lta Varhaisheijasteiden kirjaamistavasta ei ole mahdollista päätellä onko tieto puuttuva vai eikö kyseistä ominaisuutta ole ollut/ ei ole enää Vanhemmille tarkoitetut kyselyt kirjataan vanhempien Pegasokseen (esim. alkoholinkäytön Audit, EPDS) ja näin niiden yhteys lapsen kehitykseen vaikeasti havaittavissa. Lisäksi lomakkeet eivät tallennu Pegasokseen, vaan kirjaukset tehdään yhteenvedon tapaan. Leikki-ikäisen lapsen neurologisen arvioinnin (LENE) tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain sellaiset kehitykselliset ongelmat, jotka voivat ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. LENE-tiedot eivät tallennu Pegasokseen, vaan ne kirjataan yhteenvedon tapaan TH1-lehdelle.

12 Vanhemmat, sisarukset Isovanhemmat Kaverit Harrastukset Järjestöt Äitiys- neuvola Kuka vastaa lapsen hyvinvoinnin eväistä? Asuinalue Naapurit Media Esikoulu (5-6 v) Lastenneuvola Päivähoito Peruskoulu (7-16 v) Toisen asteen koulutus Opiskelu/ työelämä

13 Merkitys Laajamittainen kohorttitutkimus avaa mahdollisuuden tutkia useiden eri tieteenalojen tutkimusintresseihin hajautuvien tekijöiden samanaikaisuutta ja yhteisvaikutusta Kertyvä aineisto on Suomen monipuolisin lapsen terveyttä ja kasvuolosuhteita kuvaava aineisto, jossa hyödynnetään myös samanaikaisesti koottuja rekisteriaineistoja. Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimustieto lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin rakentumisesta on myös edellytys oikeille käytännön tason toimenpiteille. Tutkimus antaa arvokasta tietoa eri riskitekijöiden varhaisesta tunnistamisesta ja mahdollisuuden kehittää keinoja lapsen hyvän kasvun ja koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen Tavoitteena on saattaa tutkimuksen tuottama tieteellinen tieto lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien käytännön ammattilaisten hyödyksi, kuten neuvoloiden, lastensuojelun, päiväkotien, koulujen ja lasten terveydenhuollon käyttöön

14 LISÄTIETOJA: vankasvunavaimet