19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

Transkriptio

1 SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Hajautetut järjestelmät, sivuaine Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Tietoliikenneprotokollat 4 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Sovellusalueella saattaa olla omia suosituksia kokonaisuuteen sisällytettäville valinnaisille opintojaksoille. Ympäristö- ja Energiatekniikka Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: tommi.mikkonen@tut.fi Hajautettujen järjestelmien sivuaine kerää yhteen perustietoja, joita tarvitaan hajautettujen ja verkotettujen automaatio- ja ohjausjärjestelmien suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kokonaisuuden antamien perustietojen lisäksi suositellaan luettavaksi päätai sivuaineena sovellusaluetta, jossa perustaitoja voidaan soveltaa. Tällaisia sovellusalueita ovat mm. automaatio- ja informaatioverkot, sähkönjakeluautomaatio, tehdasautomaatio, koneenrakennuksen automaatio, tietoliikennetekniikka sekä muut hajautettuja verkkoja ja järjestelmiä soveltavat alueet. Kokonaisuus muodostaa peruskokonaisuuden, joka voidaan sisällyttää sellaisenaan osaksi soveltavien laitosten ainekokonaisuuksia. Sivuaine on mahdollista täydentää pääaineeksi lukemalla sen lisäksi sovellusalueen kursseja laitoksen määrittelemällä tavalla. Tähän pohjautuvia pääainekokonaisuuksia tarjoavat mm. automaatio- ja säätötekniikan, hydrauliikan ja automaation, sähkövoimatekniikan, tietoliikennetekniikan sekä ohjelmistotekniikan laitokset. Kokonaisuuden opinnot vaativat esitiedoikseen opintojakson Ohjelmointi I suorituksen. Opintojaksot Ohjelmointi I ja II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi. Pakolliset opintojaksot, 21 ov Automaatiotekniikan perusteet 3 ( Automaatio- ja säätötekniikka 4 ( Ohjelmointi II 3 Valinnaiset opintojaksot, 6 ov Automaatiojärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi XML ohjelmistokehityksessä Seittiohjelmointi Kieliteknologia, sivuaine Vastuuhenkilöt: professori Jarmo Takala huone: TG408, puhelin: jarmo.takala@tut.fi TkT Alpo Värri huone: TE308, puhelin: alpo.varri@tut.fi Tulevaisuuden tietotekniikan sovelluksissa tullaan käyttämään jatkuvasti enemmän ihmiselle luonnollisia kommunikointitapoja kuten puhetta ja luonnollista kieltä joiden tuntemuksesta on apua sovellusten kehittämisessä. Kieliteknologian aihepiiriin kuuluvat perustiedot kielen ja puheen rakenteesta sekä kieliteknologian menetelmistä ja yleiskuvan sovellutuksista kuten konekääntämisestä, puheentunnistuksesta, tekstitietokantojen indeksoinnista ja dialogijärjestelmistä. TTY:n Signaalinkäsittelyn laitos, Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos, Ohjelmistotekniikan laitos ja Matematiikan laitos osallistuvat kansalliseen kieliteknologian koulutuksen yhteistyöohjelmaan. TTY:n rooli ohjelmassa on teknillisenä yliopistona luonnollisestikin kieli- ja puheteknologian teknisten asioiden ope-

2 229 tuksessa. Puheopin, fonetiikan ja kielitieteen osalta opetus tukeutuu yhteistyöverkoston tarjoamaan opetukseen. TTY tarjoaa omille opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa kieliteknologian sivuaineen joko pääosin omassa yliopistossaan tai jossain muussa yhteistyöverkoston korkeakoulussa ja sisällyttää sen osaksi tutkintoa. Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa TTY:n kieliteknologian sivuaine. Niille muiden yliopistojen opiskelijoille, joilla ei ole riittäviä matemaattisia valmiuksia TTY:n kieliteknologian opintojaksojen suorittamiseen, on tarjolla näitä matemaattisia valmiuksia rakentava periodikurssi Puheteknologian ja signaalinkäsittelyn esitietokurssi. Vaadittavat esitiedot: Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Suositeltavat esitiedot: Johdatus signaalinkäsittelyyn II 3 Pakolliset opintojaksot: Introduction to Pattern Recognition Puheenkäsittelyn menetelmät Speech Recognition Puheentunnistuksen laboratoriotyöt 2 Valinnaiset opintojaksot: Pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen yhteisen opintoviikkomäärän tulee olla vähintään 15. Valinnaisia opintojaksoja TTY:lla ovat seuraavassa listassa mainitut opintojaksot. Valinnaisiksi opintojaksoiksi voidaan sisällyttää myös kieliteknologian yhteistyöverkoston TTY:n ulkopuolinen kurssitarjonta poislukien pakollisten opintojaksojen kanssa suoraan päällekkäiset opintojaksot. Muissa yliopistoissa tarjottavien kieliteknologian opintojaksojen suoritus on erittäin suositeltavaa, sillä niissä on tarjolla sellaista alan tietämystä, jota TTY:n opintojaksoissa ei ole. Esimerkiksi Tampereen yliopiston opintojaksotarjonta löytyy web-osoitteesta: Rakenteiset dokumentit Automaattiteoria Formaaliset kielet Neurolaskenta Puheenkoodaus Tiedon louhinta Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Tekoäly Kielten sivuaine Kielistä on mahdollista koota 15 opintoviikon sivuainekokonaisuus. Siihen kuuluu pakollisena opintojaksona kurssi Introduction to intercultural communication (3 ov) ja valinnaisina vähintään 12 ov yhdessä tai kahdessa kielessä suoritettuja jatkokursseja. Kielten sivuaineeseen voidaan sisällyttää myös ulkomailla suoritettuja opintoja, joiden taso vastaa kielikeskuksen jatkokurssitasoa. Huom! Pakollisina suoritettuja opintojaksoja ei lasketa sivuainekokonaisuuteen. Pakolliset opintojaksot: Introduction to Intercultural Communication 3 Valinnaiset opintojaksot: Englannin jatkokurssi, taidehistoria Kaupallinen englanti Englannin esiintymistaito Englannin esiintymistaito Technical Writing Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Englannin kielen erityistyö 1

3 Saksan jatkokurssi, Landeskunde Österreich Saksan jatkokurssi, Landeskunde Schweiz Saksan jatkokurssi, Landeskunde Finnland Saksan kielen erityistyö Saksan suullinen viestintä Saksan keskustelukurssi Tekniikan saksaa Saksan erikoiskurssi ulkomaille lähteville Venäjän jatkokurssi Media venäjä Venäjän keskustelukurssi Kaupallinen venäjä Venäjän kielen erityistyö Ranskan kielen erityistyö Ruotsin kielen erityistyö Englannin jatkokurssi, yleiskurssi Englannin jatkokurssi, sähkö Englannin jatkokurssi, rakennus Englannin jatkokurssi, suullinen kielitaito Työelämän englantia Saksan jatkokurssi Saksaa kuitumateriaalitekniikan opiskelijoille Kaupallinen saksa Ranskan jatkokurssi Ranskan keskustelukurssi Liike-elämän ranska Ruotsin jatkokurssi Kaupallinen ruotsi Ruotsin keskustelukurssi Kaupan ja teollisuuden logistiikka Tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne 4 Pitkä sivuaine 30 ov (lyhyt sivuaine + 15ov) täydennetään 30 opintoviikkoon Tuotannonohjaus Yrityksen talous Liikennejärjestelmän suunnittelu Liikennetalous Liikennetutkimukset ja mallit Joukkoliikennejärjestelmät Introduction to Decision Analysis Liikennetuotannon ja logistiikan erikoistyö Liikennetuotannon ja logistiikan seminaari Paikkatietoanalyysi Materiaalitekniikan sivuaine Seuraava sivuainekokonaisuus on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Esitietoina vaaditaan joko Materiaaliopin perusteet tai Materiaalit ja materiaalin valinta kurssin suoritus. Biomateriaalitekniikka Vastuuhenkilö: professori Minna Kellomäki, Huone: HA207, puhelin: minna.kellomaki@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 13 ov Lääketieteellisten biomateriaalien perusteet Kudosteknologia I Kompostoitavat biomateriaalit Fysiologia Liikennetuotanto ja logistiikka Pakolliset opintojaksot Liikenne- ja kuljetustekniikan perusteet Liikenteen ympäristövaikutukset Logistiikan johdantokurssi 3

4 231 Lisäksi suositellaan seuraavaa opintojaksoa. Pakolliset opintojaksot: 8 ov Bio- ja ympäristötekniikka Biokemia 2 Elektroniikan materiaalitekniikka Vastuuhenkilöt: professori Eero Ristolainen huone: SM410. puhelin: eero.ristolainen@tut.fi professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 6 ov Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 6 ov Materiaalien kierrätys Keraamit Metallit Polymeerit Komposiitit Tekniset keraamit Ohutkalvotekniikat 2 Materiaalikemia Materiaalikemian sivuainekokonaisuus löytyy opinto-oppaasta kohdasta ympäristötekniikka. Keraamimateriaalit Vastuuhenkilö: professori Tapio Mäntylä huone: K3106, puhelin: tapio.mantyla@tut.fi Keraamit Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 4 ov Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit Ohutkalvotekniikat 2 Komposiitit Vastuuhenkilö: professori Jyrki Vuorinen huone: K4227B, puhelin: jyrki.vuorinen@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 10 ov Keraamit Komposiitit Polymeerikomposiitit 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 5 ov Polymeerit Polymeerien liittäminen Polymeerien karakterisointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Puun materiaalioppi 2 Materiaalitutkimus Vastuuhenkilö: professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi

5 232 Pakolliset opintojaksot: 9 ov Johdatus materiaaliopin laboratoriotöihin Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Polymeerien karakterisointi 2 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 3 ov Korroosio ja kuluminen Elektronimikroskopia Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio NDT-tekniikan perusteet 2 Metallimateriaalit Vastuuhenkilö: professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: tuomo.tiainen@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 9 ov Metallit Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 6 ov Korroosio ja kuluminen Moderni terästeknologia Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 Metallituotteiden valmistus Vastuuhenkilö: professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: tuomo.tiainen@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 11 ov Metallit Metallien muodonantomenetelmät 5 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 4 ov NDT-tekniikan perusteet Moderni valuteknologia Metallien liittämismenetelmät Pinnoitteet ja pintakäsittelyt 3 Pinnoitustekniikka Vastuuhenkilö: professori Petri Vuoristo huone: K4106A, puhelin: petri.vuoristo@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 8 ov Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat 2 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 6 ov Tribologian perusteet Korroosio ja kuluminen Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 Muovitekniikka/Polymeerimateriaalit Vastuuhenkilöt: professori Pentti Järvelä huone: K4225, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi professori Kalle Hanhi huone: K4226, puhelin: kalle.hanhi@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 8 ov Polymeerit Polymeerifysiikka ja reologia 3

6 233 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 7 ov Komposiitit Polymeerimateriaalien työt Polymeerien karakterisointi Muovitekniikan erityistyö Polymeerimateriaalien prosessointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Elastomeeriteknologian erityistyö Elastomeerimateriaalit Polymeerikomposiitit 3 Muovitekniikka/Polymeerien prosessointi Vastuuhenkilöt: professori Pentti Järvelä huone: K4225, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi professori Kalle Hanhi huone: K4226, puhelin: kalle.hanhi@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 10 ov Polymeerit Polymeerimateriaalien prosessointi Polymeerifysiikka ja reologia 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 5 ov Komposiitit Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Muovitekniikan erityistyö Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Elastomeeriteknologian erityistyö Ruiskuvalu 2 Yleinen materiaalioppi Vastuuhenkilö: professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi Pakolliset opintojaksot: 12 ov Keraamit Metallit Polymeerit Komposiitit 2 Ympäristötekniikan materiaalit Energiatuotannon ja teollisuusprosessien kehittäminen ympäristön kannalta suotuisiksi riippuu ratkaisevasti materiaalien kyvystä kestää muuttavissakin olosuhteissa. Sivuaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri materiaaliryhmien perusominaisuuksiin, niiden karakterisointiin ja hallintaan sekä materiaalien käyttäytymiseen ympäristötekniikan sovellusalueilla. Sivuaine, vähintään 15 ov. Pakolliset opinnot, 9 ov Materiaalien kierrätys Korroosio ja kuluminen Materiaalit ja materiaalien valinta 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 6 ov Keraamit Metallit Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Moderni terästeknologia Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Puun materiaalioppi Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2

7 234 Täydentävät opintojaksot: Huomaa kursseja valittaessa kurssien esitietovaatimukset Oppivat ja älykkäät järjestelmät Vastuuhenkilö: TkT Alpo Värri huone: TE308, puhelin: Oppivilla ja älykkäillä menetelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Neurolaskenta ja sumea logiikka ovat kaksi tunnettua esimerkkiä oppivista ja älykkäistä menetelmistä. Yksi keskeinen oppivien ja älykkäiden menetelmien käyttöalue on signaalinkäsittely ja sen sovellukset. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine antaa opiskelijalle perustiedot oppivista ja älykkäistä menetelmistä sekä kyvyn soveltaa niitä erityisesti signaalinkäsittelyn sovelluksissa. Valinnaisilla opintojaksoilla sivuaineen painotusta voidaan suunnata joko teoreettisempaan tai soveltavampaan suuntaan. Vaadittavat esitiedot: Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Pakolliset opintojaksot, 12 ov Sumea laskenta Johdatus signaalinkäsittelyyn II Introduction to Pattern Recognition Neurolaskenta 3 Valinnaiset opintojaksot vähintään 4 ov Matemaattinen optimointiteoria Informaatioteoria Matriisilaskenta Soft Computing Neuro- sumeat järjestelmät Oppiva ja älykäs säätö Digitaalinen lineaarinen suodatus I 3 tai Digital linear Filtering I Adaptiivinen signaalinkäsittely Tilastollinen signaalinkäsittely Epälineaarinen signaalinkäsittely Digitaalinen kuvankäsittely I Pattern Recognition Puheenkäsittelyn menetelmät Speech Recognition Tietorakenteet ja algoritmit Tekoäly Puheentunnistuksen laboratoriotyöt Tehdassuunnittelu, tehdasjärjestelmät ja tehdasautomaatio Vastuuhenkilö: professori Tapio Lakso, huone: K3311, puhelin: tapio.lakso@tut.fi Koneenrakennuksen tuotteiden (koneet, kulkuneuvot laitteet ja laitejärjestelmät) valmistuksen Tehdassuunnittelu, tehdasjärjestelmät ja tehdasautomaatio yksikön painoalat ovat - tuotantoteknologiat (osavalmistus- ja kokoonpanoteknologiat) - tehdas- ja tuotantojärjestelmät - tehdas- ja tuotantoautomaatio - tehtaan NC-työstö- ja tuotantokoneet oheislaitteineen. - erityisesti tuotannon huomioiminen R & D vaiheessa - tehtaan tilaus-toimitusprosessin systemaattinen kehittäminen - Uuden tehtaan tuotantoprosessien suunnittelu ohjauksineen ja tietojärjestelmineen - tehtaan tuotantoprosessien re-engineering - tehtaan toiminnan- ja tuotannonohjaus sekä muut tuotannon tietojärjestelmät

8 235 Tehdassuunnittelun, tehdasjärjestelmien ja tehdasautomaation yksikkö antaa erinomaiset valmiudet koneenrakennuksen (koneet, kulkuneuvot, laitteet, laitejärjestelmät) tuotteiden kustannustehokkaaseen valmistukseen lyhyellä tilaus-toimitusprosessin läpäisyajalla ja asiakkaan vaatimalla laaduntuottokyvyllä tyypillisessä suomalaisessa yksittäis- ja pienerävalmistuksessa koneenrakennuksen tuotteiden ollessa keskiraskaita ja raskaita silti pois sulkematta toistuvaa kappaletavaratuotantoa. Strategisesti yksikkö pyrkii lisäämään kilpailukykyä, jotta alan nykyinen valmistus pysyy Suomessa ja lisääntyy. Yksiköstä valmistuneet diplomi-insinöörit kulkevat kehityksen kärjessä ja ovat erityisen kysyttyjä koneenrakennuksen tuotteita valmistavassa teollisuudessa ja diplomitöitä on runsain määrin tarjolla erityisesti kehityksen kärjessä kulkevien kansainvälistyneiden konsernien tehtaissa. Yksikkö antaa opetuksessa tiedot kehityksen konkreettiset suunnat 2 5 vuoteen eteenpäin nykyhetkestä maailmanlaajuisesti mitattuna. Tuotannon muodostaessa yrityksen kustannuksista merkittävimmän osan sen tilaus-toimitusprosessista ja sen sujuvuuden aggressiivisen kehittämisen ollessa avainasemassa kilpailukyvyn kannalta. erityisesti vallalla olevan Kiina ilmiön takia. Tuotekehityksen ja suunnittelun (R & D) ja tuotannon sähköisen tiedonsiirron ja kommunikointitietojärjestelmien avulla tuotteen ominaisuuksien ja piirteiden kustannusvaikutusten vieminen R & D:hen simulointimahdollisuuksineen ja näkyminen jo siellä reaaliajassa kustannus-vaikutuksineen tuotantoon (sekä läpi tilaus-toimitusprosessin) ja lopputuotteen kustannuksiin mahdollistaa koko tilaus-toimitusketjun lyhyemmät läpäisyajat, merkittävästi korkeamman kustannustehokkuuden ja asiakkaan vaatiman laaduntuottokyvyn. Tämä R & D:n edellä mainittu toiminta tuotannon ja koko tilaus-toimitusprosessin muiden osien kanssa mahdollistaa tyypillisesti koneenrakennuksen keskiraskaan ja raskaan yksittäis- ja pienerävalmistuksen tuotteiden osavalmistuksen ja kokoonpanon tehokkaan joustavan automaation niin suurissa kuin PKTyrityksissä. Huomattavaa on myös, että R &D:n ja valmistuksen em. yhteistyömalli teknologioineen ja työkaluineen mahdollistaa oikeiden valmistusmenetelmien ja työstö-/tuotantokoneiden valinnan tuotantojärjestelmineen. Näin myös tuotantolaitoksesta tehtaan tulee halvempi. Yllä esitetyn sisällön ja käytännön teollisuuskokemuksen perusteella Tehdassuunnittelu-, tehdasjärjestelmät ja tehdasautomaatio sivuaineiksi sopivat lähes kaikki kone- ja materiaalitekniikan osastojen ammattiaineet, erityisesti koneensuunnittelu, koneautomaatio, materiaalioppi, teollisuustalous ja turvallisuustekniikka. Erityisen suositeltavia kurssit ovat automaatiotekniikan ja tuotantotalouden osastoille. Myös tietotekniikka on suositeltavaa. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 12 ov) xxxxxxx Tehtaan tilaus-toimitusprosessin systemaattinen kehittäminen 6 xxxxxxx Tehdasautomaatio ja tehdasjärjestelmät 6 Valinnaiset opintojaksot: xxxxxxx Raskas ja keskiraskas kokoonpano 3 xxxxxxx Tehtaan tuotannon kehittämisen syventävä harjoitustyö Teknillisen laskennan menetelmät Vastuuhenkilöt: professori Hannu-Matti Järvinen huone: TE209, puhelin: hannu-matti.jarvinen@tut.fi professori Robert Piché huone: TD423, puhelin: robert.piche@tut.fi Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka opinnoissaan ja työssään tarvitsevat tek-

9 236 nillisen laskennan perustaitoja. Kokonaisuuden lukijoille suositellaan pää- tai sivuainetta, jossa tämän kokonaisuuden tietoja sovelletaan sovellusalueen ongelmakenttään. Tällaisia sovellusalueita ovat mm. mittaus- ja informaatiotekniikka, koneenrakennuksen automaatio, energia- ja prosessitekniikka, automaatio- ja säätötekniikka, laskennallinen fysiikka sekä muut laskentaa käyttävät sovellusalueet. Sivuaine on laajuudeltaan ov. Tavoitteena on ollut muodostaa eri laitosten kursseista kokonaisuus, joka antaa eri sovellusalueiden opinnoissa hyödynnettävät teknillisen laskennan perustaidot. Sivuaine voidaan täydentää pääaineeksi lukemalla sovellusalueen kursseja laitoksen määrittelemällä tavalla. Tähän sivuaineeseen pohjautuvia pääainekokonaisuuksia tarjoavat mm. matematiikan, mittaus- ja informaatiotekniikan sekä hydrauliikan ja automatiikan laitokset. Tämän sivuainekokonaisuuden opinnot vaativat esitietoina Insinöörimatematiikan opintokokonaisuuden (16-18 ov) tai Laajan matematiikan opintokokonaisuuden (16-18 ov) sekä opintojakson Ohjelmointi 1 suorittamisen. Huom! Opintojaksot Ohjelmointi 1 ja Ohjelmointi 2 voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi. suoritettu muussa tutkintoon sisällytettävässä kokonaisuudessa, tilalle voidaan valita toinen valinnainen opintojakso tai muu sovellusalueen suosittelema opintojakso. Valinnaisia opintojaksoja on valittava vähintään 4 ov Yleinen elementtimenetelmä Differentiaaliyhtälöt Numeerinen analyysi Tilastomatematiikka Matemaattinen optimointiteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Fortran-kieli Teknillisen matematiikan sivuaine Vastuuhenkilö: professori Seppo Pohjolainen huone: TD428, puhelin: seppo.pohjolainen@tut.fi Teknillisen matematiikan sivuaine, vähintään 15 ov. Pakolliset opintojaksot 3 ov Matriisilaskenta (1 1) Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Pakolliset opintojaksot: Teknillisen laskennan työkalut 2 ( Matriisilaskenta Numeerinen analyysi Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät3 ( Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Jos valinnaisissa oleva sovellusaluetta tukeva opintojakso on jo Valinnaiset opintojaksot: Valitaan ensisijaisesti teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdoissa mainituista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 15 ov. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Valinnat voi suo-

10 237 rittaa vapaasti ja pääaineen opintojen kurssijakoa voi pitää ohjeena. Teknillisen matematiikan sivuaineita voi valita useampiakin. Tällöin ensimmäisen sivuaineen tulee sisältää pakollinen opintojakso, Matriisilaskenta 1, ja toisen sivuaineen voi vapaasti valita tarjolla olevista syventävistä opintojaksoista. Mikäli matematiikan sivuaineen laajuus ylittää 29 ov, on sen rakenteen oltava sama kuin matematiikan pääaineen. Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin Tekstiili- ja vaatetustekniikan tarjoama opetus Kuitu- ja kemiallinen tekstiiliteknologia sivuaineena muiden koulutusohjelmien opiskelijoille (15 ov). Pakolliset 5 ov(8ov) Tekstiiliraaka-aineet 6 ( Tekokuidut 3 ( Tekstiili- ja nahkatekniikan perusteet 2 1) kurssit ovat keskenään vaihtoehtoiset Valinnaiset 10 ov(7ov) Korkean teknologian kuidut Värjäys ja viimeistys pk Pintailmiöt ja kuitujen modifiointi Tekstiili- ja kuitukemia Värjäys ja viimeistys jk Tekstiilit ja ympäristö Pesuteknologia Tekstiilien testaus 3 TEVA-tuotantoteknologia sivuaineena muiden koulutusohjelmien opiskelijoille (15 ov) Tekokuidut 3 ( Tekstiili- ja nahkatekniikan perusteet 2 1) kurssit keskenään vaihtoehtoiset Valinnaiset 10 ov(7 ov) Pesuteknologia TEVA-tuotekehitys ja innovaatiot Langan valmistus Kuitukangasteknologia Kutomoteknologia Trikooteknologia Tuotesuunnittelun perusteet Vaatetusteknologia Kenkäteknologia 4 Tekniset ja erikoistekstiilit sivuaineena muiden koulutusohjelmien opiskelijoille (15 ov). Pakolliset 6 ov Tekokuidut Tekstiilirakenteiden perusteet 3 Valinnaiset 9 ov Korkean teknologian kuidut Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut Suulakepuristus ja sulakehruu Tekstiilien pinnoitus ja laminointi Kuitukangasteknologia Tekniset ja hygieniatekstiilit Paperikonevaatetus Tekniset tekstiilirakenteet Teollisuustalous Pakolliset 5 ov(8ov) Tekstiiliraaka-aineet 6 (1 Teollisuustalouden opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Teollisuustalouden sivuaineen tarkoituksena on tarjota kattava

11 238 näkemys talouden, markkinoinnin ja johtamisen perusteista. Näiden tunteminen on hyödyllistä riippumatta siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija valmistumisensa jälkeen sijoittuu. Myös pitkän sivuaineen suorittaminen on mahdollista Tietojohtamisen opinnot muiden koulutusohjelmien opiskelijoille Tiedonhallinta, sivuaine Sivuaine muiden koulutusohjelmien opiskelijoille vähintään 15 opintoviikkoa. Sivuaine, 15 ov Pakolliset opintojaksot: Johdatus kansantaloustieteeseen Tuotannonohjaus Laatujohtaminen Yrityksen talous Markkinointi Puheviestintä ja neuvottelutaito I Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen 2 Pitkä sivuaine, 30 ov (lyhyt sivuaine + 15ov Täydennetään 30 opintoviikkoon alla olevasta luettelosta Tuotannonohjauksen jatkokurssi Tuotannon johtaminen Yrityksen johtaminen Sisäinen laskentatoimi Strategisen johtamisen perusteet Teknologiajohtamisen perusteet Teknologioiden analysointi Teknologiaoikeus Henkilöstövoimavarojen johtaminen Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen Johdatus yrittäjyyteen 2 Valittaessa teollisuustalous pääaineeksi katso teollisuustalouden ammattiaineet tuotantotalouden opiskelijoille. Pakolliset 11 ov Tiedonhallinta Tietojohtamisen peruskurssi Organisaatiot oppivina systeemeinä Yrityksen tietojärjestelmät Tietotalous 2 Valinnaiset opintojaksot: Täydennetään vähintään 15 opintoviikkoon tiedonhallinnan laitoksen kurssitarjonnasta Tietotekniikan sivuaine Tietotekniikan sivuaine on tarkoitettu muiden koulutusohjelmien opiskelijoille tietotekniikan yleisnäkemyksen ja perustietojen saavuttamiseksi. Pääainetta ei ole määritelty, koska niin suuressa laajuudessa kannattaa opiskella jo jotain tietotekniikan koulutusohjelman pääainetta (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, multimedia, ohjelmistotiede, ohjelmistotuotanto, signaalinkäsittely, sulautetut järjestelmät, tekninen matematiikka tai tietoliikennetekniikka). Antaa yleiskuva tietotekniikan eri aihepiireistä. Kyky toimia yhteistyössä tietotekniikan ammattilaisten kanssa. Tietotekniikan sivuaineessa tulee opiskella ainakin kahden eri tietotekniikan laitoksen tarjoamia opintojaksoja yhteensä 15 opintoviikkoa (eli opintojaksoja, joiden numero alkaa 73, 74, 80, 81, 83 tai 84). Näistä opintojaksoista neljä tulee olla seu-

12 239 raavasta luettelosta Hypermedian perusteet Rakenteiset dokumentit Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Johdatus signaalinkäsittelyyn I Johdatus signaalinkäsittelyyn II Ohjelmointi I 3 ( Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Tietoturvallisuuden perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 ( Digitaalitekniikan perusteet 3 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. 2) Opintojakso voidaan korvata opintojaksolla , Laaja ohjelmointi. Mikäli jokin seuraavista opintojaksoista on sisällytetty koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle voidaan ottaa saman laitoksen sivuaineen pakollinen opintojakso TTY:n ulkopuolinen kieliteknologian sivuaine TTY:n ulkopuolista kieliteknologian opetusta tarjoavat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin teknillinen korkeakoulu, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. TTY:n ulkopuolisen kieliteknologian opetuksesta kiinnostuneen opiskelijan tulee rekisteröityä kieliteknologian opiskelijaksi TTY:n Signaalinkäsittelyn laitoksen kansliassa, josta voi myös kysellä lisätietoja. Rekisteröitymällä opiskelija saa oikeuden osallistua muissa korkeakouluissa järjestettäville opintojaksoille. Muissa yliopistoissa tarjottavista kursseista saa tietoa kieliteknologian opetuksen yhteistyöverkoston www-sivujen kautta: Signaalinkäsittelyn laitoksella seurataan kieliteknologian verkoston kurssitarjonnan kehittymistä ja annetaan aiheeseen liittyvää opinto-ohjausta www-sivulla Kun TTY:n opiskelija on saanut TTY:n ulkopuolisesta opintojaksosta suorituksen, hän tuo siitä todistuksen Signaalinkäsittelyn laitoksen kansliaan, josta tiedot välitetään edelleen eteenpäin opintorekisteriin. TTY:n ulkopuolisen kieliteknologian sivuaineen minimilaajuus on 14 opintoviikkoa Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine Yhteyshenkilö tutkija Markus Pöllänen, huone: FA207, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@tut.fi, puhelin: (03) Tulevaisuudentutkimus on uusi tiedonala, joka sijoittuu tieteellisen tutkimuksen perinteeseen lähelle yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Tulevaisuus on olemassa nykyisyydessä useina erilaisina mahdollisuuksina, joista mikään ei vielä ole määräytynyt aistein koettavaksi. Me näemme miten maailma muuttuu. Me näemme miten kaupungit kasvavat ja kuihtuvat. Uusia valtioita syntyy, vanhoja hajoaa. Onko mahdollista suunnitelmia laatimalla hallita muutosta ja muokata tulevaisuutta? Vai onko meidän sopeuduttava ja muututtava toimintaympäristön muutoksen kautta? Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuudessa pyritään ymmärtämään, miten päätöksemme voivat vaikuttaa toteutuvaan todellisuuteen. Samalla perehdytään erilaisiin tulevaisuus-ajattelun osa-alueisiin kuten ympäristö, hyvinvointi, talous ja tietoyhteiskunta. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia ( joka on valtakunnallinen, 17 suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun sopimukseen perustuva yhteistyöverkosto. VerkostoAkatemia tähtää kasvaneeseen tulevaisuustietoisuuden hallintaan eli määrällisesti ja laadullisesti lisääntyneeseen, tulevaisuuteen suuntautuneeseen osaamiseen ja tietoon.

13 240 Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähiopetuksena TTY:llä että etäopiskeluna. Opintojen aikana tutustutaan tärkeimpiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja opitaan soveltamaan niitä omalla ammattialalla. Sivuainekokonaisuus on ensisijaisesti suunnattu perusopiskelijoille, mutta soveltuu myös jatko-opiskelijoille. Sivuainekokonaisuus muodostuu seuraavista kursseista: Miten tutkimme tulevaisuutta? Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi Turvallisuustekniikka Lyhyen ammattiaineen pakolliset opinnot 7 ov: Turvallisuustekniikan perusteet Yrityksen turvallisuusjohtaminen Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 Valinnaiset opintojaksot: Turvallisuus ja tuottavuus 2 ( Työturvallisuuslainsäädäntö 2 ( Riskienhallinta 2 ( Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 ( Prosessiautomaation turvallisuus 2 ( Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut 2 ( Työhygienia 3 ( Ergonomia 3 ( Kognitiivinen ergonomia 2 ( Biomekaniikka 3 ( Ympäristöjohtaminen 2 ( Ympäristöriskien analysointi 3 ( Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu 3 (2 1) Johtamiseen suuntautuminen. 2) Teknologiaan suuntautuminen. Lisätietoa muista suositeltavista opintojaksoista turvallisuustekniikan sivuaineeseen löydät laitoksen sivuilta: Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: lehtori Simo Isoaho huone: FC311, simo.isoaho@tut.fi Opintokokonaisuutta suositellaan sivuaineeksi kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Opinnot antavat valmiuksia toteuttaa ympäristönsuojelua ns. läpäisyperiaatteen mukaisesti. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka eivät opiskele vesi- ja jätehuoltotekniikkaa pää- tai sivuaineena tai jotka eivät suorita ympäristöpolitiikan ja -oikeuden opintoja. Vähintään 15 ov Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Meluntorjunta Ilmansuojelu Ympäristöjohtaminen Ympäristöriskien analysointi Ympäristögeologia Ympäristögeotekniikka Liikenteen ympäristövaikutukset Ympäristötalous 2 ( Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Ympäristönsuojelutekniikan perusteet Ympäristöanalytiikka Päästöjen ympäristövaikutukset Environmental Risk Analysis 3

14 International Water Policy and Management Materiaalivirtojen hallinta Ympäristöoikeuden perusteet 2 ( Ympäristölainsäädännön luvat 2 ( Kestävä kehitys 2 1) Suositellaan ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoille, jos nämä opintojaksot eivät sisälly muihin opintoihin. 2) Vain ympäristötekniikan opiskelijoille Ympäristöpolitiikka ja oikeus Opinnot suoritetaan Tampereen yliopistossa. Vastuulaitokset ovat Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos. Vastuuhenkilöt ovat Yrjä Haila (ympäristöpolitiikka) ja Jukka Tuomela (julkisoikeus). Oheisen sivuainekokonaisuuden opiskeluun on ensisijainen oikeus TTY:n ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoilla. Opintoja suositellaan opiskelijoille, jotka haluavat suuntautua valtion, kuntien ja erilaisten organisaatioiden tehtäviin tai kauppaja vakuutusalalle. Opinnot luovat mahdollisuuden myös ympäristöpolitiikan syventäviin opintoihin, joista on kuitenkin erikseen sovittava vastuulaitoksen kanssa. Pakolliset opintojaksot, 9 ov YPP1 Johdatus ympäristöpolitiikkaan 5 ov JOIKP1 Julkisoikeuden perusteet 2 ov YMOI1 Ympäristöoikeuden perusteet 2 ov lukuvuonna YMOI1 suoritettavissa ainoastaan kirjatentillä) Valinnaiset opintojaksot, vähintään 6 ov JOIKP3 Yleishallinto-oikeus 2 ov YMOI2 Ympäristöoikeuden erityiskurssi (kirjatentti) 3 ov YPP2 Ympäristöpolitiikan luonnontieteellinen tausta 5 ov YPP3 Johdatus kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan ja kehitysongelmiin 5 ov YPA2 Euroopan unionin alue- ja ympäristöpolitiikka 5 ov YPA3 Alue- ja ympäristötalouden perusteet 3 ov Yrittäjyys Yrittäjyyden lyhyestä ammattiainekokonaisuudesta vastaavat yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitos ja Tampereen yliopiston Kauppatieteiden laitos. Yrittäjyyden lyhyt ammattiaine on tarkoitettu kaikille Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston opiskelijoille. Yrittäjyyden lyhyen ammattiaineen pakolliset esitietovaatimukset: Teollisuustalouden peruskurssi 3 tai vastaavat tiedot. Lyhyen ammattiaineen pakolliset opinnot ov Management of Innovation Johdatus yrittäjyyteen Liiketoimintasuunnitelma 2 ( Liiketoimintasuunnitelma - kilpailusarja 3 ( Kasvuyrityksen johtaminen Asiantuntijayrittäjyys 2 1) Opintojaksot ovat keskenään vaihtoehtoiset Täydennetään 15 opintoviikkoon: teollisuustalouden laitoksen tai kauppatieteiden laitoksen opintojaksoilla.

15 Yritysviestintä Yritysviestinnän opiskelu tähtää viestinnän ilmiön monipuoliseen tarkasteluun. Opinnot sisältävät yrityksen sisäistä ja ulkoista tiedottamista, median toimintatapoihin perehtymistä ja yrityskuvan rakentamista. Opiskeluun kuuluu journalistisen aineiston tuottamista verkkolehdeksi Opiskelijat (20 25 hlö) yritysviestintään valitaan soveltuvuuskokeella. Seuraavaa lukuvuotta varten järjestettävästä kokeesta ilmoitetaan viimeistään maaliskuun 2005 lopussa. Pakolliset opintojaksot: Puheviestintä ja neuvottelutaito I 1 ( Speech Communication and Negotiation Skills I 2 ( Toimitustyö Yritysviestintä Johdatus viestintään Seittiviestintä 2 1) Yritysviestinnän lyhyen ammattiaineen pakolliset esitietovaatimukset: voidaan suorittaa samana lukuvuonna kuin yritysviestinnän opinnot. Lyhyen ammattiaineen pakolliset opinnot 12 ov. Täydennetään 15 opintoviikkoon joillakin seuraavista opintojaksoista: Teollisuustalouden erityistyö Strategisen johtamisen perusteet Puheviestintä ja neuvottelutaito II 3