9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA"

Transkriptio

1 76 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Toivo Lepistö huone: professori K3428, puhelin: Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449, puhelin: Opintoneuvoja puhelin: Tavoitteet Materiaalitekniikan diplomi-insinöörinä sinulla on aineopintojen suuntautumisesta riippumatta perustiedot kaikista materiaaleista. Painottamalla aineopintoja valintasi mukaan saat valmiudet toimia metalleja jalostavan teollisuuden, polymeeri- ja elastomeerituotteita valmistavan teollisuuden, pinnoitteita ja pinnoitustekniikkaa hyödyntävän teollisuuden ja kemian teollisuuden vaativissakin tehtävissä. Materiaaliasiantuntijan tehtävät kone-, sähkö- ja rakennustekniikassa samoin kuin elektroniikassa ja ympäristötekniikassa tarjoavat sinulle haasteellisia mahdollisuuksia. Materiaalitekniikan pääaineopintojen myötä saat myös valmiudet tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Materiaalitekniikan koulutusohjelma on laaja ja poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa annetaan vahvan luonnontieteellisen ja insinöörikoulutuksen lisäksi kunkin alan edellyttämät perus- ja materiaalitekniset erityistiedot. Siten koulutusohjelman tutkinto soveltuu hyvin monille tekniikan aloille. soveltuu hyvin muiden koulutusohjelmien sivuaineopinnoiksi, erityisesti koneensuunnittelua, tuotantotekniikkaa, elektroniikkaa ja rakennustekniikkaa sekä ympäristö-, prosessi- ja energiatekniikkaa pääaineenaan opiskeleville. on luonut edellytykset useimpien huipputekniikan alojen kehittymiselle. pysyy jatkossakin haasteellisena ja eturintamassa kehittyvänä tekniikan alana, jonka avainasema ja merkitys on tunnustettu kaikissa teollistuneissa maissa. Koulutusohjelma on vahvasti mukana kansainvälisessä opetus- ja tutkimustyössä.

2 77 Perusopinnot Koulutusohjelman perusopinnot Biomateriaalitekniikka Materiaalikemia Materiaalioppi Keraamimateriaalit Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Pinnoitustekniikka Polymeerin prosessointi Polymeerikomposiitit Polimeerimateriaalit Yleinen materiaalioppi Pää- ja sivuaineet Sivuaine Elektroniikan materiaalit Materiaalitekniikan fysiikka - Koneensuunnittelu Rakennustekniikan materiaalit D IP L O M IT Y Ö Koulutusohjelman yhteiset opinnot Vapaasti valittavat opinnot > vuosi < > vuosi < > <

3 Tutkinnon rakenne Materiaalitekniikan koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista 33 ov, koulutusohjelmakohtaisista perusopinnoista 12 ov, koulutusohjelman yhteisistä opinnoista 24 ov, pää- ja sivuaineopinnoista (vähintään 60 ov) ja vapaasti valittavista opinnoista. Koulutusohjelman yhteiset opinnot (24 ov) ovat pakollisia kaikille materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Aineopinnot koostuvat vähintään yhdestä pääaineesta ja yhdestä sivuaineesta. Jäljelle jäävät opintoviikot voidaan käyttää pääaineen laajentamiseen erikoispitkäksi pääaineeksi, sivuaineen laajentamiseen toiseksi pitkäksi aineeksi tai toiseen sivuaineeseen. Tutkintoon voidaan myös sisällyttää 35 ov täysin vapaavalintaisia opintoja Aiempien opintojen hyvittäminen Samalla alalla jatkaville AMK-insinööreille hyvitetään aikaisemmasta tutkinnosta 60 ov. Sen lisäksi on mahdollista saada enintään 20 ov harkinnanvaraista hyvitystä osaston johtajan päätöksellä. Opiskelualaa vaihtavat AMK-insinöörit ja kaikki insinöörit saavat aikaisemmasta tutkinnostaan hyvitystä enintään 60 ov ja teknikot 20 ov osastonjohtajan päätöksen mukaisesti. Sekä teknikoille että insinööreille valitaan aiemman tutkinnon sisällön mukaan perusopinnoista ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista tätä opintoviikkomäärää vastaava määrä opintojaksoja, joita ei tarvitse suorittaa. Kaikkien insinöörien on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan ja ruotsin opintojaksot. Ellei aiempaa tutkintoa vastaavia opintojaksoja ole riittävää määrää perus- tai koulutusohjelmakohtaisissa opinnoissa, voidaan tutkintoa täydentävien henkilökohtaisten opintojen määrää vähentää tai valita korvaavat opintojaksot pää- tai sivuaineopinnoista Perusopintojen koulutusohjelmakohtainen osa Kaikille koulutusohjelmille yhteiset perusopinnot (33 ov) on esitetty opinto-oppaan alkuosassa. Koulutusohjelmakohtaiset perusopinnot (12 ov) Materiaalitekniikan koulutusohjelman perusopintoihin kuuluu lisäksi 12 ov koulutusohjelmakohtaisia perusopintoja: 6 ov matematiikkaa 1) ja 6 ov kemiaa 2,3). Matematiikan ja kemian opintojaksot voi valita seuraavassa esitetyistä opintojaksoista Laaja vektorianalyysi 4 ( Vektorianalyysi 3 ( Tilastomatematiikka 3 ( Algoritmimatematiikka 3 ( Operaatiotutkimus 3 ( Lyhyt insinöörikemia 2 ( Laaja kemia 1 3 ( Laaja kemia 2 3 ( Laaja kemia 3 2 ( Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 (2 (1 Matematiikan 6 ov valitaan näistä opintojaksoista. (2 Kemian 6 ov valitaan näistä opintojaksoista. (3 Lukiossa vain yhden kurssin kemiaa lukeneet opiskelijat suorittavat ennen muita kemian opintoja opintojakson Peruskemia (2 ov), jota ei lueta yllä mainittuun 6 opintoviikkoon (sisällytetään tutkinnon valinnaisiin). Koulutusohjelmakohtaiset yhteiset opinnot (24 ov): Koulutusohjelmakohtaiset yhteiset opinnot (24 ov) ovat pakollisia kaikille materiaalitekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville. Lisäksi kunkin opiskelijan tulee suorittaa pääaineen mukaisesti kyseisen laitoksen tarjoama diplomityöseminaarikurssi.

4 79 Pakolliset opintojaksot: (vähintään ov) Statiikan perusteet Lujuusopin perusteet I Koneenpiirustus ja CAD perusteet Orientoituminen opintoihin Materiaaliopin perusteet I Materiaaliopin perusteet II Keraamit Metallit Polymeerit Komposiitit Materiaalitekniikan pääaineet Materiaalitekniikan koulutusohjelman pääaineet (joista voi tehdä diplomityön) ovat materiaalioppi, biomateriaalitekniikka ja materiaalikemia. Sivuaineina voidaan edellä mainittujen lisäksi opiskella elektroniikan, konetekniikan tai rakennustekniikan materiaaleja ja materiaalifysiikkaa; näiden sivuaineiden täydentäminen pääaineopinnoiksi on mahdollista sopimalla siitä erikseen ko aineesta vastaavan opettajan kanssa. Materiaaliopin pääaineessa on mahdollisuus valita eri syventymiskohteita (yleinen materiaalioppi, metallimateriaalit, keraamimateriaalit, polymeerimateriaalit, polymeerien prosessointi, polymeerikomposiitit, materiaalitutkimus, pinnoitustekniikka), joilla kullakin on omat opintokokonaisuutensa. Materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava vähintään yksi sivuaine joltakin ensisijaisesti materiaalitekniikan osastoon kuuluvalta laitokselta. Kuitenkin on suositeltavaa, että jokin pää- tai sivuaine otettaisiin muusta kuin materiaalitekniikan koulutusohjelmasta Opintojen suuntaus Pääaineen valinnalla suuntaat opintosi itsesi kannalta kiinnostavimmalle materiaalitekniikan keskeiselle osa-alueelle. Pääaineopinnoille valitsemasi laajuus (30 tai 45 ov) antaa niille haluamasi syvyyden. Sivuaineen valinnalla voit joko laajentaa osaamistasi materiaalitekniikan kentässä tai suunnata sitä muille, materiaalitekniikkaan liittyville ja sitä hyödyntäville tekniikan aloille. On erittäin suositeltavaa, että valitset sivuaineesi jostakin toisesta koulutusohjelmasta. Sivuaine voidaan valita myös laajana (vähintään 24 ov). Tämä monipuolistaa diplomityösi aihevalintamahdollisuuksia. Yhtenä valintavaihtoehtona kannattaa harkita myös kahden sivuaineen suorittamista. Valinnaisten aineiden avulla voit edelleen jatkaa osaamisalueesi laajentamista tai syventämistä Biomateriaalitekniikka Professori Minna Kellomäki huone: HA207, puhelin: minna.kellomaki@tut.fi Akatemiaprofessori Pertti Törmälä huone: HA205b, puhelin: pertti.tormala@tut.fi Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja tai modifioituja luonnonmateriaaleja. Biomateriaaleille on luonteenomaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalien erikoissovellukset ovat lääketieteen ja biotekniikan aloilla, mutta yhä lisääntyvästi biomateriaaleja kehitetään myös pakkaus-, kertakäyttötuote- ja hygieniatuoteteollisuuden tarpeisiin. Soveltuvia sivuaineita ovat mm. keraamimateriaalit, lääketieteellinen tekniikka, materiaalikemia, materiaalitutkimus, paperinjalostustustekniikka, polymeerimateriaalit, tekstiili- ja vaatetustekniikka, turvallisuustekniikka ja ympäristötekniikka, sekä bioteknologian tai lääketieteen opinnot.

5 80 Biomateriaalitekniikka Pääaine vähintään 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov Polymeerimateriaalien prosessointi Lääketieteellisten biomateriaalien perusteet Lääketieteellisten biomateriaalien sovellukset Kudosteknologia I Kudosteknologia II Implantin kehittäminen Biomateriaalitekniikan diplomityö- ja jatko-opintoseminaari Biomateriaalitekniikan erikoistyö Kompostoitavat biomateriaalit Biokemia Fysiologia 4 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pää-aineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Polymeerimateriaalien työt Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien karakterisointi Polymeerifysiikka ja reologia Ruiskuvalu Tekokuidut Suulakepuristus ja sulakehruu Tekstiilirakenteiden perusteet Kuitukangasteknologia Multifunktionaaliset biomateriaalit Biohajoavat polymeerit lääketieteessä Implantologia Orgaaninen kemia Orgaanisen kemian työt Polymeerikemian työt Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Mikrobiologia I Tilastomatematiikka 3 Sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot: (vähintään 15 ov) Lääketieteellisten biomateriaalien perusteet Kudosteknologia I Kompostoitavat biomateriaalit Orgaaninen kemia Biokemia Fysiologia 4 Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy jo muuhun opintokokonaisuuteen, on mahdollista korvata kurssi valiten pitkän ammattiaineen pakollisten ja valinnaisten listoista Materiaalikemia Kemian laitoksen johtaja, professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, puhelin: helge.lemmetyinen@tut.fi Materiaalikemian lähtökohtana on materiaalitieteiden keskeinen kysymys: löytää ja kehittää materiaaleja, jotka ominaisuuksiltaan täyttävät materiaalin käytön vaatimukset. Materiaalikemia vahvistaa materiaalitekniikan koulutusohjelman luonnontieteellistä perustaa. Käsiteltäessä orgaanisia tai epäorgaanisia materiaaleja, erityisesti jos niitä halutaan muokata uusiin tarpeisiin, on tärkeää tuntea materiaalin kemiallisesta perusrakenteesta johtuvat ominaisuudet. Materiaalikemiassa opiskellaan sekä teorian että vahvan käytännön laboratoriotyön avulla aineen rakennetta ja sen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia määrääviä luonnontieteellisiä perusasioita. Kun tämä tieto yh-

6 81 distetään koulutusohjelman eri materiaaliryhmistä (metallit, polymeerit, keraamit ja biomateriaalit) annettavaan koulutukseen, syntyvät valmiudet toimia monipuolisesti erilaisia materiaaleja käyttävän teollisuuden insinööritehtävissä, niin tuotannossa kuin tutkimuksessakin. TTY:n kemian laitoksen tutkimustoiminta painottuu orgaanisten ja bio-orgaanisten materiaalien erikoisominaisuuksien hyväksikäyttöön. Pääaine 35 ov tai pitkä pääaine 45 ov Pakolliset opinnot 35 ov Laaja kemia Orgaaninen kemia Orgaanisen kemian työt IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Spektroskopia 4 Pitkä pääaine 45 ov Pääaineopintojen 35 ov lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista vähintään 10 ov Synteesiteknologia Polymeerikemian työt Kemian seminaari Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia Valokemia 3 Sivuaine 16 ov Pakolliset opinnot 14 ov Laaja kemia Orgaaninen kemia Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia 1 2 Sivuaine täydennetään vähintään 16 ov:on seuraavista kursseista Polymeerikemian työt Metallien kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Materiaalioppi Laitoksen johtaja, professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi Materiaalitekniikan merkitys on viime vuosien nopean teknologiakehityksen johdosta kasvanut voimakkaasti. Samanaikaisesti on myös tekniikan ja tieteen muiden osa-alueiden tarve hyödyntää materiaaliteknistä tietämystä lisääntynyt. Tämän johdosta tulevaisuudessa tarvitaan yhä enenevässä määrin sellaisia henkilöitä, joilla on riittävän laaja-alainen tietämys kaikista materiaaliryhmistä ja niihin liittyvistä käyttö- ja valmistusteknisistä kysymyksistä. Lisäksi heiltä edellytetään myös riittävän syvällistä perustietoutta alasta, johon materiaalitietoutta sovelletaan.

7 82 Materiaaliopin pääaineessa on mahdollisuus valita eri syventymiskohteita: - yleinen materiaalioppi - metallimateriaalit - keraamimateriaalit - polymeerimateriaalit - polymeerien prosessointi - polymeerikomposiitit - materiaalitutkimus - pinnoitustekniikka Kullakin syventymiskohteella on omat suositellut opintokokonaisuutensa, mutta valinta eri syventymisvaihtoehtojen välillä ei rajoita opiskelijan mahdollisuutta diplomityön aiheen valintaan eri materiaaliopin vaihtoehtojen välillä. Keraamimateriaalit Vastuuhenkilö: professori Tapio Mäntylä huone: K3106, puhelin: tapio.mantyla@tut.fi Keraamimateriaalit ovat metallien ja muovien ohella tärkeitä modernin tekniikan kulmakiviä. Vaikka osa keraameista on laajaa perustuotantoa, kuten talous- ja saniteettikeramiikka ja lasit, yhä useammin keraameja hyödynnetään uuden teknologian eturintamassa sähköisinä, optisina, magneettisina ja mekaanisina komponentteina samoin kuin biomateriaaleina, suodattimina ja membraaneina sekä katalyytteinä. Keraamimateriaalien kokonaisuudessa opiskelijoille pyritään antamaan laaja-alainen materiaaliopillinen koulutus, johon sisältyy keskeisesti myös muiden materiaalien ymmärtämys. Kokonaisuutta voidaan painottaa, niin pääaineen kuin myös sivuaineen laajuisena, koneenrakennuksen ja prosessitekniikan sovellusten suuntaan, elektroniikan ja fotoniikan materiaalien suuntaan, biomateriaaleihin tai ympäristö- ja energiatekniikkaan. Pääaine vähintään 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 18 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit 3 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Murtumismekaniikka ja väsyminen Tribologian perusteet Teollisuuden prosessit Lämpötekniikan mittaukset Korroosio ja kuluminen Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio NDT-tekniikan perusteet Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Metallien liittämismenetelmät Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Polymeerifysiikka ja reologia Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat Materiaaliopin erityistyö Valimotekniikan perusteet Korkean teknologian kuidut Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut Lääketieteellisten biomateriaalien perusteet Lääketieteellisten biomateriaalien sovellukset Laaja kemia Orgaaninen kemia Orgaanisen kemian työt 1 3

8 Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Pinta- ja katalyyttikemia Betonitekniikka Ympäristö- ja viherrakentamisen materiaalit Aerosolien mittaustekniikat Pintatieteen tutkimusmenetelmät Tilastollinen kokeiden suunnittelu Elektroniikan materiaalit 3 Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 9 ov) Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit 3 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että opintoja on vähintään 15 ov Tribologian perusteet Korroosio ja kuluminen Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat Korkean teknologian kuidut Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut Lääketieteellisten biomateriaalien perusteet Lääketieteellisten biomateriaalien sovellukset Pinta- ja katalyyttikemia Elektroniikan materiaalit 3 Materiaalitutkimus Vastuuhenkilöt: Materiaaliopin laitoksen johtaja, professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi Professori Veli-Tapani Kuokkala huone: K3431, puhelin: veli-tapani.kuokkala@tut.fi Suomen teollisuuden rakenteen ja toimintojen sekä harjoitettavan opetus- ja koulutustoiminnan osalta selkeäksi tavoitteeksi on asetettu maamme kehittäminen maailman johtavaksi korkean teknologian osaajaksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että jatkossa yhä suuremman osan koulutetusta työvoimasta tulee toimia tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Materiaalitutkimuksen kokonaisuus pyrkii omalta osaltaan auttamaan tämän tavoitteen saavuttamisessa kouluttamalla materiaalitietoisia henkilöitä, joilla on riittävän hyvä tietämys eri tutkimusmenetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Mikäli tunnet kiinnostusta pitkäjänteiseen, systemaattiseen ja ennen kaikkea innovatiiviseen työskentelyyn, on tämä kokonaisuus juuri sinulle soveltuva edellyttäen, että sinulla on hyvät tiedot ja kiinnostus perusluonnontieteisiin; fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan. Materiaalitutkimuksen syventymiskohde on luonteeltaan poikkitieteellinen ja luo valmiudet toimia myös muilla kuin puhtaasti materiaalitieteen alueella. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että opiskelija valitsisi toiseksi pääaineekseen tai pitkäksi sivuaineekseen (vähintään 24 ov) jonkin muun oppiaineen, kuten esim. elektroniikan, fysiikan, hydrauliikan, kemian, koneensuunnittelun, lämpötekniikan, teknisen mekaniikan ja optimoinnin, tietotekniikan, tuotantotekniikan, ympäristötekniikan tai jonkin toisen materiaalitekniikan pääaineen suuntautumisvaihtoehdoista.

9 84 Pakolliset opintojaksot: (vähintään 20/27 ov) Pääaine 30/45 ov. (1 ( Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 3 (1 ( Röntgendiffraktio 3 ( Vaurioanalyysi 3 ( Polymeerien karakterisointi 2 ( Materiaaliopin erityistyö 2-5 ( Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa 2 ( Pintatieteen tutkimusmenetelmät 3 (1 1) Kurssit pakollisia sekä 30 että 45 ov opintokokonaisuuteen. 2) kurssit pakollisia vain 45 ov opintokokonaisuuteen, voidaan valita valinnaisena opintojaksona 30 ov opintokokonaisuuteen. Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 10/18 ov) Pitkä pääaine täydennetään vähintään 45 ov:on alla olevasta luettelosta. Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Lujuusopilliset mittaukset Murtumismekaniikka ja väsyminen Lämpötekniikan mittaukset Korroosio ja kuluminen Läpivalaisuelektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Analyyttiset mittausmenetelmät Spektroskopia Atomifysiikka Kiinteän olomuodon fysiikka A Pintatieteen perusteet Optisen spektroskopian perusteet Optisen spektroskopian menetelmät 3 Sivuaine 17 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 17 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Röntgendiffraktio Polymeerien karakterisointi 2 Mikäli opintojaksot , ja kuuluvat ammattiaineopintojen pakollisiin, näiden tilalle valitaan muita opintojaksoja alla olevasta luettelosta niin, että vähintään 17 ov tulee täyteen. Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että sivuaineopintoja on vähintään 17 ov Lujuusopilliset mittaukset Murtumismekaniikka ja väsyminen Korroosio ja kuluminen NDT-tekniikan perusteet Kiinteän olomuodon fysiikka A Pintatieteen tutkimusmenetelmät 3 Metallimateriaalit Vastuuhenkilöt: professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: tuomo.tiainen@tut.fi Professori Veli-Tapani Kuokkala huone: K3431, puhelin: veli-tapani.kuokkala@tut.fi

10 85 Metallimateriaalit ovat konetekniikassa ja liikkuvassa kalustossa laajimmin käytetty konstruktiomateriaalien ryhmä. Metalleilla on lisäksi pysyvä sija elektroniikassa ja sen sovelluksissa ja ne ovat voimakkaasti valtaamassa alaa rakennusteollisuudessa. Ilman metalleja ei tulla toimeen. Metallimateriaalien opinnot antavat laajat tiedot metallimateriaalien käyttöominaisuuksista, niiden hyödyntämisestä eri sovellusalueilla ja kehittämisestä käyttökohteen vaatimuksia vastaaviksi. Kokonaisuus soveltuu sekä suunnitteluun ja käyttöön että metallituotteiden valmistukseen liittyviin tehtäviin. Pääaine 30/45 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 21/34 ov) ( Korroosio ja kuluminen 4 (2 ( Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 3 ( Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 ( Metallien muodonantomenetelmät 5 ( Metallien liittämismenetelmät 3 ( Moderni terästeknologia 2 ( Materiaaliopin erityistyö 2-5 ( Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen 4 ( Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 (1 1) Kurssit pakollisia sekä 30 että 45 ov opintokokonaisuuteen. 2) kurssit pakollisia vain 45 ov opintokokonaisuuteen, voidaan valita valinnaisena opintojaksona 30 ov opintokokonaisuuteen. Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Lujuusopilliset mittaukset Kevyet konerakenteet Valmistustekniikat Materiaalien kierrätys Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio NDT-tekniikan perusteet Vaurioanalyysi Moderni valuteknologia Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa Metallien historia Metallien kemia 2 Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot (vähintään 14 ov) Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Metallien muodonantomenetelmät Moderni terästeknologia Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 Mikäli opintojakso kuuluu ammattiaineopintojen pakollisiin, sen tilalle valitaan muita opintojaksoja alla olevasta luettelosta siten, että vähintään 15 ov tulee täyteen Lujuusopilliset mittaukset Valmistustekniikat Materiaalien kierrätys Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio NDT-tekniikan perusteet Vaurioanalyysi Moderni valuteknologia Metallien liittämismenetelmät Pinnoitteet ja pintakäsittelyt 3

11 Materiaaliopin erityistyö Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa Metallien historia Metallien kemia 2 Pinnoitustekniikka Vastuuhenkilö: professori Petri Vuoristo huone: K4106A, puhelin: petri.vuoristo@tut.fi Pinnoitustekniikkaa ja erilaisia pinnoitteita hyödynnetään hyvin laajasti monilla eri tekniikan aloilla, kuten laite- ja koneenrakennuksessa, energiatekniikassa, kemianteollisuudessa, sähkötekniikassa, elektroniikassa, optiikassa, biomateriaaleina, rakennustekniikassa ja kunnossapitotekniikassa. Pinnoitteiden avulla voidaan tuoda materiaaleille ja laitteille monia tärkeitä toiminnallisia ja käyttöominaisuuksia; monien teknisesti vaativien tuotteiden (esim. uudet paperikoneet, kaasuturbiinit, prosessiteollisuuden vaikeiden olosuhteiden venttiilit ja pumput, elektroniikan laitteet ja komponentit, keinonivelet, erilaiset työkalut jne.) ominaisuudet ja suorituskyky perustuvat usein erilaisten modernien pinnoitteiden ja pinnoitustekniikoiden käyttöön. Pinnoitustekniikan opiskelijoille pyritään antamaan laaja-alainen materiaaliopillinen koulutus, johon sisältyy keskeisesti kaikkien eri materiaalityyppien ja valmistus-tekniikoiden osaaminen. Pinnoitustekniikka sopii sivuaineena myös muiden koulutusohjelmien, kuten konetekniikan, sähkötekniikan ja rakennustekniikan opiskelijoille. Pinnoitustekniikan vahva osaaminen antaa hyvät valmiudet toimia pinnoitteita käyttävässä ja/tai valmistavassa teollisuudessa tuotanto-, kehitys- ja tutkimustehtävissä. Pääaine 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov. Pakolliset opintojaksot (vähintään 21 ov) Korroosio ja kuluminen Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat 2 Pääaine täydennetään vähintään 30 ov:on tai 45 ov:on alla olevasta luettelosta Tribologian perusteet Tribologian jatkokurssi Teollisuuden prosessit Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio Vaurioanalyysi Metallien liittämismenetelmät Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit Materiaaliopin erityistyö Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Valimotekniikan perusteet Laaja kemia Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Pinta- ja katalyyttikemia Pintatieteen tutkimusmenetelmät Elektroniikan materiaalit 3 Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 8 ov) Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat 2

12 87 Sivuaine täydennetään vähintään 15 ov:on alla olevasta luettelosta Korroosio ja kuluminen Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio Vaurioanalyysi Metallien liittämismenetelmät Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit Materiaaliopin erityistyö Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Valimotekniikan perusteet 2 Muovitekniikka/Polymeerimateriaalit Vastuuhenkilöt: professori Pentti Järvelä huone: K4223, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi Professori Kalle Hanhi huone: K4223, puhelin: kalle.hanhi@tut.fi Polymeerimateriaalit -pääaine keskittyy polymeerimateriaalien ominaisuuksiin ja käyttöön. Tämä syventymiskohde antaa perustiedot toimia yritysten materiaali-insinöörinä, esimerkiksi mekaniikkasuunnittelijana elektroniikka- ja lääketeollisuudessa. Suositeltavana sivuaineena voidaan pitää kemiaa (esim. muovin kemiallispainotteinen sivuaine, kts. s. 92). Sopivilla valinnaisilla kursseilla voidaan opintoja suunnata joko muovi- tai elastomeerimateriaaleihin. Samoin opintoja voidaan suunnata tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Polymeerimateriaalien merkitys tekniikan aloilla on voimakkaasti kasvanut. Tästä johtuen joissakin tapauksissa on perusteltua hyväksyttää henkilökohtainen pää- tai sivuaine. Pääaine vähintään 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 24 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Polymeerimateriaalien työt Polymeerien karakterisointi Polymeerimateriaalien prosessointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit Materiaaliopin diplomityöseminaari 1 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Materiaalien kierrätys Läpivalaisuelektronimikroskopia Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Ruiskuvalu 2 Sivuaine 15 ov: Pakolliset opintojaksot: (vähintään 9 ov) Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit 3

13 88 Sivuaine täydennetään vähintään 15 ov:on alla olevasta luettelosta: Materiaalien kierrätys Polymeerimateriaalien työt Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerien karakterisointi Polymeerimateriaalien prosessointi Ruiskuvalu 2 Muovitekniikka/Polymeerien prosessointi Vastuuhenkilöt: professori Pentti Järvelä huone: K4225, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi Professori Kalle Hanhi huone: K4226, puhelin: kalle.hanhi@tut.fi Polymeerien prosessoinnin syventymiskohteessa valmistutaan muovi- ja elastomeeriteollisuuden tuotteita valmistavan teollisuuden käyttötehtäviin. Sivuainevaihtoehdoiksi sopivat hyvin tuotantotekniikka, energiatekniikka, virtaustekniikka, säätötekniikka ja automaatiotekniikka. Sopivilla valinnaisilla kursseilla voidaan opintoja suunnata joko muovi- tai elastomeerimateriaaleihin. Samoin opintoja voidaan suunnata tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Polymeerimateriaalien merkitys tekniikan aloilla on voimakkaasti kasvanut. Tästä johtuen joissakin tapauksissa on perusteltua hyväksyttää henkilökohtainen pää- tai sivuaine. Pääaine vähintään 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 24 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerimateriaalien prosessointi Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit Ruiskuvalu Materiaaliopin diplomityöseminaari 1 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Työvälinesuunnittelu Materiaalien kierrätys Korroosio ja kuluminen Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Moderni terästeknologia Polymeerimateriaalien työt Polymeerien liittäminen Polymeerien karakterisointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Elastomeeriteknologian erityistyö Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Valimotekniikan perusteet 2

14 89 Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot (vähintään 8 ov) Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerimateriaalien prosessointi Polymeerifysiikka ja reologia 3 Sivuaine täydennetään vähintään 15 ov:on alla olevasta luettelosta: Työvälinesuunnittelu Materiaalien kierrätys Korroosio ja kuluminen Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Moderni terästeknologia Polymeerimateriaalien työt Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Polymeerien karakterisointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Elastomeerimateriaalit Ruiskuvalu Tekniset keraamit Toiminnalliset keraamit Pinnoitteet ja pintakäsittelyt Ohutkalvotekniikat Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Valimotekniikan perusteet 2 Muovitekniikka/Polymeerikomposiitit Vastuuhenkilö : professori Jyrki Vuorinen huone: K4227B, puhelin: jyrki.vuorinen@tut.fi Komposiittimateriaalien syventymiskohteen valitsevat erikoistuvat muovikomposiittiteollisuuden erilaisiin tehtäviin. Jäljempänä esitetty teknillisen mekaniikan sivuainekokonaisuus on suositeltava sivuainevaihtoehto. Sopivilla valinnaisilla kursseilla voidaan opintoja suunnata joko muovi- tai elastomeerimateriaaleihin. Samoin opintoja voidaan suunnata tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Polymeerimateriaalien merkitys tekniikan aloilla on voimakkaasti kasvanut. Tästä johtuen joissakin tapauksissa on perusteltua hyväksyttää henkilökohtainen pää- tai sivuaine. Pääaine vähintään 30 ov tai pitkä pääaine 45 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 25 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Polymeerien karakterisointi Polymeerimateriaalien prosessointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit Materiaaliopin diplomityöseminaari 1 Valinnaiset opintojaksot, joista valitaan siten että pääaineopintoja on vähintään 30 ov tai 45 ov Materiaalien kierrätys Läpivalaisuelektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Polymeerimateriaalien työt Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Muovitekniikan erityistyö Elastomeeriteknologian erityistyö 2

15 Ruiskuvalu Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Toiminnalliset keraamit Puun materiaalioppi Korkean teknologian kuidut Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut Pintailmiöt ja kuitujen modifiointi Kuitukangasteknologia Implantin kehittäminen Kompostoitavat biomateriaalit 2 Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 9 ov) Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset 3 ( Polymeerifysiikka ja reologia Elastomeerimateriaalit 3 (1 1) Seuraavista kursseista valitaan toinen. Sivuaine täydennetään vähintään 15 ov:on alla olevasta luettelosta: Materiaalien kierrätys NDT-tekniikan perusteet Polymeerimateriaalien työt Polymeerien prosessoinnin työt Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerien karakterisointi Polymeerimateriaalien prosessointi Ruiskuvalu Keraamiset rakennemateriaalit ja komposiitit Toiminnalliset keraamit Korkean teknologian kuidut Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut Pintailmiöt ja kuitujen modifiointi Kuitukangasteknologia Implantin kehittäminen Kompostoitavat biomateriaalit 2 Yleinen materiaalioppi Vastuuhenkilö : professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: toivo.lepisto@tut.fi Yleisen materiaaliopin kokonaisuus antaa laajat tiedot materiaaleihin liittyvistä perusasioista ja eri materiaaliryhmistä. Laaja valinnaisuus takaa sen, että opiskelija voi painottaa materiaaliopillisia opintojaan muiden ainevalintojen perusteella. Tämä opintokokonaisuus soveltuu nimenomaan niille, jotka ovat valinneet pää- ja/tai sivuaineitaan muista koulutusohjelmista. Pääaine 30ov Pakolliset opintojaksot: (vähintään 13 ov) Korroosio ja kuluminen Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät3 Opintokokonaisuus täydennetään vähintään 30 ov:oon valitsemalla Materiaaliopin laitoksen tarjoamista opintojaksoista kokonaisuus, johon sisältyy mahdollisimman tasapuolisesti ja kattavasti kursseja kaikista materiaaliryhmistä. Valitut kurssit tulee hyväksyttää syventymiskohteesta vastaavalla opettajalla. Valinnaisiin ei voi sisällyttää kursseja, jotka kuuluvat koulutusohjelman yhteisiin opintoihin, tai kursseja 28111, 28501, Elektroniikan materiaalit Professori Eero Ristolainen huone: SL410, puhelin: eero.ristolainen@tut.fi

16 91 professori Toivo Lepistö huone: K3428, puhelin: Suositellaan materiaaliopin opiskelijoille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja elektroniikan materiaaleista sekä elektroniikan valmistus- ja pakkaustekniikasta. Pääaine 30 ov Opintokokonaisuuden sisältö sovitaan erikseen prof. Toivo Lepistön ja prof. Eero Ristolaisen kanssa Sivuaine 14 ov Pakolliset opintojaksot: (vähintään 11 ov) Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Elektroniikan materiaalit 3 Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 2 ov) Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia Materiaalitekniikan fysiikka Professori Tapio Rantala huone: SK308, puhelin: tapio.rantala@tut.fi Dosentti Mika Valden huone: SK318, puhelin: mika.valden@tut.fi Suositellaan materiaaliopin opiskelijoille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja nanorakenteisista materiaaleista, pinta-analyyttisistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta pintailmiöiden tutkimukseen sekä laskennallisesta materiaalifysiikasta. Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Tapio Rantalan ja dosentti Mika Valdenin kanssa. Sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 13 ov Atomifysiikka Kiinteän olomuodon fysiikka A Fysiikan työt II Pintatieteen tutkimusmenetelmät 3 Lyhyt ammattiaine täydennetään 15 ov:on fysiikan, matematiikan ja sähkömagnetiikan opintojaksoilla Läpivalaisuelektronimikroskopia Röntgendiffraktio Polymeerien karakterisointi Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Laskennallinen fysiikka Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Klassinen mekaniikka Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Fysiikan työt III Puolijohdefysiikan työkurssi Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdefysiikka I Puolijohdefysiikka II Termofysiikka Fysiikan matemaattiset apuneuvot Aerosolifysiikka Pintatieteen perusteet Optisen spektroskopian menetelmät Fysiikan erikoistyö Differentiaaliyhtälöt 3

17 Vektorianalyysi Fourier n menetelmät Matriisilaskenta Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Sähkömagneettiset kentät ja aallot II Sähkömateriaalioppi Koneensuunnittelu Professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: asko.riitahuhta@tut.fi Materiaalitietoisista suunnittelijoista on koneenrakennusteollisuudessa jatkuvasti kasvava kysyntä. Tuotteiden laatu, kestävyys ja käyttöluotettavuus nousevat yhä keskeisemmiksi kilpailuvalteiksi. Tätä kautta tulee tietämys materiaalien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä todellisissa käyttöolosuhteissa ammattitaitoisen suunnittelun keskeisimmäksi tekijäksi. Materiaalitekniikan koulutusohjelman antama pohjakoulutus yhdistettynä koneen suunnittelun pitkään ammattiaineeseen antaa hyvän perustan laaja-alaisen suunnitteluosaamisen kehittämiselle. Suunnittelun lisäksi pitkä ammattiaine voidaan suunnata myös tuotantoon painottuvaksi valinnaisten opintojaksojen avulla. Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Asko Riitahuhtan kanssa. Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 15 ov) Elementtimenetelmän perusteet Koneenosaopin perusteet Termodynamiikan perusteet Hydrauliikan perusteet Tuotantojärjestelmät Rakennustekniikan materiaalit Professori Ralf Lindberg huone: RL322, puhelin: ralf.lindberg@tut.fi Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Ralf Lindbergin kanssa Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 11 ov) Eristysrakenteet Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet Betonitekniikka Talonrakennusoppi 3 Täydennetään vähintään 15 ov:on seuraavasta luettelosta Insinöörigeologian perusteet Ympäristö- ja viherrakentamisen materiaalit Pohjatutkimukset Polymeerien syventymiskohteiden sivuaineet Seuraavat sivuaineet on tarkoitettu Materiaalioppi /polymeerimateriaalien, Materiaalioppi/polymeerien prosessoinnin ja Materiaalioppi/polymeerikomposiittien opiskelijoille. Polymeeritekniikka/kemiallinen painotus Professori Pentti Järvelä huone: K4225, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi Huomaa, että koulutusohjelman yhteisissä perusopinnoissa tulee olla seuraavat opintojaksot: Laaja kemia I Laaja kemia II 3

18 93 Pakolliset opintojaksot: vähintään 17 ov Kemiallispainotteinen sivuaine polymeeritekniikan opiskelijoille 17 ov Laaja kemia Orgaaninen kemia Orgaanisen kemian työt Polymeerikemian työt Epäorgaanisen kemian työt Polymeerikemia 3 Lisäksi suositellaan seuraavia opintojaksoja: Pintailmiöt ja kuitujen modifiointi Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Polymeeritekniikka/Teknillinen mekaniikka Professori Pentti Järvelä huone: K4225, puhelin: pentti.jarvela@tut.fi Pakolliset opintojaksot, (12 ov) Teknillisen mekaniikan sivuainekokonaisuus polymeeritekniikan opiskelijoille vähintään 12 ov Lujuusopin perusteet II 3 ( Lujuusopilliset mittaukset Lämpöjännitykset ja viruminen Murtumismekaniikka ja väsyminen 4 ( Komposiittirakenteiden mekaniikka 4 (1 1) = suositeltava 9.8. International Studies in Materials Science International studies and the Masters Program in Materials Science for international students is presented by the Institute of Materials Science at Tampere University of Technology, starting on September 1st, Students successfully completing the one-year program (minimum 25 credit units with an average grade 3 in the scale of 0 to 5) are eligible to apply for the M.Sc. Program. The completion of Masters Program including the thesis work takes 2 to 3 years. After successfully completed studies and an accepted thesis, the M.Sc. level Degree of Diploma Engineer is awarded. The prerequisites for the application for admission: For foreign applicants, the Degree of Bachelor of Science or equivalent, qualified by the applicant s native regulations, majoring in Materials Science, Physical or Process Metallurgy, Ceramic Science, Polymer Science or a related field, passed with credit. For Finnish TUT students, successful completion of basic studies. Proper linguistic command of English language. For applicants from non-english speaking countries, a TOEFL test certificate with minimum score of 550 is required. For more information, please contact: Tampere University of Technology International Student Office/Ms Tiina Vuorio P.O.Box 527, FIN Tampere, Finland Course Syllabus and M.Sc. Program Requirements For foreign students, courses worth credit units and a diploma thesis worth 20 credit units shall be passed. The minimum extent of courses in Materials Science shall correspond to 45 credit units, with optional selection of courses. For supplementary studies, linguistic courses as well as courses on mathematics and computer science are available. Note: The annual course selection varies, and several of the courses will not be lectured yearly Plastic Deformation and Fatigue of Metals Modelling and Simulation in Materials Science Light and Special Metals and Alloys Polymer Physics 2

19 Polymer Composites Mechanical Behavior of Materials Corrosion and Wear Introduction to Laboratory Exercises in Materials Science Electron Microscopy Transmission Electron Microscopy X-Ray Diffraction Introduction to NDT-Tecniques Failure Analysis Phase Transformations and Heat Treatments of Metals Special Treatise on Plastics Polymeric Materials Special Treatise on Elastomers Engineering Ceramics Special Treatise on Materials Science 2 5

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka 94 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone K3427, puhelin 365 2290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone K3449, puhelin

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 83 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone K3427, puhelin 3115 2290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen (vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 79 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: 31152290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449, puhelin:

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 157 13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pertti Nousiainen huone K4427, puhelin 3115 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446,

Lisätiedot

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja 4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Pertti Nousiainen huone 4427, puhelin 365 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446, puhelin 365

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone: SK108, puhelin: 3115 2364 E-mail: rolf.hernberg@tut.fi Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen

Lisätiedot

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 154 13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Pertti Nousiainen huone: K4427, puhelin: 31152505 pertti.nousiainen@tut.fi Materiaalitekniikan osaston osastosihteeri

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone SK108 puhelin 3115 2364 email rolf.hernberg@tut.fi Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 226 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Hajautetut järjestelmät Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: 3115 5511 email: tommi.mikkonen@tut.fi

Lisätiedot

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA 134 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone: SK108, puhelin: 31152364 rolf.hernberg@tut.fi Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen

Lisätiedot

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 60 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja professori Reijo Karvinen huone: K1429, puhelin: 31152021 reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: 31152226

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa

Lisätiedot

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3.

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3. Oulun yliopisto Opintojen rakennekaavio 2018 2019 Tutkinto-ohjelman nimi, Kemian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 op)/ Kemisti Koodi Opintojakson nimi ja laajuus

Lisätiedot

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 61 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ylläpidämme tuoreinta tietoa Konetekniikan opinnoista kotisivuillamme www.tut.fi/me. Sivuilta löydät opinto-opasta täydentävää tietoa ja mm. vastauksia useimmin esitettyihin

Lisätiedot

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja, professori Reijo Karvinen, huone K1429, puh. 3115 2021 email: reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen, huone K1447, puh. 3115 2226,

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 232 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Kieliteknologian sivuaine Ammattiaineen vastuuhenkilöt TkT Alpo Värri, huone TE308 Professori Jarmo Takala, huone TG408 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 207 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet. Konetekniikka

4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet. Konetekniikka 62 4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja, professori Seppo Torvinen, huone K3229, puh. 365 2612, email: Seppo.Torvinen@tut.fi Virkavapaalla 1.7.2001 30.6.2002 Tehtäviä hoitaa professori

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 202 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot 2005-2006 Opintojaksot on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoston kokouksissa 9.2.2005 ja 2.3.2005. Konetekniikan osaston yhteiset Ko4000000 Tutkimusseminaari

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 228 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Hajautetut järjestelmät, sivuaine 8100400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 8305010

Lisätiedot

METEOROLOGIA Kotisivu: fi/oppiaineet/meteorologia.html

METEOROLOGIA Kotisivu:  fi/oppiaineet/meteorologia.html METEOROLOGIA Kotisivu: http://www.opetus.physics.helsinki. fi/oppiaineet/meteorologia.html TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat 1.8.2012 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

1 of :12

1 of :12 1 of 11 2.8.2016 13:12 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-2017 Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 11 2.8.2016 13:12 Pääaine (FM-opinnoissa):

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 19.3.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE 2017-2025 KASVU (SEKTORI) KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 7 116 7 636 6 526 6 662 9 488 10 181 Kaikki tarkastellut tutkintonimikkeet yhteensä,

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

Läsnäolotiedot Syksy 2017 Kevät 2018 OPINTOJAKSO OP ARV PVM OPETTAJA

Läsnäolotiedot Syksy 2017 Kevät 2018 OPINTOJAKSO OP ARV PVM OPETTAJA Mönkkönen Joni Kristian 681 s. 1..199 Opiskeltava tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma OPINTOSUORITUKSET 4.4.018 Tutkintoon kirjoilletulopvm 1.1 Läsnäolotiedot Syksy 017

Lisätiedot

Fysikaaliset tieteet. Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine?

Fysikaaliset tieteet. Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine? Fysikaaliset tieteet Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine? Oletko fysiikan opiskelija? Tässä olevia kokonaisuuksia ei tarjota sinulle aivan tälläisenään.

Lisätiedot

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan pääaine apulaisprofessori Jarkko Niiranen KJR-pääaineen vastuuprofessori Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelma professori

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 4.6.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

matemaattisluonnontieteellisten opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa

matemaattisluonnontieteellisten opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa LUMA ja TUPA matemaattisluonnontieteellisten aineiden opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Marja Mäkinen, matematiikan lehtori matematiikan laitoksen johtaja 8.10.2003 TAMK, Marja Mäkinen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 08.09.2017 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristö- ja 210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen, huone: FC224, puhelin: 31152565 email: helge.lemmetyinen@tut.fi

Lisätiedot

Konetekniikan kandidaatin tutkinto

Konetekniikan kandidaatin tutkinto Konetekniikan kandidaatin tutkinto 2016-2017 Yleisopinnot (vähintään 74 op), KoKYleis SUORITUSVUOSI PERIODI Yleisopinnot koostuvat kaikille pakollisista yleisistä teknistieteellisistä valmiuksista ja konetekniikan

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS OPINTOALA/TARKASTELURYHMÄ/TUTKINTONIMIKE TYÖVOIMA (TILASTOVUOSI 2014) VUOSITTAINEN POISTUMA 1 KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 158 581 5 199 4 895-304 Kaikki

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2018 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014-

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA 2014- MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- Tuomo Sainio Head of Degree Programmes Room: 2117D Tel.: 040-3578683 E-mail: tuomo.sainio@lut.fi THESIS 30 cr 120

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X Tohtoriohjelman tarjoamat opinnot tieteenaloittain: Fotoniikka Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat: Opintojakso Koodi (op) 2018- Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2007-2008 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 6.2.2007. POISTUVAT OPINTOJAKSOT: KORVAAVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Elintarviketieteiden kandiohjelma

Elintarviketieteiden kandiohjelma Elintarviketieteiden kandiohjelma MMTDK Ravitsemustiede, kiintiö 15 MMTDK Elintarviketieteet, kiintiö 60 MMTDK + BYTDK Molekyylibiotieteet, kiintiö 60 ETK ETK LuK 15 max 5 max 15 max 35 max 10 max 15 max

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, puhelin: 31152565 helge.lemmetyinen@tut.fi osastosihteeri

Lisätiedot

MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT

MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT Prof. Maija Nissinen Vanha vs. UUSI: pääaineista vahvuusalueisiin ja opintosuuntiin KEMIA! Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Soveltava

Lisätiedot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2017 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset

Lisätiedot

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X Fotoniikka Opintojakso Koodi (op) 2018- - - Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 - X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 X X X Korkean teknologian kaupallistaminen (esimerkkinä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin

Lisätiedot

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset 208 SIVUAINEKOKONAISUUDET, YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset AKVAATTISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAAN LIITTYVÄT SIVUAINEOPINTO- KOKONAISUUDET 86173 Kala- ja

Lisätiedot

Kemiantekniikan tekniikan kandidaatin tutkinto

Kemiantekniikan tekniikan kandidaatin tutkinto Kemiantekniikan tekniikan kandidaatin tutkinto 2016-2017 Yleisopinnot (vähintään 63 op) SUORITUSVUOSI PERIODI Yleisopinnoissa opiskellaan perustiedot insinööritieteistä ja saadaan tarpeellisia esitietoja

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA UUDISTUS KEMIAN LAITOKSELLA 2011->

OPETUSSUUNNITELMA UUDISTUS KEMIAN LAITOKSELLA 2011-> OPETUSSUUNNITELMA UUDISTUS KEMIAN LAITOKSELLA 2011-> KANDIDAATIN TUTKINTO 2011-> Perusopinnot 27 op KEMP010 Alkukeitos, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op KEMP112 Kemian perusteet

Lisätiedot

LUKUJÄRJESTYS KEVÄTLUKUKAUDELLE 2009

LUKUJÄRJESTYS KEVÄTLUKUKAUDELLE 2009 LUKUJÄRJESTYS KEVÄTLUKUKAUDELLE 2009 Kemian tekniikan tutkinto ohjelma /Sirje Liukko Versio 2.12.2008 / (tämän version tiedot menevät automaattisiirrolla weboodiin ja tilavarauksiin mutta manuaalisesti

Lisätiedot

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous 208 4.13. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Osaston johtaja, professori Jorma Mäntynen, huone FA210, puhelin 365 2692 email: jorma.mantynen@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen, huone FA209, puhelin

Lisätiedot

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot):

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot): Fotoniikka = jatkoopinnot): Opintojakso Koodi (op) A/S/J 2017 Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 J X Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 J X Korkean teknologian kaupallistaminen

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

10. RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

10. RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 10. RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Rakennustekniikan osastonjohtaja, professori Ralf Lindberg, huone RL322, puhelin 3115 2827, ralf.lindberg@tut.fi Osaston sihteeri Päivi Javanainen, huone RL313B, puhelin

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Helge Lemmetyinen huone FC224, puhelin 3115 2565 email: lemme@cc.tut.fi. Osaston

Lisätiedot

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:

Lisätiedot