12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone: SK108, puhelin: Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen johtaja professori Seppo Pohjolainen huone: TD428, puhelin: Osastosihteeri Riitta Myyryläinen huone: SC202, puhelin: Opintoneuvoja huone: SG205, puhelin: Tavoitteet koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen syvälliset tiedot fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa, minkä pohjalta he voivat valmistuttuaan suuntautua tekniikan eri alueiden tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Kehittyvät teollisuuden alat edellyttävät nykyisin yhä syvällisempää perusluonnontieteiden hallintaa. Koulutusohjelma korostaa vahvaa luonnontieteellistä perustaa tekniikan eri alojen sovelluksissa tai opetustehtävissä. Tutkinto luo edellytykset jatko-opinnoille. Alan tekniikan tohtorin tutkinto antaa laajat mahdollisuudet suuntautua tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin tai teollisuuteen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin Tutkinnon rakenne Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman tutkinnon rakenne noudattaa DI-tutkinnon yleistä rakennetta. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen opintosuunnan opinnot johtavat sekä DI-tutkintoon että opettajan pätevyyteen. Tästä johtuen tämän opintosuunnan rakenteessa on joitakin eroja tavanomaiseen DI-tutkintoon verrattuna. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu perusopinnoista ja koulutusohjelman yhteisistä opinnoista, jotka suoritetaan pääsääntöisesti kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena, kolmantena ja neljäntenä vuotena suoritettavista pää- ja sivuaineopinnoista sekä opinnot päättävästä diplomityöstä. Perusopintoihin kuuluvat kaikille DI-koulutusohjelmille yhteiset sekä koulutusohjelman määräämät perusopinnot. Aineopintoihin kuuluvat koulutusohjelman yhteiset opinnot, pääaineopinnot, sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Pääaine on se opintokokonaisuus, josta tehdään diplomityö. Rakennetta kuvaa ohessa oleva kaavio.

2 135

3 136 Koulutusohjelman sisällä on valittavana eri pääaineita seuraavasti: DI-koulutus: Kemia Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Matemaattisten aineiden DI -opettajankoulutus: Fysiikka Kemia Matematiikka Perusopinnot Kaikille yhteiset ja koulutusohjelman määräämät perusopinnot. Perusopinnoista 33 ov ovat kaikille TTY:n insinööriosastojen opiskelijoille samat. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa suoritetaan seuraavat laajan kemian, laajan fysiikan ja laajan matematiikan opintojaksot: Kemia Laaja kemia Laaja kemia 2 3 Fysiikka Laaja fysiikka I Mekaniikka Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi Fysiikan työt I 2 Matematiikka Laaja matematiikka Laaja matematiikka 2 5 Lisäksi suoritetaan seuraavista matematiikan opintojaksoista vähintään kaksi: Laaja vektorianalyysi 4 (1,3, Laaja tilastomatematiikka 4 ( Vektorianalyysi 3 (1, Fourier n menetelmät Tilastomatematiikka 3 (2, Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus 3 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset 2) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset 3) opintojaksoa suositellaan erityisesti teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille. 4) opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille. Opintojaksoista ja sekä ja suositellaan laajoja opintojaksoja ja Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksessa matematiikkaa pääaineena opiskelevien on suoritettava toinen opintojaksoista ja Aineopinnot, 115 ov Koulutusohjelman aineopinnot sisältävät vaihtoehtoisia kokonaisuuksia koulutusohjelman yhteisten opintojen lisäksi. Omasta aineopintokokonaisuudesta kannattaa keskustella vastaavan opettajan kanssa. Luettelo vastaavista opettajista on koulutusohjelman osion lopussa. Aineopintokokonaisuuden hyväksyntää varten ei tarvita puoltoa, mikäli se on laadittu opinto-oppaassa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Aineopinnot voidaan rakentaa myös opinto-oppaasta poikkeavalla tavalla edellyttäen, että noudatetaan eri kokonaisuuksille määrättyjä vähimmäislaajuuksia ja että muodostettu kokonai-

4 137 suus on järkevä. Poikkeava aineyhdistelmä hyväksytään erikseen osastossa vastaavan opettajan puollettua ko. aineyhdistelmää Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, 22 ov Yhteisten opintojen tarkoituksena on antaa perusopintoja syvällisemmät tiedot tekniikan perustana olevien luonnontieteiden, tietotekniikan ja sähkötekniikan alalta. Koulutusohjelman yhteiset opinnot ajoittuvat pääasiassa toiselle lukuvuodelle Orgaaninen kemia Atomifysiikka Matriisilaskenta Sähkömagneettiset kentät ja aallot Ohjelmointi 1 3 Lisäksi suoritetaan seuraavista opintojaksoista vähintään kaksi: Differentiaaliyhtälöt 3 (1, Kompleksimuuttujan funktiot 3 (1, Numeerinen analyysi Sähkömagneettiset kentät ja aallot 2 3 1) opintojakso on pakollinen teknillisen matematiikan pääaineopiskelijoille ja DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineopiskelijoille. 2) opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman pääaineiden esitietoina vaaditaan edellä luetellut koulutusohjelman yhteiset aineopinnot tai vastaavat muualla suoritetut opinnot. Viimeksi mainitussa tapauksessa vastaavuuden ratkaisee osastonjohtaja vastaavan opettajan puollon perusteella DI-koulutus Pääaineen lisäksi on suoritettava vähintään yksi sivuaine. Pääja sivuaineopintojen yhteenlaskettu vähimmäismäärä on 60 ov. Pää- ja sivuaineiden vähimmäislaajuudet vaihtelevat ja ne mainitaan kunkin aineen yhteydessä. Koska diplomityön aihe valitaan usein vasta opintojen loppuvaiheessa, voivat sivuaineet vastata laajuudeltaan täysin pääainetta. Tällöin sivuaineen on myös vastattava ko. aineen pääainetta rakenteeltaan. Pääaineopinnot Kemian pääaine Vastaava opettaja laitoksen johtaja professori Helge Lemmetyinen, helge.lemmetyinen@tut.fi Kemia on perusluonnontiede, jonka opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä tiedon soveltaminen moderniin kemian teknologiaan. Kemian opintojen rakenne ja sisältö vastaa kemian opintoja muissa maamme yliopistoissa, mutta tarjoaa tämän lisäksi syventymis- ja erikoistumisvaihtoehtoja voimakkaasti kehittyvien kemian teknologian aloille. Tällaisia ovat mm. nanokemia ja teknologia, katalyysi, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman kemian opinnoissa. Pakolliset pääaineopinnot, 40 ov Laaja kemia Orgaanisen kemian työt IR-spektroskopia 1

5 Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Kemian seminaari Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Valokemia 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista siten, että pääaineen 46 ov täyttyy: Synteesiteknologia Polymeerikemian työt Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia Sähköfysiikan pääaine, vähintään 25 ov Vastaava opettaja Lauri Kettunen Sähköfysiikan pääaineessa opetetaan sähkötekniikan, elektroniikan ja langattoman tietoliikennetekniikan fysiikkaa sekä mallintamiseen ja analyysiin tarvittavaa matemaattista fysiikkaa. Pääaineen tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat sähkömagneettiset perusilmiöt ja jotka pystyvät soveltamaan näitä tietoja ja taitoja uusien laitteiden ja järjestelmien tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä. Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sähkötekniikan koulutusohjelman osiosta, kohdasta sähköfysiikan pääaine Teknillinen fysiikka, pääaine Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Rolf Hernberg rolf.hernberg@tut.fi Teknillisen fysiikan pääaineopinnot antavat syvälliset tiedot klassisesta ja modernista fysiikasta. Lisäksi opintoihin kuuluu teknillisen fysiikan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin liittyviä opintojaksoja sekä kokeellisia harjoitustöitä. Noin puolet pääaineesta on kaikille yhteisiä opintojaksoja. Nämä opintojaksot suositellaan opiskeltaviksi toisen lukuvuoden kevätlukukaudella ja kolmannen lukuvuoden syyslukukaudella. Pääaineen syventävissä opinnoissa suuntaudutaan yhteen fysiikan laitoksen viidestä tutkimusalasta. Syventävät opinnot suositellaan aloitettaviksi kolmantena lukuvuonna. Teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille suositellaan elektroniikan perusteiden sivuainetta. Teknillisen fysiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, ov: Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3

6 139 Teknillisen fysiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Aerosolifysiikka professori Jorma Keskinen dosentti Jyrki Mäkelä Aerosolifysiikka käsittelee ilman ja kaasujen hiukkasmaisten epäpuhtauksien käyttäytymistä. Tärkeä sovellusalue on liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon ympäristönsuojeluun liittyvä analytiikka. Tähän sovellusalueeseen liittyy myös hiukkasmaisten epäpuhtauspäästöjen suodatustekniikka. Opintoja voi suunnata myös materiaalitekniikkaan, jossa ajankohtainen tutkimusalue on nanohiukkasmenetelmien käyttö uudentyyppisten materiaalien ja pinnoitteiden tuottamiseen. Aerosolifysiikan opintojen tarkoituksena on antaa fysiikan ja insinööritieteiden tietoja, jotka mahdollistavat työskentelyn tutkimuslaitosten ja teollisuuden tutkimustehtävissä Aerosolien mittaustekniikat Fysiikan työt III Aerosolifysiikka Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Virtausoppi Ilmansuojelu Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Läpivalaisuelektronimikroskopia Fysikaalinen kemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Optisen spektroskopian perusteet Optisen spektroskopian menetelmät Mittaustekniikka Laskennallinen fysiikka dosentti Matti Lindroos dosentti Jouko Nieminen Laskennallinen fysiikka tarjoaa mahdollisuuden syventyä fysiikan teoreettisiin ja laskennallisiin mallinnusmenetelmiin. Laskennallinen fysiikka on fysiikan laitoksella perinteisesti painottunut pinta- ja puolijohdefysiikkaan, jolloin sovelluskohteina ovat olleet mm. pintojen ja nanorakenteiden geometrian mallinnus, pintareaktioiden molekyylidynaamiset simuloinnit sekä korkean lämpötilan suprajohteiden elektronirakenteen laskenta. Laskennallisen fysiikan opintoja on mahdollista suunnata myös muuhun laitoksella tehtävään tutkimukseen valitsemalla opintojaksoja eri syventymiskokonaisuuksista Kiinteän olomuodon fysiikka C Fysiikan työt III Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Laskennallinen fysiikka Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Kvanttielektroniikka Klassinen mekaniikka 2

7 Fysiikan matemaattiset apuneuvot Kvanttimekaniikka II 4 Muita fysiikan opintojaksoja voi valita sopimalla vastaavan opettajan kanssa. Laskennalliseen fysiikkaan suuntautuville suositellaan matematiikan opintoja vähintään sivuaineen laajuudessa Optiikka professori Rolf Hernberg professori Martti Kauranen Optiikan tutkimus ja optiikkaa soveltava uusi teollisuus kasvavat erittäin voimakkaasti Suomessa ja muualla maailmassa. Optiikan opinnoissa pyritään vastaamaan tämän kasvun asettamaan haasteeseen. Optiikkaan suuntautuvat pääaineopiskelijat ovat läheisessä yhteydessä optiikan laboratorion monipuoliseen tutkimustoimintaan. Ajankohtaisia uusia tutkimusaloja ovat mm. uudet epälineaariset optiset materiaalit ja epälineaariseen optiikkaan perustuvat mittausmenetelmät sekä diodilasereiden sovellukset. Opinnot antavat hyvät edellytykset toimia tutkijana tai tuotekehittelyssä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa. (vähintään 12 ov) Optiikka II Fysiikan työt III Optisen spektroskopian perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Optiset tietoliikennejärjestelmät Kiinteän olomuodon fysiikka C Epälineaarisen optiikan perusteet Laserfysiikka Kvanttielektroniikka Fotoniikka Optisen spektroskopian menetelmät Mittaustekniikka 3 Optiikkaan suuntautuville pääaineopiskelijoille suositellaan elektroniikan ja kemian sivuaineita Pintatiede Vastaava opettaja dosentti Mika Valden Pintatiede on laaja ja poikkitieteellinen tieteenala, jonka tutkimustulokset vaikuttavat monin tavoin nykyajan ihmisen elämään. Pintatieteen opinnot keskittyvät kiinteiden aineiden ja erityisesti mataladimensionaalisten rakenteiden fysiikkaan. Opinnoilla on laaja kontaktipinta nanorakenteisten materiaalien tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa, ja sen sovellusalueita ovat mm. katalyysi, opto- ja mikroelektroniikka, anturitekniikka sekä materiaalitekniikka. Pintatieteen opinnot tarjoavat opiskelijoille perusvalmiudet käyttää yleisimpiä pinta-analyyttisiä menetelmiä kiintofaasisten aineiden pintailmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen, mikä antaa hyvät mahdollisuudet toimia materiaalifysiikan asiantuntijatehtävissä. (vähintään 12 ov) Fysiikan työt III Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Elektronimikroskopia 3

8 Läpivalaisuelektronimikroskopia Fysikaalinen kemia Analyyttiset mittausmenetelmät Kiinteän olomuodon fysiikka C Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Puolijohdefysiikka I Teknillisen laskennan työkalut Mittaustekniikka 3 Pintatieteeseen suuntautuville pääaineopiskelijoille suositellaan koulutusohjelman omien sivuaineiden lisäksi materiaalitekniikan ja kemian sivuaineita Puolijohdefysiikka professori Tapio Rantala professori Markus Pessa (ORC) professori Oleg Okhotnikov (ORC) Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka antavat opiskelijalle mahdollisuuden valita opintonsa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan perustana olevilta aloilta. Puolijohdefysiikka antaa hyvät perustiedot puolijohdemateriaalien ominaisuuksista sekä puolijohteisiin perustuvien elektronisten ja optisten komponenttien toiminnasta (esim. transistorit, LEDit ja puolijohdelaserit sekä niiden toteuttamisessa käytetyt nanorakenteet). Puolijohdefysiikan opinnoissa on mahdollisuus suuntautua myös teoreettisesti tai laskennallisesti materiaalifysiikkaan. Näiltä aloilta valmistuvat fyysikot sijoittuvat tyypillisesti teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin tuotekehitykseen ja johtotehtäviin sekä erilaisiin opetustehtäviin. Optoelektroniikka painottuu puolijohdekomponenttien ja optisten kuitujen tutkimukseen, valmistukseen ja käyttöön mm. optisessa tietoliikenteessä. Tällä alalla johtavassa asemassa Suomessa on Optoelektroniikan tutkimuskeskus, ORC. (vähintään 11 ov) Kiinteän olomuodon fysiikka C Fysiikan työt III Puolijohdetekniikan perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov Optiset tietoliikennejärjestelmät 3 ( Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Laserfysiikka 4 ( Kvanttielektroniikka Puolijohdefysiikka I 2 ( Puolijohdefysiikka II 2 ( Fotoniikka 3 ( Pintatieteen perusteet Elektroniset piirialkiot Optoelektroniikka 3 1) Valittava vähintään kaksi viidestä Teknillisen matematiikan pääaine Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Seppo Pohjolainen seppo.pohjolainen@tut.fi Matematiikan opinnot tähtäävät syvälliseen matemaattiseen sivistykseen ja niitä suositellaan teoreettiselle tutkijanuralle tähtääville. Aineopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle tavallista laajempi insinööritieteissä käytettävän matematiikan tuntemus. Vaikka matematiikalle onkin tyypillistä sovellettavuus mitä moninaisimmilla alueilla, tietty suunnitelmallisuus on kuitenkin eduksi mielekkään opintokokonaisuuden aikaansaamiseksi. Sama koskee matematiikan jatko-opintoja.

9 142 Teknillisen matematiikan aineopintoja voi syventää diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Ohjeellinen jako ryhmittelee laitoksen tarjonnan ja tekee valintojen suorittamisen helpommaksi. Tarvittaessa siitä voidaan poiketa. Ensin suoritetaan pääaineen yhteiset opinnot, syventymisvaihtoehdon pakolliset opinnot ja sitten syventymisvaihtoehdon valinnaiset opinnot. Teknillisen matematiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, 6 ov: Matemaattinen analyysi Algebra 1 3 Teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja Analyysi professori Seppo Pohjolainen professori Sirkka-Liisa Eriksson lehtori Risto Silvennoinen Analyysin opintokokonaisuus opiskellaan ns. puhdasta matematiikkaa ja lähinnä matemaattista analyysia. Pääaineen keskeiset aihepiirit ovat mitta- ja integraaliteoria ja funktionaalianalyysi sovelluksineen. Pääaine sopii hyvin teoreettisesta tutkimustyöstä kiinnostuneille Johdatus funktionaalianalyysiin Mitta- ja integraaliteoria 4 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovelluksia Matriisilaskenta Symbolinen analyysi Soft Computing Matemaattinen logiikka Diskreetti matematiikka professori Keijo Ruohonen professori Stephan Foldes professori Esko Turunen Automaattiteoria 3 ( Formaaliset kielet 3 ( Graafiteoria 3 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Algebra Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö 3

10 Finite Fields Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Matriisilaskenta Kryptologia Symbolinen analyysi Soft Computing Matemaattinen logiikka Tieteellinen laskenta professori Seppo Pohjolainen lehtori Risto Silvennoinen professori Robert Piché Numeerinen analyysi 1 3 ( Matemaattinen optimointiteoria 1 3 1) Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Teknillisen laskennan työkalut Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Johdatus funktionaalianalyysiin Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovelluksia Symbolinen analyysi Soft Computing Tilastolliset menetelmät professori Keijo Ruohonen lehtori Osmo Kaleva professori Robert Piché Laaja tilastomatematiikka 4 ( Tilastomatematiikka 3 ( Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Tilastollinen laadunvalvonta 2 ( Tilastollinen kokeiden suunnittelu 2 ( Luotettavuusteoria 3 (1 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset. 2) mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa. Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset. Suositellaan opintojaksoa

11 144 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Teknillisen laskennan työkalut Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Johdatus funktionaalianalyysiin Informaatioteoria Operaatiotutkimus Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Matriisilaskenta Soft Computing 2 Valita voi myös muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja. Täydentävät opintojaksot: Lisäksi voidaan valita soveltuvia opintojaksoja TaY:n tilastotieteen laitokselta, tai muita soveltuvia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja Teknillisen matematiikan pääaine muissa koulutusohjelmissa, vähintään 30 ov Vaadittavat esitiedot Teknillisen matematiikan pää- ja sivuaineen suorittajilta muissa koulutusohjelmissa edellytetään esitietoina joko laajan matematiikan tai insinöörimatematiikan opintokokonaisuus tai erikoistapauksissa perusmatematiikan erittäin hyvin suoritettu opintokokonaisuus. Näistä suositellaan laajan matematiikan opintokokonaisuutta, joka antaa parhaan perustan matematiikan syventäville opinnoille. Teknillisen matematiikan pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 3 Valinnaiset opintojaksot: Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja. Teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja valitaan siten, että pääaineen 30 ov tulee täyteen. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan Analyysi professori Seppo Pohjolainen professori Sirkka-Liisa Eriksson lehtori Risto Silvennoinen Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Johdatus funktionaalianalyysiin 4 Valinnaiset opintojaksot: Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja analyysin pääaineen (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) valinnaisista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Differentiaaliyhtälöt Mitta- ja integraaliteoria 4

12 Diskreetti matematiikka professori Keijo Ruohonen professori Esko Turunen professori Stephan Foldes Algebra Automaattiteoria 3 ( Formaaliset kielet 3 ( Graafiteoria 3 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Valinnaiset opintojaksot: Lisäksi valitaan alla olevasta opintojaksosta ja diskreetin matematiikan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Tieteellinen laskenta professori Seppo Pohjolainen professori Robert Piché lehtori Risto Silvennoinen Differentiaaliyhtälöt Numeerinen analyysi 1 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja tieteellisen laskennan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Tilastolliset menetelmät professori Keijo Ruohonen professori Robert Piché lehtori Osmo Kaleva Pääaineen pakollisen, valinnaisen ja täydentävän opintojakson lisäksi valitaan tilastollisten menetelmien pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Valinnaiset opintojaksot: Laaja tilastomatematiikka 4 ( Tilastomatematiikka 3 (1 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset (suositellaan Laajaa tilastomatematiikkaa) Täydentävät opintojaksot: valitaan yksi seuraavista: Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu Luotettavuusteoria Hypermedian pääaine Vastaava opettaja erikoistutkija Ossi Nykänen Matematiikan laitoksen voi suorittaa hypermedian pääaineen. Hypermedian pääaine on esitelty sivulla xxx.

13 146 Sivuaineopinnot Elektroniikan perusteiden sivuaine, vähintään 14 ov Sivuaine on tarkoitettu teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Elektroniikan perusteet III Elektroniikan työkurssi I Piirianalyysi I 3 Sivuainetta voidaan laajentaa elektroniikan sivuaineeksi (vähintään 20 ov) suorittamalla lisäksi seuraavat opintojaksot: Puolijohdekomponenttien sovellukset Analogiatekniikka 3 Sivuainetta voidaan edelleen laajentaa tästä valitsemalla lisäksi opintojaksoja elektroniikan laitoksen tarjoamasta opetuksesta Hypermedian sivuaine, vähintään 16 ov erikoistutkija Ossi Nykänen Matematiikan laitoksella voi suorittaa hypermedian sivuaineen. Hypermedian sivuaine on esitelty sivulla xxx Kemian sivuaine, vähintään 15 ov professori Helge Lemmetyinen Kemia on perusluonnontiede, jonka opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä tiedon soveltaminen moderniin kemian teknologiaan. Kemian opintojen rakenne ja sisältö vastaa kemian opintoja muissa maamme yliopistoissa, mutta tarjoaa tämän lisäksi syventymis- ja erikoistumisvaihtoehtoja voimakkaasti kehittyvien kemian teknologian aloille. Tällaisia ovat mm. nanokemia ja -teknologia, katalyysi, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman kemian opinnoissa Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Spektroskopia Sähköfysiikan sivuaine Lauri Kettunen Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sähkötekniikan koulutusohjelman osiosta, kohdasta sähköfysiikan sivuaine Teknillisen fysiikan sivuaine, vähintään 14 ov. Rolf Hernberg Atomifysiikka 4 ( Fysiikan työt II 3 1) Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Lisäksi valitaan ensisijaisesti seuraavista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 14 ov Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan 2

14 Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Sivuaineopintoja voidaan täydentää myös teknillisen fysiikan syventävillä opintojaksoilla. Lista niistä löytyy pääainekuvausten yhteydestä Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine, 20-21ov professori Robert Piché Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka opinnoissaan ja työssään tarvitsevat teknillisen laskennan perustaitoja. Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy oppaan kohdasta sivuainekokonaisuudet sivulta Teknillisen matematiikan sivuaine, vähintään 15 ov professori Seppo Pohjolainen Pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 3 (1 1) Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Valitaan ensisijaisesti teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdoissa mainituista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 15 ov. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Valinnat voi suorittaa vapaasti ja pääaineen opintojen kurssijakoa voi pitää ohjeena. Teknillisen matematiikan sivuaineita voi valita useampiakin. Tällöin ensimmäisen sivuaineen tulee sisältää pakollinen opintojakso, Matriisilaskenta 1, ja toisen sivuaineen voi vapaasti valita tarjolla olevista syventävistä opintojaksoista. Mikäli matematiikan sivuaineen laajuus ylittää 29 ov, on sen rakenteen oltava sama kuin matematiikan pääaineen. Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat suorittavat teknillisen matematiikan sivuaineen kuten edellä on määrätty. Vapaasti valittavat opinnot Tutkintoon tulee sisällyttää opintojaksoja niin paljon, että opintoviikkomääräksi tulee diplomityö mukaan lukien 180. Vapaasti valittavat opintojaksot (35 ov) voidaan valita omasta tai muusta koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta. Vapaasti valittaviin opintoihin tulee sisältyä yksi sivuainekokonaisuus (vähintään 12 ov) Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus professori Seppo Pohjolainen Huone: TD428, puhelin: seppo.pohjolainen@tut.fi Asetuksen (no 986) mukaan: Lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 2) on suorittanut 55 ov laajuiset opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja 35 ov laajuiset opinnot muissa opetettavissa aineissa. 3) on suorittanut 35 ov laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan pätevyys vahvistetaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston antamin kelpoisuustodistuksin. Opettajan

15 148 pätevyyden antavaan 180 ov:n diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pääaine 55 ov, kaksi sivuainetta, muita opintoja vähintään 35 ov ja diplomityö 20 ov. Kummankin sivuaineen tulee olla laajuudeltaan 35 ov, ja toisen niistä on oltava opettajan pedagogiset opinnot. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutukseen kuuluvat samat perusopinnot (12.3) ja koulutusohjelman yhteiset opinnot (12.4.1) kuin teknis-luonnontieteelliseen DI-koulutukseen. Osa näistä opinnoista lasketaan opintosuunnan pääaineisiin, kuten seuraavasta tarkemmin ilmenee. Pääaineopinnot Fysiikan pääaine, vähintään 55 ov dosentti Matti Lindroos DI-opettajankoulutuksessa fysiikan pääaineeseen sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu fysiikan opintojakso, 4 ov. (vähintään 27 ov) Fysiikan historia Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Fysiikan työt III Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Lisäksi valitaan teknillisen fysiikan pääaineen syventävien opintojen opintojaksoja siten, että DI-opettajankoulutuksen fysiikan pääaineen 55 ov täyttyy Kemian pääaine, vähintään 55 ov professori Helge Lemmetyinen helge.lemmetyinen@tut.fi DI-opettajankoulutuksessa kemian pääaineeseen, 55 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov. Kemian pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, 40 ov Laaja kemia Orgaanisen kemian työt IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Kemian seminaari Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Valokemia 3

16 149 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen kemian pääaineen 55 ov täyttyy: Synteesiteknologia Polymeerikemian työt Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 opintojaksot, PAITSI 8108-alkuiset Matematiikan pääaine, vähintään 55 ov professori Seppo Pohjolainen professori Sirkka-Liisa Eriksson professori Esko Turunen DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineeseen, 55ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut opintojaksot 9 ov. Matematiikan pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa Matemaattinen analyysi Matematiikan erikoistyö 3 ( Sovelletun matematiikan erikoistyö 3 ( Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Matematiikan historia 2 1) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen matematiikan pääaineen 55 ov täyttyy Vektorianalyysin jatkokurssi Laaja matematiikka Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Algebra Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa Tilastolliset mallit Satunnaisuus mallintamisessa Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Kryptologia Symbolinen analyysi Matemaattinen logiikka 5 Lisäksi voi valita muita soveltuvia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa.

17 150 Sivuaineopinnot Fysiikan sivuaine, vähintään 35 ov dosentti Matti Lindroos DI-opettajankoulutuksessa fysiikan sivuaineeseen sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu fysiikan opintojakso, 4 ov Fysiikan historia Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Fysiikan työt III Termofysiikka Kemian sivuaine, vähintään 35 ov professori Helge Lemmetyinen, Huone: FC224 helge.lemmetyinen@tutfi DI-opettajankoulutuksessa kemian sivuaineeseen sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov Laaja kemia Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Matematiikan sivuaine, vähintään 35 ov professori Sirkka-Liisa Eriksson DI-opettajankoulutuksessa matematiikan sivuaineeseen sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut matematiikan opintojaksot 3-10 ov. Pakolliset opintojaksot Differentiaaliyhtälöt 3 ( Kompleksimuuttujan funktiot 3 (1 1) mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että 35 ov täyttyy Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matemaattinen analyysi Algebra Matematiikan erikoistyö 3 ( Sovelletun matematiikan erikoistyö 3 ( Finite Fields Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa Tilastolliset mallit Satunnaisuus mallintamisessa Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria 1 3

18 Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Matematiikan historia Kryptologia Symbolinen analyysi Matemaattinen logiikka 5 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia Muita soveltuvia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja voi myös valita, jolloin niistä kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa Tietotekniikan sivuaine, 35 ov professori Hannu-Matti Järvinen huone: Te209, puhelin: 2702 hannu-matti.jarvinen@tut.fi DI-opettajankoulutuksessa tietotekniikan sivuaineeseen sisältyvät myös perusopintoina suoritettu tietotekniikan opintojakso, 2 ov ( Tietotekniikan perusteet) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu tietotekniikan opintojakso 3 ov ( Ohjelmointi I) Ohjelmointi II 3 ( Tietorakenteiden käyttö 3 ( Tietorakenteet ja algoritmit 5 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon peruskurssi Johdatus tietokantajärjestelmiin Käytettävyys Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 (3 1) opintojaksot Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi, 6 ov 2) opintojaksot ovat toisensa poissulkevia 3) opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen tietotekniikan sivuaineen 35 ov täyttyy. Opintojaksoja suositellaan valittavaksi ensisijaisesti DI-opettajankoulutuksen tietotekniikan pääaineen pakollisista kursseista Algoritmimatematiikka 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn I Tietoliikenneprotokollat 4 1) mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa Lisäksi valittavana ovat Ohjelmistotekniikan laitoksen 810-alkuiset opintojaksot, PAITSI 8108-alkuiset Opettajan pedagogiset opinnot, 35 ov Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan Tampereen yliopistossa. Opintoihin voi hakea, kun opetettavana aineena olevassa matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa on suoritettu 30 ov ja opinnot voi aloittaa, kun suoritettuna em. aineesta on 35 ov. Edellytyksenä on lisäksi menestyminen soveltuvuustestissä.

19 Vapaasti valittavat opinnot Tutkintoon tulee sisällyttää opintojaksoja niin paljon, että opintoviikkomääräksi tulee diplomityö mukaan lukien 180. Vapaasti valittavat opintojaksot voidaan valita omasta tai muusta koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta Yleisohjeita Mikäli opiskelija haluaa siirtyä teknis-luonnontieteelliseen koulutusohjelmaan toisesta koulutusohjelmasta tulee perusopintojaksojen vastaavuuksista neuvotella koulutusohjelman johtajan kanssa. Mikäli opintomenestys on ollut riittävän hyvä insinööritason tai perustason opintojaksoissa, voidaan vastaavuus laajoihin opintojaksoihin myöntää Vastaavat opettajat Koulutusohjelman vastaavien opettajien puoleen voi kääntyä kun haluaa keskustella pääaineen ja sivuaineiden valinnasta ja muista opintojen sisältöön liittyvistä asioista. Tällainen keskustelu on jokaisen syytä käydä ennen pääaineen valitsemista. Vastaavat opettajat toimivat diplomitöiden tarkastajina. Vastaaville opettajille voi lähettää sähköpostia osoitteella jollei osoitetiedoissa muuta mainita. Koulun ulkopuolelta soitettaessa liitetään numeron eteen

20 153 Nimi Opetusala Laitos, puhelin, huone Dumitrescu, Mihail Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC), 3487, SL406 Eriksson, Sirkka-Liisa Analyysi, laajan matematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2438, TD426 Foldes, Stephan Diskreetti matematiikka Matematiikan laitos 2427,TD323 Franzén, Robert Kemia Kemian laitos 3626, FC222 Hernberg, Rolf Optiikka Fysiikan laitos 2364, SK108 Järvinen, Hannu-Matti Tietotekniikan sivuaine opettajankoulutuksessa Ohjelmistotekniikan laitos 2702, TE209 Kaleva, Osmo Analyysi, tilastolliset menetel mät Matematiikan laitos 2426, TD414 Kauranen, Martti Optiikka Fysiikan laitos 4225,SK112 Keskinen, Jorma Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2676, SK208 Kettunen, Lauri Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 3717, SC 308 Laaksonen Merja Perusmatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2168, TD411 Lehtonen, Jorma Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2009, SC320 Lemmetyinen, Helge Kemia Kemian laitos 2565, FC224 Lindroos, Matti Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 2417, SG214 Mikkonen, Risto Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2007, SC312 Mäkelä, Jyrki Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2532, SK214 Nieminen, Jouko Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 3475, SG212 Nykänen, Ossi Hypermedia Matematiikan laitos 3544, TD303B Okhotnikov, Oleg Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) 3005, SK314 Pessa, Markus Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) 2548, SK312 Piché, Robert Tieteellinen laskenta Matematiikan laitos 2169, TD321 Pohjolainen, Seppo Analyysi, tieteellinen laskenta, DI-opettajankoulutus, hypermedia Matematiikan laitos puh. 2424, huone TD428 Rantala, Tapio Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Fysiikan laitos 4226, SG219 Ruohonen, Keijo Diskreetti matematiikka, tilastolliset menetelmät Matematiikan laitos 2420, TD421 Silvennoinen, Risto Tieteellinen laskenta, analyysi Matematiikan laitos 2141, TD416 Suuriniemi, Saku Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2028, SC 304 Turunen, Esko Diskreetti matematiikka, DI-opettajankoulutus (matematiikka) Matematiikan laitos 4253, TD405 Valden, Mika Pintatiede Fysiikan laitos 2555, SK318 Vehmanen Lasse Insinöörimatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2419, TD407