Tampere University of Technology Institute of Software Systems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere University of Technology Institute of Software Systems"

Transkriptio

1 Tampere University of Technology Institute of Software Systems Kirsti Ala-Mutka Selvitys ohjelmistotekniikan opetuksesta ja sen kehitystarpeista Tampereen teknillisellä yliopistolla Report 33 March 2003

2

3 Tampere University of Technology Institute of Software Systems Report 33 Selvitys ohjelmistotekniikan opetuksesta ja sen kehitystarpeista Tampereen teknillisellä yliopistolla Kirsti Ala-Mutka

4

5 Alkusanat Tämän selvityksen tavoitteena on toimia pohjatyönä ohjelmistotekniikan opetuksen kehittämiselle Tampereen teknillisellä yliopistolla. Ohjelmistotekniikan opetusta on kehitetty jo pitkään ohjelmistotekniikan laitoksen sisällä ja yhteistyössä tietotekniikan muiden laitosten kanssa. Koska ohjelmistotekniikka liittyy nykyään kiinteästi yhä useampiin sovellusaloihin, koettiin tarpeelliseksi selvittää ohjelmistotekniikkaan liittyvän opetuksen nykytilannetta ja kehitystarpeita koko yliopiston laajuisesti. Tämä työ keskittyy siis koko TTY:n laajuisen kuvan luomiseen keräämällä mielipiteitä ja näkemyksiä eri laitoksilta taustatiedoiksi ohjelmistotekniikan opetuksen kehitystyölle. Selvitystyö on tehty henkilökohtaisina tapaamisina laitoksilla useimmiten laitosjohtajan, joskus myös johtajan nimittämän muun edustajan tai isommankin ryhmän kanssa. Tapaamistilanteessa on käyty vapaamuotoisesti lävitse laitoksen opetuksen ja opiskelijoiden liittymäpintoja ohjelmistotekniikkaan sekä suunnitelmia ja toiveita alueen opetuksen kehittämiselle. Yhtenä piirteenä tapaamisessa on yleensä ollut myös tiedottaminen ohjelmistotekniikan laitoksen opetustarjonnasta sekä haastateltavan laitoksen tarjoamiin opintokokonaisuuksiin sopivien ohjelmistotekniikan opintojaksojen pohdinta. Vaikka monella laitoksella ei opetuksessa suoranaisesti ole mukana ohjelmistotekniikan elementtejä, sovellusalaan liittyy usein ohjelmistotekniikan soveltaminen. Usein laitoksilla toteutetaan myös tutkimusprojekteja, joissa tarvitaan ohjelmistotekniikan taitoja. Kommentteja ja mielipiteitä opetuksen ja toiminnan kehittämisestä löytyi siis runsaasti ja monesta näkökohdasta ja joitakin selvityksen aikana esiin nousseista ajatuksista on jo tätä raporttia julkaistaessa ehditty toteuttaakin. Kerätyt tiedot ja ideat antavat suuntaa sekä ohjelmistotekniikan laitoksen opetuksen kehittämistyölle että laitosten välisten yhteistyömahdollisuuksien pohdintaan. Tampereella Kirsti Ala-Mutka Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos

6

7 Sisältö 1 Nykytila Ohjelmistotekniikan asema TTY:n opinnoissa Pakollisiin opintoihin kuuluvat ohjelmistotekniikan kurssit Sivu- ja pääaineet...5 Ohjelmistotekniikan laitos...5 Tietotekniikan osasto, laitosten yhteiset ainekokonaisuudet...5 Muut osastot Tilastotietoja ohjelmistotekniikan kurssien suorittajista Ohjelmistotekniikan kurssikaavio Laitoshaastattelut Arkkitehtuurin osasto...15 Yhdyskuntasuunnittelun laitos Automaatiotekniikan osasto...16 Automaatio- ja säätötekniikan laitos...16 Hydrauliikan ja automatiikan laitos...18 Mittaus- ja informaatiotekniikan laitos Konetekniikan osasto...20 Koneensuunnittelun laitos...20 Teknillisen mekaniikan ja optimoinnin laitos...21 Tuotantotekniikan laitos Materiaalitekniikan osasto...23 Materiaaliopin laitos...23 Kuitumateriaalitekniikan laitos...24 Biomateriaalitekniikan laitos Rakennustekniikan osasto...25 Rakennetekniikan laitos...25 Rakentamistalouden laitos Sähkötekniikan osasto...27 Elektroniikan laitos...27 Fysiikan laitos...28 Lääketieteellisen tekniikan laitos...29

8 Sähkövoimatekniikan laitos Tehoelektroniikan laitos Sähkömagnetiikan laitos Tietotekniikan osasto...31 Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos Matematiikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Tietoliikennetekniikan laitos Tuotantotalouden osasto...36 Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Teollisuustalouden laitos Turvallisuustekniikan laitos Tiedonhallinnan laitos Ympäristötekniikan osasto...41 Bio- ja ympäristötekniikan laitos Energia- ja prosessitekniikan laitos Kemian laitos Paperinjalostustekniikan laitos Erillislaitokset...44 Kielikeskus Kirjasto Yhteyshenkilölista Kehitysehdotuksia Yleiset tietokonetaidot...49 Tietotekniikan peruskurssi (titepk) Tietokoneen hallinnan jatkokurssi Ohjelmistotekniikan opetuksen kehittäminen...52 Ohjelmoinnin peruskurssit (Ohj1, Ohj2, Laaja ohjelmointi) Ohjelmistotekniikan ammattiainekurssit Sovellusaluetta tukeva ohjelmistotekniikan perusosaaminen...53 Teknillisen laskennan ohjelmointi Hajautetut järjestelmät Ohjelmistotekniikan sivuainelukijoiden huomiointi...54 Perusopiskelijat Jatko-opiskelijat... 55

9 3.5 Sovellusalueen ja ohjelmistotekniikan yhdistäminen...55 Sovellusalueiden tiedotus ja esittely...56 Kurssien harjoitustyöt & projektityökurssi...56 Laitosten väliset vierailuluennot Laitosten välisten yhteyksien parantaminen...57 Tiedotus kurssien kehityksestä ja sisällöstä...58 Tutkimusyhteistyö...58 Toistenkin laitosten kurssien suositteleminen...58 Yhteinen kurssinkehitystyö toisen laitoksen kanssa...59 Vierailuluennot Henkilökunnan koulutus...60 TTY:n henkilökunnan tietokoneen käyttötaidot...60 TTY:n henkilökunnan ohjelmointitaidot...60 OHJ:n laitoksen henkilökunnan koulutus Yleisesti opetusta ja oppimista tukevat ideat Yhteenveto tehtävistä ja toimijoista...61

10

11 1 Nykytila Tässä luvussa käydään lävitse ohjelmistotekniikan asemaa TTY:lla. Luku esittelee lyhyesti ohjelmistotekniikan asemaa sekä ohjelmistotekniikkaa sisältäviä sivu- ja pääainekokonaisuuksia TTY:n opinto-oppaaseen sekä tilastoihin perustuen. Lisäksi kohtaan 1.5 on liitetty kaavio, joka sisältää kaikki ohjelmistotekniikan laitoksen kurssit esitietosuhteineen. 1.1 Ohjelmistotekniikan asema TTY:n opinnoissa Ohjelmistotekniikan laitoksen opintoja lukee hyvin moni TTY:n opiskelijoista. Yleisopintoihin ja koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin kuuluvien kurssien lisäksi monet opiskelijoista valitsevat ohjelmistotekniikan sivu- tai pääaineekseen. Vuoden 2003 alussa ohjelmistotekniikka (koodi 604 tai sen alakoodi) oli suosituin pääaine ja toiseksi suosituin sivuaine. Kuvaan 1.1 on kerätty opiskelijarekisterin mukaan myös muut TTY:n suosituimmat ammattiainealueet. Koska tiedot löytyvät ainoastaan jo ammattiainevalintansa ilmoittaneilta opiskelijoilta ja joukossa on saattanut olla myös joitakin opiskelunsa lopettaneita opiskelijoita, kuvaajan arvot ovat vain suuntaa antavia. Kuva 1.1: Suosituimmat ammattiaineet TTY:lla (lähde: oprek )

12 2 Nykytila Ohjelmistotekniikan diplomitöiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Vuoden 1996 jälkeen ohjelmistotekniikka on on ollut yleisin diplomityöaihealue koko TTY:lla. Kuva 1.2 esittää diplomitöiden suorittajien määrän kasvua vuosina Samaan kuvaan on vertailun vuoksi piirretty myös seuraavaksi eniten diplomitöitä tuottavien laitosten kuvaajat. Kuva 1.2: Yleisimpien diplomitöiden kehitys TTY:lla (lähde: TTY:n tilastokirjat) Myös ohjelmistotekniikan diplomitöiden suhteellinen osuus kaikista TTY:n perusopiskelijoiden diplomitöistä on jatkuvasti kasvanut, kuten kuva 1.3 havainnollistaa. Vuonna 2002 jopa 16,3 % perusopiskelijoiden diplomitöistä tehtiin ohjelmistotekniikan laitokselle. Jos myös Porin insinöörimuuntokoulutus lasketaan mukaan kokonaismäärään, OHJ:n osuus on 14,9 %. Vuonna 2002 tietotekniikan koulutusohjelman perusopiskelijoiden diplomitöistä 61,5 % on tehty ohjelmistotekniikan laitokselle. Kun Porin tietotekniikan koulutus lasketaan mukaan, OHJ:n diplomitöiden osuus on 48,9 %. Kuva 1.3: Ohjelmistotekniikan diplomitöiden osuus TTY:n perusopiskelijoiden diplomitöistä (lähde: TTY:n tilastokirjat)

13 Nykytila 3 Myös ohjelmistotekniikan laitokselle suoritettujen opintoviikkojen osuus kaikista TTY:lla suoritetuista opintoviikoista on suuri. Vuonna 2002 ohjelmistotekniikan opintoja suoritettiin yhteensä opintoviikkoa, mikä on 10,8 % kaikista TTY:lla suoritetuista opintoviikoista. 1.2 Pakollisiin opintoihin kuuluvat ohjelmistotekniikan kurssit Varsinaista ohjelmistotekniikkaa ei DI-opiskelijoiden pakollisiin opintoihin TTY:lla kuulu. Kaikkien diplomi-insinöörien, arkkitehtuurin koulutusohjelmaa lukuunottamatta, yleisopintoihin kuuluu kuitenkin ohjelmistotekniikan laitoksen järjestämä kurssi Tietotekniikan perusteet, 2 ov. Kurssi jaetaan suuren osanottajamäärän vuoksi neljään luentoryhmään, joihin opiskelijat ohjataan koulutusohjelmajaon perusteella. Kurssilla ei opiskella varsinaisesti ohjelmistotekniikkaa, vaan monia yleisiä tietotekniikkaan liittyviä perusasioita. Lisäksi opetukseen sisältyy käytännön sovellusohjelmien käytön opiskelua sekä TTY:n laite- ja sovellusympäristöön tutustumista. Ohjelmistotekniikan peruskursseja kuuluu koulutusohjelmakohtaisesti määriteltyihin opintoihin tietotekniikkaa eniten hyödyntävissä koulutusohjelmissa. Yleisin koulutusohjelmakohtaisissa kokonaisuuksissa määritelty kurssi on Ohjelmointi 1, joka on sivuaineopiskelijoille tarkoitettu ohjelmoinnin peruskurssi. Taulukko 1.1 esittää yleisimmät koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin sisällytettävät ohjelmistotekniikan kurssit. Tietotekniikan koulutusohjelmassa koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin kuuluu taulukossa esitettyjen lisäksi myös kurssit Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät, Käytettävyys sekä valinnaisena kurssina Olio-ohjelmoinnin perusteet. Taulukko 1.1 : OHJ:n kurssit koulutusohjelmien yhteisissä opinnoissa (opinto-opas ) Koulutusohjelma Titepk Ohj Ohj Laaja ohj Otupk Arkkitehtuurin ko Automaatiotekn. ko. pakollinen pakollinen valinnainen - - Konetekniikan ko. pakollinen Materiaalitekn. ko. pakollinen Rakennustekniikan ko. pakollinen Sähkötekn. ko. lääket. tekn. suunt. pakollinen pakollinen pakollinen pakollinen valinnainen valinnainen - - valinnainen Teknis-luonnontiet. ko. pakollinen pakollinen - - Tekstiili- ja vaat.ko. pakollinen Tietojohtamisen ko. pakollinen pakollinen* - pakollinen* pakollinen Tietoliik.-elektr. ko. pakollinen pakollinen pakollinen* - pakollinen* Tietotekn. ko. pakollinen mahd. mahd. pakollinen pakollinen Tuotantotalouden ko. pakollinen Ympäristö- ja ener. ko. pakollinen pakollinen * keskenänsä vaihtoehtoiset kurssit koulutusohjelmakohtaisissa opinnoissa Vaikka koulutusohjelmien pakollisiin opintoihin ei monessakaan koulutusohjelmassa kuulu ohjelmistotekniikan opintoja, tilastot osoittavat että kurssien suorittajia tulee monista eri koulutusohjel-

14 4 Nykytila mista. Kuva 1.4 osoittaa kuinka ohjelmistotekniikan laitoksella suoritetut opintoviikot jakaantuvat eri koulutusohjelmien opiskelijoille vuonna Kuva 1.4: Ohjelmistotekniikan laitokselle opintoviikkojen suorittaneiden opiskelijoiden koulutusohjelmat vuonna 2002 (lähde: TTY:n tilastot) Kuva 5 esittää, kuinka suuren osuuden ohjelmistotekniikan opinnot muodostavat kunkin koulutusohjelman opiskelijoiden suorittamasta kokonaisopintoviikkomäärästä vuosina Esimerkiksi tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat (suurin koulutusohjelmakoko vuonna 2002, 2193 opiskelijaa) suorittivat vuonna ,5 % opinnoistaan ohjelmistotekniikan laitoksen kursseilla. Kuva 1.5: Ohjelmistotekniikan opintojen osuus vuonna 2002 suoritetuissa opinnoissa (lähde: TTY:n tilastot)

15 Nykytila Sivu- ja pääaineet Tähän osioon on poimittu opinto-oppaan sisältämät sivu- ja pääainekokonaisuudet, joissa ohjelmistotekniikka on mukana. Lisäksi mainitaan myös jo tiedossa olevista seuraavaan opinto-oppaaseen tulevista ammattiainekokonaisuuksista. Luonnollisesti moni näistä ainekokonaisuuksista sijoittuu tietotekniikan osastolle, mutta myös muilla osastoilla on ohjelmistotekniikan kursseja sisältäviä kokonaisuuksia Ohjelmistotekniikan laitos Ohjelmistotiede Ohjelmistotiede (sivu- ja pääaine) pyrkii antamaan opiskelijalle syvällisen alan perustyökalujen jatekniikoiden ymmärryksen sekä hyvän pohjan ohjelmistotekniikan jatko-opinnoille. Kokonaisuudessa pyritään antamaan vankka teoreettinen pohja, jota voidaan hyödyntää sovellettaessa ohjelmistotekniikkaa poikkeukselliseen vaativiin tehtäviin. Ohjelmistojen koko kasvaa jatkuvasti ja ongelmat kaikissa tilanteissa oikein toimivien ohjelmien tuottamisessa ovat suuria. Vankalla ohjelmistoteorian hallinnalla opitaan lähestymään ongelmia analyyttisemmin sekä tunnistamaan toteutuksen ongelmakohtia. Teorian hallinta antaa myös kyvyt ohjelmien formaaliin suunnitteluun ja määrittelyyn sekä toiminnan tehokkuuden analysointiin ja suunnitteluun. Ohjelmistotuotanto Yhä suurempia ohjelmistoja on entistä vaikeampi tehdä, eikä taikakeinoja ongelman ratkaisemiseksi ole. Ohjelmistojen suunnittelulle ja ohjelmistoprosessille on kuitenkin löydetty yleisiä hyviä käytäntöjä, joihin ohjelmistotuotannon opetus perehtyy. Ohjelmistotuotannon sivu- ja pääaine pyrkivät antamaan tiedot ohjelmistoprojektien hyvästä toteutuksesta sekä hyvästä ohjelmistoprosessin hallinnasta. Ohjelmistoprojektissa sekä tuotteen tilaaja että toteuttaja tarvitsevat yhteisen käsityksen tavoitteista sekä yhteisen kielen tuotteen vaatimusten määrittelemiseksi. Ohjelmistotuotannon opinnot pyrkivät antamaan hyvät valmiudet toimimiseen ohjelmiston tilaajan edustajana tai mukana ohjelmistoprojektin toteuttajana. Kokonaisuus soveltuu hyvin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Käytettävyys Käytettävyyden sivu- ja pääaine tarjoavat pohjan suunnitella ja arvioida erilaisia käyttöliittymiä ympäristössä, laitteissa ja ohjelmistoissa. Kokonaisuus on luonteeltaan monitieteisempi kuin perinteiset ohjelmistotekniikan alueet ja sisältää muun muassa kognitiivista psykologiaa. Käytettävyyden merkitys tuotteiden suunnittelussa ja kehityksessä kasvaa jatkuvasti ja toimii merkittävänä kilpailutekijänä. Käytettävyyden asiantuntijoita tarvitaan kaikkien alojen järjestelmien kehittämisessä ja kokonaisuus sopiikin monien koulutusohjelmien opiskelijoille Tietotekniikan osasto, laitosten yhteiset ainekokonaisuudet Tässä luetellaan laitosten yhteisiä ammattiainekokonaisuuksia, joiden sisällöstä päätetään tietotekniikan osastoneuvostossa. Ammattiainekokonaisuuteen kuuluvat kurssit voivat olla myös muiden kuin tietotekniikan osaston laitosten tuottamia.

16 6 Nykytila Tietotekniikan sivuaine muiden koulutusohjelmien lukijoille Tietotekniikan sivuaine on tarkoitettu muiden koulutusohjelmien opiskelijoille tietotekniikan yleisnäkemyksen ja perustietojen saavuttamiseksi. Pääainetta ei ole määritelty, koska siinä laajuudessa kannattaa jo opiskella jotain tietotekniikan koulutusohjelman pääainetta. Kokonaisuuteen kuuluu peruskursseja kaikilta tietotekniikan osaston laitoksilta. Ohjelmistotekniikasta kokonaisuuteen kuuluvat kurssit Ohjelmointi 1, 3 ov sekä Ohjelmistotuotannon peruskurssi, 2 ov. Sulautetut järjestelmät Sulautetuissa järjestelmissä laitteisto ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Järjestelmille on tyypillistä laitteiston ja ohjelmiston samanaikainen suunnittelu sekä toteutus, korkeat turvallisuus- ja reaaliaikavaatiumukset sekä erilaiset sovelluskohtaiset rajoitteet. Myös erilaiset automaatioon liittyvät sovellukset ovat yleisiä. Sulautettujen järjestelmien kokonaisuudessa ovat mukana digitaali- ja tietokonetekniikan, elektroniikan sekä ohjelmistotekniikan laitokset. Kokonaisuutta voidaan lukea joko sivuaineen tai pääaineen laajuisesti. Kokonaisuudessa on yleisen yhteisen osion jälkeen eri laitosten alueisiin painottuvia vaihtoehtoja, myös ohjelmistotekniikan painotus. Nämä painotusvaihtoehdot sisältävät paljon samoja kursseja laitosten muiden pääaineiden kanssa, joten voivat sulkea tutkinnosta pois ohjelmistotieteen tai -tuotannon, digitaali- ja tietokonetekniikan sekä elektroniikan laitteistosuunnitteluun painottuneen pää- ja sivuaineet. Kokonaisuus sopii hyvin monille koulutusohjelmille, joissa suunnitellaan ja toteutetaan sulautettuja järjestelmiä eri sovellusalueille. Yksilö, tekniikka ja yhteiskunta Yksilö, tekniikka ja yhteiskunta -sivuainekokonaisuus toteutetaan TTY:n ja TaY:n yhteistyönä ja hyväksytään perustutkintoon molemmissa yliopistoissa. Opintokokonaisuus antaa tekniikan opiskelijoille valmiudet hyödyntää alan yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta laitteistojen ja ohjelmistojen suunnittelussa. Kokonaisuus sisältää TTY:lta teollisuustalouden, turvallisuustekniikan sekä ohjelmistotekniikan laitosten kursseja. Kokonaisuuteen ei kuulu kovia ohjelmistotekniikan kursseja, mutta se sisältää tarkoitusta varten räätälöidyn version käytettävyyden peruskurssista ( ) sekä kurssin Tietoteknisen sovelluksen suunnittelu. Myös Tampereen yliopiston kurssit on kirjattu ohjelmistotekniikan kurssinumeroille yliopistojen välisen byrokratian vähentämiseksi. Kokonaisuus sopii erinomaisesti kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Multimedia Multimedia on monimuotoista informaation käsittelyä ihmisten ja tietokoneiden välisessä kommunikaatiossa. Multimediateknologiassa pyritään digitaalista videoita, kuvia, audiota, 3-ulotteista grafiikkaa ja kehittyneitä käyttöliittymiä sisältävien mutkikkaiden tietokone- ja tietoliikenne-järjestelmien yhdistämiseen. Multimediasta on tarjolla sekä sivuaine- että pääainekokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu kursseja useilta tietotekniikan osaston laitoksilta ja diplomityön voi tehdä mille tahansa näistä laitoksista. Ohjelmistotekniikan kursseista kokonaisuuteen kuuluvat Tietokonegrafiikka, 4 ov, Käytettävyys, 2 ov sekä Seittiohjelmointi, 2 ov. Hypermedian sivuaine Hypermedian sivuaineessa tutustutaan hypermedian menetelmiin, tekniikoihin ja ohjelmistoihin. Pyritään tarjoamaan perustaidot sisältöjen ja toiminnallisuuksien toteuttamiseen WWW-ympäristöihin.

17 Nykytila 7 Kokonaisuus sisältää hypermedialaboratorion (MAT), ohjelmistotekniikan laitoksen sekä signaalinkäsittelyn laitoksen kursseja. Kokonaisuuden pakolliseen osioon ei kuulu ohjelmistotekniikkaa, mutta valinnaisissa opintojaksoissa on useita ohjelmistotekniikan laitoksen kursseja: Johdatus tietokantajärjestelmiin, Olio-ohjelmointi, Tietokonegrafiikka, Seittiohjelmointi, Käytettävyys. Sivuaine sopii hyvin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine Oppivilla ja älykkäillä järjestelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine antaa opiskelijalle kyvyn soveltaa niitä erityisesti signaalinkäsittelyn sovelluksissa. Kokonaisuuteen kuuluu kursseja signaalinkäsittelyn, matematiikan, mittaus- ja informaatiotekniikan, automaatio- ja säätötekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan sekä ohjelmistotekniikan laitoksilta. Ohjelmistotekniikan kursseista kokonaisuuteen voidaan valita kurssit Tietorakenteet ja algoritmit, Tekoäly. Kokonaisuuden voi kuitenkin suorittaa myös ilman ohjelmistotekniikan kursseja. Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine Vuoden opinto-oppaaseen on suunniteltu uusi teknillisen laskennan menetelmien perusteita sisältävä sivuaine, jota suositellaan useiden koulutusohjelmien opiskelijoille tukemaan sovellusalueella tarpeellista laskentamenetelmien käyttöä ja toteutusta. tarkempi kuvaus sivuaineesta löytyy luvusta Hajautetut järjestelmät Vuoden opinto-oppaaseen on suunniteltu uusi hajautettujen järjestelmien sivuaine, joka toteutetaan OHJ:n, TLT:n ja ACI:n yhteistyönä. Sivuaineen voi täydentää pääaineeksi TTEK:n, SVT:n, OHJ:n, TLT:n ja ACI:n laitoksilla. Tarkempi kuvaus sivuaineesta löytyy luvusta Muut osastot Tässä luetellaan ainekokonaisuudet, joihin määrittelyn mukaan on sisällytettävä ohjelmistotekniikan kursseja. Lisäksi moniin ainekokonaisuuksiin voi myös valinnaisina opintoina ottaa mukaan ohjelmistotekniikkaa sisältäviä kursseja. Mainittujen opintokokonaisuuksien lisäksi myös muutama muu ammattiaine sisälsi yksittäisenä ohjelmistotekniikan kurssina kurssin Fortrankieli, 1 ov. Automaatioteknologia Automaatioteknologia on automaatio- ja säätötekniikan tarjoama pää- ja sivuainevaihtoehto. Opetuksen keskeisinä alueina ovat hajautetut ja sulautetut automaatiojärjestelmät, reaaliaika- ja komponenttipohjainen ohjelmistokehitys sekä automaation integrointiteknologiat. Kokonaisuuden lukijoille suositellaan myös tietotekniikan ja elektroniikan opintoja. Kokonaisuuden pakollisiin kursseihin kuuluu ohjelmistotekniikan olio-ohjelmoinnin peruskurssi sekä laitteistonläheisen ohjelmoinnin ja sulautettujen järjestelmien kurssit. Valinnaisten listassa on myös suuri joukko ohjelmistotekniikan laitoksen kursseja. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat ACI:n omat ohjelmistotekniikkaa sisältävät kurssit Reaaliaikajärjestelmät ja ohjelmointi sekä Komponenttiohjelmointi, joilla käsitellään ohjelmistojen määrittelyä, suunnittelua ja toteutusta automaatiotekniikan näkökulmasta.

18 8 Nykytila Automaatio- ja informaatioverkot Automaatio- ja säätötekniikan laitos tarjoaa myös automaatio- ja informaatioverkkojen pää- ja sivuaineen. Automaatio- ja informaatioverkot antaa perusvalmiudet modernien tietokoneverkkoja hyödyntävien automaatioratkaisujen soveltamiseen ja kehittämiseen. Kokonaisuuden kuvauksessa suositellaan myös tietotekniikan opintoja sivuaineeksi. Kokonaisuuden pakollisiin opintoihin kuuluu ohjelmistotekniikasta Ohjelmistotuotannon peruskurssi, lisäksi valinnaisissa opintojaksoissa mainitaan Seittiohjelmointi. Erikseen tosin suositellaan lukemaan ohjelmistotekniikan sivuaine, jos toimenkuvana kiinnostaa tuotekehitystehtävät. Tämä kokonaisuus muuttuu vuoden opinto-oppaaseen uuden TLT:n, ACI:n ja OHJ:n yhteisen hajautettujen järjestelmien sivuaineen päälle pohjautuvaksi. Koneenrakennuksen automaatio, tietotekniikka Hydrauliikan ja automatiikan laitos tarjoaa koneenrakennuksen automaatiosta useita suuntautumisvaihtoehtoja, joista yksi on tietotekniikka. Opintokokonaisuus voi olla joko pää- tai sivuaine. Tietotekniikan opintoihin sisältyvät koneenrakennukset ja tietotekniikan keskeiset asiat ohjelmistotekniikasta, mekatroniikasta, hydrauliikan, koneautomaation ja robotiikan perusteista sekä teleoperoinnista ja virtuaalitekniikasta... Opintokokonaisuutta suositellaan täydennettäväksi ohjelmistotekniikan ja elektroniikan opinnoilla. Pääainekokonaisuuden pakollisiin opintoihin kuuluvat ohjelmistotekniikan kurssit Johdatus tietokantajärjestelmiin, Tietokantajärjestelmien suunnittelu, Ohjelmistotuotannon peruskurssi. Valinnaisten listalla on vielä lisäksi sulautettujen järjestelmien kurssi. Tämä kokonaisuus muuttuu vuoden opinto-oppaaseen siten, että siihen tulevat sekä hydrauliikan laskentamenetelmien että koneautomaation informaatioverkkojen vaihtoehdot. Nämä pohjautuvat uusiin teknillisen laskennan menetelmien sekä hajautettujen järjestelmien sivuainekokonaisuuksiin. Tehdasautomaatio Tuotantotekniikan laitos tarjoaa tehdasautomaation pää- ja sivuaineen. Kokonaisuudessa perehdytään automaattisten tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä kappaletavarateollisuuden automaatiojärjestelmien tekniikkaa, suunnitteluun ja integrointiin toimiviksi kokonaisjärjestelmiksi. Kokonaisuuden valinnaisiin opintoihin kuuluvat ohjelmistotekniikan kurssit Ohjelmointi 1, Ohjelmointi 2, Laaja ohjelmointi sekä olio-ohjelmoinnin kurssi. Lisäksi mainitaan tehdasautomaatiota tukevina opintoina ohjelmistotuotannon ja sulautettujen järjestelmien kokonaisuudet. Vuoden opinto-oppaassa myös tämä kokonaisuus on määritelty hajautettujen järjestelmien sivuainekokonaisuuden päälle rakennettavaksi opintokokonaisuudeksi. Geoinformatiikka ja tietokannat Rakennetekniikan laitos tarjoaa Geoinformatiikka- ja tietokannat -opintokokonaisuuden, joka esitellään kiinteistönhallinnan alla rakennustekniikan ammattiainekuvauksissa. 15 opintoviikon kokonaisuus muodostetaan 20 opintoviikon edestä kursseja sisältävästä listasta. Listassa on rakennusosaston omat ohjelmointikurssit sekä Ohjelmistotuotannon peruskurssi. Lääketieteellinen informatiikka Lääketieteellisen tekniikan laitoksen lääketieteellinen informatiikka antaa valmiudet soveltaa tietotekniikkaa monialaisesti lääketieteessä ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun sekä toimia tietotekniikan asiantuntijatehtävissä terveydenhuoltosektorilla. Kokonaisuus ei sisällä pakollisina kursseina ohjelmistotekniikkaa, mutta suosittelee opiskelijoita valitsemaan sähköosaston koulutusohjelmakohtaisista opinnoista kurssit Ohjelmointi 2

19 Nykytila 9 sekä Ohjelmistotuotannon peruskurssi. Lisäksi opintojaksoon valinnaisina otettavien kurssien lista sisältää runsaasti erilaisia ohjelmistotekniikan laitoksen kursseja. Sähkönjakeluautomaatio Sähkövoimatekniikan pääaineessa on sähkönjakeluautomaation vaihtoehto, joka sisältää valinnaisten kurssien listassa ohjelmistotekniikan kursseista Ohjelmointi 2, Ohjelmistotuotannon peruskurssi sekä Johdatus tietokantajärjestelmiin. Vuoden opintooppaassa kokonaisuus tulee perustumaan uuden TLI:n, ACI:n ja OHJ:n yhteisen hajautettujen järjestelmien kokonaisuuden päälle. DI-opettajankoulutuksen Tietotekniikan sivuaine DI-opettajakoulutuksessa on mahdollista valita tietotekniikan sivuaine (35 ov), joka sisältää useita kursseja tietotekniikan osaston eri laitosten kursseilta. Suuri osa kursseista on ohjelmistotekniikasta, ja jo pakollisista kursseista muodostuu vähintään ohjelmistotuotannon sivuainetta vastaava kokonaisuus. Valinnaisten kurssien mukaan kokonaisuus sisältää lopulta joko ohjelmistotuotannon tai ohjelmistotieteen pääainetta vastaavat opinnot ohjelmistotekniikasta. Ympäristö- ja energiatekniikan Tietotekniikan sivuaine Ympäristö- ja energiatekniikan osastolla on vuoden oppaassa oma tietotekniikan sivuainekokonaisuus, jonka avulla on pyritty madaltamaan koulutusohjelman opiskelijoiden kynnystä lukea tietotekniikkaa. Sivuaineeseen on kerätty peruskursseja mittaus- ja informaatiotekniikan, matemaatiikan, signaalinkäsittelyn sekä ohjelmistotekniikan laitoksilta. Opinto-oppaassa mainitaan, että tutkintoon voidaan suoraan hyväksyä myös ohjelmistotuotannon tai tietotekniikan sivuaine. Tietotekniikan sivuainekokonaisuus sisältää ohjelmistotekniikan kurssit Ohjelmointi 2, Ohjelmistotuotannon peruskurssi sekä Fortran-kieli. Vuoden opintooppaassa on poistettu kyseinen erillinen ainekokonaisuus ja suositellaan koulutusohjelman opiskelijoille OHJ:n ja MAT:n yhteistä kokonaisuutta teknillisen laskennan menetelmistä. 1.4 Tilastotietoja ohjelmistotekniikan kurssien suorittajista Tähän osuuteen on kerätty esimerkkejä ohjelmistotekniikan kurssien suorittajien koulutusohjelmista sekä opintovaiheesta vuoden 2002 tilastojen perusteella. Kuvien tietojen lähteenä on käytetty opintosuoritusrekisterin tietoja, joissa lasketaan suoritusmäärät opiskelijoiden vuoden aikana tekemän ensimmäisen hyväksytyn kurssisuorituksen mukaan. Tilastot on tehty yleisimmistä peruskursseista sekä joistakin ammattiainekursseista.

20 10 Nykytila Perusohjelmointikurssit Kuva 1.6: Tilastotietoja Ohjelmointi 1 -kurssin suorittajista vuonna 2002 Kuva 1.7: Tilastotietoja Ohjelmointi 2 -kurssin suorittajista vuonna 2002

21 Nykytila 11 Kuva 1.8: Tilastotietoja Laajan ohjelmoinnin kurssin suorittajista vuonna 2002 Sivuaineopiskelijoiden yleisesti suorittamia ammattiaineiden peruskursseja Kuva 1.9: Tilastotietoja ohjelmistotuotannon peruskurssin suorittajista vuonna 2002

22 12 Nykytila Kuva 1.10: Tilastotietoja tietorakenteiden käytön kurssin suorittajista vuonna 2002 Ammattiainekursseja Kuva 1.11: Tilastotietoja käyttöjärjestelmien kurssin suorittajista vuonna 2002

23 Nykytila 13 Kuva 1.12: Tilastotietoja projektityökurssin suorittajista vuonna 2002

24 käytettävyys titepk ohj I k-kesk.suun tunnekäytt käytett.sem laaja mpros.laaja ohj II alg.mat kogn.psyk otupk alkuolio ohj.mat.men lollo joh.tk.järj otumen jatko-olio seittiohj fortran tiraka trak sul.järj grako tk.järj.suun testaus ohj.evol ohj.arkki kj ohj.tod tekoäly rinn.järj.uk haj.järj.per mobo kjtyö reaaliaika.järj tkgraf OKP johd.tkäs.teor tkäs.teor.harj käyt.ohj.proj projektityö haj.järj.tekn vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi XML LKTT Opintojakson väri kertoo luennointilukukauden Syksyllä titepk Sekä syksyllä että keväällä käytettävyys Suositeltava esitieto Keväällä ohj I Alkaa syksyllä, päättyy keväällä projektityö Nuolen väri kertoo esitietovaatimusten laadun. Kärki osoittaa opiskelun etenemissuunnan. Pakollinen esitieto Yhtä aikaa suoritettavat Toisen laitoksen opintojakso mpros.laaja Seuraava kaavio esittää Ohjelmistotekniikan laitoksen kurssit tulevan opinto-oppaan tietojen mukaan. Kaavioon on merkitty kurssien esitiedot, sekä aikaisin mahdollinen opintojakson suoritusaika, jos esitietovaatimuksia noudatetaan. Ajantasainen versio kaaviosta löytyy ohjelmistotekniikan laitoksen WWW-sivulta osoitteesta 1.5 Ohjelmistotekniikan kurssikaavio 14 Nykytila

25 2 Laitoshaastattelut Koska ohjelmistotekniikka liittyy yhä useampiin aloihin, siihen liittyvän opetuksen kokonaistilanteen kartoittamiseksi oli tarpeen selvittää myös muiden kuin ohjelmistotekniikan laitoksen ohjelmistotekniikkaan liittyvä opetus ja toiminta. Samalla selvitettiin laitosten näkemyksiä mahdollisista yhteneväisyyksistä ja yhteistyönäkymistä tulevaisuudessa sekä yleensä kehitystoiveista ohjelmistotekniikan opetukselle. Haastattelut suoritettiin loka-joulukuussa 2002 henkilökohtaisina tapaamisina laitosten johtajien tai heidän nimeämiensä edustajien kanssa. Joillakin laitoksilla tapaamisessa oli mukana suurempikin joukko osallistujia, mikä yleensä vaikutti positiivisesti uusien ideoiden syntyyn ja esilletuomiseen. Tässä luvussa esitellään tiivistelmät tärkeimmistä haastatteluissa esille tulleista seikoista. Samalla listataan myös haastattelutilanteessa mieleen ja esiin tulleita ideoita, jotka johtuvat suurelta osin haastattelutilanteesta eivätkä välttämättä liity loogisesti juuri haastattelusta tähän tiivistelmään koottuihin asioihin. Keskustelumuistiinpanot pidetään kuitenkin tallessa myös kokonaisuudessaan ja niitä on käytetty seuraavan luvun yleisimpiä konkreettisia ja selkeimmin toteutettavissa olevia kehitysehdotuksia koostettaessa. 2.1 Arkkitehtuurin osasto Arkkitehtuurin osasto käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena sen muista koulutusohjelmista eroavan luonteensa vuoksi. Tietotekniikkaa sovelletaan hyvin paljon rakennussuunnittelussa, mutta koska yhdyskuntasuunnittelun laitos on eniten kiinnostunut ohjelmoinnista, haastattelussa keskityttiin siihen Yhdyskuntasuunnittelun laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Nykyään suunnittelussa käytetään yhä enemmän erilaisia ohjelmistoja, esim. GIS (Geographical Information System). Työelämässä täytyy osata toimia erilaisissa ohjelmistoympäristöissä ja näiden ohjelmien käyttöön perehdytään jo laitoksen kursseilla. Tutkimuspuolella tarvitaan myös ohjelmointitaitoisia arkkitehtejä suunnitteluratkaisujen ym. kehittämisessä. Olennaisia taitoja heille olisivat esimerkiksi algoritmien arviointiin ja analysointiin

26 16 Laitoshaastattelut kykeneminen, koska ohjelmien suorituskykyyn voidaan olennaisesti vaikuttaa hyvällä algoritmien suunnittelulla. Laitoksella tehdään parhaillaan jopa väitöskirjatyötä, jossa käytetään ohjelmistotekniikkaa. Arkkitehdin opintoihin ei yleensä kuulu ohjelmistotekniikan laitoksen tietotekniikan kursseja, ei edes DI-tutkintoa suorittaville pakollista tietotekniikan peruskurssia. Silti heillä tuntuu yleisesti olevat hyvät perusvalmiudet tietotekniikan käyttöön, minkä arveltiin johtuvan siitä, että heille opetetaan heti alkuvaiheessa jo hyvin monimutkaisten suunnitteluohjelmistojen käyttöä. Laitoksella luvattiin kuitenkin arvioida myös yhteisen tietotekniikan alkeiden opetuksen tarvetta. Ohjelmistotekniikan laitoksen opetukseen liittyviä kursseja Arkkitehtuurin osaston kaikkien laitosten yhteinen Arkkitehtuurin medialaboratorio tarjoaa arkkitehtitutkintoa suorittaville tietokoneen käyttämisen perustaitojen kurssin samalla tavalla kuin ohjelmistotekniikka DI-tutkintoa suorittaville. Kurssi keskittyy lähinnä arkkitehtiopinnoissa tarvittavien sovellusohjelmien esittelyyn (esim. AutoCAD sekä ArchiCAD). Lisäksi on edistyneempiä sovellusohjelmistojen käyttökursseja Arkkitehtuurimedian perusteet, 3-5 ov Laitoksen ehdotuksia opetuksen kehittämiseksi Olisi hyvä saada myös joitain arkkitehtiopiskelijoita kiinnostumaan ohjelmistotekniikasta. Heidän opinto-ohjelmansa on kuitenkin tiivis eikä siihen sovi uusia kursseja. Opiskelijoita on myös vaikea motivoida lähtemään lukemaan kursseja ohjelmistotekniikasta. Sen sijaan toivottaisiin, että ohjelmistotekniikan laitos voisi toteuttaa pienen kokonaisuuden, esim. pari luentoa ja harjoitustehtävän, joka voitaisiin sisällyttää johonkin heidän suunnittelukurssilleen. Jos voitaisiin näin saada esiteltyä hyvä esimerkki ohjelmistotekniikan soveltamisesta heidän suunnitteluongelmaansa tms., saataisiin ehkä opiskelijoita innostumaan enemmänkin asiasta. Laitos haluaisi kehittää tutkimusta, johon nykyään liittyy myös ohjelmointi, joten toivottaisiin laitosten välistä yhteistyötä tutkimushankkeissa. Haastattelussa tai sen pohjalta esiin nousseet kehitysideat OHJ voisi kehittää pienen esimerkkikokonaisuuden ohjelmistotekniikasta arkkitehtien näkökulmasta, joka sisällytettäisiin heidän yhdyskuntasuunnittelun kurssiinsa. OHJ:lla on tutkimusapulainen, joka on lopputyötä vaille arkkitehti ja sopisi hyvin tehtävään. Laitosten välistä tutkimusyhteistyötä voisi selvitellä sekä mahdollisesti hyödyntää yhteistyössä myös ohjelmistotekniikan projektityökurssia. 2.2 Automaatiotekniikan osasto Automaatio- ja säätötekniikan laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Automaatiotekniikassa käytetään hyvin paljon ohjelmistotekniikkaa erilaisten automaatiojärjestelmien toteuttamisessa, mm. hajautettujen automaatiojärjestelmien tarve lisääntyy kaiken aikaa. Painopiste on nimenomaan ohjelmistotekniikan taitojen soveltamisessa, eikä ohjelmistotekniikan taitojen kehittämisessä sinänsä tai ohjelmistotyökalujen kehittämisessä. Laitoksen opetuksessa sekä tutkimuksessa kehitetään ohjelmistoja tälle sovellusalueelle, välineinä käytetään usein C++ja Java-kieltä, joskus myös Pythonia. Laitoksella arveltiin myös automaatiopuolen opiskelijoiden usein lukevan ohjelmointia sivu- tai pääaineena.

27 Laitoshaastattelut 17 Useisiin laitoksen opintokokonaisuuksiin sisältyy valinnaisena paljon ohjelmistotekniikan kursseja, käytännössä pääaineeseen voi sisällyttää vaikka kokonaisen ohjelmistotekniikan sivuaineen. Laitoksella on myös omia ohjelmistotekniikkaa sisältäviä kursseja, jotka ovat luonteeltaan ohjelmistotekniikan soveltajille tarkoitettuja. Omia kursseja on toteutettu, koska niihin on haluttu poimia automaatiojärjestelmien toteuttamisessa tarvittavia ohjelmointiin liittyviä asioita ilman pitkiä esitietovaatimuksia. Omat kurssit onkin pyritty pitämään ilman pakollisia esitietovaatimuksia, ettei opiskelijoiden kynnys osallistua niille nousisi kovin korkeaksi. Ohjelmistotekniikan laitoksen opetukseen liittyviä kursseja Laitoksen automaatioverkkojen opetuksessa pyritään kertomaan mitä verkotetulla automaatiolla tarkoitetaan, ei erityisesti tuottamaan hajautettujen ohjelmistojen ja järjestelmien toteuttajia. Näkökulma on siis enemmän soveltajan kuin ohjelmistotekniikan ammattilaisen Tietoverkkopohjainen automaatio, 3 ov Reaaliaikajärjestelmien kurssi painottuu reaaliaikajärjestelmän kokonaiskehitysprosessiin. Kurssilla käsitellään real-time UML -menetelmää sekä automaatiojärjestelmiin liittyviä erityisnäkökohtia ja ominaispiirteitä. Kurssilla keskitytään reaaliaikavaatimuksiin sulautetuissa ja hajautetuissa automaatiojärjestelmissä. Kurssilla ei ole esitietoja, mutta voisi ehkä harkita Ohjelmistotuotannon peruskurssin laittamista esitietovaatimukseksi (monet opiskelijoista lukevat sen joka tapauksessa). Silloin kurssista voitaisiin jättää pois UML:n perusasioita ja keskittyä nimenomaan reaaliaikaisten automaatiojärjestelmien suunnitteluun Reaaliaikajärjestelmät ja -ohjelmointi, 4 ov Komponenttitekniikoilla on erityismerkitys automaation alalla. Perinteisesti suunnittelussa ja totetutuksessa on käytetty toimilohkoja, joista on helppo siirtyä komponenttitekniikoiden tavallaan samansuuntaiseen ajatustapaan. Komponenttiohjelmoinnin kurssilla käydään läpi yleisiä tekniikoita, automaatioalueen komponenttistandardeja sekä niiden soveltamista automaatiossa. Kurssin nimi voisi olla myös esimerkiksi Automaation komponenttiohjelmointi Komponenttiohjelmointi, 4 ov Laitoksen ehdotuksia opetuksen kehittämiseksi OHJ:n laitoksen opetuksessa saisi olla Java-kieltä. Se soveltuisi hyvin ensimmäiselle ohjelmointikurssille, jolla näin voitaisiin tuoda saumattomasti mukaan olio-ohjelmoinnin perusteita. Myöhemmillä kursseilla olisi sitten hyvä tuoda mukaan C-kieli, erityisesti reaaliaikaisiin sovelluksiin soveltuvana. Olio-ohjelmointi heti alussa tukisi myös UML-kaavioiden opiskelua varhaisessa vaiheessa. Perusohjelmoinnin opetuksen lisäksi pitäisi olla myös sovellusohjelmointia. Opetuksessa pitäisi tuoda esiin myös ohjelmistojen tuottamisen sovellusohjelmistoja, esim. Visual, JBuilder. Näistä löytyy myös UML-tukea ja versionhallintaa. Käytännössä ohjelmointi yleensä tehdään tällaisilla välineillä. UNIX-työkaluajattelu on sovellusten tekemisessä melko harvinaista nykyään. Komponenttitekniikoita olisi hyvä tuoda esiin jo aikaisemmassa vaiheessa, nykyään ne ovat hyvin pitkän esitietoketjun päässä olevalla hajautettujen järjestelmien kurssilla, jota ohjelmistotekniikan sivuainelukijan on käytännössä mahdotonta opiskella. Ohjelmistotekniikan kurssien sisällöistä ja niiden kehittämisestä tulisi tiedottaa paremmin opettajille, ainakin kurssien tärkeimmille hyödyntäjätahoille. Laitoksella esitettiin toivomus aktiivisesti ylläpidettävästä suhdeverkostosta, joka toimisi ainakin vuosittain, kun opinto-oppaita uudistetaan. Tietokantojen kursseilla olisi hyvä antaa peruskäsitys myös tiedonlouhinnasta.

28 18 Laitoshaastattelut Haastattelussa tai sen pohjalta esiin nousseet kehitysideat Taitaa pitää paikkansa, että OHJ:n kursseilla ei pahemmin esitellä ohjelmien tuottamiseen sovellusohjelmistoja, vaan harjoitustyöt tehdään yksinkertaisilla työkaluilla UNIX:ssa. Olisiko tarpeen ainakin joillakin kursseilla esitellä myös töissä käytännössä käytettäviä sovelluksentekovälineitä? Olisi kehitettävä selkeä tiedotusmekanismi OHJ:n ja läheisimmin kursseja käyttävien laitosten välille, että tunnettaisiin molemmin puolin kurssien sisällöt ja mahdolliset toiveet niiden kehittämiselle. Pitkät esitietoketjut voivat todella haitata eri laitosten opintojen yhdistämistä. Nyt kun niitä on saatu lyhennettyä, niin pitäisi huolehtia ettei kehitys ainakaan käänny päinvastaiseksi Hydrauliikan ja automatiikan laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella ohjelmistotekniikka liittyy usein laitoksen tutkimukseen. Tutkimuksessa toteutetaan esim. ohjausjärjestelmiä, joihin tyypillisesti liittyy sulautetut järjestelmät sekä myös langattomat järjestelmät. Laitoksella käytetään virtuaalitodellisuuslaitteistoa sekä toteutetaan erilaisia mallinnusratkaisuja. Tutkimustyössä tarvitaan sulautettujen järjestelmien ohjelmointitaitoja, käyttöliittymien suunnittelun tuntemusta sekä Visual Basic -ohjelmointitaitoja. Laskentatehtävissä tarvitaan Matlab-osaamista. Laitoksen omassa opetuksessa ei kuitenkaan ole ohjelmistotekniikan komponentteja. Ainakin tutkimustyöhön tähtäävien olisi hyvä opiskella sulautettujen järjestelmien kokonaisuus tai kursseja siitä. Laitteistonläheisen ohjelmoinnin kurssilla opetetaan tällekin laitoksella tärkeätä assemblyohjelmointia sekä lausekielen kuvautumista konekielelle. Laitos tarjoaa opinto-oppaassa koneenrakennuksen automaation opiskelijoille tietotekniikan suuntautumisvaihtoehdon joko sivu- tai pääaineena. Kokonaisuus sisältää monia tietotekniikan kursseja, ohjelmistotekniikasta tietokantakurssit sekä ohjelmistotuotannon peruskurssin. Tammikuussa 2003 laitos päätyi muokkaamaan tietotekniikan suuntautumisvaihtoehdot uudelleen kohdassa 3.3 esiteltävien laskennan ja hajautettujen järjestelmien sivuaineiden pohjalta uuteen opinto-oppaaseen. Ohjelmistotekniikan laitoksen opetukseen liittyviä kursseja Laitoksen omassa opetuksessa on kurssi koneautomaation ohjausjärjestelmistä, missä käsitellään mittauksen ja ohjauksen liittymistä käyttöliittymään. Harjoitustyössä on mukana ohjelmointia, jota ei kuitenkaan erityisesti opeteta Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa, 3 ov Laitoksen ehdotuksia opetuksen kehittämiseksi Laitos toivoi yhteistyötä ohjelmistotekniikan laitoksen kanssa koneenrakennuksen opiskelijoille sopivien ohjelmistotekniikan kurssien poimimiseksi ja suosittelemiseksi. Ohjelmistotekniikan peruskurssien kielenä oleva C++ tuntuu laitoksen mielestä kovin vaikealta aloituskieleltä. Esimerkiksi Visual Basic olisi helpompi, ja myös käytännössä ainakin tällä laitoksella käytännössä käytetty kieli. Tietotekniikan perusopetukseen voisi lisätä Linuxin hallintaa, koska monet tarvitsevat sitä käytännössä. Opiskelijat eivät myöskään osaa tehdä PowerPoint-esityksiä, mikä olisi hyvä lisätä tietotekniikan peruskurssille.

29 Laitoshaastattelut 19 Ohjelmoinnin harjoitustyöt olisivat mielekkäämpiä, mikäli niillä voitaisiin näkyvästi ohjata oikeita järjestelmiä. Tässä olisi mahdollista tehdä yhteistyötä laitosten välillä ja toteuttaa ohjelmistotekniikan laitoksella harjoitustöitä, joilla ohjataan esim. IHA:n laboratoriossa olevaa liikkuvaa palkkia. Haastattelussa tai sen pohjalta esiin nousseet kehitysideat Tietotekniikan perusopetukseen mukaan Linux ja Powerpoint? Vaikka jatkokurssille? Olisiko sulautettujen järjestelmien tai laitteistonläheisen ohjelmoinnin kursseilla mielenkiintoa kokeilla harjoitustyönä IHA:n laboratorion laitteiden ohjausta? Peruskursseille se taitaa olla liian vaativa tavoite Mittaus- ja informaatiotekniikan laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Mittaus- ja informaatiotekniikan laitoksella ei ole yleiseen ohjelmointiin liittyvää opetusta. Tutkimuspuolella kehitetään jonkin verran ohjelmistovälineitä mittausinformaation käsittelyyn, käytetään signaalianalyysia ja tekoälyä, tehdään piirien simulointia jne. Vuoden 2003 alussa laitoksella aloittaa mittausinformaatiotekniikan professori, jolloin myös sen alan tutkimus ja sovellusten kehittely lisääntynevät. Numeeriset menetelmät nähdään hyvin tärkeänä edelleen myös tulevaisuudessa, ja opiskelijoilla pitäisi olla valmiuksia toteuttaa laskentaa ohjelmallisesti. Merkittävin ohjelmistotuote alalla on Matlab, jolle ohjelmoidaan omalla lausekielellä. Kielen erikoisuutena on sisäisesti toteutetut tietotyypit vektoreille, joilla saadaan vektorilaskenta hyvin tehokkaaksi. Kieli muistuttaa C-kieltä ja on viime aikoina laajentunut yhä enemmän oikeaksi ohjelmointikieleksi, josta löytyy jopa oliokäsite sekä mahdollisuus liittää mukaan C-kielellä toteutettuja osia. Laskenta toteutetaan mielellään pienillä funktioilla, eikä tehdä suuria ohjelmistoja. Alan pääaineopiskelijoita tukisivat ohjelmistotekniikan opinnoista erityisesti ohjelmoinnin perustaidot, ohjelmistotuotanto, tietokannat, laitteistonläheinen ohjelmointi sekä tietorakenteiden ja algoritmien ymmärrys. Mittaustekniikan ammattiaineen valinnaisten listassa onkin listattu näitä aiheita käsitteleviä kursseja, joita päivitettiin haastattelussa ajan tasalle. Ohjelmistotekniikan laitoksen opetukseen liittyviä kursseja Laitoksella on kehitetty Matlab-ohjelmoinnin kurssi, jolla opetetaan toteuttamaan numeerista laskentaa Matlabilla. Kurssi pidetään kahdella laitoksella, numeroilla ja Kurssi muodostuu koneen ääressä pidettävistä luento-harjoituksista ja harjoitustöistä ja kuulostaisi hyödylliseltä myös muiden laitosten opiskelijoille. Resursseja ei kuitenkaan ole pitää sitä kovin suurille opiskelijamäärille. Kurssilla käsitellään laskennan toteuttamiseen liittyviä ohjelmoinnin tehokkuus- ym. näkökohtia ja toteutetaan pienimuotoisia ohjelmia Matlab-ympäristöön Teknisen laskennan kehittäminen (Matlab), 2 ov Numeeristen menetelmien kehittäminen, 3 ov Huom [14.3.]! kevään 2003 alussa päätettiin kurssien muuttamisesta uudelle numerolle ja ensimmäisen siirtämisestä matematiikan laitokselle. Laitoksen ehdotuksia opetuksen kehittämiseksi Laitoksella on jatko-opiskelijoita, joille olisi hyödyllistä lukea ohjelmistotekniikan kursseja. Olisi hyvä, jos he voisivat lukea OHJ:n kursseja jatko-opintoihinsa ja jatko-opintokelpoisuus näkyisi selvästi opinto-oppaassa. Jos kursseilla on esitietovaatimuksia, olisi hyvä mikäli mainittaisiin kirja tms. josta vastaavat esitiedot voisi opiskella. Saamalla jatko-opintokelpoisuus näiden opiskelijoiden tietoon motivoituneiden sivuaineopiskelijoiden määrä ohjelmistotekniikan kursseilla mahdollisesti lisääntyisi.

30 20 Laitoshaastattelut Toivottaisiin, että ohjelmistotekniikan laitoksen opetuksessa huomioitaisiin tarve kouluttaa ohjelmistotekniikan ammattilaisten lisäksi myös sivuainelukijoita. Kaikkien ei tarvitse oppia tekemään suuria ohjelmistoja, vaan oppia tunnistamaan piirteitä, joiden perusteella ratkaisuja valitsee. Olisi hyvä oppia huomioimaan esimerkiksi muistinvarausoperaatioiden ajankulutus tai tehokkuusnäkökohtia tietokantojen käytössä ja suunnittelussa. Tarvitaan siis sivuainelukijoille kursseja, jotka antavat näkemystä ohjelmistotekniikasta, mutta ei pääaineopiskelijalta vaadittavalta tasolla. Silti pidettiin tärkeänä, etteivät sivuainelukijoiden kurssit ole liian yleisiä, vaan edelleenkin käytännönläheisiä. Tätä ohjelmistotekniikan laitoksella on itse asiassa pyritty viime aikoina tekemäänkin, esim. tietorakenteiden ja algoritmien, tietokantojen sekä olio-ohjelmoinnin kurssit on jaettu osiin tai rinnakkaisiin vaihtoehtoihin sivuaineopiskelijoita ajatellen. TTY:lla tarvittaisiin numeeristen menetelmien ohjelmointiin painottavaa opetusta. Siinä olennaisena erityispiirteenä on mm. vektoroitua laskentaa toteuttavan koodin tekeminen. Tällä hetkellä valmistuneella DI:llä voi olla korkea kynnys toteuttaa kaavojen tekemistä itse. Kyseinen kurssi toteutettaisiin todennäköisesti Matlabilla, ja sen kehittämisessä voisi käyttää apuna Heimo Ihalaisen kokemuksia ja tietoja Matlab-opetuksesta. Kurssi kuuluisi ehkä parhaiten matematiikan laitoksen toimintaan, jolla muutenkin on numeeristen menetelmien ja Matlabin opetusta. Haastattelussa tai sen pohjalta esiin nousseet kehitysideat Tarvitaan numeeristen menetelmien ohjelmointiin liittyvää opetusta Haastattelussa tuli esiin idea, että tästä tehdystä kierroksesta voisi tiedottaa yleisemminkin. Esimerkiksi Anturissa julkaistava juttu näkyisi sekä henkilökunnalle, sidosryhmille että opiskelijoille. Loppuraportti ainakin olisi hyvä julkaista verkossa. Voitaisiinko sivuaineopiskelijoille tarkoitetut ohjelmistotekniikan kurssit tuoda selvemmin esiin? Miten sivuainejatko-opiskelijat voisi huomioida paremmin ohjelmistotekniikan kurssikuvauksissa? Vai pitäisikö asia mainita oman laitoksen ohjeissa? 2.3 Konetekniikan osasto Koneensuunnittelun laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Tietotekniikka ja erityisesti monet tietotekniset sovellukset ovat koneensuunnittelussa tärkeitä kaikilla osa-alueilla. Laitoksella käytetään runsaasti CAD-sovelluksia ja on tuotettu sovellusohjelmien käyttöopastuskursseja mm. työvoimatoimistoille. Matlab on myös laitoksella tärkeä ohjelmisto simulointi- ja mallinnustehtävissä. Koneensuunnittelun diplomityöt ovat hyvin usein poikkitieteellisiä, yhteistyötä ohjelmistotekniikankin kanssa on ollut. Tutkimuspuolella laitoksella on mm. 90-luvulla toteutettu asiantuntijajärjestelmäohjelmistoa. Mittaustehtävät taas ovat jo lähellä signaalinkäsittelyä. Opetuksessa on kokeiltu virtuaaliopetusmenetelmiä ja niiden kehitys jatkuu, joten erilaisia sovellusohjelmia tullaan käyttämään yhä enenevässä määrin myös opetukseen. Laitoksen opintokokonaisuuksiin ei kuulu ohjelmistotekniikan opintoja. Tuotetiedon hallintakurssilla kuitenkin opetetaan UML-menetelmää, joten siinä mielessä kannattaisi sen suositella opiskelijoille myös kurssia Ohjelmistotuotannon peruskurssi. Kyseisen kurssin esitiedoiksi vaadittava Ohjelmointi 1 kuuluu jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. Ohjelmistotuotannon peruskurssin sisältö voisi myös yleisesti tukea tuotteiden suunnittelun ja määrittelyn opintoja. Kurssi tuleekin mahdollisesti tulevaisuudessa kuulumaan opiskelijoille valinnaisena suositeltaviin opintoihin.

31 Laitoshaastattelut 21 Ohjelmistotekniikan laitoksen opetukseen liittyviä kursseja Koneensuunnittelun laitoksen opetus ei suoranaisesti liity ohjelmistotekniikkaan, mutta sisältää hyvin paljon yleisiä aihealueita, joita voidaan soveltaa myös ohjelmistojen puolella. Erityisesti tuotteensuunnittelun ja tuotekehitysopin kurssit soveltuvat myös ohjelmistotuotteiden kehittäjille. Tuotetiedon hallinta on samantyyppistä asiaa kuin ohjelmistotuotteiden konfiguraation hallinta. Projektityökursseilla opetetaan lisäksi projektinhallintaa ja innovointikurssilla yleisiä innovointimenetelmiä CAE-erityistyö, 3 ov Tuotekehitysoppi, 3ov Tuotekehitysprojektit, 3 ov Monitieteellinen tuotekehitysprojekti -ideapaja, 3-5 ov Concurrent Engineering -projekti, 6 ov Tuotetiedon hallinta, 3 ov Innovointi, 3 ov Tuotteen modulointi, 3 ov Laitoksen ehdotuksia opetuksen kehittämiseksi Projektitöissä (24250, 24610, 24625) tehdään itse asiassa useinkin ohjelmistotekniikkaan liittyviä suunnitelmia ja toteutuksiakin. Laitoiksella toivottaisiinkin mahdollisuutta pyytää joskus kommentteja myös ohjelmistotekniikan laitokselta. Olisiko mahdollista yhdistää projektitöiden suorittamista ohjelmistotekniikan projektityökurssiin, esim. kahden eri laitoksen kurssia suorittavan ryhmän yhteistyö? Haastattelussa tai sen pohjalta esiin nousseet kehitysideat Voisiko ohjelmistotekniikan ja koneensuunnittelun projektityökursseilla olla yhteistyökuvioita? Ainakin eri kursseja suorittavien opiskelijoiden kokoaminen yhdeksi työryhmäksi varmaan olisi mahdollista. Kannattaisi varmastikin tutustua tarkemmin koneensuunnittelun kurssien sisältöön ja miettiä niiden suosittelemista myös ohjelmistotekniikan opiskelijoille Teknillisen mekaniikan ja optimoinnin laitos Ohjelmistotekniikka laitoksen toiminnassa ja opetuksessa Laitoksen toimintaan kuuluu olennaisena osana monenlainen laskenta ja sen toteuttaminen. Laskentaa tehdään paljon erilaisilla valmiilla ohjelmistoilla, kuten Matlab, Mathematica ja Maple. Kursseilla on aina laskenta mukana, joten kaikkien on osattava käyttää konetta laskentatarkoituksiin. Hyvin tärkeää olisi myös osata arvioida algoritmien tehokkuuksia, koska se on optimoinnissa välttämätöntä. Koska mallit ja datat voivat olla hyvinkin suuria, myös tiedonlouhinnan asiat liittyvät laitoksen alueeseen. Perusohjelmointitaito on osa laitoksella opiskelua ja työskentelyä, kyseessä on kuitenkin laskennan ohjelmointi, ei sovellusten toteuttaminen. Nykyään jo oppikirjatkin esittävät esimerkit Basic- ja Fortran-kielillä ja opiskelijoiden täytyy osata toteuttaa laskentaa jo peruskursseilla. Opiskelijalla täytyy olla kyky toteuttaa ongelman ratkaiseva koodi itse ellei käytössä ole valmiita laskentaratkaisuja. Laitoksen omilla kursseilla ei kuitenkaan opeteta ohjelmointia, vaan oletetaan että opiskelijat oppivat harjoitustöissä tarvittavat laskennan toteuttamistaidot muilla kursseilla tai itsenäisesti.

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Käyttöliittymäsuunnitelma

Käyttöliittymäsuunnitelma Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikanlaitos 10.11.2003 KÄKI-projekti Käyttöliittymäsuunnitelma Sami Huttunen Tatu Lamminmäki Juha Lappi Eija Pelkkikangas Sisältö SISÄLTÖ...1 1. JOHDANTO...1 2.

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta Valitsemisen solmukohdassa Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta 400 aloituspaikkaa 7 koulutusohjelmaa arkkitehtuuri konetekniikka prosessitekniikka ympäristötekniikka sähkötekniikka tietotekniikka tuotantotalous

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1(4) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 26.3.2004 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti Tutkintorakennetyöryhmä on pyytänyt osastoilta 26.3.2004

Lisätiedot

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 60 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja professori Reijo Karvinen huone: K1429, puhelin: 31152021 reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: 31152226

Lisätiedot

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala, huone Sd310, puhelin 365 2662 email: pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila, huone Sd316, puhelin

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna 2009-2010 aloittavat Kompetenssit Yleiset Yhteiset Ohjelmistotekniset Tietoverkkotekniset Itsensä kehittäminen Eettine Viestint Kehittä n ä m Organisaatio- a ja

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti:

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti: 1 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 8.9.2009 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 228 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Hajautetut järjestelmät, sivuaine 8100400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 8305010

Lisätiedot

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto IITE 7/1 isäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden 2005-2006 etusohjelmaan Osastoneuvosto 1..2005 OSASTON YHTEISET ISÄYKSET AS-0.1101 C ohjelmoinnin peruskurssi AS-0.1102 C/C++ ohjelmointi (luennoidaan

Lisätiedot

T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät

T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Software design and specification methods Kurssin henkilökunta ja sponsori Luennoitsija DI Antti Karanta, Napa Oy www.napa.fi Assistentti TkL

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Tietotekniikka koulutus- ja tieteenalana. Tommi Kärkkäinen

Tietotekniikka koulutus- ja tieteenalana. Tommi Kärkkäinen Tietotekniikka koulutus- ja tieteenalana Tommi Kärkkäinen Tietojenkäsittely (Computing, IT) yleisesti* Tietojenkäsittely-käsite: tavoitteellinen aktiviteetti joka vaatii, hyödyntää tai rakentaa tietokonetta

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Lähtökohta Vaikea löytää turva-alasta jotain ymmärtävää työvoimaa asentajiksi Lähtökohdan

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 207 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 202 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 Kurssi johdattaa sinut askel askeleelta C-ohjelmoinnin perusteisiin. Kurssi suoritetaan kokonaan netissä vuorovaikutteisella alustalla itseopiskeluna tutorin avustuksella.

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin. Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava

Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin. Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava Lähtökohdat Syksyllä 2014 aloitti sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen

Tutkintorakenteen uudistaminen Tutkintorakenteen uudistaminen Tietoliikennealueen yhteisvastuualue Ma Prof Raimo Kantola 24.3.1998 http:/keskus.hut.fi/u/kantola Raimo Kantola Perusopetus 1 Teknologiaympäristö muuttuu Seuraavat asiat

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

Tuotantotalous. - Menestyjän valinta

Tuotantotalous. - Menestyjän valinta Tuotantotalous - Menestyjän valinta Sisältö Oulun yliopisto ja tekniikan opiskelu Mikä ihmeen tuotantotalous? Tutalainen työelämässä Opiskelu tutalla Opiskelun ohessa Miten haen? Yhteystiedot Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere WinWind Oy Normet Oy Tuotteita joiden suunnittelussa hyödynnetään digitaalista tuoteprosessia

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot