16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA"

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmius tieteelliseen toimintaan tietotekniikan alalla sekä yleinen valmius toimia tietojenkäsittelyinsinöörin ammatillisella tehtäväalueella, johon sisältyvät tietojenkäsittelyyn, automaatioon ja tiedonsiirtoon perustuvien järjestelmien suunnittelu, toteutus ja tekniset sovellukset sekä näihin liittyvät opetus-, tutkimus- ja johtotehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius soveltaa tietotekniikkaa muilla tekniikan aloilla. Koulutusohjelman johtaja, professori Hannu-Matti Järvinen huone: TA213 tai TE209, puhelin: tai Osaston sihteeri Kirsi Järnström huone: TA211, puhelin: Kansainväliset asiat Elina Orava huone: TA209, puhelin: Tutkinnon rakenne Perusopinnot, 33 opintoviikkoa, ovat kaikissa koulutusohjelmissa samat. Koulutusohjelma päättää myös 12 yleisopintoihin kuuluvasta opintoviikosta. Koulutusohjelmakohtaisia opintoja on tietotekniikassa vähintään 35 opintoviikkoa. Opiskelijan tulee suorittaa pääaine ja vähintään yksi sivuaine. Kunkin pää- ja sivuaineen minimipituus on määritelty sen kuvauksessa. Yhteensä pääja sivuaineopintoja tulee olla vähintään 60 opintoviikkoa. Yksi sivuaine (n ov) saa olla myös toisessa yliopistossa suoritettu kokonaisuus (approbatur tai vastaava). Koulutusohjelma ei rajoita pääaineen tai sivuaineiden valintaa muuten kuin siten, että tietotekniikasta tulee suorittaa vähintään 30 opintoviikon verran pää- tai sivuaineopintoja. Tietotekniikan pää- ja sivuaineet ovat seuraavat (sulkeissa vastuulaitokset, jos tämä ei selviä nimestä): digitaali- ja tietokonetekniikka hajautetut järjestelmät(automaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, tietoliikennetekniikka) (vain sivuaine) hajautetut ohjelmistot (ohjelmistotekniikka, tietoliikennetekniikka) hypermedia (matematiikka, ohjelmistotekniikka) (vain sivuaine) multimedia (digitaali- ja tietokonetekniikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka)

2 173 ohjelmistotekniikka, käytettävyys ohjelmistotekniikka, ohjelmistotiede ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto oppivat ja älykkäät järjestelmät (sivuaine, signaalinkäsittely) signaalinkäsittely (sivuaine) signaalinkäsittely, kuvan- ja videonkäsittely signaalinkäsittely, puhe- ja audio signaalinkäsittely, signaalinkäsittelymenetelmät sulautetut järjestelmät (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, ohjelmistotekniikka) matematiikka, teknillinen matematiikka teknillisen matematiikan menetelmät (matematiikka, ohjelmistotekniikka vain sivuaine) tietoliikennetekniikka, digitaalinen siirtotekniikka tietoliikennetekniikka, tiedonsiirtotekniikka tietoliikennetekniikka, tietoliikenneverkot ja protokollat tietoliikennetekniikka, tietoturvallisuus (vain sivuaine) Varsinaisen tietotekniikan ulkopuolisiksi pää- tai sivuaineiksi sopivat myös muiden koulutusohjelmien tarjoamat opinnot, kuten erityisesti seuraavat: automaatio- ja säätötekniikka elektroniikka kieliteknologia lääketieteellinen informatiikka mittaustekniikka sähkömagnetiikka teollisuustalous tietohallinto.

3 174

4 175 Milloin eri pää- ja sivuaineet sisältävät yhteisiä pakollisia opintoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Vaihtoehtoiset ja valinnaiset opintojaksot voidaan sen sijaan lukea vain yhteen opintokokonaisuuteen, jolloin mahdollinen vajaus minimiopintoviikoissa pitää täydentää muilla opinnoilla. Mikäli opintojakso on sisällytetty yleisissä tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi enää laskea mukaan pää- tai sivuaineen opintoviikkoihin, jolloin valinnaisten opintojaksojen määrä pää- tai sivuaineessa kasvaa vastaavasti. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran Insinöörit ja teknikot AMK-insinöörien aiemmista opinnoista hyvitetään suoritettujen opintojaksojen mukaan korkeintaan 80 opintoviikkoa (opistoinsinööreille maksimihyvitys on 60 opintoviikkoa). Yleisopinnot hyvitetään kaikille insinööreille muilta kuin matematiikan osalta. Matematiikan opintojaksoja jää suoritettavaksi 16 opintoviikkoa. Mikäli tutkintoon ei kuulu ruotsin kielen virkamiestutkinnon suorittamista (asetus 442/87) eikä erillistä todistusta ruotsin kielen osaamisesta ole, on lisäksi suoritettava ruotsin peruskurssi. Tästä osuudesta kertyy 29 opintoviikkoa hyvityksiä. Tietotekniikan AMKinsinööreiksi luetaan ne insinöörit, joiden syventymiskohde on ollut ohjelmistotekniikkaa, tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa tai tietokonetekniikkaa. He saavat yleisopinnoista, koulutusohjelmakohtaisista, vapaasti valittavista ja yleisopinnoista yhteensä 60 opintoviikon hyvitykset. Heille pakollisista koulutusohjelmakohtaisista opintojaksoista päätetään tapauskohtaisesti. Tämän lisäksi heillä on mahdollisuus harkinnanvaraisesti saada pää- tai sivuaineopintoja hyvitetyiksi korkeintaan 20 opintoviikkoa, jolloin maksimihyvitykseksi tulee 80 opintoviikkoa. Muilla AMK-insinööreillä yläraja on 60 opintoviikkoa. Heidän on mahdollista saada harkinnanvaraisesti 31 opintoviikkoa koulutusohjelmakohtaisia opintoja hyvitetyksi. Opistoinsinöörit käsitellään alasta riippumatta tämän ryhmän tapaan Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnoissa on jätetty koulutusohjelman määriteltäväksi osa matematiikan ja luonnontieteiden opintojaksoista. Seuraavasta luettelosta on valittava vähintään 12 opintoviikkoa Lyhyt insinöörikemia Fourier n menetelmät 3 2) Tilastomatematiikka 3 2)4) Kompleksimuuttujan funktiot 3 3) Algoritmimatematiikka Matemaattinen analyysi Käytettävyys Tietoturvallisuuden perusteet 2 Opintojakso on pakollinen. Kemiasta voidaan valita myös opintojakso Laaja kemia 1 tai Laaja kemia 2. 2) Näistä matematiikan opintojaksoista on valittava vähintään toinen. Opintojaksoista tilastomatematiikka sopii erityisesti ohjelmistotekniikkaan painottuville opiskelijoille ja Fourier n menetelmät tietoliikenteeseen ja signaalinkäsittelyyn painottuville opiskelijoille. Teknisen matematiikan opiskelijoille sopivat molemmat vaihtoehdot. 3) Opintojakso on suositeltava, jos jokin pää- tai sivuaineista on digitaali- ja tietokonetekniikka, signaalinkäsittely, tiedonsiirtotekniikka tai teknillinen matematiikka. 4) Opintojakson asemesta voidaan valita opintojakso , Laaja tilastomatematiikka. Koulutusohjelma suosittelee laajan matematiikan opintokokonaisuuden suorittamista matematiikkaan suuntautuneille tai tutkijoiksi aikoville opiskelijoille.

5 Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot vähintään 22 ov Tietotekniikan yhteisten opintojaksojen tarkoitus on antaa kaikille tietotekniikan alan opiskelijoille yleisnäkemys tietotekniikasta ja varmistaa, että diplomi-insinööriksi opiskelevalla on tarpeelliset matemaattiset ja teoreettiset tiedot tietotekniikan pää- ja sivuaineiden suorittamista varten. Koulutusohjelmakohtaiset pakolliset opinnot ovat yhteensä 26 opintoviikkoa. Nämä ja yleisopinnot tulee suorittaa neljän ensimmäisen läsnäolovuoden aikana. Tämä vaatimus koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet vuonna 1997 tai myöhemmin. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, opiskelijan tulee laatia kirjallinen suunnitelma siitä, kuinka hän saa tämän osuuden suoritettua loppuun Elektroniikan perusteet II 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn I Laaja ohjelmointi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät 3 ( Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 ( Digitaalitekniikan perusteet 3 (3 Opintojaksoista ja on suoritettava vähintään toinen. Opintojakson voi korvata opintojaksolla 83800, Basic analog circuits. Opintojaksot ja ovat toisensa poissulkevat. 2) Opintojaksot ja ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Mikäli pää- tai sivuaine on sulautetut järjestelmät tai tietoliikennetekniikka, tulee valita opintojakso ) Opintojakson voi korvata opintojaksolla , Elektroniikan perusteet I. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat Koulutusohjelman valinnaiset aineopinnot 13 ov Valinnaisina opintojaksoina suoritetaan kaksitoista opintoviikkoa joko seuraavasta luettelosta tai koulutusohjelmaan kuuluvien laitosten (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, matematiikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietohallinto ja tietoliikennetekniikka) opintojaksoista. Luettelossa numerolla 1 on merkitty sellaisia koulutusohjelman omia opintojaksoja, jotka ovat erityisesti suositeltavia. Mikäli koulutusohjelman pakollisista suoritetaan enemmän kuin minimimäärä, valinnaisten opintojen minimimäärä vähenee vastaavasti Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Tiedonhallinnan peruskurssi 3 ( Turvallisuustekniikan perusteet Matriisilaskenta Mittaustekniikka Automaatiotekniikan perusteet Piirianalyysi I 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn II 3 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 ( Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 ( Sano se suomeksi! Kirjallisen viestinnän kurssi 2 Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/vaadittavat opintokokonaisuudet: Tietotekniikan koulutusohjelmassa pää- ja sivuainetasoisista opinnoista 30 opintoviikkoa tulee kertyä osaston laitosten antamista opinnoista. Pää- ja sivuaineen valintaa ei ole muuten rajoitettu. Koulutusohjelman tarjoamat opintokokonaisuudet muiden koulutusohjelmien opiskelijoille: Kieliteknologia, oppivat järjestelmät, hajautetut järjestelmät, teknillisen laskennan menetelmät, tietoturva ja hypermedia. Näiden kokonaisuuksien kuvaukset ovat opinto-oppaan lopussa.

6 International Masters Programme in Information Technology The International Masters Programme in Information Technology is offered by the institutes of the Department of Information Technology. The programme is open to all Finnish and international students. The official language of the programme is English. Detailed curriculum in English is published separetely Tietotekniikan koulutusohjelman pää- ja sivuaineet Digitaali- ja tietokonetekniikka Vastuuhenkilö: professori Olli Vainio huone: TH306, puhelin: Digitaali- ja tietokonetekniikan kohteena ovat digitaalisten laitteiden suunnittelu ja toteuttaminen erilaisiin tietojenkäsittelytehtäviin. Sovellusalueita ovat mm. signaalinkäsittely, tietoliikenne, elektroniikka ja instrumentointi. Digitaalisten laitteiden osuus elektroniikkalaitteiden kehityksessä on jatkuvasti kasvamassa. Erityisesti kasvua on ollut digitaalisten tietoliikennelaitteiden kehityksessä. Opintoja tukevat mm. signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka, ohjelmistotekniikka ja elektroniikka. Digitaali- ja tietokonetekniikan ammattiaineet antavat opiskelijalle kyvyn suunnitella ja toteuttaa digitaalisia laitteistoja teollisuuden vaativissa tuotekehityshankkeissa sekä kyvyn ymmärtää ja käyttää elektroniikka-alan suunnittelumenetelmiä ja työkaluja. Tavoitteena on myös luoda pohja digitaali- ja tietokonetekniikan jatko-opinnoille antamalla riittävät teoreettiset perusteet tieteenalalta. Pääaineen minimikoko on 28 opintoviikkoa. Lyhyen ammattiaineen minimikoko on 13 opintoviikkoa. Sivuaine Pakolliset opintojaksot 10 ov Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Laitteiston kuvauskielet Digitaalitekniikan laboratoriotyöt 2 Valinnaiset opintojaksot vähintään 3 ov Valinnaisiin suositellaan sisällytettäväksi opintojakso Tietokonearitmetiikka Integroidut analogiapiirit Analogiatekniikka Luotettava elektroniikka Elektroniikan tuotekehitys Nopeat integroidut piirit Johdatus signaalinkäsittelyyn II Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing Digitaalinen kuvankäsittely I Digital Image Processing Digital image processing II Digital image processing III Videokompressio Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Digitaalinen audio Multimedia Signal Processing Multimedia Systems and Communications Multimedia joukkoviestimissä Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka 5

7 Käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Multicarrier Techniques Basic Communication Circuits Vastaanotinrakenteet ja synkronointi tietoliikennejärjestelmissä Digitaaliset matkaviestimet Televerkot Computer Graphics Multimedia systems design Mikrokontrollerijärjestelmät Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu Prosessorien suunnittelu VHDL-suunnittelu ja synteesi Piille suunnittelu I Piille suunnittelu II Testattavuussuunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors Digitaalisten järjestelmien suunnittelu I Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II Tietokonearitmetiikka 3 Pääaine Pakolliset opintojaksot vähintään 17 ov Digitaali- ja tietokonetekniikan työkurssi Mikrokontrollerijärjestelmät 3 ( Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu 4 ( Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Laitteiston kuvauskielet Digitaalitekniikan laboratoriotyöt 2 Opintojaksot Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu ja Mikrokontrollerijärjestelmät ovat vaihtoehtoisia. Diplomityöhön liittyvät opinnot Pääaineeseen voidaan sisällyttää myös diplomityöhön liittyvät opintojaksot: Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari A Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari B Opintojakson Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö voi korvata jollain opintojaksoista Ohjelmistotekniikan projektityö, Signaalinkäsittelyn projektityö tai Tietoliikennetekniikan projektityö. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä. Valinnaiset opintojaksot Integroidut analogiapiirit Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Analogiatekniikka Luotettava elektroniikka Elektroniikan tuotekehitys Nopeat integroidut piirit Johdatus signaalinkäsittelyyn II Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing Digitaalinen kuvankäsittely I Digital Image Processing Digital image processing II Digital image processing III 2

8 Videokompressio Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Digitaalinen audio Multimedia Signal Processing Multimedia Systems and Communications Multimedia joukkoviestimissä Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka Tietokonegrafiikka Käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Multicarrier Techniques Basic Communication Circuits Vastaanotinrakenteet ja synkronointi tietoliikennejärjestelmissä Digitaaliset matkaviestimet Televerkot Computer Graphics Multimedia systems design Parallel Memory Architecture Prosessorien suunnittelu VHDL-suunnittelu ja synteesi Piille suunnittelu I Piille suunnittelu II Testattavuussuunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors Digitaalisten järjestelmien suunnittelu I Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II Tietokonearitmetiikka Puheentunnistuksen laboratoriotyöt Digital and Computer Systems Graduate Seminar Digital and Computer Systems Seminar Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/ vaadittavat opintokokonaisuudet: Jatko-opintokelpoisiksi merkityt DI-tutkintoon sisältymättömät opintojaksot voidaan liittää jatkotutkintoon. Jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin vastaavat laitoksen professorit Hajautetut ohjelmistot Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: Hajautettujen ohjelmistojen pääaine mahdollistaa syvällisen perehtymisen hajautettuihin järjestelmiin liittyvään ohjelmistotekniikkaan. Kokonaisuuden soveltaminen myös muiden ammattiaineiden yhteydessä on mahdollista. Kokonaisuus sisältää perustiedot ja -taidot hajautettujen ohjelmistojen käytännön suunnittelu- ja toteutustyölle. Pakolliset opintojaksot, vähintään 30 ov Hajautettujen ohjelmistojen pääaine vaatii esitiedokseen hajautettujen järjestelmien sivuaineen. Esitietona vaaditaan opintojakso Ohjelmointi I. Opintojaksot Ohjelmointi I ja II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi. Pakolliset opintojaksot Automaatiotekniikan perusteet 3 ( Automaatio- ja säätötekniikka 4 ( Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2

9 Käyttöjärjestelmät Hajautettujen järjestelmien perusteet Hajautettujen järjestelmien tekniikat Tietoliikenneverkkojen perusteet Tietoliikenneprotokollat 4 Opintojaksot ovat keskenään vaihtokelpoisia. Valinnaiset opintojaksot, vähintään 8 ov Myös hajautettujen järjestelmien sivuaineen yhteydessä annettavien ehtojen on täytyttävä Automaatiojärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi XML ohjelmistokehityksessä Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Seittiohjelmointi Verkkotekniikan jatkokurssi Protokollaohjelmointi 4 Täydentävät opintojaksot: Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Lausekielten toteutustekniikka Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Ohjelmien todistaminen Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistojen testaus Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistotekniikan projektityö Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietoliikenneprotokollien jatkokurssi Tietoturvallisuuden perusteet Tietoturvallisuuden jatkokurssi Verkon tietoturva Hypermedia Hypermedian sivuaine on esitelty sivulla Multimedia Vastuuhenkilöt: professori Irek Defée huone: TF316, puhelin: professori Jarmo Takala huone: TG408, puhelin: professori Hannu-Matti Järvinen huone: TA213, puhelin: professori Jarmo Harju huone: TH207, puhelin: Multimedialla tarkoitetaan monimuotoista informaation käsittelyä ihmisten ja koneiden välisessä kommunikaatiossa. Multimediateknologiassa pyritään digitaalista videota, kuvia, audiota, 3- ulotteista grafiikkaa ja kehittyneitä käyttöliittymiä sisältävien mutkikkaiden tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien yhdistämiseen. Tämä yhdistäminen muuttaa tulevaisuuden informaationkäsittelylaitteita ja sovelluksia voimakkaasti. Tässä prosessissa mm. matkapuhelimet muuttuvat langattomiksi multimediakommunikaattoreiksi.

10 181 Pääaine Multimedian pääaine antaa multimediajärjestelmien ja -sovellusten suunnittelussa tarvittavan laajan pohjan. Pääaine muodostuu signaalinkäsittelyn, ohjelmistotekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan ja tietoliikennetekniikan laitosten opetuksesta räätälöidystä kokonaisuudesta. Diplomityön voi pääaineesta tehdä näiden laitosten professoreille. Pääaineen esitiedot Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multimedian pääaineen pakollisille opintojaksoille Johdatus signaalinkäsittelyyn II Laaja ohjelmointi Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 (1 tai Pääaineen pakolliset opintojaksot 26 ov. Pakolliset opintojaksot sisältävät digitaalisen median käsittelytekniikoita, 3-ulotteisen grafiikan syntetisointia, ohjelmistotekniikkaa sekä tietokone- ja tietoliikennetekniikan perusteita Videokompressio Digitaalinen audio Multimedia Systems and Communications Multimedian työkurssi 3 ( Multimedian projektityö 3-5 ( Tietokonegrafiikka Seittiohjelmointi Käytettävyys Johdatus tietoliikennetekniikkaan Tietokonetekniikka 3 ( Signal Processors 3 (1 tai Sivuaine Multimedian sivuaine (vähintään 15 ov) antaa perustietoja multimediajärjestelmien ja sovellusten pohjasta. Aineopinnoissa painotetaan verkotetun multimediajärjestelmän kokonaisuuden ymmärtämistä. Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multimedian sivuaineen pakollisille opintojaksoille Signaalinkäsittelyn perusteet 4 ( Introductory signal processing 2 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 ( Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 tai Sivuaineen pakolliset opintojaksot 11 ov. Pakolliset opintojaksot sisältävät tietoliikennetekniikan perusteita sekä verkotetun multimediajärjestelmien perusteita Multimedia Systems and Communications Multimedian työkurssi 3 ( Multimedian projektityö 3-5 ( Seittiohjelmointi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 (2 tai 2) Mikäli Tietoliikenneverkkojen perusteet kuuluu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, suoritetaan Johdatus tietoliikennetekniikkaan. Aineopintojen valinnaiset opintojaksot. Pakollisten opintojen lisäksi aineopinnoissa on mahdollista valita opintojaksoja signaalinkäsittelystä, laitteisto- ja ohjelmistosuunnittelusta ja suunnittelutyökaluista sekä protokollista ja laajakaistaverkoista. Jotkut valinnaiset opintojaksot edellyttävät esitietoja, jotka eivät ole valitussa pääaineessa pakollisena. Tällaiset jaksot voidaan sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin valinnaisiin opintoihin, henkilökohtaisiin opintoihin sekä aineopintoja täydentäviin tai valinnaisiin opintoihin.

11 Hypermedian perusteet Rakenteiset dokumentit Moderni käyttöliittymäelektroniikka Signal compression Introduction to Pattern Recognition Digital image processing II Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Multimedia Signal Processing Multimedia joukkoviestimissä Tiedon louhinta Tekotodellisuus New media technologies seminar Tekotodellisuuden lisensiaattiseminaari Tekoäly Tunne käyttäjät - käytettävyyden arviointi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tietoliikenneprotokollat Tietoturvallisuuden perusteet Laajakaistaverkot Computer Graphics Digitaalisten järjestelmien suunnittelu I Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II 3 Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön aineopinnoista Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari A 1 ja Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikka, käytettävyys Vastuuhenkilöt: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: professori Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila (virkavapaalla helmikuuhun 2004 saakka) huone: TF107, puhelin: Tietotekniikan kehittyessä ja sen käyttäjäkunnan laajentuessa tuotteiden käytettävyys on noussut merkittäväksi kilpailutekijäksi. Käyttäjät ovat heterogeeninen joukko, jonka toiveet ja tarpeet tulee tunnistaa onnistuneen tuotteen valmistamiseksi. Internetin käytön lisääntyessä sivujen päivittämättömyys, latautumisen hitaus ja tiedon saannin huomattava hankaluus ovat nousseet puheenaiheiksi useissa yhteyksissä. Tietotekniikan ammattilaisten tuotteita vaivaa sisäinen rapautuminen useiden versiopäivitysten myötä eikä ohjelmistoihin ole läheskään aina kannattavaa tai mahdollista toteuttaa laajennuksia tai kieliversioita. Kaikkiin näihin käytettävyysongelmiin pyritään löytämään ratkaisu tarkastelemalla käytettävyyttä suunnittelun, käyttäjätutkimuksen ja käyttöliittymäohjelmoinnin myötä. Sekä pääaineen että sivuaineen vähimmäisopintoviikkomäärä on 30. Käytettävyyden pää- tai sivuaineeseen ei voi sisällyttää koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintojaksoja. Pää- ja sivuaineina käytettävyys sulkee pois ohjelmistotieteen ja ohjelmistotuotannon. Käytettävyyden pää- ja sivuaine tarjoavat pohjan suunnitella ja arvioida erilaisia käyttöliittymiä ympäristössä, laitteissa ja ohjelmistoissa. Pää- ja sivuaineen pakollisia opintojaksoja opintoviikkoa ovat: Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö 3 ( Tietorakenteet ja algoritmit 5 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistotekniikan projektityö Käytettävyys 2 ( Tunne käyttäjät - käytettävyyden arviointi 3

12 Kognitiivinen psykologia Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 3 (3 Opintojaksot Tietorakenteiden käyttö ja Tietorakenteet ja algoritmit ovat toisensa poissulkevia. 2) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia 3) Vuoden 2001 keväällä pidetty seminaari Contextual Design 2ov korvaa opintojakson Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön käytettävyydessä. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B 0 Valinnaiset opintojaksot: Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä. Pää- tai sivuaineeseen saa liittää Ohjelmistotekniikan laitoksen 810-alkuisia opintojaksoja poislukien alkuiset opintojaksot. Suositeltavia kursseja ovat: Ympäristöpsykologia Taidehistoria Sisustussuunnittelu Tuotekehitysoppi Monitieteellinen tuotekehitysprojekti -Ideapaja Markkinointi Ergonomia Kognitiivinen ergonomia Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Teknologian kehitys ja yhteiskunta Fysiologia Informaatiografiikka Hypermedian perusteet Virtuaalitodellisuuden työkurssi Näyttötekniikat Moderni käyttöliittymäelektroniikka Tekotodellisuus Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmistoarkkitehtuurit Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Käytettävyys ohjelmistoprojektissa 2 ( Käytettävyyden seminaari Sano se suomeksi! Kirjallisen viestinnän kurssi 2 Tehdään samanaikaisesti opintojakson Ohjelmistotekniikan projektityö kanssa. Valinnaisena kurssina lisäksi Teollinen muotoilu Ohjelmistotekniikka, ohjelmistotiede Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa. Ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kolmeen vaihtoehtoiseen haaraan, käytettävyyteen, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotiede menee ohjelmistotuotantoa syvemmälle ohjel-

13 184 mistotekniikan teoreettisissa perusteissa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotuotannosta. Pää- ja sivuaineina ohjelmistotiede, ohjelmistotuotanto, käytettävyys ja sulautettujen järjestelmien ohjelmistopainotus ovat toisensa poissulkevia. Pääaineen pakollisia opintojaksoja on opintoviikkoa ja minimikoko 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suurempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivuaineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois pää- tai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää täydentävillä opintojaksoilla. Sivuainetta voi täydentää pääaineen pakollisilla opinnoilla ja pääaineen täydentävillä opinnoilla. Mikäli sivuaineen laajuus ylittää 28 opintoviikkoa, sen pitää rakenteeltaan olla pääaineen mukainen. Sivuaine antaa opiskelijalle valmiudet tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja, osallistua toteutustekniikoiden valintaan sekä toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on syvällinen alan perustyökalujen ja -tekniikoiden ymmärrys, hyvä pohja tieteellisille jatko-opinnoille ja valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurehkoissa projekteissa sekä poikkeuksellisen vaativissa tehtävissä. Esitiedot Opintojaksot Algoritmimatematiikka, Tietotekniikan peruskurssi ja Laaja ohjelmointi kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelman pakollisiin opintojaksoihin. Niiden suoritus tai niitä vastaavat tiedot edellytetään sekä pää- että sivuaineen lukijoilta. Laaja ohjelmointi voidaan korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II. Sivuaine Pakolliset opintojaksot: vähintään 20 ov Algoritmimatematiikka Laaja ohjelmointi Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi Käyttöjärjestelmät 4 Sivuaineeseen voidaan liittää pääaineen pakollisia tai vaihtoehtoisia opintojaksoja. Pääaine Pääaine sisältää edellä olleen sivuaineen. Pääaineen pakollisia opintojaksoja opintoviikkoa ovat: Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka 5 ( Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Ohjelmien todistaminen 3 ( Ohjelmistotuotannon menetelmät 4 ( Ohjelmistotekniikan projektityö 3-5 ( Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A 1 ( Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B 0 (3 Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. 2) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. 3) Diplomityöseminaarit ovat pakollisia pääaineessa, mutta eivät pitkää sivuainetta suorittaville. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla myös jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Täydentävät opintojaksot Seuraavia opintojaksoja voidaan käyttää täydentämään pää- ja sivuainetta Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Kryptologia 3

14 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Tekoäly Tietokonegrafiikka Ohjelmistojen testaus Ohjelmien ylläpito ja evoluutio Ohjelmistoarkkitehtuurit Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietokantajärjestelmien suunnittelu Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Hajautettujen järjestelmien perusteet Hajautettujen järjestelmien tekniikat XML ohjelmistokehtiyksessä Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Seittiohjelmointi Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietotekniikan opetustaidon kurssi Orientation to postgraduate studies Tietoliikenneprotokollat Protokollaohjelmointi Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 ( Digitaalitekniikan perusteet Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 1 (2 Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. 2) Suositellaan, jos diplomityö kirjoitetaan englanniksi Ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa, ja sen pääainelukijoita kehotetaan tutustumaan hyvin myös johonkin muuhun tekniikan alaan, jotta he pystyisivät toteuttamaan ohjelmistoja näiden alojen tarpeisiin. Itse ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kahteen vaihtoehtoiseen haaraan, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotuotanto menee ohjelmistotiedettä syvemmälle ohjelmistoprosessin hallinnassa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotieteestä. Pää- ja sivuaineina ohjelmistotiede, ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät ovat toisensa poissulkevia. Pää- ja sivuaine-esittelyissä opintojaksot on jaoteltu kolmeen ryhmään: pakolliset, vaihtoehtoiset ja valinnaiset. Kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettava ja vaihtoehtoisista opintojaksoista pitää tulla annettu minimiopintoviikkomäärä täyteen. Loput opintojaksot ovat valinnaisia ja niitä tulee suorittaa niin paljon, että pää- ja sivuaineen minimiopintoviikkomäärä tulee täyteen, sivuaineessa vähintään 15 opintoviikkoa ja pääaineessa vähintään 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suurempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivu-

15 186 aineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois päätai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää valinnaisilla opintojaksoilla. Sivuaine antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa, kyvyn tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja ja valmiuden osallistua toteuttajana suureen projektiin. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävä pohja tieteellisille jatko-opinnoille. Esitiedot Seuraavat opintojaksot kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelman pakollisiin opintojaksoihin. Niiden suoritus tai niitä vastaavat tiedot edellytetään sekä sivu- että pääaineen lukijoilta: Tietotekniikan perusteet Laaja ohjelmointi 6 voidaan korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II, joista jälkimmäisen voi sisällyttää päätai sivuaineeseen, mikäli se tai Laaja ohjelmointi ei kuulu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. Sivuaine Sivuaineen minimikoko on 15 opintoviikkoa. Mikäli sivuaineen koko ylittää 29 opintoviikkoa, sen rakenne tulee olla samanlainen kuin pääaineen. Sivuaineen pakollisia opintojaksoja 8-10 opintoviikkoa Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Sivuaineen valinnaisia opintoja tulee suorittaa vähintään 4 opintoviikon verran Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon menetelmät Johdatus tietokantajärjestelmiin Käyttöjärjestelmät Käytettävyys 2 Sivuaineeseen voidaan liittää pääaineen pakollisia ja/tai vaihtoehtoisia opintojaksoja Pääaine Pääaine sisältää edellä olleen sivuaineen. Pääaineen pakollisia opintojaksoja Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistotekniikan projektityö Käyttöjärjestelmät 4 Opintojakson Ohjelmistotekniikan projektityö voi korvata Signaalinkäsittelyn, Digitaali- ja tietokonetekniikan tai Tietoliikennetekniikan projektityöllä. Pääaineen vaihtoehtoisia tulee suorittaa vähintään 6 opintoviikon verran Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Ohjelmistojen testaus 3 a,c Ohjelmistoarkkitehtuurit 4 c Johdatus tietokantajärjestelmiin 2 b Tietokantajärjestelmien suunnittelu 2 b Laitteistonläheinen ohjelmointi 2 a Sulautetut järjestelmät 2 a Reaaliaikajärjestelmät 2 a Hajautettujen järjestelmien perusteet 4 d Hajautettujen järjestelmien tekniikat 4 d XML ohjelmistokehityksessä 3 b,d Opintojakso , Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan, suositellaan jatkotutkintoon, jos sitä ei ole perustutkinnossa muka-

16 187 na. Kirjaimet (a-d) viittaavat opintojaksoihin, joilla on esitietoriippuvuuksia keskenään tai jotka muodostavat toisiaan tukevia ryhmiä. Opinnot kannattaa valita näiden ryhmien mukaan, vaikka ryhmäjaon noudattaminen ei olekaan pakollista. Pääaineeseen voidaan liittää kohdan Täydentävät opintojaksot opintojaksoja. Pääaineen minimikoko on 30 opintoviikkoa. Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot Diplomityöseminaari A ja Diplomityöseminaari B ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön ohjelmistotekniikassa. Ne voidaan sisällyttää pääaineeseen. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Täydentävät opintojaksot: Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Yrityksen tietojärjestelmät Ohjelmistoliiketoiminta Tietoturvallisuuden johtaminen Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Kryptologia Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Ohjelmien todistaminen Tekoäly Tietokonegrafiikka Ohjelmien ylläpito ja evoluutio Käyttöjärjestelmien työkurssi Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Seittiohjelmointi Käytettävyys Tunne käyttäjät - käytettävyyden arviointi Kognitiivinen psykologia Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietotekniikan opetustaidon kurssi Orientation to postgraduate studies Tietoliikenneprotokollat Tietoturvallisuuden perusteet Televerkot Protokollaohjelmointi Signaalinkäsittely Vastuuhenkilöt: Laitoksen johtaja, professori Moncef Gabbouj huone: TF406, laitoksen varajohtaja Alpo Värri huone: TE308, puhelin:

17 188 Signaalinkäsittely sovelluksineen on nykyisin merkittävässä määrin mukana ihmisten arkielämässä: CD-soittimet, DVD-soittimet ja matkapuhelimet ovat useimmille tuttuja. Jatkossa sovellusten määrä näyttäisi edelleen kasvavan. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Suomessa aloitettavat digitaaliset radio- ja televisiolähetykset, tietokoneohjelmien ja -pelien vaatima tehokas kuvan- ja äänenkäsittely sekä Yhdysvalloissa jopa eri oikeusasteisiin edennyt kiista tehokkaasti pakatun digitaalisen musiikin levityksestä internetissä. Alunperin signaalinkäsittelyn menetelmiä sovellettiin pääosin teollisuudessa ja tiedemaailmassa, mutta tulevaisuus tuo menetelmät lähemmäksi kuluttajaa ja suuria markkinoita. Merkittävä osa näistä tuotteista tulee olemaan ohjelmistotuotteita, joita kuluttaja ajaa omalla tietokoneellaan tai multimediapäätteellään. Nämä markkinat vaativatkin uudenlaisia kykyjä, jotka kykenevät yhdistämään signaalinkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan uudella tavalla ja tuomaan signaalinkäsittelyn menetelmät kuluttajan ulottuville entistä helppokäyttöisempinä sovelluksina. Signaalinkäsittelyn laitoksen kursseilla tarkastelun kohteina ovat digitaaliset signaalit sekä niiden suodatus ja tulkinta laajasti ymmärrettynä. Signaalinkäsittelyn sovelluksia ovat edellä mainittujen lisäksi mm. tietoliikenne, instrumentointi sekä kuvan, puheen ja audion muokkaus, koodaus ja siirto. Signaalinkäsittelyn menetelmät esitetään yleensä algoritmeina, jotka on johdettu matemaattisen tarkastelun kautta. Koska menetelmät käytännössä toteutetaan usein digitaalilaitteistolla ja ne liittyvät usein tietoliikenteeseen, voidaankin sanoa signaalinkäsittelyn sijaitsevan jossain matematiikan, ohjelmistotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan välimaastossa. Signaalinkäsittelyn opintoja tukevat ohjelmistotekniikka (sulautetut järjestelmät), digitaali- ja tietokonetekniikka (laitteistoratkaisut), elektroniikka, matematiikka, mittaustekniikka ja lääketieteellinen informatiikka. Opiskelija voi myös valita vastaavan kansainvälisen ohjelman opintojakson (kts. Kansainvälisten opintojen erillinen opinto-opas). Katso myös opintojen rakennetta esittävä kaavio sekä diagrammi laitoksen kurssien esitietovaatimuksista. Jatko-opinnoista kiinnostuneille signaalinkäsittely on yksi nopeimmin tohtorin tutkintoon johtavista oppiaineista yliopistossamme. Jatkotutkintoon johtavat tutkimukset voi usein aloittaa jo perustutkinnon suorituksen loppuvaiheessa työskentelemällä tutkimusapulaisena laitoksen projekteissa, joista antaa lisätietoa Prof. Hannu Eskola, huone TD220, puhelin Signaalinkäsittelyn aineopinnot antavat opiskelijalle kyvyn soveltaa signaalinkäsittelymenetelmiä erilaisissa signaalien käsittelyä ja muokkaamista vaativissa projekteissa sekä kyvyn ymmärtää ja edelleen kehittää alan menetelmiä ja työkaluja. Aineopintojen esitiedot Signaalinkäsittelyn aineopintojen pakollisten opintojaksojen esitietokurssit sisältyvät pääsääntöisesti pakollisina yleisopintoihin, tietotekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin tai kyseisiin ammattiaineisiin. Jotkut valinnaiset opintojaksot edellyttävät esitietoja, jotka eivät ole valitussa ammattiaineessa pakollisena. Tällaiset jaksot voidaan sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin valinnaisiin opintoihin, henkilökohtaisiin opintoihin sekä ammattiaineen täydentäviin tai valinnaisiin opintoihin. Lisäksi on havaittu, että kurssit Fourier n menetelmät, Laaja tilastomatematiikka, Kompleksimuuttujan funktiot ja Matriisilaskenta I ovat hyödyllisiä. Aineopinnot Signaalinkäsittelyn aineopinnot jakautuvat kolmeen vaihtoehtoon: signaalinkäsittelymenetelmiin, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä puhe- ja audiolinjaan. Sivuaineita on valittavissa neljä: signaalinkäsittelyn sivuaine, oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine, kieliteknologian sivuaine ja multimedian sivuaine. Signaalinkäsittelyn pääaineen minimilaajuus on 26 ov. Aineopintoja on lisäksi mahdollista laajentaa ja syventää halutulla määrällä valinnaisia opintojaksoja.

18 189 SIGNAALIN- KÄSITTELYN SIVUAINE 15 OV

19 190 Signaalinkäsittelyn pääaine Pääaineen esitiedot, ov Elektroniikan perusteet I 2 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn II Johdatus tietoliikennetekniikkaan Mikroprosessorit, laaja Digitaalitekniikan perusteet 3 (1 tai. Signaalinkäsittelyn pääaine voidaan koostaa kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti. Näissä vaihtoehdoissa painotus voi olla signaalinkäsittelyn yleisissä menetelmissä, kuvan- ja videonkäsittelyyn erikoistuneissa menetelmissä tai puheen ja äänenkäsittelyyn erikoistuneissa menetelmissä. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa on suoritettava opintoviikkoa kaikille pääaineopiskelijoille yhteisiä kursseja Digitaalinen lineaarinen suodatus I 3 ( Digital linear Filtering I 3 ( Introduction to Pattern Recognition Digitaalinen kuvankäsittely I 3 ( Digital Image Processing 3 ( Puheenkäsittelyn menetelmät Signaali- ja systeemitekniikan laboratoriokurssi Signaalinkäsittelyn työkurssi Signaalinkäsittelyn projektityö 3-5 ( Signal Processing Project (elective) 3-5 (1 joko suomen- tai englannin kielinen opintojakso. Signaalinkäsittelymenetelmien vaihtoehto Yksi Signaalinkäsittelyn aineopintojen kolmesta vaihtoehdosta. Signaalinkäsittelymenetelmien vaihtoehdon tavoitteena on tuottaa vankka modernien signaalinkäsittelymenetelmien hallinta ja valmiudet signaalinkäsittelyalgoritmien suunnitteluun ja toteuttamiseen erilaisissa sovelluksissa. Vaihtoehdon pakolliset opinnot, 7 ov Digitaalinen lineaarinen suodatus II Adaptiivinen signaalinkäsittely 3 ( Signal compression 2 ( Signal Processors 3 tai Suositeltavia: Multirate signal processing System level DSP algorithms Pattern Recognition 3 Kuvan- ja videonkäsittelyn vaihtoehto Yksi Signaalinkäsittelyn aineopintojen kolmesta vaihtoehdosta. Kuvan- ja videonkäsittelyn vaihtoehdon tavoitteena on antaa kattava yleiskäsitys moderneista kuvan- ja videonkäsittelyn algoritmeista ja sovelluksista. Tämä linja antaa hyvät valmiudet sovellusten ja teorian innovatiiviseen kehittelyyn erilaisissa kuvan- ja videonkäsittelyn teollisissa ja akateemisissa tehtävissä. Vaihtoehdon pakolliset opinnot, 8 ov Epälineaarinen signaalinkäsittely Digital image processing II Videokompressio 2 Suositeltavia: Digital image processing III Pattern Recognition 3 Puhe ja audiovaihtoehto Yksi Signaalinkäsittelyn aineopintojen kolmesta vaihtoehdosta. Puhe- ja audiovaihtoehto antaa laajan tuntemuksen puheen- ja audion käsittelymenetelmistä sekä tärkeimmistä sovelluksista kuten puheentunnistuksesta, puheenkoodauksesta ja audiokoodauksesta. Vaihtoehto antaa hyvät valmiudet menetelmien soveltamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen.

20 191 Puhe- ja audiovaihtoehtoa tukee myös TTY:n tarjoama kieliteknologian sivuaine. Nämä yhdessä luovat laajan yleisnäkemyksen luonnollisen kielen käsittelytavoista ja antavat pohjan toimia puheteknologian asiantuntijana yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa, mikä on tulevaisuuden sovellusten suunnittelussa yhä tärkeämpää. Vaihtoehdon pakolliset opinnot, 8 ov Puheen koodaus Speech Recognition Digitaalinen audio 3 Suositeltavia: Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing Signal compression 2 Aineopintojen valinnaiset opintojaksot Aineopintoihin voidaan sisällyttää haluttu määrä valinnaisia opintojaksoja seuraavasta luettelosta. Kaikki luettelon opintojaksot kelpaavat jokaiseen vaihtoehtoon. Signaalinkäsittelyn kaikki opintojaksot väliltä sopivat valinnaisiin opintojaksoihin Reaaliaikamallinnus Fysiologisten signaalien käsittely Lääketieteellisten kuvien käsittely Laaja tilastomatematiikka 4 ( Differentiaaliyhtälöt Fourier n menetelmät 3 ( Kompleksimuuttujan funktiot 3 ( Matriisilaskenta Algebra Algoritmimatematiikka Koodausteoria Informaatioteoria Stokastiset prosessit Moderni käyttöliittymäelektroniikka Analogiatekniikka Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu Anturifysiikka Mittausdatan analyysi Digitaalinen säätö Identifiointi Mallinnus ja simulointi Verkkoanalyysi Tietorakenteet ja algoritmit Tekoäly Tietokonegrafiikka Ohjelmistotuotannon menetelmät Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietokantajärjestelmien suunnittelu Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Digitaaliset matkaviestimet Hajaspektritekniikka Televerkot Laajakaistaverkot Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Prosessorien suunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors 3 ( Tietokonearitmetiikka 3 2) Opintojakso voidaan sisällyttää pääaineeseen, jos se ei ole osana pakollisia perusopintoja.

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Hannu-Matti Järvinen huone: TA213 tai TE209 puhelin: 31154242tai 31152702 hannu-matti.jarvinen@tut.fi Osaston sihteeri Päivi Salo

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Hannu-Matti Järvinen, osastonjohtajan vastaanottohuone TA213, puhelin 3115 4242. huone TE209, puhelin 3115 2702. email: hannu-matti.jarvinen@tut.fi

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Opintojen rakenne. Tietotekniikka

Tavoitteet TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Opintojen rakenne. Tietotekniikka 172 4.12. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 4.12.1. Tavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmius tieteelliseen toimintaan tietotekniikan alalla sekä yleinen valmius

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti:

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti: 1 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 8.9.2009 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö KORVAAVUUDET Vanha kurssi: Uusi kurssi (korvaava) op/ov: 811192 Johdatus ohjelmointiin C-kielellä + 521276P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä 521141P Ohjelmoinnin alkeet 521276P Ohjelmoinnin perusteet

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 207 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 202 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Opettajatuutorointi-kurssin syksyn 2006 kyselyjen tulokset

Opettajatuutorointi-kurssin syksyn 2006 kyselyjen tulokset Opettajatuutorointi-kurssin syksyn 26 kyselyjen tulokset Opinnot keväällä ja syksyllä 26 Pirjo Moen, 2.1.26 Yleistä Kyselyyn vastasi 2.9.26 mennessä 121 opiskelijaa vanhan tutkintojärjestelmän mukaan etenevistä

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

TUTKINTO-OHJELMAINFO Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus

TUTKINTO-OHJELMAINFO Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus TUTKINTO-OHJELMAINFO 3.5.2018 Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus SIVUAINEEN VALINTA Kolme näkökulmaa sivuaineopintojen ja valinnaisten opintojen valitsemiseen 1. Tietojenkäsittelytieteiden

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Mediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista)

Mediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV11S2 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1(4) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 26.3.2004 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti Tutkintorakennetyöryhmä on pyytänyt osastoilta 26.3.2004

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna 2009-2010 aloittavat Kompetenssit Yleiset Yhteiset Ohjelmistotekniset Tietoverkkotekniset Itsensä kehittäminen Eettine Viestint Kehittä n ä m Organisaatio- a ja

Lisätiedot

Tenttilista kevät 2011

Tenttilista kevät 2011 IV Periodi Pe 14.1. Pe 21.1. Pe 28.1. Pe 4.2. Pe 11.2. V Periodi Pe 18.2. Pe 25.2. Pe 4.3. Pe 11.3. Pe 18.3. Pe 25.3. VI periodi Pe 1.4. Pe 8.4. Pe 15.4. Ti 19.4. Pe 29.4. Ti 3.5. Pe 6.5. Ti 10.5. Pe 13.5.

Lisätiedot

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto IITE 7/1 isäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden 2005-2006 etusohjelmaan Osastoneuvosto 1..2005 OSASTON YHTEISET ISÄYKSET AS-0.1101 C ohjelmoinnin peruskurssi AS-0.1102 C/C++ ohjelmointi (luennoidaan

Lisätiedot

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi kevätkausi Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi kevätkausi Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV11S1 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

Tietojärjestelmätieteen ohjelmat

Tietojärjestelmätieteen ohjelmat Tietojärjestelmätieteen ohjelmat PÄÄAINEENVALINTAINFO KEVÄT 2018 LAURA LAPPALAINEN KO-VASTAAVA TEKNINEN VIESTINTÄ Tietojärjestelmiä on kaikkialla, ja yhteiskunnan digitalisoituminen vain kiihtyy Technology

Lisätiedot

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV12S1 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 226 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Hajautetut järjestelmät Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: 3115 5511 email: tommi.mikkonen@tut.fi

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma

Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Tekniikan kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden alusta alkaen opiskelija oppii hyödyntämään tehokkaasti modernia tietotekniikkaa ja soveltamaan

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Käyttöliittymäsuunnitelma

Käyttöliittymäsuunnitelma Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikanlaitos 10.11.2003 KÄKI-projekti Käyttöliittymäsuunnitelma Sami Huttunen Tatu Lamminmäki Juha Lappi Eija Pelkkikangas Sisältö SISÄLTÖ...1 1. JOHDANTO...1 2.

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

1 of :12

1 of :12 1 of 11 2.8.2016 13:12 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-2017 Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 11 2.8.2016 13:12 Pääaine (FM-opinnoissa):

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET

TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET Versiohistoria Ensimmäinen versio 14.3.2005 / Ilkka Niemelä Koulutusohjelmatoimikunnan kokouksessa 4.4.2005 esitetyt muutokset tehty 8.4.2005. TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala, huone Sd310, puhelin 365 2662 email: pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila, huone Sd316, puhelin

Lisätiedot

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala huone: SD310, puhelin: 31152662 email: pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila huone: SD316, puhelin:

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE

19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 228 19. SIVUAINEKOKONAISUUDET KAIKKIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE 19.1. Hajautetut järjestelmät, sivuaine 8100400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 8305010

Lisätiedot

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15 Digitaaliset ihmistieteet Infotilaisuus 14.1.2019 klo 15 Digitaaliset ihmistieteet Oulun yliopistossa Tutkinto-ohjelmien yhteiset opinnot: Eri oppiaineissa runsaasti osaamista, joka kootaan nyt yhteen

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous 208 4.13. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Osaston johtaja, professori Jorma Mäntynen, huone FA210, puhelin 365 2692 email: jorma.mantynen@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen, huone FA209, puhelin

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 157 13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pertti Nousiainen huone K4427, puhelin 3115 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446,

Lisätiedot

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala huone: SD310, puhelin: 31152662 pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila huone: SD316, puhelin: 31152337

Lisätiedot

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja 4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Pertti Nousiainen huone 4427, puhelin 365 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446, puhelin 365

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2017 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot