16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 16. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Hannu-Matti Järvinen huone: TA213 tai TE209 puhelin: tai Osaston sihteeri Päivi Salo huone: TA211, puhelin: Kansainväliset asiat Elina Orava Huone: TA209, puhelin: Koulutussihteeri Liisa Nummi huone: TA207, puhelin: Tavoitteet 169 Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmius tieteelliseen toimintaan tietotekniikan alalla sekä yleinen valmius toimia tietojenkäsittelyinsinöörin ammatillisella tehtäväalueella, johon sisältyvät tietojenkäsittelyyn, automaatioon ja tiedonsiirtoon perustuvien järjestelmien suunnittelu, toteutus ja tekniset sovellukset sekä näihin liittyvät opetus-, tutkimus- ja johtotehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius soveltaa tietotekniikkaa muilla tekniikan aloilla Tutkinnon rakenne Perusopinnot, 33 opintoviikkoa, ovat kaikissa koulutusohjelmissa samat. Koulutusohjelma päättää myös 12 yleisopintoihin kuuluvasta opintoviikosta. Koulutusohjelmakohtaisia opintoja on tietotekniikassa vähintään 35 opintoviikkoa. Opiskelijan tulee suorittaa pääaine ja vähintään yksi sivuaine. Kunkin pää- ja sivuaineen minimipituus on määritelty sen kuvauksessa. Yhteensä pää- ja sivuaineopintoja tulee olla vähintään 60 opintoviikkoa. Yksi sivuaine (n ov) saa olla myös toisessa yliopistossa suoritettu kokonaisuus (approbatur tai vastaava). Koulutusohjelma ei rajoita pääaineen tai sivuaineiden valintaa muuten kuin siten, että tietotekniikasta tulee suorittaa vähintään 30 opintoviikon verran pää- tai sivuaineopintoja. Tietotekniikan pääja sivuaineet ovat seuraavat (sulkeissa vastuulaitokset, jos tämä ei selviä nimestä): digitaali- ja tietokonetekniikka hajautetut järjestelmät(automaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, tietoliikennetekniikka) (vain sivuaine) hajautetut ohjelmistot (ohjelmistotekniikka, tietoliikennetekniikka) hypermedia (matematiikka, ohjelmistotekniikka) multimedia (digitaali- ja tietokonetekniikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka) ohjelmistotekniikka, käytettävyys Tietoliikenne-elektroniikka

2 170 ohjelmistotekniikka, ohjelmistotiede ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto oppivat ja älykkäät järjestelmät (signaalinkäsittely, sivuaine) signaalinkäsittely (sivuaine) signaalinkäsittely, kuvan- ja videonkäsittely signaalinkäsittely, puhe- ja audio signaalinkäsittely, signaalinkäsittelymenetelmät sulautetut järjestelmät (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, ohjelmistotekniikka) matematiikka, teknillinen matematiikka tietoliikennetekniikka, tiedonsiirtotekniikka tietoliikennetekniikka, tietoliikenneverkot ja protokollat tietoliikennetekniikka, tietoturvallisuus (vain sivuaine) Varsinaisen tietotekniikan ulkopuolisiksi pää- tai sivuaineiksi sopivat myös muiden koulutusohjelmien tarjoamat opinnot, kuten erityisesti seuraavat: automaatio- ja säätötekniikka elektroniikka kieliteknologia lääketieteellinen informatiikka mittaustekniikka sähkömagnetiikka teollisuustalous tietohallinto.

3 171

4 Koulutusohjelman omat pää- ja sivuaineet. Milloin eri pää- ja sivuaineet sisältävät yhteisiä pakollisia opintoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Vaihtoehtoiset ja valinnaiset opintojaksot voidaan sen sijaan lukea vain yhteen opintokokonaisuuteen, jolloin mahdollinen vajaus minimiopintoviikoissa pitää täydentää muilla opinnoilla. Mikäli opintojakso on sisällytetty yleisissä tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi enää laskea mukaan pää- tai sivuaineen opintoviikkoihin, jolloin valinnaisten opintojaksojen määrä pää- tai sivuaineessa kasvaa vastaavasti. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran Insinöörit ja teknikot AMK-insinöörien aiemmista opinnoista hyvitetään suoritettujen opintojakojen mukaan korkeintaan 80 opintoviikkoa (opistoinsinööreille maksimihyvitys on 60 opintoviikkoa). Yleisopinnot hyvitetään kaikille insinööreille muilta kuin matematiikan osalta. Matematiikan opintojaksoja jää suoritettavaksi 16 opintoviikkoa. Mikäli tutkintoon ei kuulu ruotsin kielen virkamiestutkinnon suorittamista (asetus 442/87) eikä erillistä todistusta ruotsin kielen osaamisesta ole, on lisäksi suoritettava ruotsin peruskurssi. Tästä osuudesta kertyy 29 opintoviikkoa hyvityksiä. Tietotekniikan AMK-insinööreiksi luetaan ne insinöörit, joiden syventymiskohde on ollut ohjelmistotekniikkaa, tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa tai tietokonetekniikkaa. He saavat yleisopinnoista, koulutusohjelmakohtaisista, vapaasti valittavista ja yleisopinnoista yhteensä 60 opintoviikon hyvitykset. Heille pakollisista koulutusohjelmakohtaisista opintojaksoista päätetään tapauskohtaisesti. Tämän lisäksi heillä on mahdollisuus harkinnanvaraisesti saada pää- tai sivuaineopintoja hyvitetyiksi korkeintaan 20 opintoviikkoa, jolloin maksimihyvitykseksi tulee 80 opintoviikkoa. Muilla AMK-insinööreillä yläraja on 60 opintoviikkoa. Heidän on mahdollista saada harkinnanvaraisesti 31 opintoviikkoa koulutusohjelmakohtaisia opintoja hyvitetyksi. Opistoinsinöörit käsitellään alasta riippumatta tämän ryhmän tapaan Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnoissa on jätetty koulutusohjelman määriteltäväksi osa matematiikan ja luonnontieteiden opintojaksoista. Seuraavasta luettelosta on valittava vähintään 12 opintoviikkoa Lyhyt insinöörikemia 2 1) Fourier n menetelmät 3 2) Tilastomatematiikka 3 2)4) Kompleksimuuttujan funktiot 3 3) Algoritmimatematiikka 3 1) Matemaattinen analyysi Käytettävyys Tietoturvallisuuden perusteet 2 1) Opintojakso on pakollinen. Kemiasta voidaan valita myös opintojakso Laaja kemia 1 tai Laaja kemia 2. 2) Näistä matematiikan opintojaksoista on valittava vähintään toinen. Opintojaksoista tilastomatematiikka sopii erityisesti ohjelmistotekniikkaan painottuville opiskelijoille ja Fourier n menetelmät tietoliikenteeseen ja signaalinkäsittelyyn painottuville opiskelijoille. Teknisen matematiikan opiskelijoille sopivat molemmat vaihtoehdot. 3) Opintojakso on suositeltava, jos jokin pää- tai sivuaineista on digitaali- ja tietokonetekniikka, signaalinkäsittely, tiedonsiirtotekniikka tai teknillinen matematiikka. 4) Opintojakson asemesta voidaan valita opintojakso , Laaja tilastomatematiikka. Koulutusohjelma suosittelee laajan matematiikan opintokokonaisuuden suorittamista matematiikkaan suuntautuneille tai tutkijoiksi aikoville opiskelijoille.

5 16.6. International Masters Programme in Information Technology: The International Masters Programme in Information Technology is offered by the institutes of the Department of Information Technology. The programme is open to all Finnish and international students. The official language of the programme is English. Detailed curriculum in English is published separately Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot vähintään 22 ov Tietotekniikan yhteisten opintojaksojen tarkoitus on antaa kaikille tietotekniikan alan opiskelijoille yleisnäkemys tietotekniikasta ja varmistaa, että diplomi-insinööriksi opiskelevalla on tarpeelliset matemaattiset ja teoreettiset tiedot tietotekniikan pääja sivuaineiden suorittamista varten. Koulutusohjelmakohtaiset pakolliset opinnot ovat yhteensä 26 opintoviikkoa. Nämä ja yleisopinnot tulee suorittaa neljän ensimmäisen läsnäolovuoden aikana. Tämä vaatimus koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet vuonna 1997 tai myöhemmin. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, opiskelijan tulee laatia kirjallinen suunnitelma siitä, kuinka hän saa tämän osuuden suoritettua loppuun Elektroniikan perusteet II 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn I Laaja ohjelmointi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät 3 ( Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 ( Digitaalitekniikan perusteet 3 (3 1) Opintojaksoista ja on suoritettava vähintään toinen. Opintojakson voi korvata opintojaksolla 83800, Basic analog circuits. Opintojaksot ja ovat toisensa poissulkevat ) Opintojaksot ja ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Mikäli pää- tai sivuaine on sulautetut järjestelmät tai tietoliikennetekniikka, tulee valita opintojakso ) Opintojakson voi korvata opintojaksolla , Elektroniikan perusteet I. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevat Koulutusohjelma valinnaiset aineopinnot vähintään 13 ov Valinnaisina opintojaksoina suoritetaan kaksitoista opintoviikkoa joko seuraavasta luettelosta tai koulutusohjelmaan kuuluvien laitosten (digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, matematiikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietohallinto ja tietoliikennetekniikka) opintojaksoista. Luettelossa numerolla 1 on merkitty sellaisia koulutusohjelman omia opintojaksoja, jotka ovat erityisesti suositeltavia. Mikäli koulutusohjelman pakollisista suoritetaan enemmän kuin minimimäärä, valinnaisten opintojen minimimäärä vähenee vastaavasti Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Tietojohtamisen peruskurssi Turvallisuustekniikan perusteet Matriisilaskenta Mittaustekniikka Automaatiotekniikan perusteet Piirianalyysi I 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn II 3 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2 ( Johdatus tietoliikennetekniikkaan 3 ( Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Akateemista viestintää ja kirjoittamista suomeksi tekniikasta kirjoittaville Kirjoita suomeksi, teekkari! 2

6 174 Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/vaadittavat opintokokonaisuudet: Tietotekniikan koulutusohjelmassa pää- ja sivuainetasoisista opinnoista 30 opintoviikkoa tulee kertyä osaston laitosten antamista opinnoista. Pää- ja sivuaineen valintaa ei ole muuten rajoitettu. Koulutusohjelman tarjoamat opintokokonaisuudet muiden koulutusohjelmien opiskelijoille: Kieliteknologia, oppivat järjestelmät, hajautetut järjestelmät, teknillisen laskennan menetelmät, tietoturva ja hypermedia. Näiden kokonaisuuksien kuvaukset ovat opinto-oppaan lopussa Tietotekniikan koulutusohjelman pää- ja sivuaineet Digitaali- ja tietokonetekniikka Vastuuhenkilö: professori Olli Vainio huone: TH306, puhelin: Digitaali- ja tietokonetekniikan kohteena ovat digitaalisten laitteiden suunnittelu ja toteuttaminen erilaisiin tietojenkäsittelytehtäviin. Sovellusalueita ovat mm. signaalinkäsittely, tietoliikenne, elektroniikka ja instrumentointi. Digitaalisten laitteiden osuus elektroniikkalaitteiden kehityksessä on jatkuvasti kasvamassa. Erityisesti kasvua on ollut digitaalisten tietoliikennelaitteiden kehityksessä. Opintoja tukevat mm. signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka, ohjelmistotekniikka ja elektroniikka. Digitaali- ja tietokonetekniikan ammattiaineet antavat opiskelijalle kyvyn suunnitella ja toteuttaa digitaalisia laitteistoja teollisuuden vaativissa tuotekehityshankkeissa sekä kyvyn ymmärtää ja käyttää elektroniikka-alan suunnittelumenetelmiä ja työkaluja. Tavoitteena on myös luoda pohja digitaali- ja tietokonetekniikan jatko-opinnoille antamalla riittävät teoreettiset perusteet tieteenalalta. Pääaineen minimikoko on 28 opintoviikkoa. Sivuaineen minimikoko on 13 opintoviikkoa. Sivuaine Pakolliset opintojaksot: (vähintään 10 ov) Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Laitteiston kuvauskielet Digitaalitekniikan laboratoriotyöt 2 Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 3 ov) Valinnaisiin suositellaan sisällytettäväksi opintojaksoa Tietokonearitmetiikka Integroidut analogiapiirit Analogiatekniikka Luotettava elektroniikka Elektroniikan tuotekehitys Nopeat integroidut piirit Johdatus signaalinkäsittelyyn II Digitaalinen lineaarinen suodatus I Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing Digitaalinen kuvankäsittely I Digital Image Processing Digital image processing II Digital image processing III Videokompressio Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Digitaalinen audio Multimedia Signal Processing Multimedia Systems and Communications Multimedia joukkoviestimissä Ohjelmointi II 3

7 Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka Käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Multicarrier Techniques Basic Communication Circuits Vastaanotinrakenteet ja synkronointi tietoliikennejärjestelmissä Digitaaliset matkaviestimet Televerkot Computer Graphics Multimedia systems design Mikrokontrollerijärjestelmät Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu Prosessorien suunnittelu VHDL-suunnittelu ja synteesi Piille suunnittelu I Piille suunnittelu II Testattavuussuunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors Digitaalisten järjestelmien suunnittelu I Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II Tietokonearitmetiikka 3 Pääaine Pakolliset opintojaksot: (vähintään 17 ov) Digitaali- ja tietokonetekniikan työkurssi Mikrokontrollerijärjestelmät 3 ( Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu 4 ( Digitaalisuunnittelu Tietokonetekniikka Laitteiston kuvauskielet Digitaalitekniikan laboratoriotyöt 2 1) Opintojaksot Digitaalisten ASIC-piirien suunnittelu ja Mikrokontrollerijärjestelmät ovat vaihtoehtoisia. Pääaineeseen voidaan sisällyttää myös diplomityöhön liittyvät opintojaksot: Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö (3-5 ov), Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari A (1 ov) ja Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari B (0 ov). 2) Opintojakson Digitaali- ja tietokonetekniikan projektityö voi korvata jollain opintojaksoista Ohjelmistotekniikan projektityö, Signaalinkäsittelyn projektityö tai Tietoliikennetekniikan projektityö. Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 11 ov) Integroidut analogiapiirit Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Analogiatekniikka Luotettava elektroniikka Elektroniikan tuotekehitys Nopeat integroidut piirit Johdatus signaalinkäsittelyyn II Digitaalinen lineaarinen suodatus I Digitaalinen lineaarinen suodatus II Multirate signal processing 3

8 Digitaalinen kuvankäsittely I Digital Image Processing Digital image processing II Digital image processing III Videokompressio Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Digitaalinen audio Multimedia Signal Processing Multimedia Systems and Communications Multimedia joukkoviestimissä Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka Tietokonegrafiikka Käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Tietoliikenneteoria Digitaalinen siirtotekniikka Multicarrier Techniques Basic Communication Circuits Vastaanotinrakenteet ja synkronointi tietoliikennejärjestelmissä Digitaaliset matkaviestimet Televerkot Computer Graphics Multimedia systems design Parallel Memory Architecture Prosessorien suunnittelu VHDL-suunnittelu ja synteesi Piille suunnittelu I Piille suunnittelu II Testattavuussuunnittelu Moniprosessorijärjestelmät Signal Processors Digitaalisten järjestelmien suunnittelu I Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II Tietokonearitmetiikka Puheentunnistuksen laboratoriotyöt Digital and Computer Systems Graduate Seminar Digital and Computer Systems Seminar 0 Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 2 Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/vaadittavat opintokokonaisuudet: Jatko-opintokelpoisiksi merkityt DI-tutkintoon sisältymättömät opintojaksot voidaan liittää jatkotutkintoon. Jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin vastaavat laitoksen professorit Hajautetut ohjelmistot Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: tommi.mikkonen@tut.fi Hajautettujen ohjelmistojen pääaine mahdollistaa syvällisen perehtymisen hajautettuihin järjestelmiin liittyvään ohjelmistotekniikkaan. Kokonaisuuden soveltaminen myös muiden ammattiaineiden yhteydessä on mahdollista. Pää- ja sivuaineena hajautetut ohjelmistot sulkee pois ohjelmistotieteen ja ohjelmistotuotannon. Kokonaisuus sisältää perustiedot ja -taidot hajautettujen ohjelmistojen käytännön suunnittelu- ja toteutustyölle.

9 177 Pakolliset opintojaksot, vähintään 30 ov Hajautettujen ohjelmistojen pääaine vaatii esitiedokseen hajautettujen järjestelmien sivuaineen. Esitietona vaaditaan opintojakso Ohjelmointi I. Opintojaksot Ohjelmointi I ja II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi Automaatiotekniikan perusteet 3 ( Automaatio- ja säätötekniikka 4 ( Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Käyttöjärjestelmät Hajautettujen järjestelmien perusteet Hajautettujen järjestelmien tekniikat Tietoliikenneverkkojen perusteet Tietoliikenneprotokollat 4 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoiset. Diplomityöhön liittyvät opintojaksot Diplomityöseminaari A 1 ja Diplomityöseminaari B 0 ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön ohjelmistotekniikassa. Ne voidaan sisällyttää pääaineeseen. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 1. Valinnaiset opintojaksot, vähintään 8 ov Myös hajautettujen järjestelmien sivuaineen yhteydessä annettavien ehtojen on täytyttävä Automaatiojärjestelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi XML ohjelmistokehityksessä Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Seittiohjelmointi Verkkotekniikan jatkokurssi Protokollaohjelmointi 4 Täydentävät opintojaksot Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Lausekielten toteutustekniikka Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Ohjelmien todistaminen Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistojen testaus Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistotekniikan projektityö Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietoliikenneprotokollien jatkokurssi Tietoturvallisuuden perusteet Tietoturvallisuuden jatkokurssi Verkon tietoturva Hypermedia Vastuuhenkilöt: erikoistutkija Ossi Nykänen huone: TD303, puhelin: ossi.nykanen@tut.fi professori Seppo Pohjolainen huone: TD428, puhelin: seppo.pohjolainen@tut.fi

10 178 Hypermedialla tarkoitetaan tiedon esittämistä, käsittelyä ja jäsentämistä siten, että käyttäjä ja käyttötilanteen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Hypermedian tyypillinen sovellus voi esimerkiksi olla verkkosivu ja tähän liittyvä sähköinen asiointipaikka, käyttäjäprofiiliin mukautuva käyttöohje tai vaikkapa matkailijan mukana kulkeva vuorovaikutteinen, asiantuntijajärjestelmän piirteitä omaava matkaopas. World Wide Webin (WWW) kehittymisen myötä hypermedian rooli tieto- ja viestintätekniikassa on merkittävästi kasvanut. Sen menetelmät eivät kuitenkaan rajoitu vain verkkosovelluksiin; esimerkiksi rakenteisilla dokumenteilla on runsaasti sovelluksia kaikessa tietojenkäsittelyssä. Tyypillinen motivaatio eri menetelmien käyttöönottoon on pyrkimys tiedon (teksti-, kuva-, äänija vuorovaikutteiset objektit sekä näiden metatiedot) hallittavuuden, tehokkaan ylläpidon ja siirrettävyyden parantamiseen. Tähän pyritään tiedon loogisen kuvailun ja tietojenkäsittelyn automatisoinnin keinoin. Hypermedia nojautuu vahvasti tietoteknisten tieteiden sekä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta selvittävien tutkimusalojen työn tuloksiin. Huomion keskipisteessä ovat lähes poikkeuksetta käyttäjät (informaation rajaus, jäsentäminen ja saavutettavuus). WWW-kontekstinsa ansiosta hypermedian leimaa-antava piirre on myös eri sovellusten tekninen ja semanttinen yhteensopivuus. Hypermedian teknologiapohjan pienimmän, mutta keskeisen yhteisen nimittäjän muodostavatkin erilaiset standardit ja suositukset, esimerkiksi World Wide Web Consortiumin (W3C) suositukset Web-teknologioista ja XML-perhe. Hypermediasta voidaan suorittaa joko pääaine (väh. 30 ov) tai sivuaine (väh. 15 ov). Sivuaine sisältyy pääaineeseen. Opintojen laajuus voi olla minimirajoja suurempikin, kunhan opintojen rakenne vastaa säädettyä. Pääaine Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on valmius hypermedian soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan teknisten menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävät pohjatiedot tieteellisille jatko-opinnoille. Valinnaiset opintojaksot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden painottaa opintojaan. Esitiedot Opintojakso Tietotekniikan peruskurssi (2 ov) kuuluu hypermedian pakollisiin esitietovaatimuksiin. Pääaineopintojen suositeltaviin esitietoihin kuuluu lisäksi opintojakso Laaja ohjelmointi (6 ov) tai vastaavat tiedot. Pakolliset opintojaksot: Huom! On erittäin suositeltavaa että hypermedian pääaineopiskelija suorittaa opintojakson Rakenteiset dokumentit jo hypermediaopintojensa ensimmäisenä vuonna Hypermedian perusteet Saavutettavuus Hypermedian ohjelmointi Rakenteiset dokumentit Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Hypermedian erikoi Täydentävät opintojaksot Edellisten lisäksi valitaan pääainetta täydentäviä opintoja siten että vähintään 30 opintoviikkoa tulee suoritetuksi. Näiden lisäksi voidaan valita myös muita soveltuvia opintojaksoja (neuvoteltava erikseen) Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Hypermedian projektityö Hypermedian jatko-opintoseminaari Soft Computing Multimedia joukkoviestimissä Tekotodellisuus Laaja ohjelmointi Tekoäly 4

11 Tietokonegrafiikka Johdatus tietokantajärjestelmiin Seittiohjelmointi Käytettävyys Kognitiivinen psykologia Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tietoliikenneprotokollat 4 Sivuaine Hypermedian sivuaine antaa opiskelijalle valmiuden esimerkiksi toimia tilaajan edustajana hypermediaprojektissa sekä kyvyn itsenäisesti arvioida tai toteuttaa pieniä ja keskisuuria verkkosovelluksia. Valinnaiset opintojaksot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden painottaa opintojaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden sivuaineen erityyppiseen profilointiin. Sivuaineen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa. Mikäli hypermedian sivuaineen koko ylittää 29 opintoviikkoa, tulee sen rakenteen olla samanlainen kuin hypermedian pääaineenkin. Esitiedot Opintojakso Tietotekniikan peruskurssi (2 ov) kuuluu hypermedian pakollisiin esitietovaatimuksiin. Pakolliset opintojaksot: Hypermedian perusteet Saavutettavuus Verkkopalvelun sisällöntuotanto 3 Valinnaiset opintojaksot: Pakollisten lisäksi sivuaineeseen sisältyy valinnaisia opintoja niin että 15 opintoviikkoa tulee suoritetuksi. Sivuainetta voidaan painottaa esimerkiksi rakenteisen tiedonhallinnan tai hypermediaprojektin hallinnan suuntaan. Vaihtoehdon rakenteinen tiedonhallinta suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti: Hypermedian ohjelmointi, 2 ov Rakenteiset dokumentit, 3 ov Vaihtoehdon hypermediaprojektin hallinta suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti: Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi, 3 ov Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet, 2 ov Sivuaineen loput valinnaiset opintojaksot valitaan pääaineen pakollisten ja täydentävien opintojaksojen joukosta Hypermedian ohjelmointi Rakenteiset dokumentit Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet 2 Täydentävät opintojaksot: Sivuaineen loput valinnaiset opintojaksot valitaan pääaineen pakollisten ja täydentävien opintojaksojen joukosta Soft Computing Multimedia joukkoviestimissä Tekotodellisuus Laaja ohjelmointi Tekoäly Tietokonegrafiikka Johdatus tietokantajärjestelmiin Seittiohjelmointi Käytettävyys Kognitiivinen psykologia Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tietoliikenneprotokollat 4

12 Multimedia Vastuuhenkilöt: professori Irek Defée huone: TF316, puhelin: professori Jarmo Takala huone: TG408, puhelin: professori Hannu-Matti Järvinen huone: TA213, puhelin: professori Jarmo Harju huone: TH207, puhelin: Multimedialla tarkoitetaan monimuotoista informaation käsittelyä ihmisten ja koneiden välisessä kommunikaatiossa. Multimediateknologiassa pyritään digitaalista videota, kuvia, audiota, 3-ulotteista grafiikkaa ja kehittyneitä käyttöliittymiä sisältävien mutkikkaiden tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien yhdistämiseen. Tämä yhdistäminen muuttaa tulevaisuuden informaationkäsittelylaitteita ja sovelluksia voimakkaasti. Tässä prosessissa mm. matkapuhelimet muuttuvat langattomiksi multimediakommunikaattoreiksi. Pääaine Multimedian pääaine antaa multimediajärjestelmien ja -sovellusten suunnittelussa tarvittavan laajan pohjan. Pääaine muodostuu signaalinkäsittelyn, ohjelmistotekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan ja tietoliikennetekniikan laitosten opetuksesta räätälöidystä kokonaisuudesta. Diplomityön voi pääaineesta tehdä näille laitoksille. Pääaineen pakolliset opintojaksot 26 ov. Pakolliset opintojaksot sisältävät digitaalisen median käsittelytekniikoita, 3-ulotteisen grafiikan syntetisointia, ohjelmistotekniikkaa sekä tietokone- ja tietoliikennetekniikan perusteita Videokompressio Digitaalinen audio Multimedia Systems and Communications Multimedian työkurssi 3 tai Multimedian projektityö Tietokonegrafiikka Seittiohjelmointi Käytettävyys Johdatus tietoliikennetekniikkaan Tietokonetekniikka 3 tai Signal Processors 3 1) tai, 2) tai Sivuaine Multimedian sivuaine (vähintään 15 ov) antaa perustietoja multimediajärjestelmien ja -sovellusten pohjasta. Aineopinnoissa painotetaan verkotetun multimediajärjestelmän kokonaisuuden ymmärtämistä. Sivuaineen pakolliset opintojaksot 11 ov. Pakolliset opintojaksot sisältävät tietoliikennetekniikan perusteita sekä verkotetun multimediajärjestelmien perusteita Multimedia Systems and Communications Multimedian työkurssi 3 ( Multimedian projektityö 3-5 ( Seittiohjelmointi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 (2 1) tai 2)Mikäli Tietoliikenneverkkojen perusteet kuuluu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, suoritetaan Johdatus tietoliikennetekniikkaan.

13 181 Aineopintojen valinnaiset opintojaksot. Pakollisten opintojen lisäksi aineopinnoissa on mahdollista valita opintojaksoja signaalinkäsittelystä, laitteisto- ja ohjelmistosuunnittelusta ja suunnittelutyökaluista sekä protokollista ja laajakaistaverkoista. Jotkut valinnaiset opintojaksot edellyttävät esitietoja, jotka eivät ole valitussa pääaineessa pakollisena. Tällaiset jaksot voidaan sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin valinnaisiin opintoihin, henkilökohtaisiin opintoihin sekä aineopintoja täydentäviin tai valinnaisiin opintoihin Hypermedian perusteet Rakenteiset dokumentit Moderni käyttöliittymäelektroniikka Signal compression Introduction to Pattern Recognition Digital image processing II Puheenkäsittelyn menetelmät Puheen koodaus Multimedia Signal Processing Multimedia joukkoviestimissä Tiedon louhinta Tekotodellisuus New media technologies seminar Tekotodellisuuden lisensiaattiseminaari Tekoäly Tunne käyttäjät - käytettävyyden arviointi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Tietoliikenneprotokollat Tietoturvallisuuden perusteet Computer Graphics Digitaalisten järjestelmien suunnittelu II 3 Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multimedian pääaineen pakollisille opintojaksoille Johdatus signaalinkäsittelyyn II Laaja ohjelmointi Ohjelmistotuotannon peruskurssi Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 tai Mikroprosessorit, laaja 3 Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön aineopinnoista Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari A 1 ov ja Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari B. Seuraavia opintojaksoja suositellaan esitiedoiksi multimedian sivuaineen pakollisille opintojaksoille Signaalinkäsittelyn perusteet 4 tai Introductory signal processing 2 tai Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 tai Johdatus tietoliikennetekniikkaan Ohjelmistotekniikka, käytettävyys Vastuuhenkilö: professori Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila huone: TF107, puhelin: (03) kaisavvm@cs.tut.fi Tietotekniikan kehittyessä ja sen käyttäjäkunnan laajentuessa tuotteiden käytettävyys on noussut merkittäväksi tekijäksi erilaisten vuorovaikutteisten tuotteiden kehityksessä ja markkinoinnissa. Tuotteiden potentiaaliset käyttäjät ovat yhä heterogeenisempi joukko ihmisiä, joiden tarpeet tulee tunnistaa onnistuneen tuotteen valmistamiseksi. Sekä kuluttajatuotteet että ammattikäyttöön tarkoitetut ohjelmistot ja laitteet on suunniteltava käyttäjälähtöisesti, jotta voidaan saavuttaa paras mahdollinen

14 182 käyttötyytyväisyys ja -tehokkuus. Käytettävyysammattilaisten tavoitteena on laajasti katsoen parantaa tuotteita ja siten vähentää suoria ja epäsuoria kuluja, jotka johtuvat korjauskustannuksista, tuotetuen tarpeesta ja käyttäjien/asiakkaitten tyytymättömyydestä tai jopa tuotteen käytön hylkäämisestä. Käytettävyys rakennetaan tuotteiden toiminnallisuuteen ja käyttöliittymiin soveltaen erilaisia käyttäjäkeskeisen suunnittelun, toteutuksen ja tutkimuksen menetelmiä läpi koko tuotekehityksen. Sekä pääaineen että sivuaineen vähimmäisopintoviikkomäärä on 30. Käytettävyyden pää- tai sivuaineeseen ei voi sisällyttää koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintojaksoja. Käytettävyyden pää- ja sivuaine tarjoavat pohjan suunnitella, toteuttaa ja arvioida vuorovaikutteisten järjestelmien toiminnallisuutta ja käyttöliittymiä käyttäjäkeskeisten suunnitteluperiaatteitten ja prosessin mukaisesti. Pääaineen pakollisia opintojaksoja opintoviikkoa ovat: Ohjelmistotekniikka Ohjelmointi II Tietorakenteiden käyttö 3 2 ( Tietorakenteet ja algoritmit 5 2 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistotekniikan projektityö Käytettävyys Tunne käyttäjät käytettävyyden arviointi Kognitiivinen psykologia Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 3 3 (2 1) Opintojaksot Tietorakenteiden käyttö ja Tietorakenteet ja algoritmit ovat toisensa poissulkevia. 2) Vuoden 2001 keväällä pidetty seminaari Contextual Design 2ov korvaa opintojakson Diplomityö Diplomityöhön liittyvät opintojaksot ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön käytettävyydessä. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B Valinnaiset opintojaksot: Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä. Pää- tai sivuaineeseen saa lisäksi liittää Ohjelmistotekniikan laitoksen 810-alkuisia opintojaksoja poislukien 8108-alkuiset opintojaksot. Erityisesti suositellaan tässä erikseen mainittuja ohjelmistotekniikan kursseja Ympäristöpsykologia Taidehistoria Sisustussuunnittelu Tuotekehitysoppi Monitieteellinen tuotekehitysprojekti -Ideapaja Markkinointi Ergonomia Kognitiivinen ergonomia Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Teollinen muotoilu Fysiologia Hypermedian perusteet Saavutettavuus Virtuaalitodellisuuden työkurssi Näyttötekniikat Moderni käyttöliittymäelektroniikka Tekotodellisuus Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmistoarkkitehtuurit Mobiilijärjestelmien ohjelmointi 3

15 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Käytettävyys ohjelmistoprojektissa 2 ( Käytettävyyden seminaari Kirjoita suomeksi, teekkari! 2 1) Tehdään samanaikaisesti opintojakson Ohjelmistotekniikan projektityö kanssa Ohjelmistotekniikka, ohjelmistotiede Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: tommi.mikkonen@tut.fi Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa. Ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kolmeen vaihtoehtoiseen haaraan, käytettävyyteen, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotiede menee ohjelmistotuotantoa syvemmälle ohjelmistotekniikan teoreettisissa perusteissa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotuotannosta. Pää- ja sivuaineena ohjelmistotiede sulkee pois ohjelmistotuotannon, hajautetut ohjelmistot (hajautetut järjestelmät) ja sulautetuttujen järjestelmien ohjelmistopainotuksen pää- tai sivuaineena. Pääaineen pakollisia opintojaksoja on tietotekniikan koulutusohjelmassa opintoviikkoa ja minimikoko 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suurempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivuaineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois päätai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää täydentävillä opintojaksoilla. Sivuaine antaa opiskelijalle valmiudet tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja, osallistua toteutustekniikoiden valintaan sekä toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on syvällinen alan perustyökalujen ja -tekniikoiden ymmärrys, hyvä pohja tieteellisille jatko-opinnoille ja valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurehkoissa projekteissa sekä poikkeuksellisen vaativissa tehtävissä. Esitiedot Opintojaksot Algoritmimatematiikka, Tietotekniikan peruskurssi ja Laaja ohjelmointi kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin ja ne tai niitä vastaavat tiedot edellytetään myös sivuaineopiskelijalta. Laajan ohjelmoinnin voi korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II. Sivuaine Tietotekniikan koulutusohjelmassa pakollisia opintoja on 12 opintoviikkoa, ja sivuaineen minimikoko on 15 opintoviikkoa Algoritmimatematiikka Laaja ohjelmointi Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi Käyttöjärjestelmät 4 3 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Sivuainetta voi täydentää pääaineen pakollisilla opinnoilla ja pääaineen täydentävillä opinnoilla. Mikäli sivuaineen laajuus ylittää 28 opintoviikkoa, sen pitää rakenteeltaan olla pääaineen mukainen.

16 184 Pääaine Pääaine sisältää edellä olleen sivuaineen. Pääaineen pakollisia opintojaksoja ovat: Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka 5 4 ( Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Ohjelmien todistaminen ( Ohjelmistotuotannon menetelmät 4 2 ( Ohjelmistotekniikan projektityö ( Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A 1 3 ( Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B 0 4 (3 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. 2) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia. 3) Diplomityöseminaarit ovat pakollisia pääaineessa, mutta eivät pitkää sivuainetta suorittaville. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla myös jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Täydentävät opintojaksot: Seuraavia opintojaksoja voidaan käyttää täydentämään pääainetta Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Kryptologia Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Tekoäly Tietokonegrafiikka Ohjelmistojen testaus Ohjelmien ylläpito ja evoluutio Ohjelmistoarkkitehtuurit Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietokantajärjestelmien suunnittelu Käyttöjärjestelmien työkurssi Laitteistonläheinen ohjelmointi Sulautetut järjestelmät Reaaliaikajärjestelmät Hajautettujen järjestelmien perusteet Hajautettujen järjestelmien tekniikat XML ohjelmistokehityksessä Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Seittiohjelmointi Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietotekniikan opetustaidon kurssi Orientation to postgraduate studies Tietoliikenneprotokollat Protokollaohjelmointi Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 ( Digitaalitekniikan perusteet Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 2 (2 1) Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. 2) Suositellaan, jos diplomityö kirjoitetaan englanniksi.

17 Ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto Vastuuhenkilö: professori Tommi Mikkonen huone: TE207, puhelin: Ohjelmistotekniikka on nykyään tärkeänä osana suuressa osassa eri tekniikan alojen sovelluksia. Monet laitteet, jotka ennen tehtiin täysin ilman tietotekniikan apua, sisältävät nykyään tietotekniikkaa ja siis myös ohjelmistoja. Tämän takia ohjelmistotekniikka sopii sivuaineeksi kaikissa koulutusohjelmissa, ja sen pääainelukijoita kehotetaan tutustumaan hyvin myös johonkin muuhun tekniikan alaan, jotta he pystyisivät toteuttamaan ohjelmistoja näiden alojen tarpeisiin. Itse ohjelmistotekniikka käsittelee ohjelmistotuotantoa, tietokantojen, tietokonegrafiikan ja käyttöliittymien perusteita, reaktiivisia, sulautettuja ja hajautettuja järjestelmiä sekä ohjelmoinnin teoriaa ja käytäntöä. Ohjelmistotekniikka jakaantuu kolmeen vaihtoehtoiseen haaraan, käytettävyyteen, ohjelmistotuotantoon ja ohjelmistotieteeseen. Ohjelmistotuotanto menee ohjelmistotiedettä syvemmälle ohjelmistoprosessin hallinnassa, mutta siihenkin kuuluvat perustiedot ohjelmistotieteestä. Pää- ja sivuaineena ohjelmistotuotanto sulkee pois ohjelmistotieten, hajautetut ohjelmistot (hajautetut järjestelmät) ja sulautettujen järjestelmien ohjelmistopainotuksen. Pää- ja sivuaine-esittelyissä opintojaksot on jaoteltu kolmeen ryhmään: pakolliset, vaihtoehtoiset ja valinnaiset. Kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettava ja vaihtoehtoisista opintojaksoista pitää tulla annettu minimiopintoviikkomäärä täyteen. Loput opintojaksot ovat valinnaisia, joita tulee suorittaa niin paljon, että pää- ja sivuaineen minimiopintoviikkomäärä tulee täyteen, sivuaineessa vähintään 15 opintoviikkoa ja pääaineessa vähintään 30 opintoviikkoa. Huomaa, että pää- ja sivuaineen laajuus voi olla suurempikin, kunhan opintojen rakenne muuten vastaa säädettyä. Mikäli koulutusohjelmakohtaiset opinnot sisältävät pää- tai sivuaineessa pakollisia opintoja, jää vastaava opintojakso pois päätai sivuaineesta. Tällöin mahdollinen vajaus minimiopintoviikkomäärässä tulee täyttää valinnaisilla opintojaksoilla. Sivuaine antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia tilaajan edustajana ohjelmistoprojektissa, kyvyn tehdä itsenäisesti pieniä ohjelmistoja ja valmiuden osallistua toteuttajana suureen projektiin. Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on valmius ohjelmistotekniikan soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävä pohja tieteellisille jatko-opinnoille. Esitiedot Seuraavat opintojaksot kuuluvat tietotekniikan koulutusohjelman pakollisiin opintojaksoihin. Niiden suoritus tai niitä vastaavat tiedot edellytetään sekä sivu- että pääaineen lukijoilta: Tietotekniikan peruskurssi Laaja ohjelmointi 6 (1 1) voidaan korvata opintojaksoilla Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II, joista jälkimmäisen voi sisällyttää ammattiaineeseen, mikäli se tai Laaja ohjelmointi ei kuulu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. Sivuaine Sivuaineen minimikoko on 15 opintoviikkoa. Mikäli sivuaineen koko ylittää 29 opintoviikkoa, sen rakenne tulee olla samanlainen kuin pääaineen. Sivuaineen pakollisia opintojaksoja 8-10 opintoviikkoa Laaja ohjelmointi Tietorakenteiden käyttö Tietorakenteet ja algoritmit Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 2

18 186 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Tietotekniikan koulutusohjelmassa pakollisia on 3-5 opintoviikkoa. Sivuaineen valinnaisia opintoja tulee suorittaa vähintään 4 opintoviikon verran. Sivuaineeseen voidaan liittää pääaineen pakollisia tai vaihtoehtoisia opintojaksoja Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon menetelmät Johdatus tietokantajärjestelmiin Käyttöjärjestelmät Käytettävyys 2 2 Pääaine Tietotekniikan koulutusohjelmassa pakollisia opintoja on opintoviikkoon Laaja ohjelmointi Tietorakenteiden käyttö 3 2 ( Tietorakenteet ja algoritmit 5 2 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Ohjelmistotuotannon peruskurssi Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistotekniikan projektityö Käyttöjärjestelmät 4 3 1) Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Opintojaksot ja ovat keskenään vaihtoehtoisia ja poissulkevia. Opintojakson Ohjelmistotekniikan projektityö voi korvata Signaalinkäsittelyn, Digitaali- ja tietokonetekniikan tai Tietoliikennetekniikan projektityöllä. Pääaineen vaihtoehtoisia tulee suorittaa vähintään 6 opintoviikon verran Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan 4 ( Ohjelmistojen testaus 3 a,c Ohjelmistoarkkitehtuurit 4 c Johdatus tietokantajärjestelmiin 2 b Tietokantajärjestelmien suunnittelu 2 b Laitteistonläheinen ohjelmointi 2 a Sulautetut järjestelmät 2 a Reaaliaikajärjestelmät 2 a Hajautettujen järjestelmien perusteet 4 d Hajautettujen järjestelmien tekniikat 4 d XML ohjelmistokehityksessä 3 b,d 1) Opintojakso , Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan, suositellaan jatkotutkintoon, jos sitä ei ole perustutkinnossa mukana. Kirjaimet (a-d) viittaavat opintojaksoihin, joilla on esitietoriippuvuuksia keskenään tai jotka muodostavat toisiaan tukevia ryhmiä. Opinnot kannattaa valita näiden ryhmien mukaan, vaikka ryhmäjaon noudattaminen ei olekaan pakollista. Pääaineeseen voidaan liittää kohdan Valinnaiset opintojaksot opintojaksoja. Pääaineen minimikoko on 30 opintoviikkoa. Diplomityöhön liittyvät opintojaksot Diplomityöseminaari A 1 ja Diplomityöseminaari B 0 ovat pakollisia kaikille, jotka tekevät diplomityön ohjelmistotekniikassa. Ne voidaan sisällyttää pääaineeseen. Diplomityöseminaari A:n tilalla voi olla jonkin toisen laitoksen vastaava opintojakso. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Mikäli diplomityö kirjoitetaan englanniksi, suositellaan lisäksi opintojaksoa Diplomityön kirjoittaminen englannin kielellä 1

19 187 Täydentävät opintojaksot: Seuraavat opintojaksot voidaan liittää pää- ja sivuaineisiin täydentämään niitä Puheviestintä ja neuvottelutaito I Puheviestintä ja neuvottelutaito II Yrityksen tietojärjestelmät Ohjelmistoliiketoiminta Tietoturvallisuuden johtaminen Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Kryptologia Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmointikielten periaatteet Lausekielten toteutustekniikka Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen Ohjelmien todistaminen Tekoäly Tietokonegrafiikka Ohjelmien ylläpito ja evoluutio Käyttöjärjestelmien työkurssi Seittiohjelmointi Käytettävyys Tunne käyttäjät - käytettävyyden arviointi Kognitiivinen psykologia Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari A Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari B Ohjelmistotekniikan pienoisseminaari Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä Ohjelmistotekniikan seminaari Ohjelmistotekniikan jatko-opintoseminaari Tietoliikenneprotokollat Tietoturvallisuuden perusteet Televerkot Protokollaohjelmointi Signaalinkäsittely Vastuuhenkilöt: Laitoksen johtaja, professori Moncef Gabbouj huone: TF406 moncef.gabbouj@tut.fi dosentti Alpo Värri huone: TE308, puhelin: alpo.varri@tut.fi Signaalinkäsittely sovelluksineen on nykyisin merkittävässä määrin mukana ihmisten arkielämässä; CD-soittimet, DVD-soittimet ja matkapuhelimet ovat useimmille tuttuja. Jatkossa sovellusten määrä näyttäisi edelleen kasvavan. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Suomessa aloitettavat digitaaliset radio- ja televisiolähetykset, tietokoneohjelmien ja -pelien vaatima tehokas kuvan- ja äänenkäsittely sekä Yhdysvalloissa jopa eri oikeusasteisiin edennyt kiista tehokkaasti pakatun digitaalisen musiikin levityksestä internetissä. Alunperin signaalinkäsittelyn menetelmiä sovellettiin pääosin teollisuudessa ja tiedemaailmassa, mutta tulevaisuus tuo menetelmät lähemmäksi kuluttajaa ja suuria markkinoita. Merkittävä osa näistä tuotteista tulee olemaan ohjelmistotuotteita, joita kuluttaja ajaa omalla tietokoneellaan tai multimediapäätteellään. Nämä markkinat vaativatkin uudenlaisia kykyjä, jotka kykenevät yhdistämään signaalinkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan uudella tavalla ja tuomaan signaalinkäsittelyn menetelmät kuluttajan ulottuville entistä helppokäyttöisempinä sovelluksina.

20 188 Signaalinkäsittelyn laitoksen kursseilla tarkastelun kohteina ovat digitaaliset signaalit sekä niiden suodatus ja tulkinta laajasti ymmärrettynä. Signaalinkäsittelyn sovelluksia ovat edellä mainittujen lisäksi mm. tietoliikenne, instrumentointi sekä kuvan, puheen ja audion muokkaus, koodaus ja siirto. Signaalinkäsittelyn menetelmät esitetään yleensä algoritmeina, jotka on johdettu matemaattisen tarkastelun kautta. Koska menetelmät käytännössä toteutetaan usein digitaalilaitteistolla ja ne liittyvät usein tietoliikenteeseen, voidaankin sanoa signaalinkäsittelyn sijaitsevan jossain matematiikan, ohjelmistotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan välimaastossa. Signaalinkäsittelyn opintoja tukevat ohjelmistotekniikka (sulautetut järjestelmät), digitaali- ja tietokonetekniikka (laitteistoratkaisut), elektroniikka, matematiikka, mittaustekniikka ja lääketieteellinen informatiikka. Opiskelija voi myös valita vastaavan kansainvälisen ohjelman opintojakson (kts. Kansainvälisten opintojen erillinen opinto-opas). Katso myös opintojen rakennetta esittävä kaavio sekä diagrammi laitoksen kurssien esitietovaatimuksista. Kaaviot löytyvät myös laitoksen www-sivuilta. Jatko-opinnoista kiinnostuneille signaalinkäsittely on yksi nopeimmin tohtorin tutkintoon johtavista oppiaineista yliopistossamme. Jatkotutkintoon johtavat tutkimukset voi usein aloittaa jo perustutkinnon suorituksen loppuvaiheessa työskentelemällä tutkimusapulaisena laitoksen projekteissa, joista antaa lisätietoa Prof. Hannu Eskola, huone TD220, puhelin Signaalinkäsittelyn aineopinnot antavat opiskelijalle kyvyn soveltaa signaalinkäsittelymenetelmiä erilaisissa signaalien käsittelyä ja muokkaamista vaativissa projekteissa sekä kyvyn ymmärtää ja edelleen kehittää alan menetelmiä ja työkaluja. Aineopintojen esitiedot Signaalinkäsittelyn aineopintojen pakollisten opintojaksojen esitietokurssit sisältyvät pääsääntöisesti pakollisina yleisopintoihin, tietotekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin tai kyseisiin ammattiaineisiin. Jotkut valinnaiset opintojaksot edellyttävät esitietoja, jotka eivät ole valitussa ammattiaineessa pakollisena. Tällaiset jaksot voidaan sisällyttää koulutusohjelmakohtaisiin valinnaisiin opintoihin, henkilökohtaisiin opintoihin sekä ammattiaineen täydentäviin tai valinnaisiin opintoihin. Lisäksi on havaittu, että kurssit Fourier n menetelmät, Laaja tilastomatematiikka, Kompleksimuuttujan funktiot ja Matriisilaskenta I ovat hyödyllisiä. Aineopinnot Signaalinkäsittelyn aineopinnot jakautuvat kolmeen vaihtoehtoon: signaalinkäsittelymenetelmiin, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä puhe- ja audiolinjaan. Sivuaineita on valittavissa neljä: signaalinkäsittelyn sivuaine, oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine, kieliteknologian sivuaine ja multimedian sivuaine. Signaalinkäsittelyn pääaineen minimilaajuus on 26 ov. Aineopintoja on lisäksi mahdollista laajentaa ja syventää halutulla määrällä valinnaisia opintojaksoja.