8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 60 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja professori Reijo Karvinen huone: K1429, puhelin: Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: opintoneuvoja huone: K1446, puhelin: Tavoitteet Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä erityisesti metalliteollisuuden tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja ylläpitotehtäviin. Tutkinto antaa hyvän pohjan myös muiden teollisuuden alojen ja muun talouselämän, hallinnon sekä opetus- ja tutkimuslaitosten tarjoamiin tehtäviin. Moderni konetekniikka pohjautuu pitkälti luonnontieteiden perusilmiöihin. Tänä päivänä työssä sovelletaan uutta pitkälle kehitettyä teknologiaa, johon kuuluvat mm. tietokoneavusteiset laskenta- ja suunnittelumenetelmät, tuotteissa käytetty automaatio ja elektroninen ohjaus sekä tuotannon automatisointi. Laaja-alaiset, korkeatasoiset perusopinnot varmistavat sen, että työelämässä voi siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen ja omaksua helposti uutta tietoa. Konetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat on koottu tukemaan juuri tätä laaja-alaisuutta. Uusille opiskelijoille on syytä mainita, että vanhojen vahvuuksiensa rinnalle osasto on alkanut kehittää opetustarjontaa kevytrakenteiden, mallinnuksen, simuloinnin, virtuaalitekniikoiden sekä elektroniikan tuotantotekniikoiden alueille Tutkinnon rakenne Konetekniikan opinnot muodostuvat perusopinnoista (45 ov), Aineopinnoista (115 ov) ja diplomityöstä (20 ov). Tutkinnon kokonaisuuslaajuus on siis 180 ov.

2 61 Perusopinnot (yht. 45 ov) TTY:n yhteiset perusopinnot (33 ov) Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot (12 ov) Aineopinnot (yht. 115 ov) Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot (32 ov) Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Muut vapaasti valittavat opinnot (yht. 83 ov) Diplomityö (20 ov) Tehdään pääaineesta, jota on opiskeltu vähintään 24 ov Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Vektorianalyysi Fourier n menetelmät 3 ( Tilastomatematiikka 3 ( Turvallisuustekniikan perusteet Lyhyt insinöörikemia Kirjoita suomeksi, teekkari! 2 1) Keskenään vaihtoehtoisia. Koskee myös 2001 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneita. Pakollisia kieliopintoja konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluu siis 8 ov (4 ov pitkä vieras kieli, 2 ov suomi ja 2 ov toinen kotimainen kieli). Pakollinen opintojakso Opintojen suunnittelu (ei löydy opintojaksokuvauksista). Aineopinnot Aineopinnot (115 ov) muodostuvat koulutusohjelman yhteisistä aineopinnoista (32 ov) sekä laitosten tarjoamista syventävistä aineopintokokonaisuuksista (83 ov). Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot 32 ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot ovat pakollisia kaikille konetekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville. Opintojaksot on tarkoitettu suoritettaviksi ensimmäisen ja toisen vuosikurssin (I ja II) aikana, kuitenkin ennen yksittäisten laitosten tarjoamien aineopintokokonaisuuksien aloittamista Statiikan perusteet Dynamiikan perusteet Lujuusopin perusteet I Koneenosaopin perusteet Koneenpiirustus ja CAD perusteet Termodynamiikan perusteet Hydrauliikan perusteet Tuotantojärjestelmät ja -verkot Materiaalit ja materiaalien valinta Sähkötekniikan perusteet K Ohjelmointi I Syventävät aineopinnot Koulutusohjelmakohtaisten yhteisten aineopintojen jälkeen aineopinnot täydennetään 115 ov:oon Konetekniikan koulutusohjelman aineopetusta antavat laitokset ovat: energia- ja prosessitekniikka (ENER) hydrauliikka ja automatiikka (IHA) koneensuunnittelu (KSU) materiaalioppi (MOL) paperinjalostustekniikka (PAP) teknillinen mekaniikka ja optimointi (TME) teollisuustalous (TETA) tuotantotekniikka (TTEK) turvallisuustekniikka (TUR) Näille laitoksille voit pääaineen tai soveltuvan opintosuunnan opiskeltuasi tehdä diplomityön. Syventävät aineopinnot voit suorittaa kahdella tavalla: Vaihtoehto 1) Valitset pääaineen koulutusohjelman jonkin laitoksen tarjoamasta pääainekokonaisuudesta ja täydennät sitä soveltuvilla sivuaineilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla siten, että kokonaisuuden laajuudeksi tulee 83 ov. Monet laitokset edellyttävät minimimäärää laajempia pääaineopintoja. Samoin

3 62 sivuaineen laajuus on useilla laitoksilla suurempi kuin 12 ov:n minimilaajuus. Sivuaineiden valintaa ei ole rajoitettu, vaan sivuaineeksi voi ottaa myös muiden koulutusohjelmien sivuaineita tai muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoamia opintokokonaisuuksia. Kuten kaaviosta näet, sivuaineita on mahdollista valita useampiakin, jolloin ne voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos pääaineena on turvallisuustekniikka tai teollisuustalous, täytyy opiskelijalla olla myös jostain muusta yllämainituista konetekniikan aineopintokokonaisuuksista (kuin turvallisuustekniikka tai teollisuustalous) pääaineen laajuinen opintokokonaisuus. Huom! Milloin kaksi aineopintokokonaisuutta sisältää yhteisiä opintojaksoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran. Tämä antaa lisää tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vaihtoehto 2) Valitset jomman kumman koulutusohjelman sinulle tarjoamista opintosuunnista: tuotekehitys tai tuotanto. Opintosuunnat ovat kokonaisuuksia, joilla pyritään kattamaan teollisuuden osaamistarve opintosuunnista valmistuville diplomi-insinööreille. Opinnoilla halutaan taata riittävä laaja-alaisuus ja helppo tehtävästä toiseen siirtyminen. Opintosuunnat koostuvat pakollisista 30 ov:n opinnoista sekä vapaavalintaisista 30 ov:n opinnoista, joilla opintosuuntaa voi syventää halutulle tekniikan alueelle. Valitusta alueesta (ja laitoksesta) tulee samalla pääaine, josta voi tehdä diplomityön. Syntynyt opintokokonaisuus täydennetään 83 ov:oon esim. yhdellä soveltuvalla sivuaineella ja vapaasti valittavilla opinnoilla Valinnaiset opintojaksot Vapaasti valittavia opintoja valitaan niin paljon, että niillä täydennetään tutkinnon kokonaislaajuus 180 opintoviikkoon Diplomityö 20 ov Diplomityö on opintojen loppuvaiheessa tehtävä, pääaineena opiskeltaviin aineopintoihin liittyvä kirjallinen opinnäyte. Diplomityön suorittamisesta on konetekniikan osastolla olemassa erillinen ohje, jonka saa osaston kansliasta. On erittäin toivottavaa, että ennen työn aloittamista on suoritettu vähintään 140 opintoviikkoa siten, että kaikki perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot sekä tutkintoon kuuluva harjoittelu on hyväksytty. Opintojen suunnitteleminen Konetekniikan koulutusohjelman suoritusvaatimuksiin kuuluu, että opiskelijat suorittavat opintojakson Opintojen suunnittelu ennen aineopintojen aloittamista. Opintojaksolla opiskelijat tekevät itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintoneuvojan avustamana. Opintosuunnitelmaan tulee sisällyttää opinto-oppaan mukaisesti ryhmiteltynä opintojaksot, jotka opiskelija aikoo tutkintoaan varten suorittaa tai on jo suorittanut. Suorittamattomista opintojaksoista tulee lisäksi selvittää arvioitu suoritusajankohta lukukauden tarkkuudella Insinöörit ja teknikot Konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöörin tutkinnosta hyvitetään ov. Tutkinto korvaa pakolliset perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot ja harkinnan mukaan aineopintoja, paitsi perusopintojen matematiikan opintojaksot (16 ov) sekä tietyin poikkeuksin ruotsin peruskurssin (2 ov). Lisäksi on suoritettava seuraavat koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot: Termodynamiiikan perusteet, jos suoritat energia- ja prosessitekniikan aineopinnot Hydrauliikan perusteet, jos suoritat hydrauliikan ja automatiikan aineopinnot Tuotantojärjestelmät ja verkot, jos suoritat tuotantotekniikan aineopinnot Muiden kuin konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöörien hyvityksistä päätetään erikseen. Hyvitys on enintään 60 ov samoin kuin opistoinsinöörien osalta. Koneteknikon tutkinnosta hyvitetään enintään 20 ov. Tutkinto korvaa ainakin seuraavat pakolliset opintojaksot:

4 Koneenpiirustus ja CAD- perusteet Tuotantojärjestelmät ja verkot Materiaalit ja materiaalin valinta Turvallisuustekniikan perusteet Fysiikan työt I Sähkötekniikan perusteet K Tietotekniikan perusteet 2 Insinööri tai teknikko/rakennusmestari ei voi sisällyttää tutkintoonsa (180 ov:oon) harjoittelua. Muiden kuin konealan insinöörien ja teknikoiden opinnoista päätetään tapauskohtaisesti. Aineopintojen ja diplomityön osalta tutkintovaatimukset ovat kuitenkin samat kuin muilla Tuotannon opintosuunta Opintosuunnalla on pakolliset 30 ov:n opintojaksot, jotka tarjoavat laaja-alaisen perustan. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opinnot täydennetään pääaineella ja mahdollisella sivuaineella, joilla voi suunnata opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. Jos opiskelija haluaa erikoistua tietokonesovellutuksiin, suositellaan Ohjelmistotuotannon sivuainetta. Sivuaineen asemasta voi myös valita suositeltavista täydentävistä opintojaksoista. Tällöin nämä valittavat opintojaksot eivät saa olla samoja kuin pääaineessa. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opintojaksot 31 ov: Optimointi- ja päätöksenteko CAD jatkokurssi Tuotantojärjestelmät ja -verkot Tuotantoautomaatio Tuotantokoneiden etäohjelmointi Laadunvarmistus Valmistustekniikat Koneiden ja laitteiden turvallisuus Tilastomatematiikka 3 Suositeltavia täydentäviä opintojaksoja: Kaikki tuotantotekniikan laitoksen opintojaksot. Ei luennoida: Elektroniikan komponentit ja piirit Lujuusopin perusteet II Tuotekehitysoppi Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa Valimotekniikan perusteet Metallien liittämismenetelmät Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Tuotannonohjaus Tuotannon johtaminen Yrityksen talous Yrityksen turvallisuusjohtaminen Turvallisuus ja tuottavuus Riskienhallinta Luotettavuus- ja riskianalyysi Teollinen muotoilu Logistiikan johdantokurssi Työoikeus Tilastollinen laadunvalvonta Elektroniikan tuotantotekniikka Tekotodellisuus Ohjelmointi II Ohjelmistotuotannon peruskurssi 0 Opinnot voi perusjakson jälkeen suunnata aineopintovalinnalla, pääaineeksi on otettava jokin opintosuunnan keskeisistä aineista: Tuotantotekniikka Kunnossapitotekniikka (koneensuunnittelun laitos) Teollisuustalous Turvallisuustekniikka Materiaalioppi Paperinjalostustekniikka

5 Laitossuunnittelun ja käytön opintosuunta Opintosuunta antaa valmiuden suurta luotettavuutta ja turvallisuutta vaativien prosessilaitosten kuten ydinvoimalaitosten suunnitteluun ja käyttöön Lujuusopin perusteet II Lämpöjännitykset ja viruminen Mekaaniset värähtelyt Käyttövarmuuden suunnittelu Stokastinen simulointi sovelluksineen Luotettavuus ja riskianalyysi Differentiaaliyhtälöt Höyrytekniikka Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet 3 Suositeltavia jatkokursseja Paineiskut Murtumismekaniikka ja väsyminen 4 Opintosuunnan yhteisten pakollisten opintojen lisäksi suoritetaan yksi pitkä sivuaine tai kaksi lyhyttä sivuainetta, joilla pystyy suuntaamaan opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu Laitosten tarjoamat opintojaksot ja opintokokonaisuudet Energia- ja prosessitekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Hydrauliikka- ja automatiikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Koneensuunnittelu Erno Keskinen, laitoksen johtaja, professori Huone: K1223 Puhelin: 2306 erno.keskinen@tut.fi Koneensuunnittelija tarvitsee nykyaikaisten koneiden ja konejärjestelmien suunnitteluun monipuolisia tietoja ja taitoja. Työn perusta rakentuu luonnollisesti koneinsinöörin perustiedoista ja teknistaloudellisesta näkökulmasta. Niiden lisäksi konejärjestelmien kehitystyössä vaaditaan koneensuunnittelun tietoja sekä säätö- ja ohjaustekniikan, tribologian ja lujuusopin hallintaa. Koneensuunnittelun rinnalle toiseksi ammattiaineeksi soveltuvat kaikki konetekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmien ammattiaineet. Opintojen alusta alkaen on keskeisessä asemassa tietokoneen hyväksikäyttö laskennassa, mittauksissa ja suunnittelussa. Tuotteet suunnitellaan nykyään pääosin tietokoneen avulla (CAD/CAM). Lisäksi tuotesuunnitteluun on yhdistettävä tuotetiedon hallinta, jolloin tarvitaan tietokantoihin liittyvää osaamista. Siksi koneensuunnittelu soveltuu sivuaineeksi myös ohjelmointiin, ohjelmistotuotantoon ja tietokantoihin liittyvään ohjelmistotekniikkaan. Pitkän ammattiaineen laajuus on vähintään 24 ov ja lyhyen ammattiaineen vähintään 12 ov. Kaikissa ammattiaineissa muodostetaan pitkä ammattiaine lyhyestä täydentämällä valinnaisten opintojaksojen luettelosta sopivat aineet. Sama opintojakso voi sisältyä useampaan eri ammattiaineeseen, mutta kirjataan tutkintoon vain kerran. Koneensuunnitteluun kuuluvat syventymiskohteet ovat - konstruktiotekniikka - tehonsiirto - tuotekehitystekniikka - konedynamiikka - mallinnus- ja simulointitekniikka - kunnossapitotekniikka - konediagnostiikka

6 65 Tutkintoon on sisällytettävä vähintään kaksi eri ammattiainetta. Vaikka koneensuunnittelussa on useita syventymiskohteita, on tutkintoon luettava myös jokin muu ammattiaine kuin koneensuunnittelu. Erityiset vaatimukset Muut kuin konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluvat opiskelijat suorittavat seuraavat perusopinnot esitietovaatimuksina: Statiikan perusteet 2ov Dynamiikan perusteet 3ov Lujuusopin perusteet I 3ov Koneenosaopin perusteet 3ov. Konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine suositellaan luettavaksi esitietona ennen muita koneensuunnitteluun kuuluvia ammattiaineita. Konstruktiotekniikka Vastuuhenkilö: professori Arto Lehtovaara huone: K1225, puhelin: 2242 arto.lehtovaara@tut.fi Pitkän ammattiaineen laajuus on vähintään 24 ov Pakolliset opintojaksot vähintään 15 ov Lujuusopin perusteet II Koneenosien suunnittelu Mekatroniikan perusteet Tribologian perusteet Tuotekehitysoppi 3 Valinnaiset opintojaksot vähintään 19 ov Kevyet konerakenteet Rakenneliitokset Tehonsiirtolaitteiden analysonti Tuotetiedon hallinta Innovointi Modulointi Käyttövarmuuden suunnittelu CAD jatkokurssi Konerakenteiden suunnittelu Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Meluntorjunta Paperikonemekanismit Koneensuunnittelun erityistyö Teollinen muotoilu 2 Lyhyen ammattiaineen laajuus vähintään 12 ov. Pakolliset opintojaksot: Lujuusopin perusteet II Koneenosien suunnittelu Mekatroniikan perusteet Tribologian perusteet Tuotekehitysoppi 3 Tehonsiirto Vastuuhenkilö: professori Arto Lehtovaara huone: K1225, puhelin: arto.lehtovaara@tut.fi Mekaaniset tehonsiirtolaitteet ovat koneenrakennuksen peruselementtejä, jotka joko yksittäisinä tuotteina tai suurempien tuotteiden osaratkaisuina kuuluvat merkittävänä osana suomalaisen metalliteollisuuden vientituotteisiin. Yleisimpiä mekaanisen tehonsiirron komponentteja ovat hammaspyörät, laakerit, jarrut ja kytkimet, joita hyödynnetään suomalaisissa korkean tason vientituotteissa, kuten tuuliturbiineissa, paperikoneissa, murskaimissa ja moottoreissa. Peruslähtökohtanaan tehonsiirtolaitteiden kehittäminen edellyttää pintojen välisen kosketuksen hallintaa eli tribologian tuntemusta. Tribologia tarkastelee kosketuspintojen kitkaan, kulumiseen ja voiteluun liittyviä ilmiöitä. Kosketuksen ominaisuuksilla on oleellinen vaikutus mm. lait-

7 66 teiden suorituskykyyn, kestoikään, tehohäviöihin, meluun ja käyttövarmuuteen Tehonsiirron opintokokonaisuuden tavoitteena on perehtyä mekaanisten tehonsiirtolaitteiden ja -komponenttien suunnitteluun ja analysointiin. Peruslähtökohtanaan tehonsiirtolaitteiden kehittäminen edellyttää tribologian tuntemusta, joten tavoitteena on myös perehtyä konejärjestelmissä toisiinsa suhteen liikkuvien pintojen kosketus-, kitka-, kulumis- ja voitelumekanismeihin. Lyhyt ammattiaine Pakolliset opintojaksot keskittyvät antamaan mekaanisen tehonsiirron perustiedot koskien tehonsiirtolaitteiden suunnittelua ja analysointia sekä tribologian tuntemusta Tehonsiirtolaitteiden analysonti Tehonsiirron erityistyö Koneenosien suunnittelu Tribologian perusteet Tribologian jatkokurssi 2 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen Valinnaiset opintojaksot täydentävät ja syventävät pakollisten opintojaksojen antamaa perustietopakettia. Läheisesti tehonsiirtolaitteisiin liittyviä tekijöitä ovat mm. lujuusmitoitus, melu, värähtelyt, käyttövarmuus ja tuotekehitys Lujuusopin perusteet II Rakenneliitokset Käyttövarmuuden suunnittelu CAD jatkokurssi Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Meluntorjunta Tuotekehitysoppi Kunnonvalvontamenetelmät Teknillisen laskennan työkalut 2 Tuotekehitystekniikka Vastuuhenkilö: professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: asko.riitahuhta@tut.fi Tuotekehitys on noussut yrityksien merkittäväksi toiminnoksi. Kansainvälinen kilpailu asettaa tuotteille ja palveluille sekä niiden hallinnalle ja integroinnille erityisen suuria vaatimuksia. Tuotekehityksen tuloksellisuus, tehokkuus ja monien näkymien hallinta sekä tuotekehityksen johtaminen edellyttää tuotekehitysmenetelmien, tuotekehityksen IT-järjestelmien (CAE, PDM ja simulointi) sekä tuotekehitysprojektoinnin hallintaa. Opetus perustuu teoriaan, yritysten kanssa tehtyyn pitkäaikaiseen yhteistyöhön sekä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa kehitettyyn tietämykseen, joka on muokattu suomalaiseen toimintatapaan. Tuotekehityksen opintojakson tavoitteena on kehittää taitoa tehdä ja johtaa tuotteiden ja palvelujen tuotekehitystä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettyjen oppiaineiden harjoitustöiden tuloksia ovat uudet, innovatiiviset tuotteet, tuotekehitystä tukevien IT-järjestelmien soveltaminen ja kehittäminen, tuotetiedon ja tietämyksen hallinta sekä tuotekehitysprojektien simulointi. Lyhyt ammattiaine, 14 ov Kurssit keskittyvät antamaan nykyaikaisen yrityksen tuotekehitystoiminnassa ja sen johtamisessa vaadittavat valmiudet Tuotetiedon hallinta Modulointi Tuotekehitysoppi Tuotekehitysprojektit Teollinen muotoilu 2 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 15 ov Valinnaisilla opintojaksoilla syvennetään perusopintoja sekä luodaan edellytyksiä jatko-opintoihin.

8 Optimointi- ja päätöksenteko Kevyet konerakenteet Innovointi CAE-erityistyö 3 ( Koneenosien suunnittelu Koneensuunnittelun erityistyö 4 ( Monitieteellinen tuotekehitysprojekti -Ideapaja 3-5 ( Koneensuunnittelun jatko-opintoseminaari 0 ( Concurrent Engineering -projekti 6 ( Teknologiaoikeus Teollisen muotoilun harjoitukset 2 1) Opintokokonaisuuteen hyväksytään korkeintaan kaksi seuraavista harjoituskursseista: CE-projekti, Monitekninen tuotekehitysprojekti, Koneensuunnittelun erityistyö, CAE-erityistyö. 2) hyväksytään 1 ov Mallinnus- ja simulointitekniikka Vastuuhenkilö: professori Erno Keskinen huone: K1223, puhelin: erno.keskinen@tut.fi Pakolliset opintojaksot vähintään 12 ov CAD jatkokurssi CAE-erityistyö Konejärjestelmien simulointi Teknillisen laskennan työkalut 2 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen Käyttövarmuuden suunnittelu Mekaaniset värähtelyt Konedynamiikka Konerakenteiden mittaukset Paperikonemekanismit Tribologian jatkokurssi Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi Numeerinen analyysi Moderni käyttöliittymäelektroniikka Mallinnus ja simulointi 3 Konedynamiikka Vastuuhenkilö: professori Erno Keskinen huone: K1223, puhelin: 2306 erno.keskinen@tut.fi Esitietovaatimuksena konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine. Lyhyt ammattiaine (vähintään 16 ov) Liikkuvat työkoneet Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Massakoneet Paperikoneet 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 8 ov Rakenteiden dynamiikka Konedynamiikan erityistyö Konedynamiikan mittaukset Käyttövarmuuden suunnittelu Konerakenteiden suunnittelu Konedynamiikka Konejärjestelmien simulointi Meluntorjunta Paperikonemekanismit Teknillisen laskennan työkalut 2

9 Automaatiotekniikan perusteet Fortran-kieli 1 Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/vaadittavat opintokokonaisuudet: Konedynamiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon ammattiaineeseen: Konedynamiikan mittaukset Konedynamiikka Konedynamiikan erityistyö Konerakenteiden suunnittelu Konejärjestelmien simulointi Paperikonemekanismit Konedynamiikan jatko-opintoseminaari 1-15 Konediagnostiikka Vastuuhenkilöt: professori Erno Keskinen huone: K1223, puhelin: 2306 erno.keskinen@tut.fi TkT Juha Miettinen huone: K1222, puhelin: 2066 juha.s.miettinen@tut.fi Esitietona riittävät koulutusohjelmakohtaiset opinnot. Pakolliset opintojaksot vähintään 16 ov Pitkä ammattiaine, vähintään 24 ov Konediagnostiikka Käynninseurannan menetelmät Konerakenteiden mittaukset Mekatroniikan perusteet 3 Valinnaiset opintojaksot vähintään 12 ov Tehonsiirtolaitteiden analysonti Konedynamiikan jatko-opintoseminaari Liikkuvat työkoneet Konedynamiikan erityistyö Konedynamiikan mittaukset Käyttövarmuuden suunnittelu Mekaaniset värähtelyt Konedynamiikka Meluntorjunta Massakoneet Paperikoneet Kunnonvalvontamenetelmät Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät Neuro- sumeat järjestelmät Sumea laskenta Automaatio- ja säätötekniikka Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Konediagnostiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon aineopintoihin: Käynninseurannan menetelmät Konediagnostiikka Konedynamiikan mittaukset Konedynamiikan erityistyö Kunnossapitotekniikka Vastuuhenkilö: Seppo Virtanen, professori Huone: K1231 Puhelin: 2222 seppo.virtanen@tut.fi Lyhyt ammattiaine (min. 12 ov) antaa valmiudet kone- ja sähkötekniikan opiskelijoille kunnossapidon ja luotettavuuden suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Pakolliset opintojaksot Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnossapidon erityistyö 3

10 Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät Riskienhallinta 2 ( Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 (1 1) Kurssit keskenään vaihtoehtoiset Valinnaiset opintojaksot vähintään 12 ov Murtumismekaniikka ja väsyminen Konedynamiikan mittaukset Konediagnostiikka Käynninseurannan menetelmät Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Tribologian jatkokurssi Teollisuuden prosessit Höyrytekniikka Kiertovoitelujärjestelmät Tuotantojärjestelmät ja -verkot Yrityksen turvallisuusjohtaminen Koneiden ja laitteiden turvallisuus Prosessiautomaation turvallisuus Ergonomia Laaja tilastomatematiikka Tilastomatematiikka Stokastiset prosessit Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu Luotettavuusteoria Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät Sähköverkon kunnon hallinta 2 Materiaalitekniikka - Koneensuunnittelu Professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: asko.riitahuhta@tut.fi Materiaalitietoisista suunnittelijoista on koneenrakennusteollisuudessa jatkuvasti kasvava kysyntä. Tuotteiden laatu, kestävyys ja käyttöluotettavuus nousevat yhä keskeisemmiksi kilpailuvalteiksi. Tätä kautta tulee tietämys materiaalien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä todellisissa käyttöolosuhteissa ammattitaitoisen suunnittelun keskeisimmäksi tekijäksi. Materiaalitekniikan koulutusohjelman antama pohjakoulutus yhdistettynä koneen suunnittelun pitkään ammattiaineeseen antaa hyvän perustan laaja-alaisen suunnitteluosaamisen kehittämiselle. Suunnittelun lisäksi pitkä ammattiaine voidaan suunnata myös tuotantoon painottuvaksi valinnaisten opintojaksojen avulla. Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Asko Riitahuhtan kanssa. Sivuaine 15 ov. Pakolliset opintojaksot: (vähintään 15 ov) Koneenosaopin perusteet Termodynamiikan perusteet Hydrauliikan perusteet Tuotantojärjestelmät Paperinjalostustekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Teknillinen mekaniikka ja optimointi Laitoksen johtaja, professori Juhani Koski Huone: K2227, puhelin: juhani.koski@tut.fi Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelu on parhaimmillaan luovaa työtä, joka vaatii tekijältään taitoa, tietoja ja intuitioita. Teknillinen mekaniikka on suunnittelijan välttämätön apu-

11 70 neuvo. Sen hyvä hallitseminen antaa hänelle paremmat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Teknillisen mekaniikan opiskelu pääaineena pyrkii antamaan yleisen koneinsinöörikoulutuksen lisäksi valmiuden koneiden ja kantavien rakenteiden analysointiin analyyttisillä, numeerisilla ja kokeellisilla menetelmillä sekä staattisissa että dynaamisissa tapauksissa. Erityisesti painotetaan tietokoneavusteista lujuuslaskentaa. Mekaniikan ja lujuusopin oppiaineiden lisäksi laitos antaa opetusta myös optimoinnin ja operaatioanalyysin alueilta. Tarkoituksena on tarjota menetelmiä teknillisen ja taloudellisen päätöksenteon tueksi. Aiheen käsittely on luonteeltaan yleistä, joten opetus soveltuu kaikkiin koulutusohjelmiin. Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelussa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamiseen tähtäävissä opinnoissa luontevin vaihtoehto sivuaineeksi on koneensuunnittelu. Hyvä sovelletun matematiikan ja tietotekniikan hallinta on myös eduksi. Tutkimukseen sekä tuotekehityksen ja koulutuksen (mm. asiantuntijatehtävät CAD-järjestelmiä kehittävissä ja/tai markkinoivissa yrityksissä) asiantuntijatehtäviin tähtäävissä opinnoissa sivuaine voidaan ottaa seuraavilta laitoksilta - koneensuunnittelu - matematiikka - materiaalioppi - energia- ja prosessitekniikka - hydrauliikka ja automatiikka - muovitekniikka - ohjelmistotekniikka - paperinjalostustekniikka - teknillisen laskennan menetelmät - teollisuustalous - turvallisuustekniikka - tuotantotekniikka Teknillinen mekaniikka soveltuu sivuaineeksi etenkin koneensuunnittelun aineopintoihin, mutta myös useimpiin muihinkin korkeakoulun aineopintoihin, kun niihin halutaan vankka teoreettinen lähestymistapa. Teknillinen mekaniikka Vastuuhenkilö: professori Juhani Koski huone: 2227, puhelin: juhani.koski@tut.fi Teknillinen mekaniikka sivuaineena Pakolliset opintojaksot (10 ov) Rakenteiden dynamiikka Lujuusopin perusteet II 3 Lisäksi on valittava vähintään 5 ov ja valinnaisten opintojaksojen joukosta. Teknillinen mekaniikka pääaineena Pakolliset opintojaksot (18 ov) Optimoinnin perusteet Rakenteiden dynamiikka Lujuusopin perusteet II Lujuusopilliset mittaukset Elementtimenetelmän harjoitustyö 1 Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään 12 ov pakollisten lisäksi Palkkirakenteet Elementtimenetelmän jatkokurssi Mekaniikan erityiskysymyksiä Laatta- ja kuoriteoria Lämpöjännitykset ja viruminen Yleinen elementtimenetelmä Optimointi- ja päätöksenteko 3

12 Kantavien rakenteiden optimointi Murtumismekaniikka ja väsyminen Teknillisen mekaniikan erityistyö Komposiittirakenteiden mekaniikka Concurrent Engineering-projekti 3 Teknillinen laskenta sivuaineena Sivuaine Teknillinen laskenta on tarkoitettu teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Se antaa hyvän valmiuden poikkitieteellisten ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen sekä jatko-opintoihin. Sivuaine sopii kaikkiin konetekniikan koulutusohjelman pääaineisiin. Pakolliset opintojaksot teknillistä mekaniikkaa pääaineena opiskeleville 12 ov Virtauskoneet Kitkallinen virtaus Lämmön johtuminen ja säteily Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Pakolliset opintojaksot lämpö- ja virtaustekniikkaa pääaineena opiskeleville 11 ov Lujuusopin perusteet II Yleinen elementtimenetelmä Lämpöjännitykset ja viruminen 4 Valinnaiset opintojaksot Palkkirakenteet Rakenteiden dynamiikka Konedynamiikka Konejärjestelmien simulointi Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Tuotantotekniikka Laitoksen johtaja, professori Paul H. Andersson Huone: K3228 Puhelin: paul.andersson@tut.fi Laitoksen opetuksen painoalat ovat - valmistustekniikat työvälineineen - tuotantoautomaatio - tuotannon tietojärjestelmät - mittaus ja laadunvarmistus sekä - tuotantojärjestelmät ja tuotantotekniikan huomioon ottaminen suunnitteluvaiheessa. Tuotantotekniikka antaa pääaineena valmiudet tuotannon suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Sivuaineiksi sopivat lähes kaikki kone- ja materiaalitekniikan osastojen ammattiaineet, erityisesti koneensuunnittelu, koneautomaatio, materiaalioppi, teollisuustalous ja turvallisuustekniikka. Myös tietotekniikan opinnot ovat suositeltavia. Sivuaineena tuotantotekniikka kehittää erityisesti tuotesuunnittelijoille ja tuotantoautomaatioon erikoistuville tarpeellista tekniikoidenvälisyyttä. Tuotanto on yksi yritysten avaintoiminnoista, joilla on huomattava merkitys talouteen ja kilpailukykyyn. Talouden ja tuottavuuden kehittämisessä on tärkeässä asemassa automaatio. Siksi tuotantotekniikan laitos osallistuu aktiivisesti konetekniikan koulutusohjelman lisäksi myös automaatiotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opetukseen ja kehittämiseen. Kullekin koulutusohjelmalle tarjotaan räätälöity peruskurssi. Koneteollisuuden tuotantotekniikka Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkän pääaineen pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3

13 Laadunvarmistus Pituussuureiden mittaustekniikka Valmistustekniikat 4 Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkän pääaineen opinnot täydennetään 30 ov:oon seuraavista Ideaalitehdas Tuotantojärjestelmien simulointi Teollisuusrobotiikka Automaattinen kokoonpano Tehdasautomaation järjestelmätekniikka Control in Robotics and Automation in Electronics Production Design of Robot Systems Konenäkö tuotantotekniikassa Mittaustekniikan jatkokurssi Tuotantotekniikan kvantitatiiviset mallinnusmenetelmät Työvälinesuunnittelu Muottitekniikan perusteet Muottitekniikan jatkokurssi Työstökoneiden käyttökurssi Työstötekniikan teoriakurssi Process Planning Mikrotyöstö Erityistyö teollisuudessa Tuotantotekniikan syventävä työ Tuotantotekniikan diplomityöseminaari Systeeminen projektityö 3 Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkään pääaineeseen voi sisällyttää yhden alla olevista muiden laitosten opintojaksoista Optimointi- ja päätöksenteko Tuotekehitysoppi Kunnonvalvontamenetelmät Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Metallien liittämismenetelmät Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Valimotekniikan perusteet Tuotannonohjaus Laatujohtaminen Logistiikan johdantokurssi Tilastollinen laadunvalvonta Laaja ohjelmointi Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Elektroniikan tuotantotekniikka Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Elektroniikan laitoksen kanssa. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus on suunniteltu tukemaan sähkö- ja elektroniikka- teollisuuden sekä tätä tukevan teollisuuden kasvavaa työvoimatarvetta. Koulutus tarjoaa vankan teoreettisen ja käytännöllisen pohjan moderniin elektroniikkatuotantoon ja tuotantoautomaatioon sekä antaa valmiudet elektroniikkatuotannon uusimpien menetelmien soveltamiseen. Sähkö ja elektroniikkateollisuus on viime vuosina ollut Suomen voimakkaimmin kasvava alue. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittainen kasvuvauhti on ollut yli kymmenen prosenttia vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvä esimerkki vahvasta ja kannattavasta vientiteollisuudesta, jolla on voimakkaasti kasvavat kansainväliset markkinat ja josta on kasvanut tärkeä kansantaloutemme tukijalka. Elektroniikkateollisuuden ohella ja vanavedessä on myös muunlainen kevyt kokoonpaneva teollisuus noussut merkittävään osaan suomalaisessa yrityskentässä. Merkittäviä kevyttä kokoonpanovaltaista tuotantoa edustavia toimialoja ovat myös mekaaninen konepajateollisuus ja muovituoteteollisuus. Suuri osa muovituoteteollisuudesta palvelee osatoimitusten muodossa konepaja- ja elektroniikkateollisuuden tarpeita. Toisena tärkeänä alueena voidaan mainita Suomeen syntynyt, kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahva tuotantolaitteiden ja järjestelmien valmistus.

14 73 Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus antaa valmiudet tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Opetus painottuu elektroniikkatuotteiden volyymivalmistuksen kannalta keskeisille alueille kuten elektroniikan valmistustekniikoihin, tuotannon- ja laadunohjaukseen sekä kokoonpanoautomaatioon. Elektroniikan tuotantotekniikan pitkä ja erikoispitkä pääaine tarjoavat mahdollisuuden hankkia hyvä kokonaisnäkemys modernista elektroniikkatuotannosta sekä lisäksi syventävät tiedot joltakin valittavalta erityisalueelta kuten elektroniikkatuotannon alkupään tai loppupään prosesseista, tuotannon suunnittelusta ja johtamisesta, laadunohjauksesta, tuotantoautomaatiosta, laite- ja järjestelmätekniikasta tai jostakin elektroniikkatuotantoa tukevasta tekniikasta. Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot Tuotantojärjestelmät ja -verkot 3 III Tuotantoautomaatio 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen valinnaiset opinnot Teollisuusrobotiikka 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Laadunvarmistus 3 III Muottitekniikan perusteet 2 IV Polymeerien liittäminen Ruiskuvalu Tuotannonohjaus Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Elektroniikan materiaalit Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen (30 45 ov) pakolliset opinnot Tuotantojärjestelmät ja -verkot 3 III Tuotantoautomaatio 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Laadunvarmistus 3 III Systeeminen projektityö 3 III Tuotannonohjaus Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Elektroniikan materiaalit Elektroniikan tuotantotekniikka 3 Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen valinnaiset opinnot Teollisuusrobotiikka 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 IV Control in Robotics and Automation: Advanced Course 3 IV Design of Robot Systems 4 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Pituussuureiden mittaustekniikka 3 III Valmistustekniikat 4 III Muottitekniikan perusteet 2 IV Muottitekniikan jatkokurssi 3 IV Työstökoneiden käyttökurssi 1 III Mikrotyöstö 3 IV Erityistyö teollisuudessa 3 IV Tuotantotekniikan syventävä työ 3 IV Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV

15 Elektronimikroskopia Läpivalaisuelektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerimateriaalien prosessointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Ruiskuvalu Tuotannonohjauksen jatkokurssi Laatujohtaminen Tuotannon johtaminen Yrityksen talous Sisäinen laskentatoimi Turvallisuustekniikan perusteet Turvallisuus ja tuottavuus Koneiden ja laitteiden turvallisuus Ergonomia Logistiikan johdantokurssi Liikennetuotannon ja logistiikan erikoistyö Elektroniikan miniatyrisointi Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyöt Elektroniikan tuotekehitys Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Soveltuvia elektroniikan tuotantotekniikkaa tukevia muita aineopintoja: Elektroniikka, Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Teollisuustalous, Yritystalous tai Johtajuus ja henkilöstövoimavarat Materiaalioppi, Elektroniikan materiaalit Tehdasautomaatio Tehdasautomaation ainekokonaisuus antaa perusvalmiudet toimia automaatioammattilaisena tuotanto- ja kappaletavara-automaation haastavalla ja mielenkiintoisella kentällä. Automaa- tio on tämän päivän teollisuuden ja tuotannollisen toiminnan keskeinen kilpailutekijä ja se työllistää yhä enemmän suomalaisia diplomi-insinöörejä kappaletavaratuotannossa sekä tuotantovälineitä ja automaatiolaitteita valmistavassa teollisuudessa ja suunnittelutoimistoissa. Tehdasautomaation opinnoissa perehdytään automaattisten tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä kappaletavarateollisuuden automaatiojärjestelmien tekniikkaan, suunnitteluun ja integrointiin toimiviksi kokonaisjärjestelmiksi. Kurssitarjonta antaa mahdollisuuden painottaa opintoja eri tavoin ja eri sovellusalueilla. Konepaja- ja metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden lisäksi sovelluksia löytyy myös monelta muulta teollisuuden alalta. Opetuksen tukena on käytössä on uusinta robotiikkaa ja ohjaus- ja laitetekniikkaa sekä uusimmat työkalut ja menetelmät, joihin pääsee tutustumaan konkreettisesti toteuttamalla itse ja ryhmissä vaikeusasteeltaan erilaisia automaatiojärjestelmäprojekteja (learning by doing). Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio 3 III Teollisuusrobotiikka 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 IV Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen valinnaiset opinnot Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Control in Robotics and Automation: Advanced Course 3 IV Design of Robot Systems 4 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV Systeeminen projektityö 3 III Koneiden ja laitteiden turvallisuus Tietoverkkopohjainen automaatio 3

16 Automaatio- ja säätötekniikka Ohjelmointi I Ohjelmointi II Laaja ohjelmointi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 Tehdasautomaation pitkän pääaineen (30 ov) pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio Teollisuusrobotiikka Tehdasautomaation järjestelmätekniikka Control in Robotics and Automation in Electronics Production emanufacturing in Electronics Production Konenäkö tuotantotekniikassa Systeeminen projektityö 3 Opintokokonaisuuden jälkeen suositeltavat/vaadittavat opintokokonaisuudet: Soveltuvia tehdasautomaatiota tukevia muita aineopintoja: Ohjelmistotekniikka, Ohjelmistotuotanto tai Sulautetut järjestelmät Automaatio- ja säätötekniikka, Automaatioteknologia tai Automaatio- ja informaatioverkot Hydrauliikka ja automatiikka, Koneautomaatio Teollisuustalous, Yritystalous tai Markkinointi Elektroniikka, Sulautetut järjestelmät Turvallisuustekniikka Tehoelektroniikka Valinnaiset opintojaksot Sähkömoottorikäytöt koneautomaatiossa Pneumatiikka Toimilaitteiden säätö Tuotantokoneiden etäohjelmointi Automaattinen kokoonpano Control in Robotics and Automation: Advanced Course Design of Robot Systems Valmistustekniikat Tuotantotekniikan diplomityöseminaari Koneiden ja laitteiden turvallisuus Mekatroniikan erityiskysymyksiä Tietoverkkopohjainen automaatio Automaatio- ja säätötekniikka Ohjelmointi I Ohjelmointi II Laaja ohjelmointi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3