SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
|
|
- Anne Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008
2 SAK Pätkätyöohjelma 1 Johdanto Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa. Esimerkiksi vuokratyö on nopeasti kasvava pätkätyön muoto. Määräaikaisuuksia käytetään eniten julkisella sektorilla ja osa-aikaisuutta yksityisissä palveluissa. Nykyaikaan kuuluu sekin, että opiskelua ja työtä yhdistetään yhä enemmän: joka seitsemäs työllinen on samanaikaisesti kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Jako vakinaisiin ja pirstoutuviin työsuhteisiin on totta myös Suomessa. Lisäksi Suomessa on pakkoyrittäjyyttä. Suomen työelämässä on aiempaa enemmän maahanmuuttajia. Monet heistä joutuvat tekemään pätkätöitä. Lisäksi monen maahanmuuttajan palkka ja muut työehdot jäävät alle lain ja sopimusten vähimmäisehtojen. Monilla aloilla voi lähivuosina olla pulaa työvoimasta. Kilpailussa osaavasta työvoimasta pärjäävät ne työnantajat, jotka tarjoavat pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Pätkätyöntekijöiden asemaan on 1990-luvun jälkeen saatu aikaan monia SAK:n ajamia parannuksia. Muun muassa työeläkkeen kertyminen koko työhistoriasta ja pätkätyöntekijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöntekijöitten toimeentuloa. Työsopimuslakia on uudistettu myös pätkätyöntekijöiden eduksi. Lisäksi pätkätyöhön liittyviä epäkohtia on korjattu sopimusteitse työehtosopimusten avulla. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä edelleen on tarvetta parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa erimuotoisissa työsuhteissa työskentelevien välillä. Seuraavana askeleena pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK esittää kuuden kohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tulisi sitoutua. Ohjelman toteuttamisesta pitäisi tehdä linjallisia päätöksiä jo syksyllä 2008, ja niiden kolmikantainen valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Tässä raportissa kuvataan ensin palkansaajien työsuhteita viime vuosina, ja esitetään sitten kuusi parannusehdotusta pätkätyöläisten asemaan.
3 2 SAK Pätkätyöohjelma Työsuhteet Suomessa viime vuosina Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät huomattavasti laman jälkeen. Määräaikaisten työsuhteiden huippu koettiin vuonna 1997, jolloin määräaikaisuuksia oli noin 18 prosenttia kaikista työsuhteista. Epätyypilliset työsuhteet ovat merkittävästi yleisempiä naisten kuin miesten keskuudessa. Eniten määräaikaisuuksia on julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Viime vuosina määräaikaisten työsuhteiden osuus on hitaasti alentunut ja osa-aikaisten kasvanut. Kaikesta huolimatta jatkuva kokoaikatyö on pysynyt koko ajan suomalaisten työmarkkinoiden perustana. Uusista (alle 1 vuotta) työsuhteista valtaosa on kuitenkin määrä- tai osa-aikaisia. Lähde: Tilastokeskus Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisten kuin miesten kohdalla.
4 Miesten ja naisten työsuhteet vuonna 2007 SAK Pätkätyöohjelma 3
5 4 SAK Pätkätyöohjelma 1. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Pätkätyöntekijöiden pääsyä muutosturvan ja työttömyysturvan piiriin on parannettava. Myös määräaikaisten työntekijöiden tulisi päästä käyttämään työnhakuvapaata. Määräaikaisten tulisi päästä nykyistä paremmin muutosturvan piiriin, vaikka työhistoria olisi kertynyt useamman työnantajan palveluksessa. Työttömyysturvan piiriin pääseminen on pätkätöissä usein vaikeaa. Siksi työttömyysturvan työssäoloehtoa on lyhennettävä nykyisestä 10 kuukaudesta esimerkiksi 6 kuukauteen. Sovitellun työttömyysturvan enimmäisaika on poistettava ja sovitellun päivärahan piiriin pääsyä helpotettava. Nykyisin työttömyysturvan ulkopuolelle on suljettu työntekijät, joille ei ole tarjolla työtä toiminnan keskeytyksen ajaksi, vaan heidät on lomautettu. Sellaisia työntekijöitä ovat muun muassa tuhannet koulunkäyntiavustajat. Työttömyysturvalakia on tarpeen muuttaa siten, että työnteon keskeytykset rinnastetaan työttömyyspäivärahaan oikeuttavaan lomautukseen. Pätkätyöntekijöiden toimeentulo tulisi varmistaa helpottamalla pääsyä ansioturvan piiriin. Se vähentää eri etuusjärjestelmien yhteensovitusongelmia ja byrokratiaa. Ansioturvan parantaminen on myös tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Pätkätyöntekijöiden priorisoiminen ansioturvaa kehitettäessä edistää myös sukupolvien ja sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta. 2. Osa-aikaisen koulutuksen ja osa-aikatyön parempi yhteensovittaminen Työnantajien koulutuspanostukset kohdentuvat etupäässä korkeasti koulutettuihin ylempiin toimihenkilöihin. Työntekijätason tehtävissä toimivien ja vähemmän koulutusta saaneiden osaamisesta huolehtiminen jää vuodesta toiseen yksilön omalle vastuulle. Myös pätkätyöläisyys vaikeuttaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevät pääsevät vakituisessa kokoaikatyössä työskenteleviä työtovereitaan harvemmin koulutukseen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa yhdeksi keskeiseksi teemaksi on otettava pätkätyöntekijöiden mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen parantamiseen. Ensimmäiseksi on syytä uudistaa aikuiskoulutustukea. Tuen on jatkossa mahdollistettava nykyistä joustavammin osa-aikainen, työn ohessa tapahtuva opiskelu. Samalla
6 SAK Pätkätyöohjelma 5 tukea olisi uudistettava niin, että lyhyetkin poissaolot työstä opintojen takia onnistuvat joustavasti ilman kohtuuttomia ansionmenetyksiä. 3. Lisätyötä osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöille Vuokratyöntekijöille ja osa-aikaisille työntekijöille on saatu vakituisia kokoaikaisia työsuhteita ns. poolimallin avulla. Se tarkoittaa sitä, että he tekevät työtä eri aikoina eri yrityksille, mutta heillä on vain yksi muodollinen työnantaja. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä poistettava esteitä, jotta poolimallin kaltaiset, ammatillista koulutusta ja työjaksoja vuorottelevat kokoaikaista työsuhdetta tukevat mallit voivat toteutua laajemmin. Myös vuokratyössä uusia malleja voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään käytännössä eroon vuokratyössä vallitsevista pätkätyön muodoista. Työsopimuslain lisätyöoikeutta koskevan säännöksen toimivuus olisi pikaisesti selvitettävä kolmikantaisesti ja pyrittävä löytämään yhdessä keinot, jolla lisätyön tarjoamisen ajatus täyttyisi käytännössä paremmin. Selvityksen tulisi myös esittää parannuksia niihin epäkohtiin, joita lisätyön tarjoamisen osalta tällä hetkellä on. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkastellut vuokratyöhön liittyviä työsopimuslain soveltamisongelmia. Yhteinen johtopäätös oli, että vuokratyötä koskevat samat säännöt kuin muitakin työsuhdemalleja. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota määräaikaisten työsopimusten suureen määrään vuokratyössä. On selvää, että osa määräaikaisista työsuhteista voisi olla vakituisia eikä perusteita kaikille määräajoille ole. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen on yhdessä seurattava määräaikaisten työsuhteiden perusteiden täyttymistä vuokratyössä, jotta yhdenvertaisuus muiden työsuhteiden kanssa toteutuu. Jos vuokratyön käyttö perustuu tulevaisuudessakin lähes yksinomaan määräaikaisin työsuhteisiin, on hallituksen ryhdyttävä hallitusohjelman mukaisesti toimiin, joilla pätkätöitä vähennetään myös vuokratyössä. 4. Lapsiystävällisempään työelämään ja yhteiskuntaan Nykyajan lapsiperheet ovat entistä tiukemmalla työn ja perhe-elämän puristuksessa. Suomessa kuitenkin syntyvyys on pysynyt eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasolla, koska työn ja perheen yhdistäminen on meillä mahdollista. Työelämässä tarvitaan kuitenkin entistä parempia joustoja perhe-elämän hyväksi.
7 6 SAK Pätkätyöohjelma Erityisesti nuorten naisten kohdalla pätkätyösuhteet ovat yleinen ilmiö. Toisaalta moni haluaa viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Naisten työssä käymisen tukeminen on tärkeää sekä naisten itsensä kannalta että työllisyysasteen kohottamiseksi. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt voisivat yhdessä sopia keinoista, joilla työ- ja perhe-elämä voitaisiin paremmin yhdistää tarvitsematta valita vain jompaakumpaa. Vanhempainvapaata tulisi pidentää nykyisestä reilusti, jotta lapsen pitempi kotihoito tehtäisiin kaikille taloudellisesti mahdolliseksi. Samalla tulee toimia sen hyväksi, että vanhempainvapaita jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin äidin ja isän kesken. Se edellyttää lapsiystävällisempiä työpaikkoja. Se edellyttää myös nuorten naisten työsuhteiden vakinaisuutta ja parempia palkkoja. Lisäksi työnantajien ja palkansaajien on sopimuksia tehdessään huomioitava myös pätkätyötä tekevät naiset (pienten lasten vanhemmat) niin, että palkallisille vapaille pääsyä helpotetaan. Monissa sopimuksissa vaaditaan pitkiä työssäoloaikoja palkallisen äitiys- tai isyysvapaan ehtona. Osa-aikatyöstä ja osittaisesta lastenhoidosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kokonaan työstä poissaolemiselle. Osittainen hoitoraha on ensi vuoden alusta nostettava 100 euroon kuukaudessa, ja se tulee ulottaa maksettavaksi kaikista lapsista toisen luokan päättymiseen saakka. On huomattava, että kyse ei ole osa-aikatyön pysyvästä lisäämisestä, koska osa-aikatyön mahdollisuus kytketään lapsen ikään. Hyvät palvelut mahdollistavat työssäkäynnin. Päivähoitopalveluja tulee joustavoittaa siten, että niitä olisi paremmin tarjolla myös muille kuin päivätyössä kävijöille. Pienituloisille tulee jatkossakin säilyttää mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Osapäivähoitoa ja osapäivähoidon maksuja tulee kehittää todelliseksi vaihtoehdoksi. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on merkittävä tuki pienten koululaisten vanhemmille, ja niitä palveluja tulee parantaa. 5. Kuntien vähennettävä pätkätöitä Kuntasektori on edelleen maamme merkittävin pätkätöiden teettäjä. Samaan aikaan, kun suhdanteille alttiissa teollisuudessa työntekijöistä alle kymmenesosa on määräaikaisessa työsuhteessa, julkisissa palveluissa lähes joka neljäs työntekijä on määräaikainen. Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi. Toivottavasti kunnallinen työnantajapolitiikka ja pyrkimykset pätkätyön vähentämiseksi saavat keskeisen osan tulevassa vaalikeskustelussa. SAK kannustaa kaikkia puolueita ottamaan pätkätyön vähentämisen haasteen vakavasti ja sisällyttämään sen omiin vaaliohjelmiinsa. Yksi tärkeä avain pätkätyöongelman ratkaisemiseksi on varmasti kuntakoon suurentaminen ja siten paremman työn organisoinnin mahdollistaminen. Suuremmissa kunnissa on mahdollista esimerkiksi pe-
8 SAK Pätkätyöohjelma 7 rustaa sijaispankkeja tai tehdä muita järjestelyjä, joilla pätkätyötä muutetaan kokopäiväiseksi ja vakituiseksi. 6. Pätkätyöntekijöiden verotukseen oikeudenmukaisuutta Hallitusohjelman mukaan ansiotuloverotusta kevennetään vaalikaudella 1,1 miljardilla eurolla. Palkkaverotuksen keventämistä koskevat päätökset ovat nyt tulossa ajankohtaisiksi kansainvälisen talouden suhdannetilanteen muuttuessa. On perusteltua painottaa palkkaverotuksen kevennykset pieni- ja keskipalkkaisille, jotta pätkätyöntekijöiden ja muiden pienipalkkaisten asema paranee, oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja voidaan turvata työllisyyskehitys. Toisin sanoen pienipalkkaisten palkansaajien verotuksen tulee keventyä jo ensi vuoden budjetissa. Se olisi nykyiseltä hallitukselta kohtuullinen kädenojennus. Tähän asti veropolitiikassa on tarjottu palkansaajille lähinnä välillisten verojen, kuten energiaverojen, korotuksia ja kevennetty rikkaiden verotusta. Ensi vuonna on sopiva aika toteuttaa myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2000 euroon. Tämä toimenpide, joka on kirjattu hallitusohjelmaankin, parantaisi kaikkein pienituloisimpien pätkätyöntekijöiden sekä sosiaaliturvan varassa olevien asemaa.
9 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax
Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen
Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.
Lisätiedotparannettava edelleen
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Heinäkuu 2005 Pätkätyöläisten asemaa parannettava edelleen SAK:n lähtökohta on, että työntekijöitä
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.
LisätiedotTyösopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotMuutosturvainfo PIONR
Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotSAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle
SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton
LisätiedotUlos pätkävankilasta
Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotTyöttömyysturva. Esko Salo
Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet
Lisätiedot1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto
Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotIsän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotTy T öurasopimus 2012 22.3.2012
Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta
50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
Lisätiedotaskel aikaa edelle Työelämän laadun kehittäminen
Työelämän laadun kehittäminen STTK hallitus Markku Salomaa Työvoiman käyttötavat Yksimielisyys määräaikaisen työsopimuksen perusteista eri työsuhdemuodoissa, myös vuokratyössä Kolmikantainen työryhmä selvittää
LisätiedotTyönhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto
Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotSamapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen
LisätiedotKAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö
KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? 26.4.2018 Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö Kansallinen tulorekisteri Tulorekisteriin kerätään kansalaisten tulotietoja 1.1. alkaen. Tiedonkeruu laajenee maksettuihin
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto
ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
LisätiedotVÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA
STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotLIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden
LisätiedotAmmattitaito avain työllistymiseen. SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuoro
1 2007 Ammattitaito avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi Puheenvuoro Maaliskuu 2007 Lisätietoja: Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotSAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle
SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotHE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA
TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
Lisätiedot2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotMitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)
1 Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Velvoitettava työttömät ottamaan vastaan muuta kuin koulutusta/ammattia vastaavaa työtä nykyistä laajemmin
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotSosiaaliturvan uudistaminen. Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta
Sosiaaliturvan uudistaminen Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta Elokuu 2008 Elokuu 2008 Lisätiedot: Sinikka Näätsaari sinikka.naatsaari@sak.fi puh. 020 774 0149 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Lisätiedot1. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄT
1 1. Kevään ja kesän arkipyhät 2. Nuorten kesätyö ja harjoittelu työntekijätehtävissä 3. Nuorten kesätyö ja harjoittelu toimihenkilötehtävissä 1. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄT Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen
LisätiedotPerhepalikat uusiksi. SAK:n malli perhevapaiksi
Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi 1. Joustavoittaa perhevapaita 2. Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista 3. Kannustaa isiä perhevapaille
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.
1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta
LisätiedotOhjeita epätyypillisiin työsuhteisiin
Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde
LisätiedotVanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.
Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotPÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?
PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä
LisätiedotTyöntekomuodot ja työelämän sääntely
Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotYHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015
YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena
LisätiedotAikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010
Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla
LisätiedotMuistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN
14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan
LisätiedotVuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen
Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,
LisätiedotTyömarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI
Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino
LisätiedotTasa-arvolaki työelämässä
Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.
LisätiedotTyöllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013
Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotMuutosturva. www.mol.fi
Työnhakijalle & työnantajalle Muutosturva www.mol.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
LisätiedotHE 157/2009 vp. 1. Nykytila
HE 157/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen
Lisätiedot2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
LisätiedotTyöstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK
Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4
LisätiedotKeskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
LisätiedotTyöntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet. Mobiili Antti Klemola, Kela
Työntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet Mobiili 17.5.2017 Antti Klemola, Kela Millä perusteella Suomeen muuttava kuuluu Kelan sosiaaliturvaan? Oikeus Kelan etuuksiin perustuu 1.
LisätiedotÄidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä?
Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? JOHANNA LAMMI-TASKULA Naisten ja äitien palkkatyö on Suomessa ollut osa yhteiskuntaa useamman vuosikymmenen ajan. Raija Julkunen (1994) kutsuu tätä palkkatyösopimukseksi,
LisätiedotPERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA
PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU 16.-17.4.2016 SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA UUDET PERHEVAPAAPALIKAT TASA-ARVO OLETUKSENA, MUTTA VANHEMMAT VOIVAT SIIRTÄÄ ETUUKSIA KESKENÄÄN
Lisätiedot