parannettava edelleen

Transkriptio

1 Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Heinäkuu 2005

3 Pätkätyöläisten asemaa parannettava edelleen SAK:n lähtökohta on, että työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti työsuhteen muodosta riippumatta. Niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevillä kuten osa-aikaisilla, määräaikaisilla tai vuokratyöntekijöillä on oltava samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla kokopäivätyötä tekevillä työntekijöillä. SAK:n mielestä vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden on edelleen oltava ensisijaisia. Useiden selvitysten mukaan pätkätöitä tekevistä valtaosa haluaisi tehdä vakituista kokoaikatyötä. Määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö yleistyivät Suomessa laman jälkeen luvulla erityisesti palvelualoilla ja julkisella sektorilla. SAK esitti jo Paavo Lipposen ykköshallitukselle ( ) listan uudistuksista, joiden avulla pätkätyöläisten asemaa voitaisiin parantaa ja epätyypillisen työn yleistymistä ehkäistä. SAK on ollutkin vuosien varrella aloitteellinen monissa lakiuudistuksissa, joilla pätkätyöläisten asemaa on saatu parannettua ja toisaalta pätkätöiden lisääntymistä suitsittua. SAK oli myös se taho, joka 1990-luvun loppupuolella toi julkisuuteen käsitteen pätkätyö. Työministeriön arvion mukaan suomalaisista palkansaajista nykyään noin puoli miljoonaa työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa. Vuonna 2003 määräaikaisessa työsuhteessa oli 16,4 prosenttia palkansaajista. Määrä on EU-maiden kolmanneksi suurin Espanjan ja Portugalin jälkeen. Monien SAK:laisten ammattiliittojen jäsenkunnasta ns. epätyypillistä työtä tekevät muodostavat jo huomattavan osan. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton PAM:n noin jäsenestä osaaikaista työtä tekee noin kolmannes. Onkin selvää, että pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen on yksi ammattiyhdistysliikkeen keskeisistä tavoitteista. Ammattiliittojen päivittäistä työtä pätkätyöntekijöiden hyväksi hankaloittaa etenkin nuorten pätkätyöntekijöiden heikko järjestäytyminen. Liittoon liittyminen tapahtuu usein vasta siinä vaiheessa kun asema työmarkkinoilla vakiintuu ja työsuhteet vakinaistuvat. Kuitenkin juuri pätkätyöntekijät usein tarvitsisivat työpaikalla ammattiliiton tukea. Vielä 1990-luvun puolivälissä pätkätyöntekijöillä oli kovin vähän oikeuksia. Työelämässä kohistiin vuokratyöfirmoista, jotka kierrättivät työntekijöitä alle kuukauden välein yrityksestä toiseen, jolloin työntekijälle ei ehtinyt kertyä sen kummemmin oikeutta eläkkeeseen kuin vaikkapa sairasajan palkkaan. Vaikka työnantajan nimi työsopimuksessa vaihtui muutaman viikon välein, saattoi työntekijä käytännössä työskennellä vuosia samassa työspisteessä. Pätkätyöntekijöiden asemaa on kuitenkin pystytty viimeisen 10 vuoden aikana parantamaan monien lakimuutosten ja sopimusten yhteydessä. SAK

4 Työsopimuslaki kieltää työsuhteiden perusteettoman ketjuttamisen Työsopimuslakia voidaan kutsua työelämän perustuslaiksi. Se määrittelee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Laki määrittelee työsuhteen ehdot ja koskee käytännössä kaikkia työntekijöitä ja työnantajia. Nykyinen työsopimuslaki astui voimaan vuonna Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli saattaa laki vastaamaan paremmin työelämässä tapahtuneita muutoksia, mm. pätkätöiden yleistymistä. Uusi työsopimuslaki tiukensi mahdollisuutta solmia perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuslain mukaan pääsääntö on, että työtä on teetettävä pysyvissä työsuhteissa, eikä määräaikaisia työsopimuksia saa toistuvasti solmia ilman perusteltua syytä. Esimerkiksi jatkuvissa sijaisuusketjuissa olevien työntekijöiden työsuhde on lain mukaan vakinaistettava. Työnantajat eivät ole kaikissa tapauksissa noudattaneet työsopimuslain määräystä, vaan esimerkiksi kuntasektorilla on uuden lain voimaan tulon jälkeenkin solmittu määräaikaisia työsopimuksia, joita on perusteettomasti ketjutettu. Kunta-alan ammattiliitto KTV on vienyt joitakin tällaisia tapauksia oikeuteen. Uudistettu työsopimuslaki paransi myös vuokratyöntekijöiden työehtoja. Lain mukaan vuokratatyöntekijöille on taattava samat työehdot, joita vuokratyöntekijöitä käyttävä yritys soveltaa omiin työntekijöihinsä. Jos alalla on olemassa erillinen vuokratyötä koskeva työehtosopimus, noudatetaan sitä. Käytännössä tällaisia työehtosopimuksia ei juuri ole. Myös lyhyissä työsuhteissa maksettava sairausajalta palkkaa Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös alle kuukauden mittaisissa työsuhteissa. Alle kuukauden työsuhteessa sairausajalta on maksettava 50 prosenttia palkasta yhdeksän arkipäivän ajalta. Pätkätyöstäkin kertyy työeläkettä Suomalainen työeläkejärjestelmä uudistettiin 2000-luvun alussa ja uusi järjestelmä astui voimaan tämän vuoden alusta. SAK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena uudistuksessa oli työeläkkeiden laskennan muuttaminen aiempaa oikeudenmukaisemmaksi siten, että työsuhteiden määrä ei enää ratkaise eläkkeen määrää. Vanhassa järjestelmässä ne, jotka olivat työskennelleet useissa työsuhteissa saivat suhteessa huonomman työeläkkeen kuin yhdessä tai vain muutamassa pitkässä työsuhteessa työskennelleet. Vuonna 1998 tehtiin SAK:n aloitteesta eläkelainsäädäntöön muutos, jonka myötä alle kuukauden kestäneet työsuhteet tulivat työeläkevakuuttamisen piiriin. Juuri tämän uudistuksen yhteydessä SAK lanseerasi käsitteen pätkätyö. Uudistuksen taustalla oli tieto siitä, että erityisesti palvelualojen yrityksissä työsuhteita pätkittiin tarkoituksellisesti alle kuukauden mittaisiksi, jotta vältyttäisiin eläkemaksuilta. Pätkätyöntekijöiden eläketurvaa korjaava muutos oli erittäin merkittävä, sillä sen jälkeen käytännössä kaikki palkkatyö tuli eläkevakuuttamisen piiriin. SAK

5 Pätkätyöläisillä oikeus työterveyshuoltoon Lain mukaan työterveyshuolto on järjestettävä kaikille työntekijöille työsuhdemuodosta riippumatta. Etuudet voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan ja työsuhteen pituuteen. Vuoden tuposopimuksessa sovittiin kolmikantaisesta työryhmästä, jonka tehtävänä oli selvittää mm. osa- ja määräaikaista sekä vuokratyötä tekevien työntekijöiden työterveyshuollon toteutumista. Työryhmän selvityksen mukaan etenkin lyhyissä osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä on puutteita. Osittain kyse on työnantajan laiminlyönneistä, osittain tiedon puutteesta lain velvoitteista. Samassa selvityksessä myös vuokratyöntekijöiden työterveyshuollossa paljastui puutteita. Työryhmässä työnantajapuoli sitoutui tiedottamaan ja ohjeistamaan jäsenyrityksiään työterveyshuoltolain velvoitteista. Uusi vuosilomalaki parantaa pätkätyöläisten lomaoikeuksia Uusi vuosilomalaki tuli voimaan huhtikuun alussa. Laki parantaa pätkätyöläisten lomanansaintaa sekä lomapalkkaa ja korvausta. Lakia uudistaneessa komiteassa näistä kysymyksistä käytiin palkansaajapuolen ja työnantajien edustajien välillä tiukka taistelu. Osa-aikaiset työntekijät ansaitsevat uuden lain mukaan lomaa samalla tavalla kuin kokoaikaiset työntekijät. Tuntipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden oikeutta lomapalkkaan ja lomakorvaukseen parannettiin mm. nostamalla laskentaprosentteja ja laajentamalla palkkapohjaa, josta lomapalkka ja korvaus lasketaan. Lomapalkkaa kertyy myös eräiden työssäolon veroisten poissaolojen ajalta kuten sairausloman, lomautuksen sekä äitiys-,isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Ketjutetuissa määräaikaisissa työsuhteissa työntekijä voi uuden lain mukaan sopia kertyneiden lomaetuuksien siirtämisestä seuraavaan työsuhteeseen ja pitää ne lomakautena lomana. Tällaisella työntekijällä on myös oikeus vuosilomaa vastaavaan vapaaseen ja lomakorvaukseen, jos työnantaja ei suostu etuuksien siirtämiseen. SAK:n vaatimuksesta pätkätyöntekijöiden lomaoikeuksia parannettiin lain osamuutoksin jo ja 1990-luvulla. Vanhaan lakiin jäi kuitenkin eräitä lomaoikeuden rajoituksia ja ansaintakynnyksiä. Uusi laki turvaa nyt kaikille työntekijöille palkallisen vuosiloman tai vuosilomaa vastaavan vapaan eli käytännössä kaikesta tehdystä työstä kertyy vuosilomaa tai lomakorvausta, joka maksetaan lyhyiden työsuhteiden päättyessä. SAK

6 Joustavuutta vanhempainpäivärahojen määräytymiseen SAK on pitkään ajanut joustavampaa ja oikeudenmukaisempaa päivärahojen määräytymistä mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaissa. Sairausvakuutuslakia uudistettaessa päivärahojen määräytymisperusteita muutettiin niin, että erilaisia minimipäivärahalle putoamistilanteita poistettiin. Tämä sairausvakuutuslakiin tehty muutos astuu voimaan alkaen. Lokakuun alusta lähtien vanhempainpäiväraha voi määräytyä myös edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olevan työtulon mukaan. Edellytyksenä on, että lapsi, jonka perusteella vanhempainpäivärahaa on maksettu, ei ole täyttänyt kolmea vuotta ennen uuden raskauden laskettua synnytysaikaa. Aiemmin esimerkiksi pätkätyöntekijä, jolla vanhempainvapaan jälkeen ei ollut työpaikkaa, mihin palata tullessaan uudelleen raskaaksi, sai vain minimipäivärahaa. Pätkätyöläisten työttömyysturvaa parannettu Työttömyysturvaan tehtiin useita korjauksia 2000-luvun alussa. Vuoden 2003 alussa voimaan astuneissa uudistuksissa myös pätkätyöläisten asema parani. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsy helpottui, kun ns. työssäoloehdon paluu- ja nollausehto lyheni SAK:n vaatimuksesta 10 kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen. Tämä tarkoittaa, että työttömyyden jälkeen ansiosidonnaisen turvan piiriin voi uudestaan päästä kahdeksan kuukauden työssäolon jälkeen. Työttömyysturvan ns. alkuehto, jonka täyttymistä edellytetään, jotta ensimmäistä kertaa voisi päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säilyi uudistuksessa SAK:n vaatimuksista huolimatta 10 kuukaudessa. Aika, jonka kuluessa 10 kuukauden työssäolon on kerryttävä piteni kuitenkin 28 kuukauteen. Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen helpottui. SAK:n vaatimuksesta soviteltua päivärahaa maksetaan myös niille, joilla on töitä vain alle puolet kuukaudesta. SAK on myös osaltaan huolehtinut siitä, että sovitellun päivärahan maksamisella ei käytännössä ole ollut enimmäiskestoa. Muutosturva koskee myös osaa pätkätyöläisistä Joulukuussa 2004 solmitussa tuposopimuksessa sovittiin palkansaajien muutosturvaa parantavasta toimenpidepaketista. Muutosturva oli SAK:n keskeinen laadullinen tavoite neuvotteluissa.tupossa sovittu muutosturva parantaa myös määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä uudestaan. Muutosturvan sisältämään työllistymisohjelmaan ja korotettuun työttömyysturvaan ovat oikeutettuja määräaikaiset työntekijät, joiden työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään kolme vuotta joko yhdessä tai useammassa työsuhteessa. Muutosturva astuu voimaan heinäkuun alussa. Neljän tunnin vähimmäistyöaika Työelämässä on yleistynyt pyrkimys maksaa työntekijöille palkkaa ainoastaan kiiretunneista. Kerrotaan esimerkiksi, että Iso-Britanniassa olisi joissain pubeissa vaadittu työntekijöitä leimaamaan kellokorttinsa ulos, jos pubissa ei ole yhtään asiakasta. Suomessa on tavallista, että esimerkiksi myyjiä haluttaisiin töihin lounastunnin aikaan ja illalla, kun taas päivän hiljaisina tunteina työntekijämäärä halu- SAK

7 taan minimoida. Tämä on johtanut silpputyöhön, jossa työntekijän työpäivä koostuu useista tunnin, parin työjaksoista. Esimerkiksi työmatkojen ja työmatkakulujen osuus nousee tällöin päivän aikana helposti kohtuuttomaksi. Lasten päivähoidon järjestäminen ei myöskään ole helppoa silpputyöntekijälle. Vuoden tupossa työmarkkinaosapuolet sopivat SAK:n aloitteesta neljän tunnin vähimmäistyöajasta. Erityisesti palvelualoille tärkeän sopimuksen mukaan alle neljän tunnin työaikoja ei tule käyttää ilman erittäin painavia perusteita, ja jos työntekijä ei itse näin lyhyttä työaikaa toivo. Pätkätyöntekijöiden asemaa on suojattu myös työehtosopimusten määräyksillä. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen on kirjattu työsopimuslain määräys työnantajan velvollisuudesta tarjota ensisijaisesti lisätunteja osaaikatyöntekijälle sen sijaan, että työnantaja palkkaa uuden työntekijän. Pätkätyöntekijöiden asemaan tehtyjä parannuksia: - määäraikaisten työsuhteita ei saa perusteetta ketjuttaa - vuokratyöntekijöihin sovellettava samoja työehtoja kuin vakinaisiin työntekijöihin - sairausajalta maksettava palkkaa myös alle kuukauden työsuhteissa - lyhyistäkin työsuhteista kertyy työeläkettä - vanhempainvapaissa poistetaan väliinputoamisia minipäivärahalle - ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpotettu - soviteltu päiväraha helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista - myös osa pätkätyöntekijöistä muutosturvan piiriin - neljän tunnin vähimmäistyöaika SAK

8 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) ,: Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) , The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN Helsinki, phone , fax ,