Säkylän Pyhäjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille
|
|
- Otto Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säkylän Pyhäjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille
2 Pyhäjärven kalastusalue YLEISTÄ... 3 A. PERUSTIEDOT KALASTUSALUEESTA SUUNNITTELUALUE ALUEEN YLEISKUVAUS RAVINNETASE VEDEN LAATU ALUEEN KALATALOUS KALAVESIEN HALLINTA JA JÄRJESTÄYTYNEISYYS Osakaskunnat ja yksityiset kalavedenomistajat Kalastusalue Kalastusseurat ja yhdistykset Kalavesien vuokraus PYYDYKSET, KALASTAJAMÄÄRÄT KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Ammattikalastus Saaliskirjanpito KALAKANTA, KANNANTILA JA KALANSAALIS YLEISTÄ KALAKANTA KALANSAALIIT JA KALAKANNAT Muikku Siika Ahven Kiiski Särki Hauki Taimen Kuha Muut lajit TÄPLÄRAPU KALASTUSLUVAT JA LUPA-ALUEET kalastusluvat lotit SUORITETUT HOITOTOIMET Istutukset KALASTUSALUETOIMINNAN RAHOITUS B. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
3 1. TAVOITTEET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KALASTUS Muikku Siika Ahven Hoitokalastus KOTITARVE- JA VIRKISTYSKALASTUS Muikku, siika ja ahven Hauki Taimen RAVUSTUS OSAKASKUNTIEN JÄRJESTÄYTYMINEN RAUHOITUSALUEET JA -AJAT VALVONTA SEURANTA JA SELVITYKSET KIITOKSET KIRJALLISUUSLUETTELO
4 1. Yleistä Kalastuslain 1 :n mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Edellä mainitun tilanteen aikaan saamiseksi tulee kalastusalueen laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat (KL 79 ). Ensimmäinen Säkylän Pyhäjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna Käyttö- ja hoitosuunnitelman laati Pyhäjärven kalastusalueen hallitus. Suunnitelman selvitysosassa on hyvin laajasti käsitelty Pyhäjärven kalastuksen historiaa ja kehitystä viime vuosisadan alusta alkaen. Koska laajamittainen katsaus Pyhäjärven kalakantojen kehitykseen on jo olemassa, voin uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa keskittyä järven tämän hetkiseen vedenlaadun ja kala- ja rapukantojen tilaan. Tämänhetkisen tilan ymmärtäminen vaatii kuitenkin tietoa siitä miten tähän on tultu ja pyrinkin esittämään käytettävissäni olevien tietojen perusteella, miten vedenlaadun ja kalakantojen tila on muuttunut 1990-luvun alusta alkaen. Keväällä 2007 Säkylän Pyhäjärven kalastusalueen hallitus antoi FM Perttu Louhestolle tehtäväksi käyttö- ja hoitosuunnitelman täydennyksen ja saattamisen ajan tasalle. Säkylän Pyhäjärvi on ollut pitkään yhtenä Turun yliopiston ekologian osaston tutkimuskohteista ja uutta tietoa Pyhäjärveltä on saatavissa hyvinkin runsaasti. Vuonna 1995 perustettu Pyhäjärven suojelurahasto on pyrkinyt perustamisestaan lähtien voimakkaasti vähentämään Pyhäjärven ulkoista ja sisäistä kuormitusta ja koko rehevöitymiskehitystä. Selvitykseen pyrittiin keräämään uuteen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan soveltuvin osin kaikki käytettävissä olevat tutkimustiedot alueelta ja esittämään mitä hoitotoimenpiteitä järven kunnostamiseksi alueella on tehty. Pääpaino pysyy kuitenkin kalavesien käytön suunnittelussa ja tarvittavien hoitosuositusten laatimisessa. 3
5 A. Perustiedot kalastusalueesta 2. Suunnittelualue 2.1. Alueen yleiskuvaus Pyhäjärven kalastusalueeseen kuuluu ainoastaan yksi suuri vesistö, Pyhäjärvi ja osia siihen laskevista ja poistuvista joista (Yläneenjoki, Pyhäjoki, Vähäjärvi osittain ja Lammijärvi). Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee länsisuomen läänissä, Euran, Säkylän ja Yläneen kuntien alueella. Järven pintaala on 155 km 2 ja valuma-alueen pinta-ala on 616 km 2 (taulukko 1.1). Pääosa valuma-alueesta sijaitsee järven itä- ja kaakkoispuolella. Järveen laskevat suurimmat joet ovat eteläpäähän laskeva Yläneenjoki ja itälaidalle virtaava Pyhäjoki, joiden valuma-alueet käsittävät 68 % koko valumaalueesta. Järven pohjoispäästä saa alkunsa Eurajoki, jota pitkin Pyhäjärven vedet laskevat kohti Pohjanlahtea. Järvi on säännöstelty. Pyhäjärvi on matala ja avoin järvi, jonka yhtenäisen järvenselän pituus on yli 25 km ja saaria on noin kolmisenkymmentä. Järven pinta-alasta noin 96 % on alle 7 m syvää. Syvin kohta, 25,5 m, löytyy järven länsiosassa sijaitsevasta ainoasta syvänteestä. Pyhäjärven kalastusalue on esitetty kuvassa 1.1. Taulukko 1.1. Säkylän Pyhäjärven perustiedot Pyhäjärvi Valuma-alue Osuus pinta-alasta Pinta-ala 155 km 2 Yläneenjoki 51 % Valuma-alueen pinta-ala 616 km 2 Lähivaluma-alue 32 % Tilavuus 849x10 6 m 3 Pyhäjoki 17 % Keskisyvyys 5,5 m Maksimisyvyys 25,5 m Veden viipymä 3,2 a (Lähde: LOS) 4
6 Kuva 1.1. Pyhäjärven kalastusalue (nro 14). lisätään karttaan osakaskuntien rajat. 5
7 2.2. Ravinnetase Ulkoisen kuormituksen määrät vaihtelevat hyvin voimakkaasti ympäristöolosuhteiden vaihteluiden myötä. Mitä enemmän vettä sataa, sitä enemmän ravinteita huuhtoutuu maaperästä vesistöihin. Erityisesti lauhat talvet lisäävät ravinnehuuhtouman määrää, sillä paljaat pellot eivät kykene sitomaan ravinteita. Vuosina Pyhäjärveen on tullut keskimäärin 15,8 tonnia fosforia vuodessa kun taas vuosina vastaava luku on ollut 14,1 tonnia (taulukko 1.2). Merkittävin vaikutus fosforikuormituksen vähenemiseen on ollut Yläneenjoen kuormituksen vähenemisellä. Yläneenjoki on Pyhäjärven suurin ulkoisen fosforikuormituksen lähde, jonka mukana kulkeutuu yli 50 % järveen tulevasta fosforista. Yläneenjoen valuma-alue käsittää noin puolet koko järven valuma-alueesta, mikä selittää syyn Yläneenjoen suureen kuormitusosuuteen. Yläneenjoen fosforikuormituksen vähenemisen syinä voidaan pitää valuma-alueella toteutettuja lukuisia vesiensuojelutoimia (esim. kosteikkoja, laskeutusaltaita, erilaisia hiekkasuodattimia ja kiinteistökohtaisia jätevedenpuhdistamoja) ja sadannan vähenemistä. Vaikka ilmasta tulevan fosforin ei olekaan havaittu olevan suoraan riippuvainen sadannasta, on sen määrä vähentynyt myös merkittävästi 2000-luvulla. Järveen tulevan fosforin vähetessä on myös sen järvessä olevaa määrää onnistuttua poistamaan tehokkaammin. Viime vuosina Pyhäjärvellä toteutetun tehokalastusjakson aikana saatiin kalojen mukana pois 0,5 tonnia enemmän fosforia kuin 1990-luvun lopulla ja näin järveen tulleesta fosforista 25 % poistui kalojen mukana. Typpeä on tullut Pyhäjärveen 1990-luvulla keskimäärin 174 tonnia ja Pyhäjoesta 41 tonnia vuodessa (Pyhäjärvi-instituutti 2007a) luvun alkupuolella kuormitusmäärät ovat olleet molempien jokien osalta poikkeuksellisen alhaiset vähäsateisten vuosien ansiosta. Viime vuosina typpikuormituksen määrä on sateisimpien vuosien myötä noussut takaisin 1990-luvun keskimääräisiin arvoihin. Taulukko 2.1. Säkylän Pyhäjärven fosforitase vuosina ja Muutos tonnia % tonnia % tonnia % Tuleva Yläneenjoki 9,0 57 7,5 53-1,5-16,9 Pyhäjoki 1,6 10 1,7 12 0,1 9,5 Lähivalumaalue 3,0 19 3,3 23 0,3 9,5 Ilmalaskeuma 2,2 14 1,6 11-0,6-29,2 Yhteensä 15,8 14,1 Poistuva Kalansaalis 3,0 19 3,5 25 0,5 14,8 Eurajoki 2,5 16 2,4 17-0,1-3,2 Yhteensä 5,5 5,9 Jäävä tonnia 10,3 8,2-2,1 % (Lähde: Ventelä ym painossa) Pyhäjärven kalakannan rakenteen ja vedenlaadun kannalta on tärkeää, että valuma-alueelta järveen tulevan kuormituksen määrä saataisiin suojelutoimilla laskettua pysyvästi vuosien alhaiselle tasolle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ulkoinen kuormitus laskisi vuositasolla fosforin osalta 8 9 tonniin, mikä on n. 60 % 2000-luvun kuormituksen vuosittaisesta keskiarvosta. Myös kalansaaliin mukana poistuvan fosforin määrä tulisi samaan aikaan saada vuosien tasolle eli noin 4 tonniin. Tällöin Pyhäjärveen jäävän fosforin määrä jäisi n. 4 5 tonniin. Viime vuosien kokemusten perusteella voidaan selvästi osoittaa, että kun ulkoinen kuormitus laskee 6
8 riittävän alhaiseksi ja kalaston rakenne on kunnossa, järvi palautuu erinomaiseen tilaan erittäin nopeasti. Ulkoisen kuormituksen lasku vähentää aikaa myöten myös sisäistä kuormitusta ja rehevöitymisen kierteestä pystytään pääsemään irti. Sisäisen kuormituksen määrää on vaikea arvioida, mutta sen arvellaan olevan Pyhäjärvellä merkittävän suuri. Pyhäjärven suojelurahaston kolmannen toimintakauden tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluukin juuri ulkoisen kuormituksen vähentäminen vuosien tasoa alemmaksi ja sisäisen kuormituksen vähentäminen (Pyhäjärvi-instituutti 2007b). Lisävaikeutta tavoitteelle aiheuttavat tulevien vuosikymmenien ilmasto-olot, sillä niiden on ennustettu olevan kuormitusten kannalta ongelmallisia Veden laatu Näkösyvyys on Pyhäjärvellä vaihdellut viime vuosina 2,5 3 metrin välillä ja on lähes samaa tasoa kuin 1990-luvun keskimääräinen arvo. Näkösyvyydellä tarkoitetaan syvyyttä, josta veteen laskettu valkoinen levy voidaan juuri ja juuri erottaa luvulla näkösyvyys on ollut selvästi nykytasoa parempi ja on vaihdellut 2,5 metristä jopa neljään metriin. Pyhäjärvellä näkösyvyyteen vaikuttaa suurimmaksi osaksi kasviplanktonin määrä. Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan Pyhäjärven pintaveden laatu on näkösyvyyden perusteella erinomainen (SYKE 2005). Kokonaisfosforipitoisuus ilmoittaa nimensä mukaisesti vedessä olevan fosforin kokonaismäärän. Fosforipitoisuus on erittäin tärkeä veden rehevyyden arvioinnissa, koska se on yleensä myös perustuotannon minimitekijä. Mittayksikkö on µg/l (mikrogrammaa per litra) 1 mg = 1000 µg. Pyhäjärven kokonaisfosforipitoisuus on 1990-luvulla ollut keskimäärin 18,8 µg/l. Vuosien keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 17,0 µg/l. Luonnontilaisten karujen vesien kokonaisfosforipitoisuus on vesihallituksen yleisluokituksen mukaan alle 12 µg/l. Lievästi rehevien vesien fosforipitoisuus on välillä µg/l. Fosforipitoisuuden lähetessä 20 µg/l levätuotanto on selvästi lisääntynyt karuihin järviin verrattuna. Tuotannon lisääntyminen näkyy myös alusveden happivajeen kasvuna ja veden lievänä samentumisena. Pintavesien luokituksen mukaan Pyhäjärven vedenlaatu on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella hyvä (SYKE 2005). Kokonaistyppi ilmoittaa veden kokonaistyppipitoisuuden. Siihen sisältyvät kaikki eri typen esiintymismuodot, kuten orgaaninen typpi ja epäorgaaniset muodot. Nitraatin, nitriitin ja ammoniumin pitoisuudet voidaan mitata myös erikseen. Luonnontilaisten kirkkaiden vesien kokonaistyppipitoisuus on µg/l. Keskimääräinen typpipitoisuus on 1990-luvulla ollut Pyhäjärvellä 475 µg/l. Vuosien keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 412 µg/l. Klorofylli a:n määrä mittaa lehtivihreällisten planktonlevien runsautta vedessä. Tulos on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten järven rehevyystasoon. Pyhäjärvellä klorofylli a:n määrä on 1990-luvulla ollut keskimäärin 7 µg/l ja vuosina keskimäärin 6,4 µg/l. Järvet voidaan luokitella eri rehevyysluokkiin myös klorofylli a:n perusteella. Klorofylli a:n jäädessä välille 4 10, kuten Pyhäjärvessä, on järvi lievästi rehevä. Pintavesien luokituksen mukaan Pyhäjärven vedenlaatu on klorofylli a:n perusteella hyvä (SYKE 2005). Sinilevät ovat selvästi runsastuneet Pyhäjärvellä vuodesta 1990 alkaen ja niiden runsas esiintyminen on ollut 1990-luvulla jokavuotinen ilmiö luvulla sinilevien määrät ovat selvästi vähentyneet pienentyneen ravinnekuormituksen ja tehostuneen hoitokalastuksen ansiosta. Piilevät ovat olleet merkittävin ryhmä kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. 7
9 Säkylän Pyhäjärven tila on vedenlaadun luokituksen mukaan hyvä ja lievästi rehevöitynyt. Ongelmia tuottavat kuitenkin sinileväesiintymät, jotka lisääntyvät ravinnekuormituksen kasvaessa. Pyhäjärven tilaa saattavat heikentää tulevien vuosikymmenien ilmasto-olot, sillä niiden on ennustettu olevan juuri kuormitusten kannalta ongelmallisia. Pyhäjärveen laskevien Yläneenjoen ja Pyhäjoen kunto on Suomen ympäristökeskuksen vedenluokituksen mukaan välttävä. 3. Alueen kalatalous 3.1. Kalavesien hallinta ja järjestäytyneisyys Osakaskunnat ja yksityiset kalavedenomistajat Osakaskunta on yhteisomistuksessa olevan ja rajoiltaan määrätyn vesialueen osakkaista muodostuva lakisääteinen yhteisö. Osakaskunnan tulee järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito ottamalla huomioon mitä kalastuslaissa on säädetty. Pyhäjärvellä kaikki osakaskunnat ovat järjestäytyneitä osakaskuntia. Merkittäviä osakaskuntiin kuulumattomia kalaveden omistajia ovat Ahlstrom Oy, Metsähallitus, Juusela ja Vahanen Kalastusalue Pyhäjärven kalastuskunnat ja yksityiset kalavedenomistajat ovat järjestäytyneet uuden kalastuslain mukaisesti kalastusalueeksi vuonna Kalaveden omistajat ovat luovuttaneet kalastusta ja kalaveden hoitoa koskevat päätökset kalastusalueelle selvittelysopimuksen mukaisesti Kalastusseurat ja yhdistykset Pyhäjärvellä toimivia muita järjestöjä ovat Säkylän kalastusseura ry, Honkilahden kalastusseura ry, Pyhäjärven kalamiehet ry, Lännen kalamiehet, Kauttuan tehtaiden urheilukalastajat ry, Etelä-Euran pilkkijät ry, Alasatakunnan vetouistelijat ry sekä Pyhäjärven ammattikalastajat ry Kala-alueiden vuokraus Säkylän Pyhäjärvellä on käytössä ns.lotti järjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että osakaskuntien kalastusalueet on jaettu erillisiin kalastusalueisiin. Alueet on voinut saada hallintaansa 5-vuoden määrä-ajaksi sitä varten järjestetyssä lottihuutokaupassa. Lotteja yhteensä on noin 100kpl. Suunnitelmana on, että koko järven alueelle saataisiin yksi ja yhtenäinen lottijärjestelmä. 8
10 3.2. Pyydykset, kalastajamäärät Pyhäjärven merkitys tärkeänä kalapaikkana on säilynyt, vaikka verkkojen ja nuottien määrät ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien (taulukko 3.1). Myös ammattikalastajien ja luvan lunastaneiden vapaa-ajankalastajien määrät ovat viime vuosina vähentyneet (taulukko 3.2). Riista- ja kalatalouden arvion mukaan viehekalastuksen ja onginnan sekä pilkinnän aiheuttama kalastusrasitus on Pyhäjärvellä verrattain korkea (taulukko 3.3). Taulukon 3.3 arvot on saatu RKTL:n valtakunnallisen kalastuskyselyn perusteella. Satunnaisesti arvottujen henkilöiden antamat tiedot kalastuksen määrästä tietyllä kalastusalueella olivat pohjana arvioitaessa koko kalastusalueen kalastusmäärää. Kalastuspaine on säilynyt Pyhäjärvellä korkeana, vaikka pyyntivälineiden määrällä laskettu kalastusteho onkin laskenut. Nuottakalastuksen laadullinen tehostuminen uusien menetelmien ja kasvaneen nuottakoon myötä on pitänyt kalastuspaineen Pyhäjärvellä korkeana myös viime vuosina. Pyhäjärven kalastuspaineen on 1990-luvulla laskettu olevan noin 2,3 verkkoyksikköä/ha (Ruohonen 2000), kun se 1980-luvulla oli 3,0 verkkoyksikköä/ha (Sarvala ym 1998a). Kalastuspaine on näin ollen edelleenkin verraten korkea, joskaan ei aivan 1980-luvun ja 1990-luvun alun huippulukemissa. Taulukko 3.1. Pyhäjärvellä käytössä olleet pyydykset vuosina vuosi Verkot Nuotat Rysät Rapumerrat kpl kpl kpl kpl (Lähde: Pyhäjärven kalastusalue) 9
11 Taulukko 3.2. Ammatti- ja vapaa-ajankalastajien määrä Pyhäjärvellä (hlö) Vuosi Ammattikalastajat Vapaa-ajankalastajat Vapaa-ajankalastajat (luvan lunastaneet) (arvio pilkkijöistä ja läänikohtaisella viehekortilla kalastavista) 1993 n n n n.150 n n.130 n (Lähde: Pyhäjärven kalastusalue) Taulukko 3.3. Säkylän Pyhäjärven vapaa-ajan kalastajien kalastusmäärä ja kalastusrasitus vuonna 2005 pyyntipäivissä mitattuna. Viehekalastus Onginta ja pilkintä Muu kalastus Läänikohtainen lupa Ikään perustuva oikeus Kalaveden omistajan lupa Jokamiehen oikeus Kalastusrasitus (Lähde: RKTL, Toivonen 2006) 3.3. Kalatalouden kehittäminen Ammattikalastus Säkylän Pyhäjärven kalataloutta on pyritty kehittämään viime vuosina hyvin aktiivisesti. Säkylän Pyhäjärvellä on toteutettu vuosina kannattava ja kestävä kalatalous projekti (Havia & Salomaa 2004), jonka pääkohtia olivat: laadun varmistaminen koko tuotanto- ja jakeluketjussa tuotantoketjun (kalastus, jakelu) menetelmien parantaminen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen yritystoiminnassa vientitoiminnan turvaaminen ja kehittäminen jalostusasteen nostaminen kalan menekin edistäminen Projektin yhteydessä kalasatamien varustetasoa on kehitetty työtä nopeuttavilla käsittelylinjoilla ja viidellä perkauskoneella. Uudistukset ovat helpottaneet työtä ja parantaneet laatua. Muikun perkausasteen nostamista on hidastanut siitä saatava heikko hinta verrattuna työmäärään. Kalasatamien hygieenisyyttä on pyritty kehittämään erottamalla lajittelu-, perkaus- ja fileointitila 10
12 toisistaan ja lisäämällä rehukalan varastointitilaa. Tärkeimmät investointikohteet ovat olleet hygienialainsäädännön vaatimia kuten rehukalakylmiö, viemäröinti, puhdastilat perkaukseen, fileeraukseen ja mädinkäsittelyyn. Myös kesäkalastuksen lisäämistä on pyritty kehittämään ja tarpeellisiin välineistöihin ja niiden käyttöön on tutustuttu. Kalojen menekkiä on pyritty edistämään messuesittelyillä, pitämällä yhteyttä nuottakuntien tärkeimpiin ostajiin ja tekemällä selvityksiä halutuista kalatuotteista seudun vähittäiskaupoissa ja suurtalouksissa. Hankkeen eri osien yhteistuloksena pystyttiin varmistamaan pikku ahvenen vienti Keski-Eurooppaan. Laatua, jalostusta ja menekkiä on pyritty myös edistämään tutustumiskäynneillä alan kauppoihin ja tuotantolaitoksiin. Tietoa Pyhäjärven kalataloudesta on pyritty lisäämään tiedottein. Myös EU-parlamentin kalatalousvaliokunta on tutustunut Pyhäjärven kalatalouteen vuonna Projektin päätyttyä jatkotoimenpiteitä ja kehittämistä jäätiin kaipaamaan erityisesti kalastus jalostus markkinointi ketjun osalta Saaliskirjanpito Edellisen Pyhäjärven käyttö- ja hoitosuunnitelman tärkeimpänä lisäselvitystarpeena pidettiin saaliskirjanpitotietoihin perustuvien saalistietojen hankkiminen. Myös eri pyyntivälineiden määrien ja saaliiden osuutta niissä haluttiin selvittää tarkemmin. Ammattikalastuksen osalta mainitut tiedot ovatkin nykyään melko hyvin tiedossa. Ammattikalastajien ja tutkijoiden käsitykset arvokalasaaliista ovat yhtäpitäviä. Erityisesti talvinuottauksen saalisarviot arvokalojen osalta ovat samanlaisia, sillä ne perustuvat todellisiin saalistilastoihin ja saalisnäytteisiin. Rysä- ja verkkokalastuksen osalta tilastointi on kuitenkin vielä vajaampaa ja näiden pyyntimuotojen saalisseurantaa tulisi edelleen kehittää. Kun tilastointi on epävarmalla pohjalla, ovat saalisarviot myös epätarkkoja. Järven hoidon kannalta tarkat saalisarviot eri kalalajeittain eriteltynä ovat hyvin tärkeitä. Niistä saatua tietoa voidaan käyttää ammattikalastuksen kehittämiseen ja järvessä tapahtuneiden muutosten tulkitsemiseen. Ammattikalastajien tilastointipuolta hoitaa Säkyläläinen Tilistö Tmi, jonka tietojen perusteella ainakin talvinuottauksella pyydetyistä arvokaloista saadaan hyvin tarkat tiedot. Muiden kalalajien osalta kalastajat antavat omat arvionsa pyydettyjen kalojen määristä. Tutkijoiden kalansaalisarviot perustuvat nuottakauden aikana nuottasaaliista noin kahden viikon välein otettuihin näytteisiin ja ammattikalastajien muikkusaalistilastoon. Koska muikkusaaliit tunnetaan hyvin tarkkaan, voidaan muiden lajien saalismäärät arvioida muikun ja muiden lajien saalissuhteiden avulla. Kalastusalueen käytössä on myös ollut jo vuodesta 1999 asti ATK-pohjainen lupa- ja saalistietojen tilastointijärjestelmä. Saalistilasto perustuu luvan lunastuksen yhteydessä postitettavaan vapaaehtoiseen ilmoitukseen edellisvuoden saaliista. Periaatteessa tilasto sisältää siis luvan lunastaneiden ammatti- ja vapaa-ajankalastajien saaliin. Nuottakuntien, sekä viehekalastusluvalla ja yleiskalastusoikeuksien nojalla kalastavien saalis ei sisälly tilastoon. Vastausprosentti saalisilmoituksissa on vaihdellut 30 % tietämillä ja oikea kalansaalis arvioidaan kertomalla ilmoitettu saalismäärä luvan ostaneiden ja saalismääriin vastanneiden välisellä suhteella. Pyhäjärven kalastusalueen saaliskirjanpito on hyvin järjestetty ainoastaan talvinuottauksen osalta. Ammattikalastuksen osalta erityisesti rysä- ja verkkokalastuksen saaliit ovat edelleenkin sangen karkeita arvioita ja niitä olisi syytä kehittää. Toinen ongelma on myös arviot viehekalastusluvalla ja yleiskalastusoikeuksien nojalla kalastavien saaliista. Karkeita arvioita pystytään tekemään RKTL:n tekemien valtakunnallisten vapaa-ajankalastuskyselyjen perusteella, mutta tarkempia tietoja kaivattaisiin. Saalistilaston kehittämiseksi tulisi kalastajia kannustaa aktiivisempaan saalismäärien ilmoittelemiseen. Kannustimina voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisia palkkioita (Ruohonen 2000). 11
13 4. Kalakanta, kannantila ja kalansaalis 4.1. Yleistä Pyhäjärven saalismäärien on havaittu olevan hyvin korkea verrattuna järven ravinnepitoisuuteen tai perustuotannon määrään (Sarvala ym 1998a). Syynä tähän pidetään erittäin tehokasta ammattikalastusta, jonka tärkeimmät kaupalliset lajit ovat pitkään olleet muikku ja siika sekä viime vuosina ahven. Ammattikalastus on vuosittain saanut saaliiksi % ensimmäistä vuotta eläneistä muikuista. Koska muikun määrän rajoittavin tekijä on ravinto, juuri tämä kalastuksen voimakas kohdistuminen nuoriin kaloihin lisää kalojen kasvua ja lisääntymiskykyä ja mahdollistaa hyvin voimakkaan kalastuspaineen ilman että kalakanta romahtaisi. Talvinuottauksen saalistietojen perusteella Pyhäjärven kalakannassa on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvun alussa luvulla merkittävin kalansaalis koostui muikusta ja sitä saatiinkin saaliiksi useimmiten tonnia/vuosi. Seuraavaksi eniten saatiin siikaa (n. 50 tonnia/vuosi) ja loput saaliista (<50 tonnia) koostui särjestä, kiiskestä, kuoreesta ja muista vähäarvoisista kaloista. Vuodesta 1990 alkaen muikkusaalis romahti ja vuosittainen saalis on luvulla vaihdellut tonnin välillä ja 2000-luvulla n. 200 tonnin tietämillä. Katovuonna 2004 saalis oli vain n. 25 tonnia. Vähäarvoisten kalojen määrä lisääntyi saaliissa voimakkaasti. Kiiskeä saatiin 1990-luvulla tonnia/vuosi ja 2000-luvulla muutamasta kymmenestä tonnista jopa 200 tonniin/vuosi. Lisääntynyt kiiskisaalis on kuitenkin seurausta hoitokalastuksen kohdistumisesta juuri kiiskiin ja muihin vähäarvoisempiin kaloihin. Särkisaalis on vaihdellut ja 2000 luvuilla tonnin välillä. Myös ahvensaaliit kasvoivat 1990-luvulla ja vaihtelivat tonnin välillä luvulla tehostuneen hoitokalastuksen ja voimakkaiden ahvenvuosiluokkien johdosta oli ahvensaalis vuosina 2003 ja 2004 jopa 100 tonnia/vuosi. Kuoreen saalismäärät vaihtelevat Pyhäjärvessä voimakkaasti kuorekannan vahvuuden mukaan. Vuosina 1995, 1996 ja 2003 kuoretta saatiin talvinuotalla tonnia/vuosi, kun muina vuosina saalis on ollut muutamia kymmeniä tonneja, tai kuoretta ei ole saatu juuri ollenkaan. Merkittävimpänä syynä muikkukannan romahtamiseen on pidetty hyvin epäedullisia kevään sääolosuhteita kahtena peräkkäisenä vuotena 1990 ja 1991, jotka heikensivät merkittävästi muikunpoikasten eloonjääntiä. Samaan aikaan järvessä oli voimakas ahvenvuosiluokka, jonka saalistuksen on todettu vaikuttavan heikentävästi muikun poikasten määriin, ja myös taimenistutukset olivat voimakkaimmillaan. Myös voimakkaan kalastuspaineen jatkuminen esti muikkukannan palautumisen. Tämä muutaman vuoden taantuma muikun määrissä mahdollisti muiden kalalajien kuten ahvenen, kiisken, särjen ja kuoreen määrien nousun järvessä. Saaliiksi saatiin yhä vähemmän muikkua ja yhä enemmän vähäarvoista kalaa. Vaikka Pyhäjärven ravinnekuormitus oli voimakasta jo 1980-luvulla, pystyttiin suurten muikkuvuosiluokkien pyytämisellä poistamaan ravinteita kalojen kautta. Järven sisäisen kuormituksen määrää luvulla verrattuna nykyiseen on vaikea arvioida. Saalistietojen perusteella voisi otaksua, että sisäinen kuormitus olisi kasvanut juuri pohjaeläimiä syövien kalojen määrien noustessa. Vaikka kiiskeä ei aikaisemmin saaliiksi juuri saatukaan, oli sen kanta kuitenkin jo 1980-luvulla vahva. Kalastajat pystyivät välttämään kiisken osuutta saaliissa virittämällä nuottansa niin, ettei sitä juuri saaliiksi saatu. Ahvenkanta sen sijaan on saattanut kasvaa, vaikka 1980-luvullakin esiintyikin myös vahvoja ahvenvuosiluokkia. Muikku on hyvin voimakas kilpailija ja käyttää hyväkseen koko vesialuetta pinnasta pohjaan. Suuret muikkumäärät pitivät kuoremäärän vähäisenä ja vähensivät myös ahventen osuutta ulapalla alkukesästä. Vähäarvoisten kalalajien määrän nousu lisäsi järven rehevöitymistä ja heikensi muikun valta-asemaa järvessä. Myös petokalojen määrä nousi (lähinnä iso ahven runsastui) ja lisäsi muikkuun kohdistuvaa saalistusta. 12
14 Viime aikaisten vähäsateisten vuosien sekä tehokkaan hoitokalastuksen ansiosta, on järven tila kohentunut. Kuitenkin vasta vuonna 2006 syntyi todella suuri muikkuvuosiluokka ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun. Tihentyneet lämpimät kesät ovat tuottaneet vahvoja ahvenvuosiluokkia 1988, 1992, 1994, 1997, 1999, 2001 ja 2002, mikä on merkinnyt ankarampaa muikkuun kohdistuvaa saalistusta. Varmaan siksi muikkuvuosiluokat ovat 2000-luvulla pysyneet viime vuotta lukuun ottamatta vain kohtuullisina, vaikka poikasmäärät ovat olleet suurempia kuin ennen. Pyhäjärven pitkäaikaisen seurannan ja tutkimustiedon perusteella tärkein tavoite kalakantojen hoidossa onkin suurten muikkuvuosiluokkien saaminen takaisin. Tähän päästään parhaiten vähentämällä järven ravinnekuormitusta ja poistamalla vähempiarvoista kalaa tehokalastuksella. Kun ravinnemäärät vähentyvät, pystyy muikku voimakkaana kilpailijana pitämään vähäarvoisen kalamäärän kurissa ja vähentämään näin myös sisäistä kuormitusta. Muikku on planktonsyöjä ja heikentää siten myös vedenlaatua. Voimakas ammattikalastus toimii kuitenkin petokalojen tehtävässä. Vähentäessään järven kalaa pienentää se samalla planktonsyöjien määriä ja niiden aiheuttamaa vedenlaadun heikkenemistä. Kalojen mukana poistuu myös merkittävä määrä ravinteita Kalakanta Koekalastuksia Säkylän Pyhäjärvellä on tehty yhteensä neljä kertaa. Ensimmäinen koekalastus tehtiin vuonna 1984 ja kolme seuraavaa vuosina 2000, 2004 ja Koeverkkokalastuksen lajisuhteet eroavat merkittävästi talvinuotalla saaduista tuloksista. Syynä tähän on se, että koeverkot aliarvioivat (pelagisten) kalojen kuten kuoreen ja muikun osuutta kalastosta ja yliarvioivat ahvenkalojen kuten kiisken ja ahvenen osuutta kalastosta. Talvinuotalla saadut tulokset antavat myös vinoutuneen kuvan kalaston rakenteesta. Vaikka talvinuotta on hyvin valikoimaton pyydys, voidaan pyyntikorkeutta säätää ja näin välttää vähemmän haluttujen kalalajien osuutta saaliista. Paras kuva kalalajien suhteista saadaankin todennäköisesti yhdistelemällä koekalastusten ja talvinuottasaaliiden tuloksia. Esittelen ensiksi kalakantojen suhteet koeverkkokalastuksen perusteella 2000-luvulla ja sitten 2000-luvun hoitokalastusjakson ajalta. Kiiski on ollut lukumäärän osalta runsain kalalaji kaikissa 2000-luvun koekalastuksissa (kuva 4.1) (Sydänoja 2001; Louhesto & Rannikko 2004; Louhesto & Rannikko 2006). Tässä ei siis ole tapahtunut muutosta 1980-lukuun verrattuna (Sarvala ym. 1998a). Seuraavaksi eniten on saatu ahventa, särkikaloja, muikkua ja kuoretta. Biomassan osalta merkittävin laji oli ensin kiiski, mutta ahven on viime vuosina noussut merkittävimmäksi kalalajiksi. Ahvenen määrien nousuun on todennäköisimpinä syinä ahvenelle suotuisten lämpimien kesien yleistyminen (1997, 1999, 2001 ja 2002) ja hoitokalastuksen vaikutukset. Kolmanneksi runsain laji biomassan osalta on ollut särki. Muikun ja kuoreen osuudet ovat olleet sekä kappalemääräisesti että lukumääräisesti vähäiset. Edellä mainittujen kalalajien lisäksi koekalastuksissa on saatu siikaa, haukea, lahnaa ja madetta. Pyhäjärvessä esiintyy myös vähemmässä määrin ruutanaa ja kivisimppua sekä istutusten myötä harvakseen esiintyy järvitaimenta, kuhaa, harjusta ja puronieriää. 13
15 Osuus koekalastuksesta (%) massa 04 massa 06 massa 00 lkm 04 lkm 06 lkm muut muikku kuore salakka särki kiiski ahven Kuva 4.1. Vuosien 2000, 2004 ja 2006 koekalastuksissa saatujen eri kalalajien biomassa- ja lukumääräosuudet. Kuva 4.2. Vuosien talvinuottasaaliiden lajijakaumat. Kuva Turun Yliopisto, Sarvala Viime vuosina muikun osuus talvinuottasaaliin massasta on ollut yli 50 %. Poikkeuksena tästä erottuu vuosi 2004, jolloin pyynnissä oli vuonna 2003 syntynyt erittäin heikko muikkuvuosiluokka. 14
16 Seuraavaksi eniten saaliiksi on saatu kiiskeä, jonka määrät ovat vaihdelleet 2000-luvulla välillä % talvinuottasaaliista. Seuraavaksi eniten on saatu ahventa, siikaa ja särkeä Kalansaaliit ja kalakannat Parantuneen saalikirjanpidon ansiosta Pyhäjärven kalansaaliista, erityisesti talvinuottasaaliista, on saatavilla hyvinkin tarkkaa tietoa. Kotitarve- ja virkistyskalastajien saalimäärät joudutaan kuitenkin vielä arvioimaan, ja sen takia niihin kannattaa suhtautua varauksella. Nuottakalastuksella pyydettyjen muikkujen ja siikojen määrät tiedetään tarkkaan hyvin ylläpidetyn myyntikirjanpidon perusteella. Kalastusalueen edustaja tiedustelee kalastajilta muiden kalalajien osuutta saaliista ja tekee lajikohtaisen arvion saalismääristä. Talvinuottauksen lajisuhteita on myös tutkittu ottamalla kahden viikon välein näytteitä eri nuottakuntien nuotanvedoista ja näin on saatu tutkimukseen perustuva saalisarvio eri lajeille (kuva 4.2). Taulukossa 4.1 on esitetty Pyhäjärven kalastusalueen ilmoittamat kala- ja rapusaalisarviot vuosilta ja taulukossa 4.2 eri kalalajien kokonaissaalisarviot vuosilta Taulukko 4.1. Vuosien kala- ja rapusaaliit. vuosi kalansaalis Rapusaalis tn 1000 kpl (tilastoinnin muutos) (Lähde: Pyhäjärven kalastusalue) 15
17 Taulukko 4.2. Eri kalalajien kokonaissaalisarviot vuosilta Vuosi Muikku Siika Ahven Hauki Särki Kiiski Kuore Muut Yht.x (Lähde: Pyhäjärven kalastusalue) Vuosilta 1999 ja 2008 on olemassa arviot ammattikalastajien sekä kotitarve- ja virkistyskalastajien saaliista (Ruohonen 2000). Vapaa-ajan kalastajien (pilkkijät, viehekalastajat yms.) saaliin on arvioitu olevan n kg / vuosi. Taulukossa 4.3 on esitetty vuosien 1999 ja 2000 eri kalalajien kokonaissaalisarviot, sekä lupakalastajien (ei talvinuotta) ilmoittamien saaliiden perusteella tehdyt arviot vuotuisesta lupakalastajien kokonaissaaliista. Taulukko 4.3. Arviot vuosien1999 ja 2000 eri kalalajien kokonaissaaliista (kg) Kokonaissaalis Arvio lupakalastajien Kokonaissaalis saaliista Arvio lupakalastajien saaliista Ahven Hauki Muikku Taimen Siika Särki Muut Yht Lähde: Ruohonen
18 Hoitokalastuksen ansiosta ovat kiiskien osuudet viime vuosina olleet todennäköisesti vuosien 1999 ja 2000 määriä selvästi suuremmat. Pelkästään vuoden 2006 talvinuottauksen perusteella kiiskisaaliin arvioitiin olevan n kg Muikku Muikku on sekä taloudellisesti että ekologisesti Pyhäjärven tärkein kalalaji. Pyhäjärven ammattikalastus perustuu suurelta osin muikun pyyntiin ja muikku itse toimii järvessä avainlajina säädellen eläinplanktonin koostumusta, biomassaa ja kokoa ja näin epäsuorasti myös kasviplanktonin ja veden laatua (Sarvala ym 1998a). Voimakkaalla muikkuun kohdistuvalla ammattikalastuksella voidaan myös poistaa merkittäviä määriä järveä rehevöittävistä ravinteista ja näin vaikuttaa positiivisesti järven tilaan. Muikkuun kohdistuva pyynti on Pyhäjärvellä hyvin voimakasta ja kutukanta koostuu yleensä vain yhden vuosiluokan kaloista. Vaikka kutukanta jää voimakkaasta kalastuksesta johtuen yleensä hyvin pieneksi (kuva 4.3), kompensoi kalojen nopea kasvu ja korkea (fekunditeetti) kutevien kalojen vähäistä määrää. Pyhäjärvellä on myös runsaasti muikulle sopivia kutualueita, sillä 40 % järven pinta-alasta voidaan luokitella happipitoisiksi hiekkapohjiksi. Kutualueet ovat kuitenkin vähenemässä pyhäjärven pinnansäännöstelykäytännön (järven ylitäyttö) johdosta, joka näin vaikuttaa suoraan järven kiintoainekuormitukseen. 6 Kutukanta (kg/ha) Vuodet Kuva 4.3. Muikun kutukannan vahvuus Pyhäjärvessä vuosina Vuoteen 1990 saakka oli muikkukannoissa havaittavissa selvä kahden vuoden sykli. Voimakasta vuosiluokkaa seurasi aina heikompi vuosiluokka. Tämän ilmiön syitä on viime vuosina tutkittu paljon ja pohjimmaisena syynä tähän vaihteluun katsotaan olevan on muikun ikäryhmien välinen ravintokilpailu Muikkukantojen kehitys on kuitenkin ollut jossain määrin poikkeavaa tutkimuksesta - toteutuneeseen tilanteeseen. (Helminen ym 1993; Helminen & Sarvala 1994; Helminen ym 1997). Ensimmäistä kesää elävät muikut ovat etulyöntiasemassa toista vuotta eläviin muikkuihin nähden pienemmän aineenvaihduntavaatimustensa ja tehokkaamman ravinnonkäyttönsä ansiosta. Nuoret muikun kilpailevat voimakkaasti toista vuotta eläneiden muikkujen kanssa ja heikentävät näin merkittävästi näiden lisääntymistuottoa erityisesti heikkolaatuisten mätimunien kautta luvun alussa tämä kahden vuoden sykli rikkoontui huonojen sääolosuhteiden, voimakkaan petokalojen aiheuttaman saalistuksen ja ammattikalastusten yhteisvaikutusten vuoksi (Sarvala ym 1998a). Jäidenlähdön jälkeisten sääolosuhteiden on havaittu merkittävästi vaikuttavan 17
19 muikkuvuosiluokan suuruuteen (Marjomäki ym 2004). Ruskuaispussivaiheen jälkeinen aika on kalanpoikasille hyvin kriittistä aikaa ja jos kylmät säät ovat hidastaneet sopivien ravintokohteiden ilmaantumista, voi poikaskuolleisuus olla hyvinkin suurta. Muikulla ruskuaispussivaiheen päättymisen ei kuitenkaan ole havaittu lisänneen kuolleisuutta (Karjalainen 1991). Muikun poikaset kestävät hyvin nälkiintymistä, eikä poikaskuolleisuus johdu suoraan ravinnon puutteesta. Kuolevuus luonnossa on yleensä saalistuksesta johtuvaa ja siten välillistä seurausta toisaalta ravinnon niukkuudesta johtuvasta kasvun hitaudesta ( pitkä saalistukselle altis kehitysjakso) mutta alhainen lämpötila hidastaa kasvua suoraan fysiologisten mekanismien kautta, mm. ruoansulatus on tehotonta. Kuolevuus voi johtua yksinomaan siitä, että poikaset ovat pienikokoisia ja niiden uintikyky on kehittymätön, jolloin ne ovat alttiita saalistukselle. Ahventen, erityisesti 2- vuotiaiden kalojen saalistuksen, on havaittu vaikuttavan muikkuvuosiluokan kokoon (Huusko & Sutela 1992; Helminen & Sarvala 1994; Valkeajärvi & Marjomäki 2004). Kun peräkkäin sattui kaksi muikun poikasille sääoloiltaan epäedullista kevättä, muikun valta-asema järvessä heikentyi ja kaupallisesti vähäarvoiset kalalajit kuten kiiski, särki, ahven ja kuore pääsivät yleistymään Pyhäjärvessä. Muutokset kalakoostumuksessa lisäsivät järven rehevöitymistä ja näin heikensivät myös muikkukantaa luvulla muikkukanta on osittain toipunut ja järven tilaa parantavan tehokalastusjakson jälkeen, Pyhäjärveen syntyi vuonna 2006 jälleen erittäin vahva muikkuvuosiluokka. Tämän vahvan vuosiluokan syntyä edistivät ennen muuta jäidenlähdön jälkeiset suotuisat sääolot ja osaltaan myös vähentynyt saalistuspaine 2-vuotiaiden ahventen osalta. Kookkaita ahvenia järvessä oli kuitenkin edelleen runsaasti Talvinuottatietojen sekä koekalastusten perusteella vuoden 2005 ahvenvuosiluokan suhteellinen koko oli merkittävästi alhaisempi kuin vuonna 2004 ja moninkertaisesti pienempi kuin vuosina 2002 ja luvulla muikun kannanvaihtelussa on taas selkeästi palattu vuorovuosirytmiin, joka vallitsi ja 1980-luvuilla vuoteen 1987 saakka (kuva 4.4). Itse asiassa vuorovuosirytmi on heikkona signaalina nähtävissä läpi 1990-luvunkin, mutta 1987 jälkeen tapahtui rytminvaihdos ennen vahva vuosiluokka syntyi parittomina vuosina, vuodesta 1988 alkaen parillisina vuosina. Kuva 4.4. Muikun vuosiluokan koko Pyhäjärvessä vuosina Vuoden 2006 luku on alustava arvio ensimmäisen kesän kasvun perusteella. (Kuva TY/ LOS, Sarvala & Helminen 2007.) 18
20 Muikkuvuosiluokan koko on viime vuosina pysytellyt keskimäärin n. 10 miljoonan kalan tietämillä. Poikasmäärät ovat kuitenkin olleet 2000-luvulla jopa 1980-lukua suurempia (kuva 4.5). Huimat poikasmäärätkään eivät takaa voimakkaan vuosiluokan syntymistä, kuten vuoden 2002 tilanne osoittaa. Poikasmäärät (Milj. kpl) Vuodet Kuva 4.5. Vuosien keväisten poikaspyyntien perusteella arvioidut muikunpoikasten määrät. (Lähde: Jouko Sarvala, Turun yliopisto.) Ensimmäistä vuotta elävien muikkujen kokoon vaikuttaa ravintokilpailu ja tärkein kilpailun voimakkuuteen vaikuttava tekijä on syntyneen muikkuvuosiluokan koko (kuva 4.6). Kohtalaisista muikkuvuosiluokista johtuen ovat 1-kesäiset muikut olleet viime vuosina melko kookkaita ja niiden kaupallinen kysyntä on ollut suurta. Kun Pyhäjärvellä on myös harjoitettu hoitokalastusta on ammattikalastus ollut kannattavaa ja järven muikkukanta on saatu hyvin hyödynnettyä. Vuosiluokka syksylla (milj. kpl) R 2 = Nuoren (0+) mukikun keskipaino (g) talven alussa Kuva 4.6. Nuoren muikun koon ja syksyisen vuosiluokan koon välinen riippuvuus. Talvi 2006/2007 oli kuitenkin erityisen lämmin ja ensimmäinen jääkansi muodostui Pyhäjärvelle vasta tammikuun lopussa. Talvikalastuskausi jäi ennätyksellisen lyhyeksi kun aikainen kevät päätti talvinuottakauden jo maaliskuun puolivälissä. Huolenaihetta kalastajille aiheutti myös muikun 19
21 täysinäiset suolet, mikä johtui talviajan ravinnon runsaasta määrästä. Muikun (ja nuoren siian) talviaikainen kasvu (ja siis aktiivinen syönti) on ollut yleistä etenkin 1990-luvulla kun vuosiluokat olivat pieniä ja ravintokilpailu lievää myös 1970-luvulla talvikasvua oli joinakin vuosina. Viime vuosien heikon tai kohtalaisen muikkukannan johdosta, on talviravintoa ollut tarjolla paljon ja se on näkynyt muikun suolen täyteisyydessä ja kasvussa. Aikaisemmin, 1980-luvulla, ei muikulla havaittu talvisyöntiä. Tämä johtui siitä, että muikkukannat olivat vahvempia, eikä ravintoa riittänyt talviajalle. Nykyinen tilanne on siinä mielessä uusi, että nyt syöntiä esiintyi vahvan vuosiluokan tilanteessa. Järvi on siis nykyisin rehevämpi kuin ennen ja potentiaali eläinplanktonin määriin talviaikaan suurempi. Sateisella ja tuulisella syksyllä saattaa myös olla osuutta asiaan. Muikun talviajan ravinto koostuu pääosin Cyclopoida-kopepodiiteista ja -aikuisista (Sarvala ja työryhmä 1990) ja pitkä, tuulinen syksy saattaa lisätä näiden osuutta vesikerroksessa. Sateet lisäävät ravinteiden määriä vedessä ja mahdollistavat suuremmat planktontiheydet. Kuvissa 4.7 ja 4.8 on esitetty nuoren (0+) muikun pituuden (mm) ja painon (g) kehitys vuoden 2007 talvinuottanäytteissä. Pituus (mm) P vm Kuva 4.7. Nuoren (0+) muikun pituuden (mm) kehitys vuoden 2007 talvinuottanäytteissä. Pylväät esittävät pituuden keskiarvoa ja virhepalkit keskihajontaa. Paino (g) Pvm Kuva 4.8. Nuoren (0+) muikun painon (g) kehitys vuoden 2007 talvinuottanäytteissä. Pylväät esittävät painon keskiarvoa ja virhepalkit keskihajontaa. 20
22 Täysinäiset suolet heikensivät kalojen säilyvyyttä ja vähensivät niiden kaupallista kysyntää. Myös muikkujen suuresta määrästä johtuva kalojen pieni koko vähensi kysyntää ja heikensi osaltaan myös niiden säilymistä. Yhdessä lyhyen talvikalastusjakson ja heikon kysynnän vuoksi jäi talvikalastussaalis hyvin pieneksi. Järveen jäi kesäkaudeksi runsaasti planktonsyöjiä, mutta on kuitenkin todettava, että Pyhäjärven tilassa ei kuitenkaan ollut havaittavissa vedenlaadun heikkenemistä. Talvinuottakauden 2006/2007 ongelmat herättivät paljon keskustelua niin kalastajien kuin Pyhäjärven suojelurahaston asiantuntijoiden keskuudessa. Kun selvää on, että leudot ja sateiset talvet tulevat yleistymään ilmaston lämpenemisen johdosta, on tuleviin kalastusolosuhteisiin pyrittävä varautumaan etukäteen, jotta laajamittainen ammattikalastus voisi jatkua Pyhäjärvellä tulevaisuudessakin. Voimakas muikun ammattikalastus on elinehto koko järven kalataloudelle ja hyvinvoinnille Siika Siika on muikun ohella Pyhäjärven kaupallisesti tärkein kalalaji. Pyhäjärven siika on muikun tavoin alunperin istukaslaji ja sen kasvu alkoi heikkenemään muikun kotiuttamisen jälkeen. Muikku on saattanut heikentää myös siikakantaa. Päijänteessä muikun on havaittu oleva merkittävä siian rekrytointiin, kasvuun ja kuntoon vaikuttava tekijä (Valkeajärvi ym 2006). Muikun ja siian ravintokilpailua pidetään keskeisimpänä syynä Päijänteen siian heikentyneeseen kasvuun ja kuntoon. Muikun vaikutusmekanismi siian rekrytointiin on kuitenkin epäselvä. Selitys voi löytyä siian heikentyneestä kasvusta ja kunnosta ja sitä kautta heikentyneestä (fekunditeetistä). Pyhäjärveen on alunperin istutettu monia eri siikakantoja (Hirvonen & Helminen 1992), joista nykyisen kaltainen järvisiika syrjäytti 1940-luvulla kokonaan planktonsiian. Pyhäjärven keskimääräinen siivilähampaiden lukumäärä oli vuonna 1983 tehdyn tutkimuksen mukaan 41,2 (vaihteluväli 33 50). Viimeaikaisten havaintojen perusteella lukumäärä on pysynyt samana. Pyhäjärven siian kasvu on ollut järvisiiaksi viime vuosina melko nopeaa (kuva 4.9). Kasvu on kuitenkin hidastunut jonkin verran vuoden 1997 tasosta, jolloin muikkukannan määrä oli selvästi nykyistä alemmalla tasolla ja mahdollisti siialle paremmat ravinto-olosuhteet. Kasvu on kuitenkin ollut parempaa kuin vuonna 1987, jolloin muikkukanta vielä oli voimissaan. Vuoden 2007 talvinuottanäytteiden perusteella vuoden 2006 voimakas muikkuvuosiluokka näyttää vähän heikentäneen siikojen kasvua. Pyhäjärven siika kilpailee ravinnosta muikun kanssa ja sen määrien ja kasvun on havaittu heikkenevän suurien muikkukantojen muodostuessa. Muikku on siikaa tehokkaampi planktoninsyöjä ja voittaa näin siian ravintokilpailussa. Tämän tilanteen kiertämiseksi Pyhäjärven kalastusalueella on käyty keskustelua sellaisen siikamuodon saamisesta järveen, jonka ravinnonkäyttö eroaisi voimakkaasti muikun ravinnosta ja vapauttaisi siian näin kilpailusta. Tämän seurauksena siikakanta voimistuisi ja kasvaisi paremmin. Järveen on mietitty hankittavaksi harvasiivilähampaista pohjasiikaa, joka käyttäisi ravintonaan kaloja. Tämä siikamuoto toimisi samalla petokalana syömällä vähempiarvoista kalaa ja hoitaisi näin järven tilaa. Mitkään tutkimukset eivät ole kuitenkaan pystyneet todistamaan, että mikään siikamuoto käyttäisi kaloja merkittävissä määrin ravinnokseen. Yhdessäkään läpikäymässäni siian ravinnonkäyttötutkimuksessa ei ole edes mainittu siian käyttäneen ravinnokseen kaloja. Tutkimuksissa on seurattu eri kokoisten ja eri siikamuotojen ravinnonkäyttöä vähintään cm:n pituuteen asti (Palomäki 1997; Heikinheimo ym 2000; Kahilainen ym 2004). Kookkaatkaan pohjasiiat eivät Inarinjärvellä siirtyneet kalaravinnon käyttöön vaan käyttivät ravinnokseen pääasiassa pohjaeläimiä. Vaikkei tutkimuksissa olekaan löytynyt merkkejä kalojen käytöstä siian ravinnossa, saattavat oikein isot siiat tilaisuuden tullen syödä myös kalaravintoa. Pyhäjärven kohdalla tämä lienee vähäistä, sillä yli 40 cm:n pituisia siikoja ei Pyhäjärveltä juuri saada. 21
23 Pituus (mm) Ikä (v) Kuva 4.9. Siian kasvu Pyhäjärvessä vuoden 2006 talvinuottanäytteiden perusteella. Tutkimusten perusteella pienten siikojen ravinnonkäyttö on samanlaista kaikilla siikamuodoilla (Heikinheimo ym 2000). Kaikkien siikamuotojen tärkein ravintolähde on eläinplankton ja vedenpinnan hyönteisravinto aina n. 20 cm:n pituuteen asti. Pyhäjärvessä siian poikaset syövät alusta alkaen hieman suurempia ravintokohteita kuin muikut (hankajalkaisten kopepodiittitoukkia ja vesikirppuja)(sarvala ym 1998b). Myöhemmin ensimmäisenä kesänään siiat syövät ulapalla jokseenkin samaa ravintoa kuin muikku, mutta loppukesällä rantojen lähellä ne pyydystävät jo pohjan pienäyriäisiä, ja toisesta kesästä lähtien siiat ovat ainakin vahvan muikkukannan vallitessa syöneet pääasiassa pohjaeläimiä. Merkittävin ero eri siikamuotojen ravinnonkäytössä tapahtuu pohjasiioilla, kun niiden pituus lähenee 20 cm:ä. Tällöin pohjaeläinten (mm. hyönteisten toukat, simpukat ja kotilot) osuus kasvaa merkittävästi pohjasiikojen ravinnossa. Kun eri siikamuotoja esiintyy samassa järvessä, on niiden havaittu keskittyvän eri osiin järveä. Tiheäsiivilähampaiset siiat oleilevat tällaisessa tilanteessa yleisimmin ulapalla ja harvasiivilähampaiset rantavyöhykkeessä. Myös pohjaeläimiä syövien eri siikamuotojen on havaittu eroavan oleskelusyvyyden perusteella. Vaikka Pyhäjärvessä onkin järvisiikaa, turvautuu se jo hyvin nuorena, varsinkin vahvoina muikkuvuosiluokkina pohjaeläimiin planktonravinnon niukentuessa. Vaikka Pyhäjärveen istutettaisiin harvasiivilähampaista siikamuotoa, joka käyttäisi ravintonaan suuremmassa määrin pohjaeläimiä, ei siian kanta eikä kasvu todennäköisesti paranisi. Se saattaisi jopa heiketä. Pyhäjärven nykyisen siikakannan tiedetään olevan hyvin joustava ravinnonkäytössään ja käyttävän tarpeen tullen ravintonaan myös pohjaeläimiä. Pohjaeläinravintoa pääasiallisesti syövällä muodolla olisi vastassaan myös muita kilpailijoita, sillä pohjaeläinravintoa käyttäviä kaloja on Pyhäjärvessä runsaasti. Näistä merkittävimpiä ovat kiiski (yleensä järven keskialueella), särki (lähinnä rantavyöhykkeessä) ja ahven. Tutkimusten mukaan särkien määrä on muissa suomalaisissa järvissä vaikuttanut negatiivisesti siian istutuksen onnistumiseen ja kasvuun (Raitaniemi ym 1999). Särkien siis tiedetään ainakin kilpailevan ravinnosta siian kanssa. Myös ahventa ja kiiskeä pidetään siian mahdollisina kilpailijoina. Uusien kiiskitutkimusten perusteella kiiskien on laskettu käyttävän Pyhäjärvellä ravinnokseen merkittävän osan koko vuotuisesta pohjaeläintuotannosta ja tämän perusteella kiiskikanta saattaisi vaikuttaa heikentävästi pelkästään pohjaeläimiä syövien siikojen kasvuun (Tarvainen ym käsikirjoitus). Juuri kulloisenkin järven ravintoon, elinympäristöön ja saalistajiin sopeutuneen siikamuodon on havaittu pärjäävän paremmin kuin kaukaa tuodun vieraan siikamuodon (Heikinheimo ym 2000). Järveen ulkopuolelta tuotu uusi siikamuoto eroaisi todennäköisesti myös käyttäytymisen suhteen ja saattaisi joutua näin helpommin petojen saaliiksi. 22
24 Myös Pyhäjärven oman siikakannan istutusten kannattavuutta on pohdittu. Kuvassa 4.10 on esitetty kevään poikaspyyntien perusteella arvioidut luontaiset siianpoikasmäärät ja istutuspoikasmäärät vuosina Kun luontainen poikasmäärä on runsas, ei istutuksilla todennäköisesti ole minkäänlaista merkitystä tulevien vuosien saaliiseen. Istutukset heikkoina poikasvuosina saattavat kuitenkin tasapainottaa tulevien saaliiden heilahduksia. Saksan, Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitsevalla Boden-järvellä ei siikaistutusten ole havaittu vaikuttavan voimakkaiden siikavuosiluokkien syntyyn (Straile ym 2007). Istutusten vaikutuksista vuosiluokan vahvuuteen heikkoina poikasvuosina ei tutkimuksessa saatu varmuutta. Tämän vuoksi on nyt aloitettu siian merkitsemisprosessi joka jatkuu vuoteen 2013 asti. Luontaiset Istutetut 60 Poikasten määrä (Milj. kpl) Vuodet Kuva Pyhäjärven vuosina poikaspyyntien perusteella arvioidut luontaisten siianpoikasten määrät ja vuosina istutettujen siianpoikasten määrät. Pyhäjärven nykyisen siikakanta saattaa olla myös kärsinyt valikoivasta pyynnistä ja hitaammin kasvavien siikojen osuudet ovat saattaneet lisääntyä kutukannassa. Näin epäillään käyneen myös keskieurooppalaisella Boden-järvellä, jossa valikoivalla siiankalastuksella on pitkät perinteet (Thomas & Eckmann 2007). Pyhäjärvellä pyydetään paljon valikoimattomilla pyydyksillä kuten rysillä ja nuotilla mutta jäljelle jäävää kutukantaa verotetaan verkoilla. Valikoiva verkkokalastus on saattanut vaikuttaa hidaskasvuisempien yksilöiden lisääntymiseen siikakannassa. Kalastusalue pyrkii tulevaisuudessa mädinhankintavaiheessa lypsämään vain isoimpia siikoja, jotta kantaa saataisiin jalostettua ja nopeammin kasvavia siikoja yleistymään järvessä. Ongelmana tämänkaltaisessa jalostuksessa on kuitenkin se, ettei kooltaan isommat siiat välttämättä ole nopeakasvuisempia vaan todennäköisesti vanhempia. Vanhemmat siiat saattavat myös olla hidaskasvuisempia, kun ne ovat pystyneet pidempään välttämään valikoivia pyydyksiä. Mädinjalostuksessa tulisikin selvittää eri ikäryhmien pituusjakaumat ja valita sieltä nopeimmin kasvaneet yksilöt jalostukseen. Kasvu tulisi määrittää suomuista takautuneesti ja näin saataisiin selville, onko vanhemmat yksilöt hidaskasvuisempia kuin nuoremmat. Näin saataisiin selville minkä ikäryhmän kookkaimpia kaloja tulisi käyttää jalostuksessa. 23
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKalastus ja muikkukannat
Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotEsimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta
Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta 1.11.2018 Säkylä Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Perustettu
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotHOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?
HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotElintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja
Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotTiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919
Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto
LisätiedotTavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotHoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)
Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotEtelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007
Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotTARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001
1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotParikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotPOSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014
POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotTARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Lisätiedot