Petomäen alueella.

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunki MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 97/ / Pvm Annettu julkipanon jälkeen ASIA Destia Oy:n maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen lupa maa-aineksen (kalliokivi, moreeni) ottamiseen Petomäen alueella Äänekoskella. HAKIJA Destia Oy Arinakatu 6-8, MIKKELI Yhteyshenkilö: Simo Tarkkanen, simo.tarkkanen@destia.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa-aineslupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottotoimintaa, joka sijaitsee Äänekosken kylässä Äänekosken alueella kiinteistöllä Lampila Petomäen alueella. Suunnitelman mukainen kokonaisottomäärä on k-m 3 10 vuoden aikana. Keskimääräinen vuotuinen otto k-m 3. Suunnittelualueen pinta-ala 5,5 ha ja varsinaisen ottamisalueen pinta-ala 3,6 ha. Vuotuinen toiminta-aika vaihtelee ja on 3-8 viikkoa. Alueella ei ole aiempia maaaineslupia. Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken kaupungissa noin 10 kilometriä Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Kulkuyhteys on valtatieltä 4 Petojärventien kautta, josta alueelle on matkaa noin 1,3 kilometriä. Lähin osoite: Petojärventie 128, Äänekoski

2 2 Taulukko 1. Alueen koordinaatit N E ETRS-GK ETRS-TM35FIN YKJ Kiinteistötiedot: Kunta: Äänekoski Kylä: Äänekoski Kiinteistötunnus: Lampila Kiinteistön omistajat Taisto Lahtinen ja Elisa Pollari Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1. ja 2. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 1 mom. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski- Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) alueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

3 3 Luvat ja sopimukset Alueella ei ole aiempia maa-aineslupia. Suunnittelualue sijoittuu noin 5,5 hehtaarin suuruiselle alalle kiinteistöstä Lampila, kiinteistötunnus (osa kiinteistöstä). Kiinteistö on Taisto Lahtisen ja Elisa Pollarin omistuksessa. Hakijalla on sopimus maa-aineksen ottamisesta Taisto Lahtisen ja Elisa Pollarin kanssa sekä suostumus maa-aines- ja ympäristöluvan hakemiseen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Maankäyttö ja asutus Alueen ympäristö on valtaosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualuetta lähin loma-asunto sijaitsee Petojärven kallioalueen puoleisella rannalla noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Petojärven toisella rannalla on kaksi loma-asuntoa, jotka ovat noin metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähin vakituinen asuinrakennus on alueen itäpuolella noin 800 metrin etäisyydellä. Lisäksi alueen kaakkoispuolella on vanhoja rakennuksia, jotka eivät ole asuinkäytössä. Toinen rakennuksista on lähes alueen rajalla ja toinen noin 200 metrin päässä alueen rajasta. Näiden rakennusten kiintestönomistajilta on hakija hankkinut asiakirjat, jossa he mainitsevat, että rakennukset eivät ole, eivätkä tule jatkossakaan olemaan asuinkäytössä. Lähimpien lomaasuntojen ja rakennusten kiinteistötunnukset on esitetty taulukossa 2. ja liitteessä 6. Lähin asutus ja rakennukset: Kiinteistötunnus Asutuksen tyyppi Etäisyys ottoalueelle lomarakennus n. 400 m lomarakennus n. 550 m lomarakennus n. 550 m Pohjavedet Alue ei kuulu ympäristöhallinnon luokittelemiin pohjavesialueisiin. Lähimpiin pohjavesialueisiin (Kotimäki ja Kurikkaharju ) on matkaa noin neljä kilometriä. Pohjavesialuekartta on esitetty liitteenä 7. Petomäen kallioalueella ei ole tehty pohjavesihavaintoja. Alueen ottotaso on suunniteltu siten, että se on noin kuusi metriä ylempänä kuin alueen länsi puolella oleva suo.

4 4 Luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat Suunnittelualue on luonnontilassa oleva mäntyvaltaista havumetsää kasvava maapeitteinen kalliomäki, joka sijoittuu noin 300 metriä Petojärven länsipuolelle. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita luonnon kannalta merkittäviä kohteita. Lintukorven suojelualue on noin kaksi kilometriä alueelta lounaaseen. HAKEMUS Ottosuunnitelma Otettava maa-aines on kalliota. Maa-aines jalostetaan murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Maa-aines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Suunnittelualue, ottamismäärät ja -aika Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria, josta kaivualueen pintaala noin 3,6 hehtaaria. Kokonaisottamismäärä on m 3 ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on m 3 ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittain markkina- ja työtilanteen mukaan. Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottotasot Ottaminen aloitetaan alueen lounaisosasta. Ottaminen on suunniteltu siten, että mäen korkein kohta jää luonnontilaan, jolloin korkea kallioseinämä toimii ottamistoiminnan aikana meluesteenä lähimpien asutusten suuntaan. Petojärven suunnalta katsottuna maisema säilyy ennallaan. Alin ottamistaso on +155,00 (N2000). Suunnittelualueen lounaisosa toimii ottamisen alkuvaiheessa murskelajikkeiden varastoalueena. Ottoalueen pohja muotoillaan siten, että sade- ja sulamisvedet virtaavat alueen länsiosan alavampaan maastoon.

5 5 Koneet ja laitteet Ottamistoiminnassa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Murskauslaitokselle haetaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Maa-aineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Turvallisuus ja merkinnät Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnitelma-alueen ja kaivualueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja ottamistasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset suojataan lippusiimalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle estetään. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu ottamisalueella. Pintamaita ja moreenia poistetaan ottamisen edistymisen mukaan ja ne varastoidaan ottamisalueen reunoille käytettäväksi alueen maisemointiin. Poistettavaa pintamaata ja moreenia on noin 3 hehtaarin alueelta noin m 3 ktr. Ottamisen edetessä pintamaat ja osa moreenista käytetään alueen maisemointiin. Moreenia käytetään myös toiminta-alueen pohjan tasaukseen. Ottamisalueella mahdollisesti olevat kannot, jotka eivät mene hyötykäyttöön käytetään alueen jälkihoitotöiden yhteydessä. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaat ja muut mahdolliset myyntiin kelpaamattomat materiaalit käytetään toiminnan päätyttyä alueen muotoiluun. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 8.

6 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla sekä lehtikuulutuksella Sisä-Suomen lehdessä. Kuuleminen Rajanaapureille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus, jossa muistuttaja A.A. toteaa hakemuksesta seuraavaa: 1. Meluhaitat mm. porauksesta, räjäyttämisestä, murskauksesta, lastaamisesta ja kuljetuksista. Destian tiedotteessa on mainittu, että toiminta ajoittuu 6-22 väliselle ajalle. Mielestäni aiheutuu kohtuutonta haittaa, jos toiminta jatkuu saakka arkipäivisin. Mökille menemme sen vuoksi, että haluamme nauttia luonnonrauhasta. Mökkelemme toukokuun alusta syyskuun lopulle päivittäin. Kuinka kuljetuksista aiheutuva melu estetään? Kuka valvoo, että kuljetuksissa käytetään alhaisia nopeuksia? 2. Pyydetään ottamaan huomioon räjäytykset, niiden teho ja vaikutukset rakennusten perustuksiin ja rakenteisiin. 3. Kivipöly. Onko otettu huomioon ettei kivipöly kantaudu murskaamon viereiselle kiinteistölle (Remula). Kivipölyn vaikutus ympäristöön (Petojärvi ja marjastusalueet), vaikutus ilmanlaatuun Remulassa. 4. Kiinteistön arvon lasku. Huomioon otettavana seikkana se, että lomaasunnon arvo laskee murskaamotoiminnan johdosta. 5. Ympäristövaikutuskset Miten Petojärven vesitilanne muuttuu? Melun ja tärinan vaikutus eläimiiin? Vaikutus kaloihin, lintuihin (Petojärvella asunut vuosia Joutsen ja Kuikka pariskunnat ym) Mikäli käytetään vettä pölyntorjunnassa mistä se otetaan? Jos Petojärvestä sen vaikutukset? Hulevesien kulkeutuminen Petojärveen on estettävä. Alueella kulkee puro, joka johtaa ympäröiviin järviin ja lampiin (jotakin kautta myös

7 Keiteleeseen). Alueella sijaitsee myös soita, louhimon vaikutus myös niihin Muualta tuotavan maa-aineksen varastointi ja hyödyntäminen. Kuinka varmistetaan, että paikalle tuotava maa-aines on pilaantumatonta? Voiko puretusta päällysteestä liuteta jotain haitallisia aineita ympäristöön (bensiini, öljy, maantiesuola), niiden valuminen Petojärveen? 7. Etäisyys järveen. Otettava huomioon Petojärveen oleva matka, etäisyys lähimmillään 300 m. Kartalle merkittynä sijaitsee siten, että maasto viettää järveen päin suurella alueella. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakijan on antanut asiassa seuraavan vastineen. Hakijan vastaus muistutukseen Meluhaitat mm. louhinnasta, porauksesta, räjäyttämisestä, murskauksesta, lastaamisesta ja kuljetuksista. Destian tiedotteessa mainittu, että toiminta ajoittuu arkisin ma-pe kello 6-22 väliselle ajalle. Mielestäni aiheutuu kohtuutonta haittaa, jos toiminta jatkuu kello 22 asti arkisin, mökille menemme sen vuoksi, että haluamme nauttia hiljaisuudesta ja luonnonrauhasta. Mökkeilemme toukokuun alusta syyskuun lopulle päivittäin. Kuinka kuljetuksista aiheutuva melu estetään? Kuka valvoo, että kuljetuksissa käytetään alhaisia nopeuksia? Destia Oy esittää muutosta hakemuksen mukaiseen toiminta-aikaan siten, että porausta, louhintaa ja murskausta ei suoriteta välisenä aikana. Päivittäinen toiminta-aika hakemuksen mukainen ma-pe klo Yrityksemme yksi toimintaperiaate on turvallisuus. 2. Pyydetään ottamaan huomioon räjäytykset, niiden teho ja vaikutukset rakennusten perustuksiin ja rakenteisiin. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että räjäytykset eivät aiheuta vahinkoa rakennuksille ja rakenteille. Louhintaurakoitsija tekee tai teettää tarvittavat katselmukset ja mittaukset, mikäli heidän riskianalyysinsä sitä edellyttää. Räjäytystöissä noudatetaan mitä räjäytysainelainsäädännössä on säädetty.

8 3. Kivipöly. Onko otettu huomioon, ettei kivipöly kantaudu murskaamon viereiselle kiinteistölle (Remula)? Kivipölyn vaikutus ympäristöön (Petojärvi ja marjastusalueet), vaikutus ilmanlaatuun Remulassa. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. 4. Kiinteistön arvon lasku. Huomioon otettavana seikkana se, että loma-asunnon arvo laskee murskaamotoiminnan johdosta. Hakija ei ota kantaa loma-asunnon arvon laskuun tai nousuun, kysymys on lupahakemuksesta, jossa korvausasioita ei käsitellä Ympäristövaikutukset Miten Petojärven vesitilanne muuttuu? Melun ja tärinän vaikutus eläimiin? Vaikutus kaloihin, lintuihin (Petojärvellä asustanut vuosia joutsen pariskunta, Kuikka pariskunta ym.) ja muihin eläimiin ja kasvillisuuteen. Mäessä asustaa karhuja/karhu, kuinka niiden käy? Mikäli käytetään vettä pölyntorjunnassa mistä se otetaan? Jos Petojärvestä sen vaikutukset? Hulevesien kulkeutuminen Petojärveen estettävä. Alueella kulkee puro, joka johtaa ympäröiviin järviin ja lampiin (jotakin kautta myös Keiteleeseen). Alueella sijaitsee myös soita, louhimon vaikutus niihin. Ottamistoiminnalla ei katsota olevan vaikutusta Petojärven luonnontilaan. Toiminta ei ole Petojärven välittömässä läheisyydessä ja lähialueella on vastaavaa toimintaa. Vesi otetaan pölyntorjuntaa varten viereisestä purosta, maaston painanteista tai tuodaan säiliöautolla.tarvittaessa sade- ja sulamisvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta maastoon. 6. Muualta tuotavan maa-aineksen varastointi ja hyödyntäminen. Kuinka varmistetaan, että paikalle tuotava maa-aines on pilaantumatonta? Voiko puretusta päällysteestä liueta jotain haitallisia aineita ympäristöön (bensiini, öljy, maantiesuola?), niiden valuminen Petojärveen? Toimintamme on laatujärjestelmän mukaista ja toimimme maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti. Muualta tuotava maa-aines hyväksytetään Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. 7. Etäisyys järveen. Otettava huomioon Petojärveen oleva matka, etäisyys on alle 300 m lähimmillään. Kartalle merkitty alue sijaitsee siten, että maasto viettää järveen päin suurella alueella.

9 Ottamista ei suoriteta Petojärven puolelta, Petomäen korkein kohta jää luonnontilaan. 9 Tarkastus Lupaviranomainen on tutustunut hankealueeseen klo Destian edustajan ja muistuttajan kanssa. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on tarkastanut Destia Oy:n toimittaman maa-aineslupahakemuksen. Lautakunta myöntää maaaineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen Äänekosken kaupungissa, Äänekosken kylässä sijaitsevalle tilalle Lampila Maa-aineslupa myönnetään myönnetään päivätyn hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: Yleiset määräykset 1. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (esim. vähintään kolme kolmiopukkia). Ottamisalueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. 2. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maaainesluvanhaltijan/ urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. 3. Ottamistoiminnan aikana tulee ottamisalueen jyrkät/korkeat reunat suojata aitauksin ja selvästi näkyvin lippusiimoin. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pölyja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Etäisyys naapuritilan rajaan tulee olla vähintään 30 m, ellei naapurin kanssa toisin sovita. Pinta- ja pohjavesien suojelu 6. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Alue louhitaan poikkileikkauspiirrosten mukaan alimmillaan siten, että alueen alin sallittu louhintataso on alin ottamistaso on +155,00 (N2000) kuitenkin vähintään 2 metriä pohjavedenpinnan yläpuolella.

10 7. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 8. Alueen pohja tulee muotoilla siten, ettei alueelle lammikoidu pinta- tai pohjavesiä. Pintavedet on tarvittaessa johdettava saostusaltaan kautta ennen ojiin johtamista. 9. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden huoltaminen alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole estetty asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei valumia pääse ympäristöön. 10. Poikkeuksellisista tilanteista esim. pohjaveden lammikoitumisesta on otettava yhteys maa-aineslain valvojaan. Lisäksi jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään tai vesistöön, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta. 10 Jätteet 11. Alueelle ei saa ajaa eikä varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden soveltuvuutta alueelle ei ole selvitetty. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätettä. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa tilassa niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jäteastioiden merkinnästä tulee ilmetä jätteen laatu ja vaarallisuus. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tarkkailu 13. Maa-ainesoton valvoja voi tarvittaessa, valvonnallisista syistä, vaatia alueelle sijoitettavaksi pohjavesiputken, jota tulee seurata pohjavedenpinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä, syksy). Havaintotuloksista päivämäärätietoineen tulee pitää kirjaa. Tiedot tulee toimittaa yhdellä lomakkeella kuten tiedot otetuista maa-

11 aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Sähköisessä paikkatietojärjestelmässä tiedot ovat hakijoiden ja valvontaviranomaisten käytössä. 11 Vuosiraportointi 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle sekä Keski-Suomen ELY -keskukselle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu sekä mahdolliset määräyksen 11 mukaiset pohjavedenpinnan korkeustiedot. Maisemointi ja jälkihoito 15. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäristöön sopivaksi. Kallioluiskat luiskataan maisemanmuotoihin sopivaksi vähintään kaltevuuteen 1:2 tai porrastamalla. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. 16. Maa-ainesalueen luiskaus ja maisemointi tulee toteuttaa vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maaainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. 17. Pintamaat on varastoitava kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika on enintään kolme (3) vuotta. Varastointi on toteutettava siten, ettei varastoinnista aiheudu vyörymis- tai muuta vaaraa ympäristölle. 18. Ottaminen tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää niin, ettei ottamisalue näy kaukomaisemassa. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Mikäli alueelle on tarpeen tuoda viimeistelyä varten ylijäämämaata, tulee asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus Äänekosken kaupungin maa-ainesvalvojalle. 19. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden (2) vuoden kuluessa maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt kauttaaltaan, on metsitystä täydennettävä siten, että männyn- ja/tai kuusentaimia on istutettava vähintään kpl/ha. 20. Maa-ainesten oton loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois.

12 12 Vakuus 21. Hakijan tulee toimittaa, ennen tämän päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista, Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Luvan siirto 22. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (MaaainesL 13a ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. Tässä haetaan lupaa kiviaineksen ja moreenin ottamiseen ja poiskuljettamiseen. (Maa-ainesL 1 ja 11 :t) Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

13 Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-ainesL 3 ) Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijaitse eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-, luonnonsuojelu- tai muita luonnon- tai maisemansuojelullisesti arvokkaita erityiskohteita eikä alue kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alue ei sijaitse myöskään pohjavesialueella. Toiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevan alueen yleiskaavan eikä maakuntakaavan kanssa. Hakemusalueelta on matkaa loma-asutukseen metriä, joka täyttää myös kivenlouhimoille ja murskaamoille asetetun vähimmäisetäisyyden eli 300 m asutukseen. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (Maa-ainesL 6 ). 13 Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen, asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. Lupamääräykset 1 5 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvillä olovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi.

14 14 Lupamääräykset 6-10 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa-ainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että myös luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella kemikaalien ja polttonesteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan huolellisuutta. Lupamääräys Lupamääräys on annettu jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen (maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran sekä ympäristön roskaantumisen) ehkäisemiseksi. Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan omavalvonnan ja selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräys 21 Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä ( / ha) on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueen ulkopuolella. Lupamääräys 22 Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO Lupapäätös on voimassa saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa.

15 15 Korvattavat päätökset Kyseessä on uusi lupa eikä korvattavia päätöksiä ole. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Muut ohjeet Maa-aineslaki (Maa-ainesL 555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 16b, 19, 20, 21, 23 ja 23 a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 2a, 3, 6, 7, 8 ja 9 :t Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maaainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö, Luonnonvaraosasto TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Valvontamaksu Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan ( m 3 ktr x 0,011/m 3. Maksu on 4400,00. Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-ainesL 23 ). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä pidetään nähtävillä valitusajan. Kuulutus ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. Päätös Tiedoksi Hakijalle Keski-Suomen ELY keskus

16 16 Liitteet 1. Lähestymiskartta 2. Ottoalueen sijainti 3. Ottamissuunnitelma: nykytilannekartta ja lopputilannekartta 4. Poikkileikkauskuvat 5. valitusosoitus

17 17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen

18 Kuva 1. Lähestymiskartta 18

19 19 Kuva 2. Ottoalueen sijainti Kuva 3. Ottamissuunnitelma: nykytilanne- ja lopputilannekartta

20 Kuva 4. Poikkileikkauskuvat 20