Ymp.ltk liite nro 1

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Dnro 615/ /2018 Pvm Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maa-aineslain 4 :n mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen Pyhäkankaan alueella sekä toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Äänekoski Vertainen Oy Rantue Konginkangas TOIMINNAN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa kiinteistöillä Sora-Anttila ( ). Toiminta sijaitsee Pyhäkankaan 2- luokan pohjavesialueella ( ). HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lupaa haetaan maa-aineksen ottoon (hiekka ja sora) ja maisemoinnin suorittamiseen. Maa-aines on pääosin hyvin lajittunutta tasalaatuista hiekkaa, kerroksittaista soraista hiekkaa ja soraa. Ottamissuunnitelma koskee tilojen Sora-Anttila ( ) ja Jekkula 2 ( ) suunnitelma-aluetta kokonaisuudessaan. Maa-aineslupaa haetaan 1A-vaiheen otolle tilalla Sora-Anttila ( ). Suunnitelman mukainen kokonaisottamismäärä on m 3 ja vuotuinen otto on m 3. Suunnitelma-alueen pinta-ala on yhteensä 6,35 ha ja varsinaisen ottamisalueen pinta-ala yhteensä 1,10 ha. Keskimääräinen ottamissyvyys on tasossa +136,3 m (N2000). Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Hakemus on tullut vireille Maa-aineslain 4 1 mom. 1/18

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava ja asemakaava Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt suunnitelma-alueelle maa-ainesluvan ( 24). Maa-aineslupa on myönnetty Äänekosken kaupungille m 3 :n maa-aineksen ottoon tilalle Anttila ( m 3 ). Lupa on ollut voimassa saakka. Lupapäätöksen jälkeen suunnitelma-alue on siirtynyt Vertainen Oy:lle ja suunnitelma-alue on lohkottu Sora-Anttila nimiseksi tilaksi ( ). Keski-Suomen maakuntakaavassa on alueella on merkintä maakunnallisesti tärkeä pohjavesialue (Pyhäkangas) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoimaalue. Suunnitelma-alueen itäreunan tuntumassa oleva voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavaan merkitty suojelualue Pyhäkankaan lähteikkö sijaitsee kaivualueen koilliskulmasta 150 m itään. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Maa-ainesten otto on käynnissä Sora-Anttilan tilalla lähes koko alueella. Ainoastaan alueen eteläosassa on harvaa täysi-ikäistä männikköä ja kaakkoisosassa n. 15 metristä männikköä. Itäpuolella ottamisalue rajautuu avosuohon ja entiseen Konginkankaan maisemoituun kaatopaikkaan. Pohjoispuolella tila rajautuu Lisäkankaan tilaan, jossa kasvaa 15 metrinen männikkö. Länsiosaltaan alue rajautuu Saarijärven kaupunkiin. Länsipuoleen rajautuvilla kaikilla kolmelta tilalla on maa-ainesten ottamistoimintaa. Tilat TVL, Pyhäkangas 62-1, Saarijärven valtionmaa 1-5 ja Metsäkangas Kulku alueelle tapahtuu Häkkilä-Liimattala maantieltä olemassa olevasta liittymästä olemassa olevia teitä pitkin. Maantielle on matkaa suunnitelma-alueen kaakkoiskulmasta 600 metriä. Valtatie 4:lle on matkaa 6 km. Asutus Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä kiinteistöstä itään. Seuraavaksi lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä kiinteistöstä kaakkoon. Pohjavesialueet Kiinteistö sijaitsee Pyhäkankaan 2-luokan vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ( ). Pohjavesialue sijoittuu pääasiassa Saarijärven kaupungin puolelle. Kiinteistöllä on pohjaveden havaintoputki (Hp1) ja alueen läheisyydessä on useampia havaintoputkia. Alueella on ollut aiemmin pohjavesiputki. Pohjaveden korkeus oli suoritetussa mittauksessa tasossa Nykyisen alueella olevan pohjavesiputken pohjavesitasoksi mitattiin Ottamisalueen kaakkoissivustalta 320 metriä kaakkoon on pohjavesiputki, jonka pohjavesitasoksi mitattiin Putken pohjavesitasoa on 2/18

3 seurattu useamman vuoden. Taso on vaihdellut tasolla Läheisyydessä on useita pohjavesiputkia ja Pyhäkankaan alueesta on laadittu hydrogeologinen kartta, jossa suunnitelma-alueen pohjavesitaso on piirretty tasoihin koilliskulman +131:stä lounaiskulman +134:n. Vesistöt Lähin vesistö, Isojoki sijaitsee kiinteistön lounas-, itä- ja luoteispuolella lähimmillään noin 180 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Vesistöt Kangasjärvi ja Lehtinen sijaitsevat noin 1,3 km:n etäisyydellä kiinteistöstä lounaassa ja luoteessa Saarijärjen kaupungin puolella. Luonnon- ja maisemansuojelulliset näkökohdat Maakuntakaavan merkitty suojelualue Pyhäkankaan lähteikkö sijaitsee kaivualueen koilliskulmasta 150 m itään. Hakemuksen mukaan kyseessä on joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa esiintyy lähteiden tihkuvaikutuksesta erikoista suo- ja lehtokasvistoa. Ottamisalueen 1B tuntumassa kiinteistön Jekkula 2 ( ) rajalla sijaitsee suppa. Kiinteistön Jekkula 2 omistaa Haapasora Oy. Lähin Natura 2000-alue, Lehtisenneva (FI ) sijaitsee noin 1,3 km kiinteistöstä lounaaseen. HAKEMUS Suunnittelualue, ottamismäärät ja -aika Aineksen otto tapahtuu vuosien aikana. Lupaa haetaan yhteensä m 3 :n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin suorittamiseen. Lupaa haetaan vain 1A-vaiheen otolle. Kaivusyvyydet ja suunta ilmenevät suunnitelmakartasta. Avosuota vasten jätetään noin 3 metriä korkea maavalli. Tilojen 62-3, 1-5 ja 62-1 rajaa vasten kaivu nivelletään tiloille laadittujen maa-ainesten ottamissuunnitelmien mukaisiin kaivutasoihin. Jyrkät luiskat suojataan lippusiimalla. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen. Kalustona ottamisessa käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. 3/18

4 TAULUKKO 1: Ottosuunnitelman vaiheistus tila pinta-ala (ha) massamäärä m 3 1-vaihe (1A) 1, (1B) yhteensä vaihe pinta-ala (ha) massamäärä m vaihe pinta-ala (ha) massamäärä m (3A) (3B) yhteensä Yhteensä 5.25 ha m3 Pohjakartta Alueen suunnitelmakartta on piirretty joulukuussa 2017 tehdyn GPS-kartoituksen sekä huhtikuussa 2018 täydennetyn GPS-kartoituksen ja Maanmittauslaitoksen avoimen laserkeilausaineiston pohjalta. Kartta on tulostettu tätä suunnitelmaa varten mittakaavaan 1: metrin käyrävälein. Koordinaatisto on ETRS-TM35 ja korkeustaso on N2000. Alueen korkeuspisteinä ovat kartassa näkyvät pohjavesiputken ja pyykkien päät. Maisemointi ja jälkihoito Ympäristövaikutusten arviointi Luiskien muotoilu ja maisemointi etenee ottamisen etenemisen mukaan. Alueelle varastoidut pintamaat levitetään ja tasoitetaan. Alue metsittyy luontaisesti ja missä luontainen uudistus pitkittyy istutetaan männyntaimia. Arvioidut jälkihoitokustannukset ovat euroa. Alueelta kuljetettava maa-ainesten ajo kuormittaa lähiteitä. Kuljetukset eivät kulje asuinalueiden läpi. Alueelle ei ole näköyhteyttä asutukselta eikä läpikulkuteiltä. Ottamistoiminta aiheuttaa jossain määrin melu- ja pölyhaittoja. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet, arviot toimintaan liittyvistä 4/18

5 riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja sekä toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta hoidetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Ottamisen edestä poistettava pintamaa (noin m 3 -ktr) ja ottamisalueen kannot ja hakkuutähteet (noin 100 m 3 -ktr) käytetään alueen maisemointiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla Hakemuksen vireille tulemisesta on ilmoitettu Pikkukaupunkilainen-lehdessä Kuuleminen Lausunnot Hakija on suorittanut maa-aineslain 13 :n mukaisen naapureiden kuulemisen. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja Saarijärven kaupungilta. Keski-Suomen ELY -keskus toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Keski-Suomen ELY-keskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ottamista esitetyltä 1A -vaiheen alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: - Alin sallittu ottotaso on hakemuksen mukaisesti +136, ,5 m N2000, kuitenkin vähintään 3 metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. - Tulevaisuudessa, alueen 1B ottoa suunniteltaessa, tulee alue rajata siten, että Jekkula 2 tilan puolella sijaitseva suppa ja sen rintaukset kokonaisuudessaan jäävät ottotoiminnan ulkopuolelle. - Alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä kunnan maaainesotonvalvojalle ja pyydettäessä myös Keski-Suomen ELY-keskukselle. Pohjaveden havaintoputki on pidettävä toimintakuntoisena koko lupa-ajan. - Maaperän- ja pohjaveden suojaustoimenpiteet, alueen suojaukset ja merkitseminen sekä maisemointi on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa ( Äänekartta Ky). Esitetyn lisäksi, jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi 5/18

6 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Ottoalueelle tulee sijoittaa taulu, josta ilmenee mm. maa- ainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. - Alue tulee maisemoida ympäristöön sopivaksi ja luiskaamalla rintaukset vähintään kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu varastointiaika enintään kolme vuotta). Tarvittaessa alueen humuskerrosta voidaan lisätä tuomalla alueelle hyväksyttyä puhdasta humusta. - Pyhäkankaan alueella on laajoja avattuja maa-ainesten ottoalueita. Ottotoiminnan piiristä poistunut osa-alue tulee maisemoida välittömästi ja välttää muuta toimintaa alueella. Kasojen varastointi ym. toiminta tulee siirtää maisemoidulta osa-alueelta aktiivisille osa-alueille. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY keskuksen edustaja. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut/ VU). Muodostuneet törmäpääsky- yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta hallintolain 34 :n mukaisesti toimittamalla hakijalle saapunut lausunto. Hakija ei ole jättänyt kirjallista vastinetta. Lausunnosta on keskusteltu puhelimitse ottosuunnitelman laatijan kanssa. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan Vertainen Oy:lle Äänekosken kaupungissa Pyhäkankaan alueella kiinteistöllä Sora-Anttila ( ). Maa-ainesten kokonaisottomäärä on m 3. Vuotuinen otto on m 3. Lupa myönnetään päivätyn hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: 6/18

7 Yleiset määräykset 1. Alin sallittu ottotaso on +136,3 m +136,5 N2000 ollen kuitenkin vähintään 3 metriä ylimmän pohjavesipinnan tason yläpuolella. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 2. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kaksi kolmiopukkia, joista toinen alueen alimmalle ottotasolle +136,3 m 136,5 N2000 heti kun taso ottoalueella saavutetaan). Ottamis- ja kaivuualueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. 3. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maa-ainesluvanhaltijan/ urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Merkinnät tulee ajantasaistaa ennen ottamistoiminnan aloittamista. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pöly- ja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Ottamistoiminnan aikana tulee välttää jyrkkiä ja vaarallisia seinämiä. Mikäli näitä syntyy, tulee ne merkitä ja suojata lippusiimalla sekä varoitustauluilla. 6. Maa-ainesten oton piirissä olevien naapuritilojen rajoja vastaan olevat reunat tulee jättää koskemattomiksi, ellei naapuritilan kanssa ole tehty kirjallista sopimusta maa-ainesten otosta rajaan saakka. 7. Tilaa Jekkula 2 ja suppamuodostumaa vasten oleva seinämä on jätettävä kokonaan ottotoiminnan ulkopuolelle vähintään maastoon merkittyyn rajapyykkiin N:181 saakka. Rajapyykki tulee säilyttää paikallaan. Tällöin tilan Sora-Anttila puoleinen seinämä katsotaan siltä osin jo maisemoiduksi eikä luiskausta tarvitse suorittaa. (Tulevaisuudessa, alueen 1B ottoa suunniteltaessa, tulee alue rajata siten, että Jekkula 2 tilan puolella sijaitseva suppa ja sen rintaukset jäävät kokonaisuudessaan ottotoiminnan ulkopuolelle). 8. Alueella ei sallita murskausasemia tai asfalttiasemia ilman ympäristölupaa. Pinta- ja pohjavesien suojelu ja tarkkailu 9. Alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä kunnan maa-ainesotonvalvojalle ja pyydettäessä myös Keski-Suomen ELY-keskukselle. Pohjaveden havaintoputki on pidettävä toimintakuntoisena koko lupa-ajan. Tiedot suositellaan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paikkatietojärjestelmässä niin luvanhaltijoiden kuin myös valvontaviranomaistenkin käytettävissä. 10. Mikäli pohjaveden korkeustarkkailun yhteydessä havaitaan, että pohjavedenpinnan korkeustaso on noussut huomattavasti normaalia korkeammalle, lähestyen 3 metrin suojakerrosrajaa, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi Äänekosken kaupungin maa-aineslupaviranomaiselle 7/18

8 11. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huoltaminen alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole estetty asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei valumia pääse ympäristöön. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 12. Poikkeuksellisista tilanteista esim. pohjaveden lammikoitumisesta on otettava välittömästi yhteys maa-ainesluvan valvojaan. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään tai vesistöön, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta. Jätteet 13. Alueelle ei saa ajaa eikä varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden soveltuvuutta alueelle ei ole selvitetty. 14. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätettä. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Vuosiraportointi 15. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu sekä määräyksen 9 mukaiset pohjavedenpinnan korkeustiedot. Maisemointi ja jälkihoito 16. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäröivään maastoon sopivaksi. Luiskat tulee muotoilla vähintään kaltevuuteen 1:3 lukuun ottamatta määräyksessä 7 mainittua suppamuodostuman läheistä seinämää. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. 17. Ottotoiminnan piiristä poistunut osa-alue tulee maisemoida välittömästi ja välttää muuta toimintaa alueella. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika on enintään kolme (3) vuotta. 18. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden vuoden kuluessa ottotoiminnan loppumisesta ja maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt 8/18

9 on metsitystä täydennettävä istuttamalla alueelle männyn- ja/tai kuusentaimia vähintään kpl/ha. 19. Maa-ainesten oton loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. 20. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnon tilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojataan aitaamalla. Vakuus 21. Hakijan tulee toimittaa Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Vakuus on uusittava ennen päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista. Luvan siirto Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä. 22. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. 23. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (Maa-ainesL 13a ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ottoalueen edellinen maa-ainesten ottolupa on myönnetty vuonna 2008 Äänekosken ympäristölautakunnan toimesta Äänekosken kaupungille. Tällöin myönnetyn maa-ainesluvan ottosuunnitelman mukaisesta ( m 3 ) soranotosta on vain osa otettu. Nyt käsitellyllä lupahakemuksella ei haeta lisäottoa edelliseen lupaan verrattuna, vaan lupahakemuksella haetaan käytännössä lisäaikaa edellisessä luvassa myönnetyn ottomäärän hyödyntämiseen. 9/18

10 Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. (Maa-ainesL 1 ja 11 :t) Lupahakemus koskee maa-aineksen ottamista ja poiskuljettamista. Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-ainesL 3 ) Alue sijaitsee Pyhäkankaan 2-luokan pohjavesialueella. Vuonna 2008 myönnetyssä luvassa alimmat ottotasot määriteltiin tasolle N m, joka on sama kuin nyt haetussa maa-ainesten ottoluvassa ( m N2000), kuitenkin vähintään 3 metriä ylimmän pohjavesipinnan tason yläpuolella. Kun otetaan huomioon tehdyt pohjavesihavainnot ja pohjaveden korkeuden luontainen vaihtelu, saadaan pohjaveden ylimmäksi tasoksi noin +133 m N2000, joten suojakerroksen vahvuus on ollut tällöin noin 3 m. Ottoalueen rajanaapurina on ottotoiminnassa edelleen olevia tiloja Saarijärven ja Äänekosken puolella. Toiminta ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Toiminta ei ole ristiriidassa muun alueen käytön eikä maakuntakaavan kanssa. Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maaaineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (Maa-ainesL 6 ). Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on 10/18

11 LUVAN VOIMASSAOLO ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. Lupamääräykset 1 8 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi. Suppaa koskeva määräys on annettu koska ainesten ottaminen on järjestettävä siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Lupamääräykset 9-12 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa-ainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että pohjavesialueella polttonesteiden, voiteluöljyjen, kemikaalien ym. käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan huolellisuutta. Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen (maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran sekä ympäristön roskaantumisen) ehkäisemiseksi. Lupamääräys 15 Lupamääräys on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräys on tarpeen myös luvanhaltijan omavalvonnan ja selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräykset Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä ( / ha) on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueella. Lupamääräys 23 Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. Lupapäätös on voimassa saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa. 11/18

12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnan aloittamiselle on haettu lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut: Kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa Äänekosken kaupungille euron suuruinen vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 19, 20, 21, 23 ja 23 a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1, 2, 2a, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 :t Muut ohjeet Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk ) mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan (11,00 /1 000 m 3 ) Maksu on 968. Lisäksi veloitetaan kuuluttamisista aiheutuneet kustannukset (lehti-ilmoitukset), sekä vakuuden hyväksymisestä perittävä taksan mukainen maksu. Valvontamaksu Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-ainesL 23 ). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Äänekosken kaupungin internetsivuilla. Päätös ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Pikkukaupunkilainenlehdessä. 12/18

13 Päätös Hakijalle Tiedoksi (sähköisesti) Keski-Suomen ELY keskus Saarijärven kaupunki Äänekartta Ky Raimo Hernesmaa Haapasora Oy, Ari Liimatainen 13/18

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Liitteet 1. Sijaintikartta 2. Ottamissuunnitelma: nykytilanne 3. Ottamissuunnitelma suunniteltu tilanne 4. Valitusosoitus Ympäristöpäällikkö Jouni Kurkela Ympäristötarkastaja Jonna Heinänen 14/18

15 Liite 1. Sijaintikartta 15/18

16 Liite 2. Ottamissuunnitelma: nykytilanne 16/18

17 Liite 3. Ottamissuunnitelma, suunniteltu tilanne 17/18

18 Liite 4: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksiantotodistus. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Virkakirjeen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta; - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa; - päätös, johon haetaan muutosta; - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti lähetettyä valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Käyntiosoite Postiosoite Kirjaamon puhelinnumero Vaihde Tietoliikennekatkon sattuessa Telefaksi Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5, Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu 1. kerroksessa, Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 1, HÄMEENLINNA Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 250 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallintooikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. 18/18