Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Transkriptio

1 Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari

2 Miksi uusi arviointi? Tietoa luontotyyppien tilasta tarvitaan Luontodirektiivin raportointi 2019 Vuoden 2020 biodiversiteettitavoitteiden toteutumisen arvio Kansallisten toimenpiteiden suuntaaminen Muutokset uhkatekijöissä: ilmastonmuutos! Tietopohja luontotyypeistä parantunut Itämeri: VELMU valmistunut; koko Itämeren biotooppiluokitus ja biotooppien uhanalaisuusarviointi 2013 (HELCOM) Sisävedet: VPD:n 2. vesienhoitokauden toimeenpanoon kerätty tieto, mm. vesimuodostumien tyypittely, ekologisen tilan luokittelu ja seuranta Suot: SYKEn paikkatietoaineistot soiden tilasta ja alueellisesta esiintymisestä; maakunnalliset suo-ohjelmat; soidensuojelun täydennystä varten kerätyt aineistot Kansainvälinen arviointimenetelmä kehitetty IUCN Red List of Ecosystems 2

3 Uuden arvioinnin tavoitteet Kattavuus Kaikki luontotyyppiryhmät mukana, yhtenäiset toimintatavat Itämeren vedenalaisia tyyppejä ja sisävesien rantatyyppejä täydennetty Luotettavuus Tuoreet aineistot ja niiden osaava tulkinta Laaja asiantuntijaverkosto Arvioinnin läpinäkyvyys Laadun arviointia täsmennetty ja kvantifioitu Kansainvälinen vertailtavuus IUCN:n uudet kriteerit käyttöön Tiivis yhteistyö IUCN:n kanssa Vertailukelpoisuus aiempaan arviointiin Menetelmän muutoksesta aiheutuvat ja todelliset muutokset erotetaan

4 Luontotyyppien luokittelu Luontotyyppiryhmät ennallaan, rajapintoja määritelty tarkemmin Luokittelu muuttuu jonkin verran - Itämeressä tarkempi luokittelu (12 54) - metsissä kangasmetsätyyppejä yhdistetty (76 44) Arvioitavien luontotyyppien kokonaismäärä kasvaa 381 n

5 Ilmastonmuutos (I) luontotyyppien uhkana 2008 Luontotyyppejä arvioitiin 368, joista kuudella uhanalaistumisen syynä ilmastonmuutos: routarämeet (NT), palsasuot (NT), karut pienruoholumenviipymät (NT), karut (NT) ja ravinteiset (VU) sammalvaltaiset lumenviipymät sekä lumenpysymät (EN). Tulevaisuuden uhkatekijänä >70 luontotyypillä LuTU / Aulikki Alanen 5

6 Ilmastonmuutokselle herkimmät luontotyypit Itämeren vedenalaiset luontotyypit (suola, ravinteisuus) Rakkolevä- ja punalevä-, meriajokas- ja sinisimpukkayhteisöt Itämeren rannikon luontotyypit (merenpinta, maankohoaminen) Hiekka- ja dyynirannat, fladat ja kluuvit, primäärisukkessiosarjat Sisävedet etenkin Pohjois-Lapin järvet ja tunturilammet Suot (routimisesta riippuvaiset) routarämeet ja palsasuot Metsät (kuusen väheneminen, rehevöityminen) Kuusivaltaiset tuoreet ja kuivahkot sekä kuivat ja karukkokankaat. Perinnebiotoopit (merenpinta, maankohoaminen) merenrantaniityt Tunturiluontotyypit (metsänrajan nousu, pensoittuminen, routa) Tunturikankaat, heinäkankaat ja tunturiniityt, kuviomaat ja routanummet, lumenviipymät ja lumenpysymät 6

7 Euroopan uhanalaiset luontotyypit European Red List of Habitats 2016: 1. Marine habitats (257 kpl) 2. Terrestrial and freshwater habitats (233 kpl) Yhteensä 490 Euroopan luontotyyppiä, mukana luontodirektiivin liitteen I 230 tyyppiä. Luokittelu ja menetelmät poikkeavat osittain kansallisista 7

8 Ilmastonmuutos LuTU-arvioinnissa Ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismit luontotyyppiin Siirtyvätkö avainlajit lämpötilaoptimiensa ulkopuolelle Muuttuvatko kosteus/lumi/jääolosuhteet, meren suolapitoisuus Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhanalaisuuskriteerien tekijöihin A) Luontotyypin pinta-alan tai määrän muutokset (50 v eteenpäin) B) Levinneisyys- tai esiintymisalueen koko ja taantuminen (20 v) C) Luonteenomaiseen lajistoon vaikuttavat abioottiset (50 v) tai D) Bioottiset muutokset (50 v) E) Häviämistodennäköisyys tietyillä aikajänteillä (50 v tai 100 v) 8

9 Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin aikataulu 2016 Luontotyyppien kuvaukset: päivitys ja uudet luontotyypit Aineistojen käsittely Osa arvioinneista tehty 2017 Arvioinnit valmiiksi Arviointien perustelut Dokumentointi 2018 Tulokset luontotyyppiryhmittäin + yhteenvedot Käsikirjoituksen viimeistely, taitto ja vienti verkkoon Loppuseminaari ja tiedotus vuoden loppupuolella

10 Kahdeksan asiantuntijaryhmää Itämeri pj. tutkimusprofessori Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Rannikko pj. vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus Sisävedet pj. ympäristöylitarkastaja Antti Lammi, Pohjois-Savon ELY-keskus Suot pj. ympäristöneuvos Eero Kaakinen Metsät pj. professori Jari Kouki, Itä-Suomen yliopisto Kalliot pj. vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus Perinnebiotoopit pj. ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY-keskus Tunturit pj. erikoissuunnittelija Elisa Pääkkö, Metsähallituksen luontopalvelut