Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila"

Transkriptio

1 Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien EUNIS-luokittelun tas 2 lutotyyppejä. Ne ovat lueteltuina Euroopan komissi päätöksessä 2017/847/EU, jka mukaan niiden tila arvioitava suhteessa elinympäristöjen rakenteeseen ja toiminnallisuuteen sekä niihin kohdistuviin haitallisiin ihmisvaikutuksiin. EU:ssa tai HELCOMin piirissä ei ole kehitetty yhteistä menetelmää laajojen elinympäristöjen tilan arvioimiseksi. Sen takia tässä ssa koottuna taulukkomuoto useita eri tilaan vaikuttavia tekijöitä ja kunkin elinympäristön tila mk. ohjattuna asiantuntija-arvia. Indikaattorin tulokset Taulukot 1-6 esittelevät kaikille kuudelle Suomen merialueelle kunkin merenpohjan laajan elinympäristön tila-arvi ja siihen liittyvät perustelut. Taulukko 1. Suomenlahti Tila Arviointiperusteet Riski ihmistoiminnastluokittelarvio VPD- Uhanalaisuus- Litoraalin kallio ja Runsaasti ihmistoimintaa (asutusta, rakenteita, virkistyskäyttöä, veneilyä, laivaliikennettä). Infralitoraalin Infralitoraalin Infralitoraalin välttävä välttävä välttävä lutotyypeistä lutotyypeistä lutotyypeistä lutotyypeistä lutotyypeistä Ulkosaarist lutotyyppin tila Rannik laguunit lahdet lutotyypit Rakkolevä- ja punaleväyhteisöt tyydyttävään tilaan. Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät Putkilokasvi-indeksi osoittaa herkkien lajien puutetta. Lutotyyppi 1

2 Circalitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin kallio ja karkeat Riski merenpohjan tilaan rajoittunut pienille alueille (mm. kaasuputket) välttävä välttävä välttävä välttävä välttävä välttävä välttävä välttävä lutotyypeistä >50 % lutotyypeistä lutotyypeistä >50 % lutotyypeistä Jokisuistot huossa Punaleväyhteisöt tyydyttävään tilaan. Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät Pohjaeläinyhteisö osoittaa tyydyttävää tai hyvää tilaa. Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät Laajat syvännealueet ovat hapettomia tai Taulukko 2. Pohjois-Itämeri Tila Arviointiperusteet Litoraalin kallio ja biogeeninen Infralitoraalin riutta karkeat Infralitoraalin Infralitoraalin Infralitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin 2

3 kallio ja karkeat Lutotyypin Riutat Taulukko 3. Ahvenanmeri Saaristomeri Litoraalin kallio ja biogeeninen riutta Tila Arviointiperusteet Ulkosaarist lutotyyppin tila Infralitoraalin Infralitoraalin Infralitoraalin Rannik laguunit lahdet lutotyypit Lutotyypin Riutat <1% <2% <2% Lutotyypin hiekkasärkät <2% Lutotyyppi Jokisuistot huossa <2% Lutotyypin Riutat 3% 3

4 <1% Circalitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin kallio ja >50 % lutotyypeistä <1% Lutotyypin hiekkasärkät <1% <1% Lutotyypin Riutat 3% karkeat <1% >50 % lutotyypeistä <1% Lutotyypin hiekkasärkät <1% osoittaa pääasiassa hyvää tilaa. <1% Taulukko 4. Selkämeri Tila Arviointiperusteet Litoraalin kallio ja biogeeninen riutta Infralitoraalin Ulkosaarist lutotyyppin tila Rannik laguunit lahdet lutotyypit Lutotyypin Riutat 4

5 Infralitoraalin Lutotyypin hiekkasärkät Infralitoraalin Lutotyyppi Jokisuistot huossa Lutotyypin Riutat Circalitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin kallio ja karkeat välttävä >50 % lutotyypeistä >50 % lutotyypeistä Lutotyypin hiekkasärkät tilaa. Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät tilaa. ole hapettomuutta. Taulukko 5. Merenkurkku Tila Arviointiperusteet Litoraalin kallio ja biogeeninen riutta Ulkosaarist lutotyyppin tila Rannik laguunit lahdet lutotyypit 5

6 Lutotyypin Riutat Infralitoraalin Infralitoraalin Infralitoraalin Lutotyypin hiekkasärkät Lutotyyppi Jokisuistot huossa Circalitoraalin >50 % lutotyypeistä Lutotyypin Riutat Circalitoraalin Circalitoraalin Lutotyypin hiekkasärkät tilaa kallio ja karkeat >50 % lutotyypeistä Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät tilaa. ole hapettomuutta. Taulikko 6. Perämeri Tila Arviointiperusteet Riski ihmistoiminnastluokittelu VPD- 6

7 Litoraalin kallio ja lutotyypeistä Ulkosaarist kalliot ja luodot lutotyyppin tila Rannik laguunit ja Laajat matalat lahdet lutotyypit Lutotyypin Riutat Infralitoraalin Infralitoraalin lutotyypeistä lutotyypeistä lutotyypeistä Lutotyypin hiekkasärkät Infralitoraalin Vallitsevin tila tyydyttävä lutotyypeistä lutotyypeistä Lutotyypin Riutat Circalitoraalin Circalitoraalin Circalitoraalin kallio ja karkeat > lutotyypeistä >50 % lutotyypeistä Lutotyypin hiekkasärkät Pohjaeläin osoittaa heikkoa tilaa. Lutotyypin Riutat Lutotyypin Riutat Lutotyypin hiekkasärkät Pohjaeläin osoittaa pääasiallisesti hyvää tilaa. 7

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %

Lisätiedot

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö Dosentti Anita Mäkinen 15.04.06.2010, Helsinki Sisältö: 1. Miksi luontotyyppien uhanalaisuuden tunnistamisella kiire? 2. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin

FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin 1 Miksi FINMARINET? Suomen rannikkoalueen ja saariston rikkonainen ja pirstaleinen merenpohja muodostaa

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus 7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 Taustaa merenhoidosta Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka on Suomessa

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden.

Itäisen Suomenlahden. 1 2 luonnosta ja eri eliölajien esiintymisestä Suomen rannikolla on olemassa vain vähän tietoa. Vuoden 2009 alussa käynnistyi uusi EU:n Life+ -ohjelman rahoittama hanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,

Lisätiedot

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran

Lisätiedot

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 2 Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014 Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merenhoidon suunnittelu 2014 Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.

Lisätiedot

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Itämeren kasviplankton

Itämeren kasviplankton Itämeren kasviplankton Sirpa Lehtinen SYKE / Merikeskus Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus 15.5.2013 Sisältö Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset,

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS 1 (49) Antopäivä: xx.x.2016 Voimaantulopäivä: 1.10.2016 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Kumoaa määräyksen: Luotsattavat

Lisätiedot

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Meristrategiadirektiivi ja VELMU Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Itämeri ja rannikko 2

Itämeri ja rannikko 2 Itämeri ja rannikko 2 Itämeri ja rannikko 2.1 Itämeren vedenalaiset luontotyypit Anita Mäkinen Petra Tallberg Susanna Anttila Christoffer Boström Minna Boström Saara Bäck Jan Ekebom Juha Flinkman Catherine

Lisätiedot

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY 11.12.2013 MIKSI VEDENALAISTA LUONTOTIETOA TARVITAAN? Paine merialueiden hyödyntämiseen on kasvamassa: Väylähankkeet, energian

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma Merialuesuunnittelu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous 8.5.2017, Rauma Maakuntainsinööri, Anne Nummela, Satakuntaliitto Esityksen sisältö 1. Taustaa merialuesuunnittelulle

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011

Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011 Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2011 Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 5.2.2016 i Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän on koota alueellisen tason

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Suomen meriympäristön tila 2018

Suomen meriympäristön tila 2018 Suomen meriympäristön tila 2018 Kuva: Mats Westerbom / Metsähallitus 1 Suomen meriympäristön tila 2018 Toimituskunta Korpinen Samuli (Suomen ympäristökeskus), Laamanen Maria (ympäristöministeriö), Suomela

Lisätiedot

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt

Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt 1 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt Suomen meriympäristön tila 2018 -raportin taustaraportti Toimittaneet: Emmi

Lisätiedot

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Miksi pohjien seuranta on juuri nyt ajankohtainen? (1/2) Meristrategiapuitedirektiivistä

Lisätiedot

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Ari Jolma Professori, Aalto-yliopisto Lounaispaikan paikkatietopäivä Turku, 2.12.2011 Sisältö Geoinformatiikasta Öljyn kuljetuksesta

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Nannut-luokittelu metatietokuvaus

Nannut-luokittelu metatietokuvaus Nannut-luokittelu metatietokuvaus Suomen vedenalaisluonnosta on tuotettu viime vuosina huomattava määrä tietoa VELMU-ohjelman (2004 2016) ja siihen liittyvien hankkeiden avulla (mm. NANNUT 2009 2012, FINMARINET

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? 23.4.2012 1 Luontoarvot ja merenkulku 23.4.2012 2 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Varsinais-Suomen ELYkeskus/Kalatalouspalvelut-yksikkö Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 4.1.2016 Miksi hylje- ja merimetsoneuvottelukunta

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva lajien

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9. Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.2017, Turku Vesienhoidon ajankohtaiset asiat Vesienhoidon suunnittelussa työn

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011 Merirokot- Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Metsähallitus 2008 5.4.2012 1 Sisältö LYHENTEET 3 1. VEDENALAISEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

ÖLJYNTORJUNNAN KANNALTA ARVOKKAITA VEDENALAISLUONTOKOHTEITA SAARISTOMERELLÄ

ÖLJYNTORJUNNAN KANNALTA ARVOKKAITA VEDENALAISLUONTOKOHTEITA SAARISTOMERELLÄ Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Click here to enter text. 2013 Teija Kujanpää ÖLJYNTORJUNNAN KANNALTA ARVOKKAITA VEDENALAISLUONTOKOHTEITA SAARISTOMERELLÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK VELMUn tavoitteet VELMUn kokonaisarviointi seminaari 7.12.2010 Penina Blankett Kuva: Metsähallitus 2009/EK Lyhyt yhteenveto: VELMUn tavoitteet Määrittää ja kartoittaa vuoteen 2014 mennessä Suomen merialueen

Lisätiedot

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

EHDOTUS SUOMEN NATURA VERKOSTON TÄYDENTÄMISEKSI JA TIETOJEN AJANTASAISTAMISEKSI

EHDOTUS SUOMEN NATURA VERKOSTON TÄYDENTÄMISEKSI JA TIETOJEN AJANTASAISTAMISEKSI EHDOTUS SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTON TÄYDENTÄMISEKSI JA TIETOJEN AJANTASAISTAMISEKSI Ympäristöministeriö 1.9.2016 Sisällys 1. Esityksen sisältö ja perustelut... 3 1.1. Yleistä... 3 1.2 Natura 2000 verkostoon

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä 11.11.2016 / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto 1. Lainsäädäntö 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa 3. Organisoituminen

Lisätiedot

Meren tilan parantaminen

Meren tilan parantaminen Meren tilan parantaminen Ryhmä: Maria Laamanen (PJ) Jan Ekebom (Siht.) Ari Laine, Metsähallitus Luontopalvelut Joonas Virtasalo, Geologian tutkimuskeskus Ilona Kaipainen, Wega Oy Miina Mäki, John Nurmisen

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Olli Ojala SYKE, Luontoympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot