Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Transkriptio

1

2 Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

3 Punaisista kirjoista (2000 ja 2010) kasvikirjaksi (2012) Suomen uhanalaiset

4 Miten lajien uhanalaisuutta arvioidaan? Käytetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) laatimaa luokittelua ja kriteereitä Arvioidaan lajin lisääntyvän kannan kokoa ja sen kehitystä viimeisen 3 sukupolven aikana Tarkastellaan lajin levinneisyysalueen kokoa, muutosta ja esiintymien pirstoutumista Otetaan huomioon lajin biologisia ominaisuuksia (esim. maaperässä pitkään säilyvän siemenvaraston olemassaolo, luontaiset kannanvaihtelut) Pohditaan lajin vaatiman elinympäristön tilaa ja tulevaisuuden uhkia Suomen uhanalaiset Saatavilla olevaan tietoon perustuen valitaan lajin luokka (CR, EN, VU -- NT -- LC -- RT, RE, DD, NA )

5 Mistä kaikki tarvittava tieto? Kasvimuseoiden aineistot (Kasviatlas ja Kastikkatietokanta) Ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien tietojärjestelmä Kasviharrastajien lehdet (Lutukka ja Talvikki) Alueelliset selvitykset, paikallisfloorat Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Valtakunnan metsien inventointiaineisto (Metla) Lukuisa joukko asiantuntijoita Suomen uhan- Suomen alaiset kasvit uhan- -kirjan alaiset

6 Mitä levinneisyyskartat kertovat? Säilyneet 4817 pistettä Alkuperäiset ja arkeofyytit, säilyneet (AS) Epävarmat 1486 pistettä Alkuperäiset ja arkeofyytit, nykytila epävarma (AT) Hävinneet 4627 pistettä Alkuperäiset ja arkeofyytit, hävinneet (AH) SÄILYNEET alkup. tai arkeofyytti NYKYTILA EPÄVARMA alkup. tai arkeofyytti 740 SÄILYNEET alkup. tai arkeofyytti NYKYTILA EPÄVARMA alkup. tai arkeofyytti SÄILYNEET alkup. tai arkeofyytti 740 NYKYTILA EPÄVARMA alkup. tai arkeofyytti 740 HÄVINNEET alkup. tai arkeofyytti 730 HÄVINNEET alkup. tai arkeofyytti HÄVINNEET alkup. 730 tai arkeofyytti 730 UUSTULOKKAAT (1990-) vakinainen satunnainen tai ei arviota vakinaisuudesta 720 UUSTULOKKAAT (1990-) vakinainen satunnainen tai ei arviota vakinaisuudesta UUSTULOKKAAT (1990-) vakinainen satunnainen ei 720 tai arviota vakinaisuudesta

7 Horkkakatkeron levinneisyys Suomessa Suomen uhanalaiset

8 Putkilokasvien uhanalaisuuden muuttuminen Lajeja Perinneympäristöt Suot Rannat Tunturit Metsät Vedet Kalliot Muutos huonompaan Muutos parempaan Suomen uhanalaiset Määrän muutos vuonna Uhanalaisia lajeja Silmälläpidettäviä lajeja

9 Perinnebiotoopit tarvitsevat hoitoa Lähes 1/3 (87 lajia) uhanalaisista ja silmälläpidettävistä kasveista elää niityillä, kedoilla ja hakamailla. Myös tienvarret ja erilaiset joutomaat ovat tärkeitä. Uhkia: Umpeenkasvu ja pensoittuminen laidunnuksen ja niiton loputtua Rehevöityminen (lannoitus, typpilaskeuma) Metsittäminen Rakentaminen Tienparannustyöt, vieraslajien leviäminen (lupiini) Suomen uhanalaiset

10 Rantojemme rikas eliöstö vähenee Joka viides (64 lajia) uhanalainen ja silmälläpidettävä kasvi elää rannoilla: hiekkarannoilla, dyyneillä, rantaniityillä, suolamailla. Uhkia: Rantalaidunnuksen väheneminen ja sitä seuraava umpeenkasvu ja ruovikoituminen Itämeren rehevöityminen ja ilmakehästä kulkeutuvat ravinteet kiihdyttävät umpeenkasvua Rakentaminen, kulutus Vieraslaji kurtturuusun leviäminen Kasvava meriliikenne ja öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riski Ilmastonmuutos

11 Suokasvit ovat ahdingossa Soiden lajimäärä on suhteellisen pieni, mutta uhanalaisten osuus on suuri. Suopinta-alastamme yli puolet on ojitettu, Etelä-Suomessa 80 %. Etelä-Suomen suokasveista peräti 55 % on uhanalaisia, kun alueellisesti uhanalaiset lajit lasketaan mukaan. Suokasvien taantumien syitä ja uhkia: Varhainen pellonraivaus (rehevät suot: letot) Metsätaloudelliset ojitukset Kunnostusojitukset ja hakkuut korvissa Turpeenotto Suomen uhanalaiset Kuva: Leena Eerola Kaivostoiminta

12 Mitä kuuluu metsänemälle? Lehtivihreätön, sieniseuralaisensa kanssa elävä kämmekkä, jonka tapaaminen on onnenkauppaa. Kasvaa koko maassa rehevissä, vanhoissa lehti- ja sekametsissä ja korvissa, joissa lähteisyyttä ja liikkuvaa vettä. Taantumisen syitä: Metsänhakkuut, ojitukset, aiemmin myös pellonraivaus Uhanalainen myös esim. Virossa, Tanskassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Karjalan ja Komin tasavalloissa sekä Leningradin, Murmanskin, Vologdan ja Arkangelin alueilla Lajin tunnetuista Suomen esiintymistä noin 40 % sijaitsee suojelualueilla Kuva: Outi Vainio

13 Tunturikasvitkaan eivät ole turvassa Tuntureilla elää 45 uhanalaista ja silmälläpidettävää kasvia. Tuntureilla uhkia ovat kuluminen, porojen ylilaidunnus, rakentaminen ja usein lajin suuri harvinaisuus. Tunnistettu uusi uhka on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutusmekanismeja: Kylmään sopeutunut kasvi hengittää itsensä hengiltä liian lämpimässä Tunturikoivuvyöhykkeen siirtyminen ylöspäin rinteellä aiheuttaa umpeenkasvua jo koivujen taimettumisvaiheessa Kasvien leviämiskyky usein huono, eivätkä ne pääse siirtymään ylemmäs rinteitä tai korkeammille tuntureille Kuva: Leena Eerola

14 Onneksi ihan kaikki ei ole huonosti! Kasvistomme suojelun keinoja: Kasvupaikat kartoille, täsmäsuojelua paikoilla Elinympäristöjen säilyttäminen ja hoitaminen Tutkimus ja seuranta Luonnonarvojen huomioon ottaminen kaikessa ihmistoiminnassa Parempaan suuntaan: Tikankontti Vaarantunut (VU) Silmälläpidettävä (NT) Taponlehti Vaarantunut (VU) Silmälläpidettävä (NT) Laaksoarho Vaarantunut (VU) Silmälläpidettävä (NT) Lehtoängelmä Äärimmäisen uhanalainen (CR) Vaarantunut (VU)

15 Kiitokset hyvästä yhteistyöstä! Suomen uhanalaiset Leif Lindgren Marko Hyvärinen Anne Jäkäläniemi Pertti Uotila, Henry Väre Terhi Korvenpää Mikko Piirainen Arto Kurtto Mari Kekäläinen Mikko Siitonen, Pertti Ranta Carl-Adam Haeggström Katariina Mäkelä Eija Kemppainen Raimo Heikkilä Juha Pykälä Kimmo Syrjänen Heikki Eeronheimo Outi Vainio Päivi Paalamo Sirkka Hakalisto Veli-Pekka Rautiainen Tiina Laitinen Turkka Korvenpää Tiina Kanerva Johanna Hallman Timo Kypärä, Unto Laine Lasse Kosonen Tapio Rintanen Tauno Ulvinen Maarit Vainio Lauri Puhakainen Veikko Salonen, Elisa Vallius

16 Kiitos myös Valokuvaajille, etenkin Leena Eerolalle Kustannus Oy Tammelle, erityisesti Arno Rautavaaralle Analle (Maria Mitrunen) kirjan ulkoasusta ja taitosta Ja kaikille kirjaprojektille ja sen toteuttajille eri tavoin tukensa antaneille! Suomen uhanalaiset