IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

Transkriptio

1 Tytti Kontula SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin esittely SYKE Kuva: Tytti Kontula IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

2 IUCN Red List of Ecosystems:

3

4 IUCN RLE -kriteerit: uhanalaisuusluokat Uhanalaiset CO CR EN VU NT LC DD NE Hävinnyt Äärimmäisen uhanalainen Erittäin uhanalainen Vaarantunut Silmälläpidettävä Säilyvä Puutteellisesti tunnettu Arvioimatta jätetty Häviämistodennäköisyys Muuten samat kuin lajeilla mutta Regionally extinct (RE) Collapsed (CO) ja Elinvoimainen (LC) Säilyvä (LC).

5 IUCN Red List of Ecosystems -kriteerit Luontotyypin esiintyminen Esiintyminen/levinneisyys A B Vähenevä Suppea Kvantitatiivinen tarkastelu E C Abioottinen Luontotyypin toiminta Laadun muutos D Bioottinen A1 A2 A3 B1 B2 B3 C1 C2 C3 D1 D2 D3 2a 2b a b c 2a 2b 2a 2b i ii iii Vaarantunut VU Erittäin uhanalainen EN Äärimmäisen uhanalainen CR

6 IUCN RLE -kriteerit: tarkastelujaksot 50 vuotta menneisyyteen tai tulevaisuuteen Pidemmän ajan tarkastelu noin vuodesta 1750 Tulevaisuus (50 vuotta) A2a, C2a, D2a Nykyisyys (jokin 50 vuoden jakso mennyttä ja tulevaa) A2b, C2b, D2b Menneisyys (50 vuotta) A1, C1, D1 Historiallinen (noin vuodesta 1750 lähtien) A3, C3, D Vuotta nykyhetkestä

7 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri A Määrän väheneminen Alakriteeri Määrän väheneminen CR EN VU A1 lähimenneisyys (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2a tulevaisuus (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2b 50 vuoden jakso, jossa sekä mennyttä että tulevaa 80 % 50 % 30 % A3 historiallinen (vuodesta 1750) 90 % 70 % 50 % Tulevaisuus (50 vuotta) A2a, C2a, D2a Nykyisyys (jokin 50 vuoden jakso mennyttä ja tulevaa) A2b, C2b, D2b Menneisyys (50 vuotta) A1, C1, D1 Historiallinen (noin vuodesta 1750 lähtien) A3, C3, D Vuotta nykyhetkestä

8 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri A Määrän väheneminen Alakriteeri Määrän väheneminen CR EN VU A1 lähimenneisyys (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2a tulevaisuus (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2b 50 vuoden jakso, jossa sekä mennyttä että tulevaa 80 % 50 % 30 % A3 historiallinen (vuodesta 1750) 90 % 70 % 50 % A-kriteerissä arvioidaan luontotyypin määrän muutoksia kokonaispinta-ala esiintymien lukumäärä (esim. lähteet) esiintymisruutujen määrä levinneisyysalueen koko Aineistoja ja tarkastelutapoja, esim. valtakunnan metsien inventoinnit (VMI1 11): metsät, suot eri-ikäisten karttojen vertailu (esim. hiekkarannat, niityt) maataloustilastot (niityt) epäsuora päättely ympäristömuuttujien perusteella (esim. veden sameus Itämeren kasvipeitteiset pohjayhteisöt)

9 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue IUCN:n kriteeri B tarkastelee harvinaisia taantuneita luontotyyppejä. Harvinaisuutta mitataan levinneisyysalueen ja esiintymisalueen perusteella.

10 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue IUCN-kriteeri B: Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue B1: Kaikki esiintymät sisäänsä sulkevan alueen koko (levinneisyysalue EOO) TAI CR EN VU km km km 2 B2: 10 x 10 km 2 esiintymisruutujen määrä (AOO) JA jokin seuraavista (a-c) a. havaittu tai päätelty jatkuva taantuminen i) luontotyypin määrässä, ii) ympäristön laadussa (abioottisissa ympäristötekijöissä, jotka vaikuttavat luonteenomaiseen lajistoon) tai iii) bioottisissa vuorovaikutussuhteissa b. havaittu tai päätelty uhka, joka todennäköisesti aiheuttaa jatkuvaa taantumista luontotyypin levinneisyydessä, ympäristön laadussa tai bioottisissa vuorovaikutussuhteissa tulevan 20 vuoden aikana c. esiintyy vain 1 paikalla (location) B3: Hyvin vähän paikkoja (locations, yleensä alle 5) ja altis ihmisvaikutuksille tai satunnaistekijöille siten, että saattaa hyvin lyhyessä ajassa romahtaa tai tulla äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) tällöin VU 5 paikalla 10 paikalla

11 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue Aineistoja ja tarkastelutapoja, esim. Metsähallituksen luontopalveluiden aineistot (kaikki luontotyypit, erittäin tärkeä varsinkin tunturiluontotyypeillä VELMU-inventoinnit (Itämeri) Perinnebiotooppi-inventoinnit Kallioperäkartat (kallioluontotyypit) Luonnonsuojelulain luontotyyppien tietokanta (LuLu) Suomen metsäkeskuksen aineistot (metsä- ja suoluontotyyppien tietoja kuntayhteenvetoina) Kaikki aineisto ei ole käytössä paikkatietona Esimerkiksi esiintymisruutujen määrää arvioidaan eri lähteistä koottujen tietojen perusteella asiantuntija-arviona

12 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D C: Abioottisen ympäristön laadun heikkeneminen D: Bioottisten prosessien tai vuorovaikutussuhteiden häiriöt Kriteereissä C ja D tarkastellaan luontotyypin esiintymien abioottisen ja bioottisen laadun muutoksia sekä muutosten laajuutta ja vakavuutta. Laatu heikentynyt IUCN: C1 + C2 ja D1+D2 (50 vuotta) IUCN: C3 ja D3 (vuodesta 1750) CR EN VU 80 %:lla pinta-alasta 80 %:n suhteellinen vakavuus 80 % p-a 50 % sv TAI 50 % p-a 80 % sv 50 % p-a 50 % sv TAI 80 % p-a 30 % sv TAI 30 % p-a 80 % sv 90 %:lla pinta-alasta 90 %:n suhteellinen vakavuus 90 % p-a 70 % sv TAI 70 % p-a 90 % sv 70 % p-a 70 % sv TAI 90 % p-a 50 % sv TAI 50 % p-a 90 % sv NT Täyttää lähes VU-kriteerit Täyttää lähes VU-kriteerit

13 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Ideaalitilanteessa luontotyypin laadun arviointia varten on olemassa yksi laatumuuttuja, joka kuvaa hyvin laadun kokonaisvaihtelua. Muutos 50 vuoden aikana. Romahtamistila Potentiaalinen muutos joka aiheuttaisi luontotyypin romahtamisen.

14 Luontotyypin romahtaminen / häviäminen Negatiivisen kehityskulun päätepisteessä luontotyyppi luokitellaan uhanalaisuusluokkaan Hävinnyt (Collapsed). Tällöin luontotyypin määrä on vähentynyt ja/tai laatu heikentynyt äärimmäisen voimakkaasti. Luontotyypillä voidaan joissain tapauksissa katsoa olevan pinta-alaa jäljellä, vaikka se luokitellaan Hävinneeksi. Esimerkki romahdustilan määrittelystä: Meriajokasyhteisöissä uposkasvien peittävyys on vähintään 10 % ja dominoiva kasvilaji on meriajokas (Zostera marina) (HELCOM 2013). Luontotyyppi katsotaan hävinneeksi, jos jokin näistä ehdoista täyttyy: luontotyypin tunnetut esiintymät ovat tuhoutuneet, eikä uusia esiintymiä ole inventoinneista huolimatta löydetty (pinta-ala 0 tai lähellä sitä, kriteeri A) TAI näkösyvyys on luontotyypin potentiaalisilla esiintymisalueilla heikentynyt niin voimakkaasti, ettei meriajokas pysty muodostamaan yhtenäisiä kasvustoja (kriteeri C) TAI meriveden suolapitoisuus on luontotyypin potentiaalisilla esiintymisalueilla laskenut alle kriittisen 5 :n raja-arvon (kriteeri C).

15 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Kriteerien C ja D ohjeistuksen mukainen ideaalitilanne toteutuu hyvin harvoin Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa, mm.: Variksenmarja-jäkälätunturikoivikot Rakkoleväyhteisöt Useimmiten laatuaineistot ovat heikkoja tai laatua ei pystytä kuvaamaan yhdellä muuttujalla Toista LuTU-arviointia varten on kehitetty useita eri vaihtoehtoja laadun arviointiin aineistollisesti erilaisissa tilanteissa

16 Hyvä laatumuuttuja ja aineistoa olemassa esimerkkinä indikaattori rakkolevän alakasvurajan syvyys ja rakkoleväluontotyyppi

17 Laatutietoa on, mutta hyvä kvantitatiivinen, laadun kokonaisvaihtelua kuvaava laatuindikaattori puuttuu: muodostetaan laatutekijöitä summaava indeksi Esimerkiksi LuTU-metsäryhmä on kehittänyt useasta osatekijästä muodostuvaa laatuindeksiä, joka on muotoa: a*m1 + b*m2 + c*m3 = L jossa m1, m2 ja m3 ovat laadun osatekijöiden suhteellisia muutoksia ja a c painokertoimia, joiden summa on 1. Kaavan tulos vaihtelee välillä 0 1 tai %. Mitä suurempi arvo kaavasta tulee, sitä suurempia ovat olleet laadussa tapahtuneet muutokset. Painokertoimet valitaan asiantuntija-arviona, ja taustalla voi olla ohjaavana esim. ajatus siitä, kuinka suureen osaan luontotyypin lajistoa kunkin osatekijän muutokset potentiaalisesti vaikuttavat.

18 Kvalitatiivisiin muuttujiin pohjautuva laatuindeksi: muutoksen vakavuuden arvioiminen laadun osatekijöiden kautta Kalkkikallio Luonnon- Rakenne (kallion kuluneisuus, valo- ja kosteusolosuhteet, tilaisuus- aste kasvillisuuden rakenne, kalliokasvillisuus <> metsäkasvillisuus) 4 Kallio ja maaperä koskematon ja kulumaton. Luontaiset valo- ja kosteusolot. JA: Kalliopinnoilla vallitsevat kalliosammalet ja - jäkälät. Lajisto (kalliolajit vs. metsälajit, kalkinvaatijalajit). Luontotyypin esiintymäverkosto: Kaikki luontotyypille luonteenomaiset lajit esiintyvät elinvoimaisina populaatioina ja luonteenomaisen lajiston (ja toiminnallisten ryhmien?) runsaussuhteet ovat luontotyypille ominaiset Kalliolla nähtävissä kuluneisuutta. TAI: Lieviä muutoksia valo- ja kosteusoloissa (esim. varjoisuus / kosteus lievästi vähentynyt hakkuiden vuoksi). TAI: Kalliolla vähäisessä määrin metsäsammalpeitteitä tai pensaiden tai puiden taimia (=lieviä lisääntyneen umpeenkasvun merkkejä). 2 Kallio on laajalti kulunut. TAI: Valo- ja kosteusoloissa selviä muutoksia (esim. varjoisuus / kosteus selvästi vähentynyt hakkuiden vuoksi). TAI: Kalliolla laajalti metsäsammalpeitteitä tai runsaasti pensaiden tai puiden taimia (=selvästi lisääntyneen umpeenkasvun merkkejä). Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut muutoksia tai (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneimpia lajeja hävinnyt. Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut suuria muutoksia tai monia (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneita lajeja hävinnyt Kallio on lähes kauttaaltaan kulunut. TAI: Valo- ja kosteusolot täysin muuttuneet (esim. avohakkuu). TAI: Kalkkivaikutteiset kalliopinnat ovat suurelta osin peittyneet metsäsammalikkoon tai karikkeeseen. Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut hyvin suuria muutoksia tai valtaosa (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneista lajeista hävinnyt. 0 Kalkkivaikutteiset kalliopinnat ovat kauttaaltaan peittyneet metsäsammalikkoon tai karikkeeseen (=osittain palautettavissa, mutta vaatii aktiivista hoitoa). Suuri osa luonteenomaisesta lajistosta hävinnyt tai hyvin voimakkaasti vähentynyt. Eliöyhteisöt köyhtyneitä tai muodostuvat suurelta osin epätyypillisestä tai vieraasta lajistosta

19 Kvalitatiivisiin muuttujiin pohjautuva laatuindeksi: muutoksen vakavuuden arvioiminen laadun osatekijöiden kautta Tila vertailuajankohtana Tila nyt Romahtamistila Suhteutetaan tapahtunut muutos potentiaaliseen maksimimuutokseen: (8 5) / (8 0) = 3 / 8 = 0,375 muutoksen suhteellinen vakavuus 37,5 % (D3-kriteerissä LC)

20 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Hyödyllisiä aineistoja valtakunnan metsien inventoinnit (lahopuutiedot, puustotunnukset, luonnontilaisuusmuuttuja) Metsähallituksen luontopalveluiden aineistot (edustavuus) vesipuitedirektiivin ekologisen tilan luokitteluaineistot (monia vesien laatuun liittyviä aineistoja) porolaidunten inventointiaineistot (poronjäkälän biomassa) muut erillisinventoinnit, joissa arvioitu kasvillisuusmuutoksia (esim. tietoja avoimien luontotyyppien umpeenkasvusta, KALTI, TUURA, perinnebiotooppi-inventoinnit) maanpeite- ja maankäyttöaineistoista (esim. Corine) valumaaluetarkasteluita

21 Uhanalaisuuden kokonaisarvio Luontotyypin lopullisen uhanalaisuusluokan määrää se kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka arvioidaan suurimmaksi. Näin varmistetaan, että lopputulos määräytyy vakavimpien uhkaa osoittavien merkkien perusteella ja varovaisuusperiaatetta noudatetaan. Jos luontotyypin arvio on tietyssä kriteerissä epävarma, epävarmuus osoitetaan antamalla uhanalaisuusluokalle vaihteluväli. Kriteeri A B C D E Kokonaisarvio Alakriteeri 1 LC EN LC NT (NT VU) DD EN (EN CR) Alakriteeri 2 EN (EN CR) EN EN (EN CR) DD Alakriteeri 3 LC LC DD DD

22 Millaisia eroja on odotettavissa arviointituloksiin menetelmän muuttumisen vuoksi? Eroja pystytään ennakoimaan vain osittain, lähinnä kohdistuen luontotyyppeihin, joiden uhanalaisuusluokka on määräytynyt ja todennäköisesti jatkossakin määräytyy määrämuutosten tai harvinaisuuden perusteella. Eroja tuloksiin tuottavat menetelmissä olevat useat erot, mm.: 1) Määräkriteerissä (A) erilaiset raja-arvot alimmassa uhanalaisuusluokassa 2) Laatukriteeri on jaettu abioottisiin ja bioottisiin muutoksiin (kriteerit C ja D) ja laatukriteerin arviointi on muuttunut kvantitatiivisemmaksi 3) Ei lievennys- tai korotusmahdollisuuksia: määrässä ja laadussa arvio perustuu vain todettuun, pääteltyyn tai ennustettuun muutokseen (aiemmin voitiin esim. lieventää arviota kehitysennusteen perusteella)

23 Arviot perustuvat nettomuutoksiin määrässä tai laadussa: ei lieventävää säätömahdollisuutta Tulevaisuuskriteerit Ei lievennysmahdollisuutta

24 Määrämuutoksiin perustuvien arviointitulosten muuttuminen Uusien testausten mukaan tämä osajoukko pienenee (uusilla aineistoilla) HUOM. Tämä tarkastelu tehty soveltaen edellisen arvioinnin päivittämättömiä aineistoja, mutta uutta IUCNkriteeriä (A). IUCN:n A-kriteerillä saatava tulos on: Valtaosa tapauksista liittyy vähenemisprosenttien alarajojen nostoon VU- ja NT-luokissa.

25 Taantumisen tarkastelujaksot alakriteerit A1 ja A3 50 vuoden 50 vuoden 50 vuoden aikaikkuna Vertailuajankohta alakriteerissä A3 on sidottu noin vuoteen 1750 Määrän tai laadun muutos pysyy samana myös tulevaisuudessa, ellei luontotyypin tilanne parane.

26 Arviointiperiaatteista ja tulosten esittämisestä Ohjausryhmässä keskusteltiin mm. arviointiperiaatteista ja tulosten esittämisestä: Sinänsä positiivista, että alakriteerit A3, C3 ja D3 tuovat arviointiin pidempien muutostrendien tarkastelun. Silloin kun historialliset kriteerit ovat ratkaisevia kokonaistuloksen kannalta, ei tulosten esittäminen pelkästään niihin perustuen kuitenkaan liene informatiivisin vaihtoehto. Ratkaisuna esitetty esim., että tuloksia havainnollistetaan käyttäen useampaa tarkasteluaikavaihtoehtoa eli kuvataan uhanalaistumista sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Nykytrendien ja pidemmän ajan muutosten selkeä esilletuominen tarpeen.