Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Transkriptio

1 Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

2

3 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT (Nearly threatened) = 1 VU (Vulnerable) = 2 EN (Endangered ) = 3 CR (Critically endangered) = 4 RE (Regionally Extinct) =

4 Kaavassa s W c(t,s) kuvaa kaikkien luokiteltujen lajien painoarvojen summaa. W EX = 5, arvo joka kuvaa joko täysin (EX) tai alueellisesti sukupuuttoon (RE) kuollutta lajia. N = lajiryhmän taksonien lukumäärä (poislukien DD = Puutteellisesti tunnetut, NA = Arviointiin soveltumattomat, NE = Arvioimatta jätetyt)

5 Esimerkki: Sudenkorentojen indeksi vuonna 2010 Suomessa on 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan 55 sudenkorentolajia joista kolme oli arviointiin soveltumattomia (NA) indeksin laskentaan mukaan 52 lajia lajeista 51 kuuluu luokkaan LC (elinvoimaiset) yksi laji, kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa), luokkaan EN (erittäin uhanalainen)

6 Esimerkki: Sudenkorentojen indeksi vuonna 2010 RLI 2010 = 1 (51*0 + 1*3) 5*52 RLI 2010 = 0,

7 Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuusarviointiin verrattuna (1) aito muutos (2) tiedon kasvu (3) kriteerien muutos (4) muuttunut tulkinta (5) uusi laji (6) taksonominen muutos

8 Back-casting Mikäli uhanalaisuusluokka on muuttunut muusta syystä kuin aidon muutoksen vuoksi, arvioidaan edellisen (tai edellisten) arviointien luokat uudelleen nykyisen tiedon valossa = tehdään back-casting. Esim. käenpiian luokka oli 2000 VU ja 2010 NT; luokan muutoksen syy oli tiedon kasvu. Nykyisen tiedon valossa käenpiian vuoden 2000 luokka olisi myös ollut NT. Näin indeksin laskennassa käenpiika saa painoarvon 1 vuosina 2000 ja Käenpiian uhanalaisuusluokan muutos ei vaikuta nousevasti tai laskevasti uhanalaisuustrendiin

9 Uhanalaisuusindeksi ja vertailukelpoisuus RLI-arvot voivat vaihdella välillä 0:sta (kaikki lajit ovat kuolleet sukupuuttoon) 1:seen (kaikki lajit ovat elinvoimaisia). Uhanalaisuusindeksin arvot ovat eri vuosien välillä vertailukelpoisia ainoastaan, jos arvioinnissa ovat mukana täsmälleen samat lajit

10 Lajien uhanalaisuusarvioinnin elinympäristöt Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt

11 Lajien uhanalaisuusarvioinnin aineisto pääelinympäristöittäin Eliöryhmä Lajien lukumäärä eri elinympäristöissä Ihmisen muuttamat Kalliot Metsät Rannat Suot Tunturipaljakat Vedet Kaikki Sammalet Putkilokasvit Käävät Jäkälät Linnut Nisäkkäät Matelijat ja sammakkoeläimet Sudenkorennot Luteet Kovakuoriaiset Perhoset Kaikki lajit

12 Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Suot ( ) Vedet (-0.006) Metsät (-0.000) Rannat (-0.008) Perinneympäristöt (-0.000) Kalliot (-0.004) Tunturipaljakat (-0.015)

13 Uhanalaisuusindeksin muutokset eliöryhmittäin eri elinympäristöissä vuosien 2000 ja 2010 välillä Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit *** * * * -0.02*** ** ** ** * *** ** *** *** *** * *** * *** *** *** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p <

14 Uhanalaisuusindeksin tulkinnassa huomioitavaa Tiivistää uhanalaisuusarvioinnin tulokset nopeaa kokonaistarkastelua varten. Taustalla mittavat aineistot, kokonaisindeksi ei heilahda vähäisistä muutoksista. Yksi CBD:n käyttämistä mittareista. Voidaan vertailla vain täsmälleen samaa lajijoukkoa eri vuosilta -> indeksiin ei voida ottaa mukaan lajeja, jotka ovat levittäytymässä Suomeen. On mielekäs lajiryhmillä, joissa aitoja muutoksia pystytään tunnistamaan/seuraamaan riittävästi. Pääelinympäristöihin jakamiseksi joudutaan tekemään yleistyksiä

15 Uhanalaisuusindeksi 2019 arvioinnissa Arviointi Luokan muutokset syy Mikäli luokan muutoksen syy on jokin muu kuin aito muutos tehdään kyseiselle lajille vuoden 2010 ja 2000 luokkiin back-casting eli korjaus indeksin laskentaa varten. Arvioidaan siis käytännössä mikä luokka olisi ollut ko. vuonna, jos käytettävissä olisi ollut sama tieto kuin 2019 arviointia varten. Pääelinympäristö

16 Kirjallisuutta uhanalaisuusindeksistä Butchart SHM, Akçakaya HR, Chanson J, Baillie JEM, Collen B, et al (2007) Improvements to the Red List Index. PLoS ONE 2(1): e140. doi: /journal.pone Bubb PJ, Butchart SHM, Collen B, Dublin H, Kapos V, Pollock C, Stuart SN & Vié JC 2009: A guidance document to support national and regional use of the IUCN Red List Index (RLI). IUCN, Gland