Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Transkriptio

1 Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus Säätytalo, Helsinki

2 Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja ohjeita Kehitetty vuodesta 1989 lajien uhanalaisuuden arviointiin globaalilla tasolla Alueellisen arvioinnin ohjeet valmistuivat 2003 Käytössä maailmanlaajuisesti, arviointeja tehty yli sadassa maassa Guidelines for Application of IUCN Red List Criteria at Regional Levels Version 3.0

3 Ohjeisiin tehty päivityksiä Kriteerit samat kuin vuoden 2010 arvioinnissa, mutta ohjeistusta tarkennettu

4 Arvioinnin rajaus ja tarkoitus Uhanalaisuusarvioinnin kohteena ovat Suomessa luonnonvaraisina ja luontaisella levinneisyysalueellaan vakinaisesti elävät monisoluiset eliölajit (tai alemmat taksonit) Uhanalaisuusarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja luokitella häviämisvaarassa olevat lajit mitä korkeampi luokka, sitä suurempi häviämisriski Uhanalaisuusluokitus ei suoraan ole suojelutarpeen priorisointi, koska lajit ovat uhanalaisia eri syistä ja niiden suojelu voi edellyttää hyvin erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä

5 Arviointikriteerit tiiviisti Arvioinnissa on käytössä viisi eri kriteeriä: A: populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen tai ennustettu) B: levinneisyys- ja esiintymisalueen pieni koko sekä pirstoutuminen, jatkuva taantuminen tai voimakkaat vaihtelut C: pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen ja pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut D: hyvin pieni populaatiokoko tai hyvin rajoittunut esiintyminen E: häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi Jokaisessa kriteerissä on raja-arvoja ja alakohtia, joiden on täytyttävä ja joiden mukaan uhanalaisuusluokka määräytyy Yhdenkin kriteerin ehtojen täyttyminen riittää Jos mikään kriteeri ei täyty, laji ei ole uhanalainen Jos jokin kriteeri on lähellä täyttymistä, voidaan laji luokitella silmälläpidettäväksi

6 Arvioinnin toteutus 18 työryhmää, joissa yhteensä noin 170 asiantuntijaa Lisäksi konsultoitu monia muita asiantuntijoita Ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus Suomen Lajitietokeskus teki uhanalaisuusarviointia varten verkkotyökalun, jonka avulla arvioinnin taustatiedot ja arvioinnin tulokset dokumentoitiin Arvioinnissa käytettiin Suomen Lajitietokeskuksen nimistötietokantaa Suomen eliölajeista, jota myös tarkistettiin ja päivitettiin arvioinnin kuluessa Työryhmien tekemät arvioinnit tarkastettiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän ja työryhmän edustajien yhteisissä kokouksissa, joiden tarkoituksena oli erityisesti varmistua kriteerien yhtenäisestä soveltamisesta

7 Arvioinnin kattavuus Suomen lajimäärän arvioidaan olevan noin lajia Arvioinnin yhteydessä luetteloitiin ja luokiteltiin lajia (taksonia) Näistä voitiin arvioida lajia, muut olivat joko arviointiin soveltumattomia tai niiden arvioimiseksi ei ollut riittävästi tietoa Arviointi kattoi siten noin 47 % lajeistamme Arvioinnin piiriin saatiin uusia lajiryhmiä erityisesti merilajistosta ja monista hyönteisryhmistä

8 Kiitos mielenkiinnostanne!