Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Transkriptio

1 Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1

2 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen Virkistyskäyttö Rehevöityminen Haitalliset aineet Raskasmetallit Myrkylliset leväkukinnat Hapettomat pohjat Monimuotoisuuden muutos Meriliikenne Ilmastonmuutos Paikallinen Vähäinen Öljyonnettomuus Melu Haitta Suuri 2

3 Meristrategiadirektiivi Hyväksyttiin kesäkuussa 2008 Meristrategiadirektiivillä laitetaan toimeen EU meripolitiikan ympäristöosuus Toimeenpanossa huomioitava merialuekohtaiset merensuojelusopimukset (HELCOM, OSPAR etc.) Kansallinen toimeenpano alkoi syksyllä Lainsäädäntötyö ja asiantuntijatyöryhmät Komissio kertonut vesijohtajien kokouksessa 11/08 EU tasoisen toimeenpanon rakennetta Vesi ja merijohtajien vastuu, Komitea art 25 Strateginen Coordination Group meriryhmän perustaminen JRC ja ICES hyvän tilan määrittelyyn asiantuntijatyöryhmät toiveena kevyempi rakenne kuin VPD toimeenpanossa Raportointiryhmä MARINE WISE 3

4 Filosofiaa Pyritään merien tehokkaaseen suojeluun, jotta meriympäristöstä riippuvaiset taloudelliset ja sosiaaliset toiminnot pysyvät kestävällä tasolla (=ekosysteemilähestymistapa) Samankaltaisuutta vesipuitedirektiivin kanssa Tilanarviointi ja toimenpideohjelmat Sopeutuva hallinta ja hoito (adaptive management) 4

5 Euroopan meristrategiadirektiivi Meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Sisältää ekosysteemeihin perustuvan lähestymistavan, Eri tavoitteiden yhteensovittaminen (ekol, talous, sosial, etc) Kokonaisvaltainen näkemys merien tilasta Ihmisen toimeliaisuuden hallintaa että ekosysteemit voivat tuottaa palveluja ja hyötyä (ecosystem goods and services) Hyvä tila määrittyy kunkin merialueen ominaisuuksien ja niiden mukaan asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti Tila arvio määrittää toimenpiteiden tarpeen Ei selkeää hyvän ekologisen tilan määrittelyä viite liitteeseen 1, annettu lavea lista tekijöistä, joiden mukaan ekologinen tilan määritellään. (Asiantuntijaryhmät) mm. pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Hyvän tilan määritelmän kriteerit ja menetelmästandardit muodostetaan 2010 Merialuekohtainen lähestymistapa antaa mahdollisuuden merialueille sopivien tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimiseen. 5

6 Euroopan meristrategiadirektiivi artikla 1 kansallisten meristrategioiden laatiminen Artikla 2 soveltamisala artikla 3 erilaisia määritelmiä artikla 4 merialueista tai osa alueista artikla 5 meristrategia artikla 6 alueellinen yhteistyö artikla 7 toimivaltaiset viranomaiset artikla 8 alustava arviointi eri merialueista 2012 artikla 9 Itämeren ympäristön tämän hetken tilan määrittäminen ja siihen vaikuttavien paineiden ja vaikutusten arviointi, 2012 artikla 10 ympäristötavoitteiden asettaminen artikla 11 seurantaohjelmat 2014 artikla 12 ilmoitukset ja komission arviointi artikla 13 toimenpideohjelmat 2015 artikla 14 poikkeukset artikla 15 yhteisön toimintaa koskevat suositukset artikla 16 ilmoitukset ja komission arviointi artikla 17 päivittäminen artikla 18 väliraportit artikla 19 yleisön kuuleminen artikla 20 komission kertomukset artikla 21 suojelualueiden edistymistä käsitelevä kertomus artikla 22 yhteisön rahoitus artikla 23 direktiivin tarkistus artikla 24 tekniset mukautukset artikla 25 säätelykomitea artikla 26 saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä artikla 27 voimaantulo artikla 28 osoitus 6

7 Meristrategiadirektiivin rajakohdista Merivedet tarkoittavat vesiä, merenpohjaa ja tämän sisustaa ja ulottuvat talousvyöhykkeen ulkorajalle Rannikkovesien tilaa koskevat vpd:n erityisnäkökohdat kuitenkin säilyvät voimassa. Järjestettävä yhteistyö vesienhoidon suunnittelun kanssa. Tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimet merialueen muiden jäsenmaiden kanssa (HELCOM). Järjestettävä yhteistyö Ahvenanmaan kanssa 7

8 YDIN meristrategiadirektiivistä Soveltamisala lyhyesti: rannikolta ja EEZ rajalle Mukana vesi ja merenpohja ja sen alaiset sedimentit jäsenmaiden merivesilleen laatimien (v. 2015) kansallisten meristrategioiden ja niihin sisältyvien toimenpideohjelmien toteuttaminen (v. 2016). yhteistyötä ja koordinoida toimiaan merialueen muiden jäsenmaiden kanssa. Kansallisessa meristrategiassa meriympäristön tämän hetkisen tilan ja siihen vaikuttavien paineiden arvioinnilla kartoitetaan toimenpiteiden tarve ja tarvittavat ja sopivimmat ohjauskeinot toimenpiteiden suorittamiseksi päivitetään joka kuuden vuosi 8

9 Toimeenpanoalue MANNER VPD MSD 3b Sisäisten aluevesien ulkoraja eli perusviiva 1,8 km eli 1 mpk Saaria ja luotoja Aluemeren ulkoraja eli 12 mpk perusviivasta MSD 3a MERI Talousvyöhykkeen (EEZ) ulkoraja 9

10 Merenpohja, sedimentit ja habitaatit LIITE I laadulliset kuvaajat huomioitava ympäristön hyvää tilaa määritettäessä ylläpitää biologista monimuotoisuutta. Luontotyyppien laatu ja esiintyminen ja lajien levinneisyys ja runsaus vastaavat vallitsevia oloja. Merenpohjan koskemattomuus on sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Näistä laadittava hyvän tilan kuvaaja ja menetelmä standardit 10

11 LIITE III Ohjeelliset luettelot ominaisuuksista, paineista ja vaikutuksista Vallitsevat merenpohjan ja vesipatsaan elinympäristöt ja kuvaus ominaispiirteistä Erityisten elinympäristötyyppien määrittäminen ja osoittaminen, erityisesti luontodirektiivi ja lintudirektiivi tai kansainvälisissä yleissopimuksissa Elinympäristöt alueilla, jotka ominaisuuksiensa, sijaintinsa tai strategisen merkityksensä vuoksi on syytä mainita. Paineet. Tietoja kalapopulaatioiden rakenteesta, mukaan luettuina populaatioiden runsaus, levinneisyys sekä ikä /kokorakenne 11

12 Hyvän tilan kriteereiden määrittämisen prosessi Komitea tekee ehdotuksen ja valmistelee päätöstä hyvän tilan kriteereistä ja menetelmä standardeista. Komiteaa avustaa työryhmä hyvän tilan määrittelylle (GES), avoin jäsenvaltioille, merisopimuksille ja muille sidosryhmille. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa. 12

13 Yhteistyö ja viranomaiset 6 artikla. Alueellinen yhteistyö Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö Rantavaltiot, mutta myös valuma alueella olevat jäsenvaltiot Meristrategioiden laatimista ja täytäntöönpanoa varten Pyrittävä käyttämään merialuetta koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja mekanismeja Hyödynnettävä olemassa olevia ohjelmia ja toimia 7 artikla. Toimivaltaiset viranomaiset Kutakin merialuetta varten nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen Nimettävä myös viranomainen hoitamaan artiklan 6 yhteistyötä ja koordinointia 13

14 VELMU ja Euroopan meristrategiadirektiivi Vedenalainen BD liittyy laajasti muuhun vesiensuojelutyöhön ja vesienhoidonsuunnitteluun Aluesuunnittelun konsepti on meripolitiikan puolelta Paljon annettavaa hyvän tilan määrittämisen ja kriteereiden osalle. Kansallinen yhteistyö Kansainvälista ja Itämeren yhteistyötä edelleen kehitettävä Kartoitustiedon laajaa käyttöä edistettävä OLEMME jo etukäteen tehneet pilottityötä vedenalaisen luonnon kartoituksessa. Hyödynnettävyys direktiivn toimeenpanossa MERKITTÄVÄÄ 14

15 KIITOS 15